TOKSISUUSTESTI SISÄILMALLE? TOXTEST-TUTKIMUKSEN TULOKSIA Kati Huttunen
Toksisuustestin tarve Kosteusvauriokohteita on enemmän kuin varoja niiden korjaamiseen Korjauskohteiden priorisointi pitäisi tehdä ensisijaisesti terveysperusteisesti, mutta terveyshaitan arviointiin ei ole vielä käytettävissä validoituja työkaluja Päätöksenteon kannalta ongelmallisia ovat erityisesti kohteet, joissa vaurio on piilevä/lievä mutta oireilua esiintyy, tai oireilu jatkuu korjauksista huolimatta 13.3.2013 2
TOXTEST 2010-2012: Kosteus- ja homevaurion vakavuuden arviointi toksikologisten menetelmien avulla Sosiaali- ja terveysministeriön johtama hanke, joka kokosi yhteen maamme johtavat mikrobiologian ja toksikologian asiantuntijat Osa valtakunnallisia Kosteus- ja hometalkoita Hanke käynnistyi kesällä 2010 ja päättyi 2012 lopussa, tutkimusta teki ~20 henkilöä viidestä eri tutkimuslaitoksesta
TOXTEST T T tutkimusryhmät u t k i m u s r y h m ä Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos, Ympäristötoksikologian laboratorio Professori Maija-Riitta Hirvonen Hankkeen organisointi Toksikologiset kokeet solulinjoilla Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos, Ympäristömikrobiologian laboratorio Johtava tutkija Anne Hyvärinen Kenttätutkimus Terveyskyselyt, kuntokartoitukset Helsingin i Yliopisto i Turun Yliopisto i Tutkimusjohtaja Mirja Salkinoja-Salonen Lehtori Esa-Matti Lilius Toksikologiset kokeet sian siittiöillä Toksikologiset kokeet E. colilla Työterveyslaitos y Tutkimusprofessori Harri Alenius Toksikologiset kokeet ihmisen soluilla RAHOITTAJAT Ympäristöministeriö, i i t iö kosteus- ja hometalkoot Sosiaali- ja terveysministeriö
Hankkeen tavoite Kehittää sisäympäristönäytteille soveltuva toksisuuden arviointimenetelmä, i t jota voidaan käyttää terveysvalvonnan tukena homevaurion vakavuuden arvioinnissa ja kosteusvauriokohteiden korjauksen priorisoinnissa. Kenttäkäyttöön soveltuva toksisuustesti 22.3.2013 5
Kenttäkelpoiselta toksisuustestiltä vaadittavat ominaisuudet 1. Tieteelliset kriteerit, jotka arvioidaan toisistaan riippumattomien laboratorioiden toimesta: Luotettavuus (reliability) Toistettavuus (repeatability) Relevanssi (relevance) tieteellinen pätevyys herkkyys (sensitiivisyys), tarkkuus (spesifisyys) 2. Kenttäkelpoisuus Näytteenotto, -säilytys ja analyysi helppo suorittaa Ei pitkiä analyysiaikoja 3. Kohtuullinen hinta Ei suuria näytemääriä 22.3.2013 6
Aikataulu VAIHE 1: Esikokeet Monta menetelmää, yksi näytemateriaali, pilottiaineisto 2011 VAIHE 2: Menetelmien vertailu VAIHE 3: Näytemateriaalien testaus Laaja menetelmävalikoima, muutama eri näytemateriaali, t suppea aineisto Valikoidut menetelmät ja näytemateriaalit, laaja aineisto i 2012 2013 Toksisuustestaukseen soveltuva yksinkertainen menetelmäpatteri 22.3.2013 7
Aikataulu VAIHE 1: Esikokeet 2011 VAIHE 3 VAIHE 2: Menetelmien vertailu 2012 VAIHE 3: Näytemateriaalien testaus Valikoidut menetelmät ja näytemateriaalit, laaja aineisto i 2013 Toksisuustestaukseen soveltuva yksinkertainen menetelmäpatteri 22.3.2013 8
Ominaistoksisuus i i Kuinka paljon toksisuutta on yhdessä massayksikössä altistetta? Ratkaiseva tieto, jos altisteen määrä on vertailtavissa kohteissa sama Toksisuustestin tuloksena voi olla esimerkiksi näytteen uutoksen pitoisuus (µg/ml), joka aiheuttaa puolet maksimaalisesta vasteesta (EC 50 )
Kokonaistoksisuus Kuinka paljon toksisuutta on yhdessä vakioidusti kerätyssä näytteessä? Ratkaiseva tieto, jos ominaistoksisuus on vertailtavissa kohteissa sama Toksisuustestin tuloksena voi olla esimerkiksi näytteen uutoksen määrä (µl) tai laimennossuhde, joka aiheuttaa kontrollista selvästi poikkeavan vasteen
Hypoteesi (oletus) Vauriokohteiden pöly on toksisempaa kuin vertailukohteiden pöly. Yksi tai useampi käytetyistä toksisuustesteistä erottaa vaurio- ja vertailukohteiden pölystä tehdyt uutokset toisistaan joko ominaistoksisuuden tai kokonaistoksisuuden perusteella. 22.3.2013 11
KOE- JÄRJESTELY 22.3.2013 12
Kohteet Tutkimukseen pyrittiin valitsemaan mahdollisimman selvästi toisistaan erottuvat (polarisoituneet) vaurio- ja kontrollikohteet Koh hteiden lu ukumäärä ä Kosteusvaurion vakavuus Kontrollikohteet Vauriokohteet vähän vaurioita selvä kosteus- ja homevaurio vähän oireilua paljon oireilua 22.3.2013 13
Näytteet Laatikkopölynäyte Pyyhintäpölynäyte Keräys tietyn ajan tietyn kokoiseen laatikkoon mittauksessa määritetään pölyn kokonaistoksisuus missä huomioidaan id altisteen t (pölyn) kokonaismäärä. Keräys pinnoilta pyyhkimällä mittauksessa määritetään pölyn ominaistoksisuus. Altisteen kokonaismäärää ei huomioida. id
Analyysit Laatikkopölynäytteet THL / hiiren makrofagit TTL / ihmisen makrofagit HY / sian siittiöt TY / bakteerit Pyyhintäpölynäyte ä t HY / sian siittiöt TY / bakteerit
TULOKSET 22.3.2013 16
Hengitystieoireet 8 % 91 % kohde nro N = 38 N = 35
Laatikkonäytteet: Toksisuus (LDH), ihmisen makrofagi 80 % 30 % kohde nro N = 20 N = 23
Voiko laatikkopölynäytteen tt toksisuuden mittausta suositella käytännön työkaluksi kosteusvaurion vakavuuden arviointiin? i Ei voi! Tutkimus antoi hypoteesiin nähden päinvastaiset tulokset. Tulokset selittyvät suurelta osin altisteen (pölyn) määrällä. vauriokohteissa oli vähemmän pölyä kuin terveissä kohteissa. Tulos on yllättävä ja mielenkiintoinen. Emme kuitenkaan tiedä mistä erot pölyn määrässä johtuvat esim. siivotaanko vauriokohteissa i enemmän?
Pyyhintänäytteet: siittiötesti 36 % 70 % kohde nro N = 33 N = 23
Pyyhintänäytteet: bakteeritesti 27 % 69 % kohde nro N = 33 N = 26
Pyyhintänäytteet: bakteeritesti 27 % 69 % TOKSINEN EI TOKSINEN kohde nro 25 42 44 28 5 29 21 17 9 34 35 27 19 14 37 15 46 41 7 48 43 32 22 Terveet kohteet Vauriokohteet N = 33 N = 26
Altisteen määrä Otettava huomioon testin tulosta tulkitessa Pölymäärän ero vaurio- ja vertailukohteiden välillä syy vai seuraus? Totta vain tässä aineistossa vai yleistettävissä oleva havainto?
Voiko pyyhintäpölynäytteen p y y toksisuuden mittausta suositella käytännön työkaluksi kosteusvaurion vakavuuden arviointiin? Ei voi! Ainoastaan vähäiset erot vaurio- ja vertailukohteiden välillä erittäin polarisoituneessa aineistossa. Sekä vääriä positiivisia että vääriä negatiivisia tuloksia. Pölyn riittävyyden ongelmat pyyhintänäytteissä vääristyneet näytekoot vaurio- ja vertailukohteiden välillä. Pintojen epäpuhtaudet (esimerkiksi pesuainejäämät) saattavat häiritä pyyhintänäytteiden toksisuusmäärityksiä. Pinnoilla oleva pöly on eri ikäistä - osa pölystä on vanhaa ja osa uutta. Altisteen kokonaismäärää ei huomioida pyyhintäpölyn ominaistoksisuudessa.
Johtopäätökset Emme voi suositella mitään hankkeessa tutkittua lähestymistapaa käytännön työkaluksi kosteusvauriokohteiden korjauksien priorisointiin. Projektissa tuotettiin kuitenkin arvokasta tietoa, jota voidaan hyödyntää mahdollisissa jatkohankkeissa.
KIITOKSET! RAHOITTAJAT Ympäristöministeriö, kosteus- ja hometalkoot Sosiaali- ja terveysministeriö TOXTEST - konsortio