PEHMOGIS- KYSELY I ASEMAKAALUONNOS

PEHMOGIS- KYSELY I ASEMAKAALUONNOS

PEHMOGIS-KYSELY, KEVÄT 2014 Rykmentinpuiston I asemakaavaluonnoksen PehmoGIS-kysely avautui yleisölle maaliskuussa 2014 ja päättyi 21.4.2014. Kyselyssä kysyttiin vastaajien mielipidettä Rykmentinpuiston asemakaavaluonnosten versioihin 1 ja 2. Kaavavaihtoehtojen havainnekuvat olivat karttapalvelussa valittavissa tarkastelua varten. Alueista kerrottiin lyhyet kuvaukset ja kysyttiin vastaajien näkemyksiä niihin. Kysely on jatkoa osayleiskaavatyön yhteydessä tehdylle PehmoGIS-kyselylle. Kyselyn toteutus Kysely oli jaettu neljään osioon. Ensimmäisenä kysyttiin taustatietoja (ikä, sukupuoli, asumismuoto, autonomistus jne.) ja asumistoiveita (kuva 1 ja 2). Kuva 1. Kuvakaappaus kyselyn Taustatiedotosiosta. Kuva 2. Kuvakaappaus kyselyn Asumistoiveet-osiosta. Taustatietoja ja asumistoiveiden jälkeen oli varsinainen asemakaavaluonnosten arviointisivu (kuva 3), jossa tiedusteltiin kartan avulla vastaajien mielipidettä asemakaavaluonnoksista V1 ja V2. Molemmista versioista 2

oli nähtävillä havainnekuva, karttoja pääsi zoomaamaan lähemmäs ja etäämmälle. Karttakyselyssä vastaaja saattoi myös lisätä kartalle paikannetun merkinnän ja kommentoida sen avulla jotakin tiettyä kohtaa. Kuva 3. Kuvakaappaus kyselyn asemakaavaluonnosten arviointisivusta. Asemakaava-alueet oli rajattu seitsemään osa-alueeseen: Ydinkeskusta, Painokortteli ja Hökilä, Järvenpääntien varsi ja Patterinmäki, Itäinen keskusta, Olympiakasarmi, Puustellinmetsä sekä Puistokylä. Jokaisesta osa-alueesta avautui hiiren painalluksella alueen yleisluonnehdinta, jossa kerrottiin suunnitelman keskeiset tekijät (kuva 4 ja 5). Asemakaavaluonnosversioiden väliset erot kuvattiin myös lyhyesti. Näiden jälkeen kysyttiin vastaajan mielipidettä keskeisistä aihepiireistä. 3

Kuva 4. Kuvakaappaus Järvenpääntien varsi ja Patterimäki -osa-alueen arvioinnista. Kuva 5. Kuvakaappaus Painokortteli ja Hökilä -osa-alueen arvioinnista Lopuksi kyselyssä oli Elämää Rykmentinpuistossa -osio (kuva 6), jonka avulla haluttiin selvittää vastaajien näkemyksiä yksityisautoiluun, joukkoliikenteeseen, maksulliseen pysäköintiin, pysäköinninvalvontaan sekä kauppoihin. Lisäksi tiedusteltiin vastaajien halukkuutta muuttaa alueelle sekä vaikuttaako alue heidän mielestään toimivalta paikalta asua. Elämää Rykmentinpuistossa osion yhteydessä vastaajat saivat jättää yleisiä kommentteja suunnitelmista. 4

Kuva 5. Kuvakaappaus Elämää Rykmentinpuistossa -osiosta. Varsinaisten kysymysten jälkeen vastaajalta kysyttiin, haluaako hän tilata Rykmentinpuiston uutiskirjeen ja/tai osallistua Jolla-puhelimen arvontaan. Puhelimen voittaja julkaistiin kyselyn tulosten esittelytilaisuudessa 4.6.2014. Vastausten käsittely Kaikki kyselyyn saadut vastaukset luettiin läpi ja käsiteltiin ryhmittelemällä niitä kaava-alueittain eri aihealueiden alle. Vastauksista etsittiin mielipiteiden yhtenäisiä linjoja ja ideoita suunnittelun avuksi. Kirjoitettuja mielipiteitä saatiin kuitenkin melko vähän, eikä tämän vuoksi voitu tehdä yleistystä siitä, mikä on ns. enemmistön kanta. Jokaisesta asiasta esitettiin mielipiteitä sekä puolesta että vastaan, eivätkä kaikki vastaajat vastanneet jokaiseen kysymykseen. Tulokset esitettiin erilaisina diagrammeina ja taulukkoina. Lisäksi osa-aluekohtaisista kysymyksistä laadittiin kartat, joihin sijoitettiin esimerkkejä esitetyistä kommenteista. 5

Vastaukset tilastoina Kaikkiaan kyselyyn vastasi 241 henkilöä, lisäksi 18 täytti taustatiedot, mutta jätti muutoin vastaamatta. Kyselyssä oli lisäksi 130 sellaista käyntiä, jossa jätettiin vastaamatta. T AU ST AT I E T O J A Vastaajista oli miehiä 109 (47 %) ja naisia 124 (53 %) (diagrammi1). 31 % vastaajista oli 40 49-vuotiaita, 28 % oli 30 39-vuotiaita ja 20 % 50 59-vuotiaita. Yli 60-vuotiaita oli 12 % ja alle 30-vuotiaita 9 % (diagrammi 2 ja taulukko 1). Sukupuoli nainen mies 0 % 20 % 40 % 60 % Prosenttia vastanneista mies =109, nainen = 124 Diagrammi 1. Vastaajien sukupuolijakauma. Ikäryhmä Lukumäärä prosenttia <= 19-v. 9 4 % 20-29 11 5 % 30-39 68 28 % 40-49 75 31 % 50-59 48 20 % 60-69 23 10 % Yli 70-v. 6 2 % Kaikki yhteensä 240 100 % Diagrammi 2. Vastaajien ikäjakauma. Taulukko 1. Vastaajien ikäjakauma. 6

135 vastaajaa (56 %) ilmoitti kotitaloustyypikseen lapsiperheen, pariskuntia oli 74 (31 %), yksin asuvia 26 (11 %) ja muita 6 (2 %). Diagrammi 3. Vastaajien kotitaloustyyppi. 203 vastaajaa asui Tuusulan postinumeroalueella (kuva 6). Lisäksi 9 oli Helsingistä, 3 Vantaalta, 3 Mäntsälästä yksi Kauniaisista, Hyvinkäältä, Lohjalta, Pornaisista ja Riihimäeltä. 203 Kuva 6. Vastaajien postinumeroalueet Tuusulassa. 7

Ryhmärakentamisesta oli kiinnostunut reilut 30 prosenttia vastaajista (diagrammi 4). 30 39- sekä 50 59- vuotiaat olivat kiinnostuneimpia ryhmärakentamisesta. Oletko kiinnostunut ryhmärakentamisesta tai -rakennuttamisesta? 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 100 % 91 % 83 % 75 % 69 % 63 % 62 % 57 % 43 % 38 % 38 % 31 % 25 % 17 % 9 % 0 % Alle 20-v. 20-29-v. 30-39-v. 40-49-v. 50-59-v. 60-69-v. 70-v. Kaikki en Kyllä Diagrammi 4. Vastaajien kiinnostus ryhmärakentamiseen. Vastajilta kysyttiin myös minkä tyyppisestä asumismuodosta he ovat kiinnostuneet (diagrammi 5). 83 prosenttia vastaajista oli kiinnostunut omistusasunnoista, 8 prosenttia vuokra-asumisesta, lopuista asumismuodoista oli kiinnostunut vain 3-4 prosenttia vastajista. Ikäryhmittäin tarkasteltuna 20-29-vuotiaat olivat muita ikärymiä kiinnostuneempia vuokra-asumisesta, yli 70- vuotiaat olivat kiinnostuneimpia osa-omistusasumisesta sekä muista asumismuodoista. Kotitaloustyypeittäin perheelliset olivat kaikkein kiinnostuneimpia omistusasunnoista ja yksin asuvat vuokra-asunnoista (diagrammi 6). Diagrammi 5. Kiinnostus eri asumismuotoihin ikäryhmittäin. 8

Minkä tyyppisestä asumismuodosta olet kiinnostunut? 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % lapsiperhe muu pariskunta yksin asuva Kaikki yhteensä asumisoikeusasunto muu omistusasunto osa-omistusasunto vuokra-asunto n = 233 Diagrammi 6. Kiinnostus eri asumismuotoihin kotitaloustyypeittäin. Vastaajilta tiedusteltiin monivalintakysymyksenä, minkä tyyppisestä asunnosta he ovat kiinnostuneet (diagrammi 7). Suurin osa ilmoitti omakotitalon ja rivitalon. Monia kiinnosti myös paritalo, kerrostalo sekä townhouse-asunnot. Diagrammi 7. Eri asuntotyyppien herättämä kiinnostus. 9

136 vastaajasta 48 (35 %) oli kiinnostunut viljelypalstoista, 64 (47 %) ei ollut kiinnostunut ja 24 (18 %) ei osannut sanoa (diagrammi 8). Ikäryhmittäin tarkasteltuna 30 39-vuotiaat sekä 40 49-vuotiaat olivat kiinnostuneimpia viljelypalstoista. Yli 70-vuotiaat sekä 20 29-vuotiaat eivät olleet kiinnostuneita viljelypalstoista (diagrammi 9 sekä taulukko 2). Kiinnostus viljelypalstoista ikäryhmittäin 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Kyllä En osaa sanoa Ei n=136 Diagrammi 8. Kiinnostus viljelypalstoja kohtaan. Diagrammi 9. Kiinnostus viljelypalstoihin ikäryhmittäin. Taulukko 2. Viljelypalstoista kiinnostuneet ikäryhmittäin. Olen kiinnostunut viljelypalstoista. 15-19-v. 20-29-v. 30-39-v. 40-49-v. 50-59-v. 60-69-v. yli 70-v. YHT. ei 1 20 22 11 8 2 64 en-osaa-sanoa 2 5 6 9 2 24 Kyllä 16 18 9 5 48 Kaikki yhteensä 2 1 41 46 29 15 2 136 10

133 vastaajaa kertoi näkemyksensä uusiutuvien energiamuotojen käytöstä (diagrammi 11). Tismalleen samaa mieltä niiden hyödyntämisen tärkeydestä oli 84 (63 %) vastaajaa, osittain samaa mieltä 43 (32 %) vastaajista, osittain eri mieltä ja täysin eri mieltä oli vain 3 (2 %), muutama vastaaja ei tiennyt kantaansa. Diagrammi 11. Vastaajien mielipide uusiutuvista energiamuodoista. LIIKKUM INEN J A PY S ÄK ÖINT I Kyselyssä tiedusteltiin myös kotitalouksien autojen määriä (diagrammi 12). Yhden auton talouksia oli kaikkiaan 98 vastaajalla (41 %) ja kahden auton talouksia 111 (46 %), 19 kotitalouksista (8 %) oli autoja kolme tai enemmän ja vain 12 (5 %) ei ollut autoa lainkaan. Kaikkiaan 133 vastaajaa arvioi pysäköinnin sijoittumista asunnon välittömään läheisyyteen tai hieman kauemmas, jos se olisi edullisempaa, 76 (57 %) vastaajaa piti pysäköintipaikan läheisyyttä asunnon välittömässä läheisyydessä tärkeänä, 57 (43 %) piti edullisuutta merkittävämpänä kriteerinä (diagrammi 13). Kahden auton kotitalouksista 63 % halusi paikoituksen lähelle asuntoa, vaikka se olisi kalliimpaa. Useamman auton kotitalouksista vastaava luku oli 60 % ja yhden auton talouksissa 55 %. Autottomat kotitaloudet eivät luonnollisestikaan kaivanneet autopaikkoja asuntonsa läheisyyteen. 86 vastaajaa (67 %) oli valmiita maksamaan lämpimästä autopaikasta kuukaudessa korkeintaan 50, 29 (22 %) oli valmiita maksamaan 50 75 euroa ja yli 75 euroa oli valmiita maksamaan ainoastaan 11 prosenttia (diagrammi 14). 136 henkilä vastasi kaikkiaan pysäköintisääntöjen noudattamista koskevaan valvontaan (diagrammi 15). Heistä 91 eli suurin osa (67 %) kannatti pysäköintisääntöjen noudattamista. 26 (19 %) vastusti ja 19 (14 %) ei osannut sanoa mielipidettään asiasta. 11

Diagrammi 12. Kotitalouksien autojen määrät. Diagrammi 13. Etäisyys pysäköintipaikkoihin. Diagrammi 14. Lämpimän autopaikan hinta. Diagrammi 15. Pysäköintisääntöjen noudattamisen valvonta. 12

Vastaajilta kysyttiin myös, arvostavatko he liikkumisessa enemmän yksityisautoilua vai kävelyä sekä kevyttä liikennettä. Vastausvaihtoehdossa oli liukukytkin, jossa olivat arvot nollasta sataan (kuva 7). Alla näkyvässä diagrammissa vastaukset on luokiteltu 5 luokkaan siten, että 0 19 arvolla olleet vastaukset arvostavat voimakkaimmin yksityisautoilua, luvut 20 39 hieman vähemmän ja niin edelleen. Eniten julkista ja kevyttä liikennettä arvostaneet ovat arvoilla 80 100. Kuva 7. Julkisen liikenteen arvostus liukukytkin kyselyssä. Vastaajista 30 prosenttia piti yksityisautoilua tärkeämpänä kuin julkista ja kevyttä liikennettä (diagrammi 16). 58 prosenttia vastaajista arvosti sen sijaan julkista ja kevyttä liikennettä yksityisautoilua enemmän, 11 prosenttia vastaajista piti näitä kulkumuotoja yhtä tärkeinä. Diagrammi 16. Julkisen liikenteen arvostus. 13

P ALVELUID EN SIJ AI NT IT OIVE Vastaajilta tiedusteltiin liukukytkimellä myös toiveita asumisen arkisten palveluiden sijainnista (kuva 8). Vastaukset on luokiteltu tässä samalla tavoin kuin yksityisautoilussa, eli eniten kivijalkakauppoja arvostavat saivat luvut 0 19 välillä ja kauppakeskusta tärkeimpänä vaihtoehtona pitäneet saivat arvon 80 100. Vastausten perusteella voidaan tulkita, että molemmat kauppamuodot koettiin yhtä tärkeiksi (diagrammi 14). Kuva 8. Palveluiden sijainnin liukukytkin kyselyssä. Diagrammi 17. Palveluiden sijaintitoive. 14

T O NT IN VUOKRAU S M AHDO LLISUUS Kyselyssä tiedusteltiin myös vastaajien kiinnostusta tontin vuokraukseen. Kaikista vastaajista (135) noin 60 prosenttia ei ollut kiinnostuneita vuokraamaan tonttia, 20 prosenttia oli kiinnostuneita ja lähes 20 prosenttia ei osannut sanoa, olivatko he kiinnostuneita tontin vuokrauksesta. Ikäryhmittäin tarkasteltuna tontin vuokrauksesta oli kiinnostunut eniten 30 39-vuotiaat, heistä lähes 30 prosenttia oli kiinnostunut tontin vuokrausmahdollisuudesta. Vähiten kiinnostuneita olivat yli 60-vuotiaat. Diagrammi 18. Tontin vuokrausmahdollisuus. 15

KIINNOST US RYKM ENT IN PUIST O A KOHT AAN 74 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Rykmentinpuiston alue vaikuttaa toimivalta paikalta asua. (diagrammi 16). 59 prosenttia vastaajista oli kiinnostuneita muuttamaan Rykmentinpuistoon (diagrammi 17). Diagrammi 16. Rykmentinpuiston toimivuus. Diagrammi 17. Kiinnostus muuttaa alueelle. 16

Alueittainen kommentointi Melko harva kyselyyn osallistunut kommentoi loppujen lopuksi kartalla näkyviä osa-alueita, mutta ne jotka vastasivat, olivat useassa kohtaa pohtineet asiaa syvällisemmin ja he kirjoittivat runsaasti palautetta avoimiin kysymyskohtiin. Ydinkeskustaa kommentoi 29, Järvenpääntien vartta ja Patterinmäkeä 22, Painokorttelia ja Hökilää 21, Itäistä keskustaa 23, Puistokylää 27, Olympiakasarmia 18 ja Puustellinmetsää 27 henkilöä. Y DINKES KUST A 29 henkilöä kommentoi Ydinkeskustan aluetta, josta kysyttiin: mitä toimintoja haluaisit keskusta-alueelle? Mitä hyvää suunnitelmissa on ja mitä niissä pitäisi kehittää? Lyhyemmät kommentit näkyvät seuraavan sivun kartalla (kuva 9). Lisäksi alueella oli 10 paikannettua kommenttia. Hyvänä vastaajat pitivät muun muassa vanhojen rakennusten säilyttämistä sekä asemakaavaluonnoksen VE2-versiossa paikoituksen sijoittamista maan alle. Kahdeksassa kommentissa käsiteltiin paikoitusta. Alueelle toivottiin kaupallisia palveluita sekä kulttuuripalveluita. Kartalle on koottu lyhyemmät kommentit. Niiden lisäksi oli seitsemän pidempää mielipidettä. Yhdessä pidemmässä kommentissa pidettiin keskustaa liian väljästi suunniteltuna: Liian matalaa rakentamista kaikilla alueilla, erityisesti ydinkeskustassa. Ydinkeskustaan tarvitaan enemmän tornitaloja ja tiiviimpää keskusmaisempaa ydintä. Tuusulantie (tarkoittanee Tuusulanväylää) tässä kohtaa ehdottomasti tunneliin ja päälle järkevää keskustaa elävöittävää rakentamista, mallia Leppävaara. Eräs vastaaja oli huolissaan pääväylän sijoituksesta, että uimahallin käyttö olisi mahdollista muillekin kuin Rykmentinpuiston asukkaille. Hänestä vanhan tielinjauksen leventämistä pitäisi tutkia ja varmistaa uimahallinkäyttäjien turvallinen liikkuminen. Pysäköintiä ei voida suunnitella mahdollisen tulevan kauppakeskuksen varaan, jollei sen rakentajalta saada kirjallista sopimusta asiasta. Yhdessä kommentissa pidettiin suunnitelmia ja päätöksentekoa vanhanaikaisina. "Tämä ydinalue on suunniteltu lähtökohtaisesti aivan liian matalaksi ja ei keskusmaiseksi elävän keskustan luomiseksi Tuusulaan. Rohkeus on jäänyt vanhan maalaisideologian jalkoihin ja kunnassa eletään vielä 80-lukua.Yksi korkeampi kerros/tornitalo on enemmän vitsi. Korkeata ja tiiviimpää rakentamista tarvitaan huomattavasti lisää eikä vain tälle alueelle. Kaikki alueet ovat nyt liian samanlaisia ja tylsiä. Ydinalueeseen tulee panostaa huomattavasti enemmän ja siitä on tultava Tuusulan erottautumistekijä muihin pääkaupunkiseudun alueisiin verrattuna. Tämän koko projektin kesto kertoo kuinka hidasta päätöksenteko kunnassa tällä hetkellä on. Muu pääkaupunkiseutu kehittyy kokoajan nopeammin ja Tuusulan suunnitelmat jäävät kymmenen vuotta muista jälkeen. Pikaista päivitystä ja lisää rohkeutta tarvitaan koko Rykmentinpuiston suunnitteluun, toivottavasti niin käy. Vielä ei ole liian myöhäistä." Yksi vastaaja piti hyvänä asiana linja-autoterminaalia, keskusaukiota sekä liikekeskusta. Hyrylän kaupalliset palvelut pitäisi ehdottomasti keskittää tähän uuteen keskukseen, jossa ne tukisivat toisiaan eivätkä olisi hajautettuna sinne tänne. Hyrylään on ehdottomasti kaivattu keskustaa, jolla voisi istuskella kahvilla terassilla, ostaa palveluita ja ruokia, jolla olisi elämää! Keskustan tulisi olla torin ympärille kävelyetäisyydelle keskittynyt, ei autoteiden varsille ripoteltu niin kuin nyt. Valitettavasti Järvenpääntie tulee jakamaan entistä ja tätä uutta keskustaa enkä oikein näe, kuinka ne voitaisiin yhdistää niin että ne olisivat yhtenäisiä ja yhdessä toimivia. 17

VE1: Paikoitustalo ehdottomasti hyvä idea! Tilava liikekeskus. Toimivat julkisen liikenteen yhteydet! En usko, että on järkevää ajatella, että täältä kuljettaisiin Keravan kautta junalla Helsinkiin, matkustaminen olisi hidasta. Tästä pitäisi päästä kätevästi ja nopeasti Helsinkiin päin. Aikoinaan olisi jo pitänyt rakentaa jonkinlaista raideliikennettä Helsingistä pohjoiseen ja nyt sitä olisi hyvä jatkaa tähän uuteen keskustaan Tuusulaan asti esim. metro. Toivottavasti tänne ei nyt tule Prismaa ja Citymarkettia. Jos tulee, saisivat olla piilossa liikekeskuksen sisällä. Ruokakauppa on mennyt Suomessa surkeaksi näiden kahden vallassa. Paikannettuja kommentteja alueelle oli kaikkiaan 10 kappaletta, kaikkiaan 8 eri kommentointikerralta (kuva 16). Paikannuksissa pidettiin muun muassa uuden ja vanhan keskustan yhdistämistä tärkeänä, toivottiin tapahtumapaikkoja, kuten nuorisotiloja, konserttisalia ja teatteritilaa, lisäksi toivottiin uimahalliin maauimalaa ja oleskelualuetta. Kuva 9. Esimerkkejä Ydinkeskustan alueen kommenteista. 18

J ÄRVEN P ÄÄNT I EN VAR S I J A P AT T ERINMÄK I 22 henkilöä kommentoi Järvenpääntien varren ja Patterinmäen aluetta. Alueelle esitettiin kolme kysymystä: sopisiko alueelle maamerkkimäinen tornitalo? Minkälaista toimintaa vanhan lämpökeskuksen monttuun voisi ajatella? Mitä hyvää suunnitelmissa on ja mitä niissä pitäisi kehittää? Osa ajatuksista on koottu alla näkyvälle kartalle (kuva 10). Eniten kommentteja (9) tuli tornitalosta: 7 vastaajaa oli tornitaloa vastaan, 4 piti ajatusta hyvänä, 3 suhtautui asiaan varauksellisesti. Eräs varauksellisesti torintaloihin suhtautuva kommentoija sanoi, että tornitalo sopii, jos myös muut rakennukset toteutuvat, yksinäinen tornitalo ei alueelle sovi. Yksi vastaaja halunnut ottaa kantaa asiaan. Yksi vastaaja piti tornitaloa mielenkiintoisena vaihtoehtona. Hän toivoi kerrostalorakentamisesta jotakin aivan muuta, kuin harmaita rakennuksia. Punatiilirakentaminen modernein isoin ikkunoin ja luovasti suunnitellut rakennukset toisivat alueelle arvokkuutta. Jossakin Rykmentinpuiston havainnekuvassa näkyikin ihan kivannäköisiä tiilikerrostaloja. Eräs vastaaja totesi: Ei mitään Patterihammasta, kiitos! Pitäkää Tuusula matalana, inhimillisenä ja vihreänä, niin sen asukkaat asettuvat jäädäkseen. Kaupunkitaloja on tarjolla Vantaalla, Järvenpäässä ja Helsingissä. Eivät sovi lapsiperheille (vaunut, lasten kuljetukset, naapurisopu erilaisten kulttuurien ja elämäntapojen kesken). Yksi vastaaja oli sitä mieltä, että Järvenpääntien varteen sekä ydinkeskustaan tarvitaan 3 9-kerroksisia rakennuksia. Alueet liittyisivät toisiinsa. Ja toinen vastaaja vastusti isojen talojen rakentamista alueelle, koska alue vaikutti hänen mielestään muutoinkin pientalovoittoiselta. Hänestä tornitalo ei sovi Hyrylän maisemakuvaan. Yksi vastaaja arvosti suunnitelmissa puistometsämäisyyden säilyttämistä: Terassimainen puistikko kuulostaa hienolta! Vanhojen rakennusten säilyttäminen on hyvä, se tuo alueelle tunnelmaa ja luonnetta. Ilman vanhan säilyttämistä asuinalueet ovat hengettömiä. Monttuun puistomainen liikunta- ja leikkialue, joka houkuttelee asukkaita liikkumaan, istumaan piknikillä, lukemaan puiden varjossa ja leikkimään. Monttuun toivottiin nuorisotilaa sekä toimintaa iäkkäämmille, esimerkiksi kansalaisopistoa. jolloin alue ei olisi nuorten hallitsema tai karkaa huumenotkoksi. Mikä tahansa luova tai aktiivista toimintaa tukeva yhdistys (martat, IT-väki, ystäväpalvelu, musiikkitilat harrastelijoille, kuntoilusali) olisi loistavaa. Eräs vastaaja oli huolissaan liikennesuunnittelusta. Kuinka työmatkat sekä muu asiointi sujuu Keravan ja Helsingin suuntaan? Hän ehdotti junaliikenteen tehokkaampaa hyödyntämistä esimerkiksi heiluribussilla Kulloontieltä Keravan tai Savion asemalle. Paikannetuissa kommenteissa (kuva 16) tyrmättiin tornitalo, toivottiin Järvenpääntien kaivamista tunneliin, pidettiin lukiokampuksen sijoituspaikkaa hyvänä sekä toivottiin huonokuntoisen Kasarmirakennuksen purkamista. Lämpökeskuksen pohjoispuolelle rakennettavia taloja pidettiin turhina, sillä niiden koettiin estävän kulku urheilukeskuksen ja uimahallin välillä. 19

Kuva 10. Esimerkkejä Järvenpääntien varsi ja Patterinmäki -osa-alueen kommenteista. 20

O LYM PI AK AS ARM I Millainen olisi unelmiesi perhepuisto? Mitä hyvää suunnitelmissa on ja mitä niissä pitäisi kehittää? 18 ihmistä kommentoi Olympiakasarmin aluetta. Pääsääntöisesti suunnitelmiin oltiin tyytyväisiä ja unelmien puistoon saatiin runsaasti toimintaideoita (kuva 11). Monissa vastauksissa toivottiin alueelle kaiken ikäisille soveltuvaa toimintaa. Eräs vastaaja piti VE1-vaihtoehdon suunnitelmia hyvinä. Hän toivoi, että suunnitelmissa huomioidaan riittävästi tilaa ja tekemistä kaiken ikäisille, ei vain lapsille. Hänestä myös puistotoimintarakennus oli loistava ajatus. Miksei voisi olla lava esim. puistokonserttia tai vastaavia tapahtumia varten? Unelmien perhepuistoon toivottiin jätettävän luonnonmukaista maastoa, kuten metsää, niittyä, puro tai lampi sekä polkuja, eikä vain hoidettua nurmikkoa. Toinen vastaaja puolestaan kaipasi vehreyttä eikä liian metsämäistä aluetta. Yhdessä kommentissa alue nähtiin paremmin soveltuvan työpaikka-alueeksi, lähellä jo sijaitsevien työpaikka-alueiden sekä soramonttujen takia. Esimerkillisinä perhepuistoina vastaajat pitivät Järvenpään Tervanokan aluetta, rantapuistoa sekä Tampereen Launeen puistoa. Talvella pitäisi olla mahdollisuus rakentaa iso liukumäki sekä lumilinna, koska alueen pihat ovat mikrosirun kokoisia. Vastaaja toivoi myös, että nykyisistä kasarmirakennuksista yksi omistettaisiin vanhuksille. Kaikki eivät halua asua viimeisiä vuosiaan yksin, ja kasarmien läheisyys muuhun elämään (päiväkodit, kenties koulu, muut asukkaat alueella) saisi vanhukset tuntemaan olevansa vielä osa kuntalaisia. Vanhainkotipaikat ovat kiven alla, ja jollei Tuusula siirry perhekotimalliin (sijaislasten sijasta aviopari hoitaa muutamaa vanhusta), uudenlaiset ratkaisut ovat tarpeen. Eräs vastaaja totesi Olympiakasarmin olevan alueen keskeinen rakennus, jonka arkkitehtuuri aukeaa komeimmin nykyisen sotilaskodin suunnasta katsottaessa - sen näkymän tielle ei pitäisi sijoittaa uutta rakentamista. 1950-luvun jälkeen rakennettu varuskunta edustaa parhaimmilta paloiltaan ns. metsävaruskuntien ihannetta eli rakennukset on melko harvakseltaan mäntypuistikossa. Jotta se varuskunnan fiilis säilyisi, pitäisi tätä melko avointa/avaraa mäntypuistikkoa jäädä riittävästi myös näille Rykmentinpuiston keskeisille alueille, joissa on olemassa olevaa rakennuskantaa. Olympiakasarmeja ehdotettiin myös hotelliksi tai taiteilijoiden työ- ja näyttelytiloiksi. Rakentamalla tilat tämän päivän taiteilijoille rantatien matkailullinen merkitys kasvaisi entisestään. Lapsille jotain Puuhamaa-tyyppistä toimintaa taiteen lisäksi. Alueelle oli vain kaksi paikannusta, joissa toisessa toivottiin Olympiakasarmin itäpuolelle jätettävän enemmän tilaa ja toisessa urheiluhallia ja konsertti- ja teatterisalia (kuva 17). 21

Kuva 11. Esimerkkejä Olympiakasarmin alueelle annetuista kommenteista. IT ÄI NEN KESKUST A Itäisen keskustan aluetta kommentoi 23 henkilöä. Heitä pyydettiin vastaamaan kysymyksiin Tulisiko olemassa olevia rakennuksia säilyttää ja mitä toimintoja niihin voitaisiin sijoittaa? sekä Mitä hyvää suunnitelmissa on ja mitä niissä pitäisi kehittää? Saadut vastaukset käytiin läpi ja niistä poimittiin esimerkkejä karttaan, joka on esitetty alempana (kuva 12). Noin puolet vastaajista totesi, että olemassa olevia rakennuksia tulee säilyttää. Perusteluna tälle oli esimerkiksi rakennusten vahva rooli Tuusulan historiassa ja identiteetissä. Useista vastauksista kävi kuitenkin ilmi, että rakennukset tulee säilyttää vain, jos ne ovat hyvässä kunnossa ja jos niille löydetään sopiva käyttötarkoitus. Yksi vastaajista ilmaisi, että vanhat rakennukset tulisi purkaa ja rakentaa tilalle uusi, yhtenäinen alue. Vanhoihin rakennuksiin esitettiin sijoitettavaksi esimerkiksi harraste- ja kokoustiloja, kommuuniasumista ja kirjastotilaa. Lisäksi yksi vastaajista toivoi, ettei rakennusta numero 47 purettaisi, vaan se säilytettäisiin kuntosalin ja nyrkkeilyseuran käytössä. 22

Useassa kommentissa pidettiin lukiokampusta ja sen sijoittumista hyvänä ideana. Yksi vastaajista kuitenkin totesi, että kampusaluetta ei tarvita, sillä lukioikäisillä ei ole vielä kysyntää opiskelija-asunnoista. Yhdestä kommentista kävi myös ilmi huoli Hyökkälän koulun säilymisestä, jos suunniteltu yhtenäiskoulu toteutuu. Parissa kommentissa mainittiin alueen olevan liian tiivis ja liian kaupunkimainen korkeine kerrostaloineen. Tästä esimerkkinä ote pidemmästä kommentista: Vierastan viisikerroksisia rakennuksia suunnitelmassa. Alueesta tulee kaupunkimainen - se alkaisi pian kaivata sisäistä liikennettä ainakin lapsiperheille ja vanhuksille. Missä ovat rauhalliset kävelytiet vaunuja työntäville äideille ja turvalliset penkit ja puistoalueet vanhuksille? Pieni piha rakennusten keskellä ei tuo hyvää mieltä tai salli vanhuksen seurata vuodenajan värien vaihtumista. Ihan outoa suunnittelua Itäisen keskustan alueelle kirjattiin myös 6 paikannettua kommenttia (kuva 17). Niissä toivottiin esimerkiksi suurempia parkkipaikkoja, erityisasumiselle (vammaiset, mielenterveyskuntoutujat, vanhukset jne.) varattavia alueita sekä lukion, yhtenäiskoulun ja erilaisten palvelujen yhdistämistä yhtenäiseksi kompleksiksi. Kuva 12. Esimerkkejä Itäisen keskustan alueelle annetuista kommenteista. 23

P AINOKORT T ELI JA HÖK IL Ä Alueelta pyydettiin vastauksia kysymyksiin: Minkälainen huoltoasema sopisi historialliseen ympäristöön? ja Mitä hyvää suunnitelmissa on ja mitä niissä pitäisi kehittää?. 21 henkilöä vastasi esitettyihin kysymyksiin. Vastaukset käytiin läpi ja joitakin niistä on esitetty alla olevassa kartassa (kuva 13). Hyvänä suunnitelmissa pidettiin maalämmön hyödyntämistä ja hyvinvointikeskusta. Suunnitelmat huoltoaseman sijoittamisesta Kulloontien varteen synnyttivät sen sijaan mielipiteitä puolesta ja vastaan. Moni vastaajista katsoi, että huoltoasema tarvitaan ehdottomasti Hyrylän keskustaan. Huoltoasemalta toivottiin monipuolisia palveluja ja sähköauton latauspistettä. Esitettiin myös, että jos huoltoasema toteutuu, täytyy alueen tiestöä parantaa ja huolehtia aseman synnyttämien häiriöiden, kuten melun ja levottomuuden, minimoinnista. Toiset olivat puolestaan vahvasti huoltoaseman keskustaan sijoittamista vastaan. Heidän mielestään sopivampi paikka löytyy varmasti muualta: Onko huoltoasema välttämätön keskellä asuinaluetta, eikö löydy muuta paikkaa? Yksi pidemmistä vastauksista käsitteli myös Hyökkälän vanhan kyläkeskuksen elinvoimaisuuden säilymistä ja sen huomioimista Rykmentinpuiston suunnittelussa: Hyökkälän vanha kyläkeskus on sikäli poikkeuksellinen, että kaikki kylän vanhat kantatilat ovat säilyneet ja omilla paikoillaan - siis Klaavola, Klaavo ja Saksan puustelli (IT-museon keskellä). Suunnitelmassa tätä ei huomioida riittävästi - esim. Klaavolan päärakennuksen ja tilan entisen navetan (nyk. museon varasto) väliin on suunniteltu kaksikerroksisia asuinrakennuksia. Niiden rakentamisen jälkeen vanhan tilakeskuksen tilallisia suhteita olisi aika vaikea hahmottaa. Lisäksi ne vaikeuttaisivat Klaavolan ja IT-museon alueiden toiminnan kehittämistä. Hyökkälän vanha kyläkeskus pitäisi käsittää alueen kulttuurihistoriallisena helmenä - vanhat rakennukset ja niiden toiminta tarvitsevat ympärilleen tilaa. Lisäksi Painokorttelin ja Hökilän alueelle kirjattiin kuusi paikannettua kommenttia (kuva 17). Niissä muun muassa esitettiin kritiikkiä suunniteltuja ympyrätaloja kohtaan ja kiiteltiin vanhuspalvelukeskuksen suunnitelmia. Esitettiin myös, että nykyisen painotalon alueelle rakennettaisiin liikekeskus, ja painotalo siirtyisi Kulloontien pohjoispuolelle. 24

Kuva 13. Esimerkkejä Painokorttelin ja Hökilän alueelle annetuista kommenteista. PUUST ELLINM ET S Ä Puustellinmetsän aluetta kommentoi 27 henkilöä. Alueesta kysyttiin Onko viljelypalstoja suunniteltu riittävästi, vai tulisiko niitä sijoittaa alueelle lisää? ja Mitä hyvää suunnitelmissa on ja mitä pitäisi kehittää? Vastaukset käytiin läpi ja joitakin niistä on esitetty alla olevassa kartassa (kuva 14). Alueella koettiin hyväksi viheralueiden runsas määrä ja pientalot. Vastaajista moni piti myös viljelypalstoja positiivisena asiana ja osa toivoi jopa niiden määrän lisäämistä. Muutamasta vastauksesta kävi kuitenkin ilmi huoli palstojen aiheuttamasta epäsiisteydestä ja ilkivallan kohteeksi joutumisesta. Eräs vastanneista toivoi alueelle myös kaikille yhteistä viljelyaluetta: Alueelle tai muillekin alueille voisi jättää vapaaseen ja luovaan käyttöön tarkoitetun yhteisötilan, jonne kuka tahansa voi istuttaa/hoitaa tilan/palstan/alueen kukkia, pensaita ym. Kuten esim. auringonkukkapellot, joilta saa poimia tietyistä kohdista vapaasti kukkia. Vesielementti olisi mahtava lisä! Monet vastaajat kokivat tärkeäksi, että alue toteutettaisiin pientalovaltaisena. Kerrostaloja ei pidetty hyvänä asiana ja erityisasumiselle (vammaiset, vanhukset jne.) toivottiin varattavan tilaa jo tässä suunnittelun vaiheessa. 25

Näiden kommenttien lisäksi Puustellinmetsän alueelle sijoitettiin viisi paikannettua kommenttia (kuva 17). Niissä moitittiin alueen kerrostalojen määrää liian suureksi. Lisäksi toivottiin golfkentän laduille pääsyn turvaamista talvisin sekä kauppapalveluiden ja julkisen liikenteen järjestämisen suunnittelua Puustellinmetsän alueelle. Kuva 14. Esimerkkejä Puustellinmetsän alueelle annetuista kommenteista. PUIST O KYLÄ Puistokylän aluetta kommentoi 27 henkilöä. Heitä pyydettiin vastaamaan kysymykseen Mitä hyvää suunnitelmissa on ja mitä niissä pitäisi kehittää? Vastaukset käytiin läpi ja joitakin niistä on esitetty alla olevassa kartassa (kuva 15). Monessa annetussa kommentissa korostettiin väljyyden ja vehreyden tärkeyttä ja niiden huomioon ottamista suunnittelussa pidettiin hyvänä. Eräässä kommentissa pantiin merkille, että alueelle olisi hyvä suunnitella myös koirapuisto. 26

Kahdessa kommentissa pelättiin torin aiheuttavan järjestyshäiriöitä tulevaisuudessa: Tori on ongelmallinen paikka. Mitä kivaa sinne saadaan synnytettyä? Siellä alkaa majailla epämääräistä porukkaa, eivätkä normaalit ihmiset uskalla enää muuta kuin kiertää torin. Yhdessä kommentissa kuitenkin todettiin toimivan toriaukean kuulostavan hyvältä asialta. Kerrostalot herättivät jonkin verran kritiikkiä myös Puistokylän alueella. Niiden todettiin pilaavan näköalan ja tekevän alueesta liian kaupunkimaisen. Myös liikennejärjestelyihin toivottiin kiinnitettävän huomiota. Asutuksen lisääntymisen todettiin pahentavan alueen ruuhkia. Lisäksi paikoitustilan riittävyydestä oltiin epävarmoja ja Tuusulanväylälle toivottiin suoraa tieyhteyttä. Eräässä pidemmässä kommentissa toivottiin Rykmentinpuistosta uudenlaista rakennettua aluetta Tuusulaan: Omakotitonteille kaipaisin enemmän vapautta talon rakennusmateriaalien valinnalle, jotta saataisiin yksilöllisempiä ja mielenkiintoisempia kortteleita ainaisten pakettipuutalojen sijaan. Rykmentinpuiston alueelle ainakin sopisi värikäs rakentaminen ja punatiilitalot... Näiden kommenttien lisäksi alueelle merkittiin kolme paikannettua kommenttia (kuva 17). Niissä kehuttiin päiväkodin sijaintia ja korostettiin pientalovaltaisuuden tärkeyttä. Kuva 15. Esimerkkejä Puistokylän alueelle annetuista kommenteista. 27