Suomussalmi: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Suomussalmen kunnan hyte-ryhmänä toimii johtoryhmä. Siihen kuuluvat kunnanjohtaja Asta Tolonen, hallintojohtaja Aila Virtanen, sivistysjohtaja Sirpa Mikkonen, tekninen johtaja Antti Westersund, talousjohtaja Matti Mulari sekä elinkeinoasiamies Hannu Leinonen. Kunnan hyte-koordinaattorina ja sähköisen hyvinvointikertomuksen pääkäyttäjänä toimii hallintosihteeri Anna Tolonen, joka osallistuu hyte-ryhmän kokouksiin. Hyvinvointikertomuksen tarkastelujaksoksi hyte-ryhmä päätti aina kuusi vuotta taaksepäin. Tässä kertomuksessa käsitellään siis vuosia 2007-2012. Vertailukunnat ja -alueet ovat: Sotkamo, Kuhmo, Pudasjärvi, Nivala, Pedersören kunta sekä Kainuu ja Koko maa. OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Yhteenveto ja johtopäätökset havainnoista ja arvioinneista Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Suomussalmen suuri huolenaihe on väestön määrän väheneminen. Väestö vähenee jopa yli kahden prosentin vuosivauhtia. Väestöennusteen mukaan Suomussalmella on vuonna 2030 enää 6798 asukasta. Se on noin kaksi tuhatta vähemmän kuin 31.12.2012, jolloin kunnassa oli 8813 asukasta. Se on kolmasosa koko Kainuun ennustetusta väestökadosta. Vuoteen 2030 ulottuva väestöennuste näyttää Suomussalmen osalta heikommalta kuin vertailualueilla, paitsi Kuhmossa ja Pudasjärvellä, jossa ennusteen mukaan väkiluku pysynee samana kuin Suomussalmella. Ennuste on laskettu syyskuussa 2009. Tilastokeskuksessa laaditaan kunnittaisia väestöennusteita kolmen vuoden välein. Kertoimet on laskettu viime vuosien väestökehityksen perusteella. Kunnan nettomuutto on positiivinen, jos alueelle on muuttanut enemmän kuin alueelta on muuttanut pois. Suomussalmelta muutetaan muihin vertailukuntiin ja koko maahan verrattuna enemmän pois kuin kuntaan muuttaa uusia asukkaita. Poikkeus oli vuosi 2009, jolloin nettomuutto oli lähellä nollaa, mutta laski sen jälkeen taantumaa edeltäneelle tasolle noin -10:een per 1000 asukasta. Väestön määrä on vähentynyt vuosina 2007-2012 reilulla 800 henkilöllä. Huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa 15-64-vuotiasta työikäistä kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Suomussalmen huoltosuhde 63,5 on vuoteen 2011 verrattuna noussut, samoin kuin kaikilla vertailualueilla. Suomussalmen luku ei ole vertailujoukon huonoin, mutta yli keskiarvojen. 1
Vuonna 2011 työllisten määrä oli koko maassa 43,6 % väestöstä. Ainoastaan Pedersören kunnassa päästiin sen yli 45,6 prosenttiin. Suomussalmen lukema oli 34,8 %. Se on kolmisen prosenttiyksikköä alle Kainuun keskiarvon. Koulutustasomittain kuvaa väestön koulutustasoa, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Koulutustaso on noussut kaikissa vertailukohteissa tarkastelujaksolla. Suomussalmen lukema 248 on joukon toiseksi huonoin, vain Pudasjärvi jää sen alle. Valtakunnallinen keskiarvo on 340. Sen perusteella suomalaiset kouluttautuvat keskimäärin noin 3,5 vuotta peruskoulun jälkeen. Se on vuosi enemmän kuin suomussalmelaisten kohdalla. Lapsiperheitä Suomussalmella on prosentuaalisesti perheistä vähemmän kuin vertailualueilla. Vain Kuhmossa lapsiperheiden määrä on samansuuntainen kuin Suomussalmella. Yksinhuoltajaperheiden osuus on suurempi kuin vertailukunnissa, mutta laajempiin vertailukohteisiin nähden Suomussalmen lukema on alle keskiarvon. Kaikki ikäryhmät Osallisuutta kuvaava indikaattori on äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa. Kainuussa äänestysprosentti oli vuonna 2012 korkeampi kuin edellisissä kunnallisvaaleissa vuonna 2008. Muualla maassa äänestysaktiivisuus laski. Noususta huolimatta äänestysprosentti jäi 54,5:een, joka on huomattavasti alhaisempi kuin vertailukunnista Pedersöressä, jossa kolme neljästä äänioikeutetusta käy äänestämässä. Ikävakioitu Kelan sairastavuusindeksi ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Vertailukunnista Pedersöre jää alle sadan eli siellä ollaan valtakunnallista keskiarvoa terveempiä. Suomussalmen lukema on tarkastelujaksolla vaihdellut välillä 124-129. Pudasjärven luku on vielä suurempi, mutta muut vertailukunnat ovat näiden alapuolella arvojen vaihdellessa välillä 117-123. Poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten lukumäärä on Suomussalmella noussut vuodesta 2009 lähtien ja palannut vuoden 2008 tasolle. Se on alle Kainuun keskiarvon, mutta melko lähellä valtakunnallista keskiarvoa. Kuntalaisten turvallisuus on hieman huonontunut, mutta vielä kohtalaisen hyvä alueellisesti tarkasteltuna. Gini-kerroin on yksi yleisimmin käytetyistä tuloerojen mittareista. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Työllisyys ja työttömyys ovat keskeisimmät tuloeroihin vaikuttavat tekijät. Hyvin suurten tuloerojen katsotaan heikentävän sosiaalista koheesiota, luottamusta ja liikkuvuutta, joiden heikkenemisellä on negatiivisia vaikutuksia väestön hyvinvointiin ja talouteen. Suomussalmella tuloerot eivät ole niin suuria kuin Suomessa keskimäärin. Kunnan yleinen pienituloisuusaste on laskenut vuoden 2007 arvosta 20,7 % ollen 18,2 % vuonna 2011. Se on hieman yli Kainuun keskiarvon ja noin 3 prosenttiyksikköä enemmän kuin koko maan keskiarvo. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Lasten, varhaisnuorten ja lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin tilaa kuvaavat indikaattorit näyttävät kaikki positiivista muutosta Suomussalmen kunnassa. Vertailukuntiin nähden tilanne on melkein kaikissa parempi tai merkittävää eroa ei ole. Ainoastaan elämänlaatua kuvaava indikaattori on heikompi kuin vertailukunnissa. Vuonna 2011 kouluterveyskyselyssä 8,1 % 8. ja 9. luokan oppilaista vastasi, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Se on vähemmän kuin vuonna 2009 (11,8 %) ja parempi tulos kuin Kainuun tai Suomen keskiarvo. Oppilaiden omien arvioiden mukaan joka kymmenes 8.-9.-luokkalainen kokee olevansa masentunut. Masentuneisuutta mitattiin 12 kysymyksellä, jotka perustuvat Beckin masentuneisuusmittariin. Suomussalmen tilanne on kuitenkin kohentunut edellisistä kyselyistä ja parempi kuin yhdessäkään vertailukohteessa. Vuonna 2011 kouluterveyskyselyyn vastanneista suomussalmelaisista koululaisista 15,2 % koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Luku on alle keskiarvojen. 2
Nuoret ja nuoret aikuiset Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 18-24-vuotiaiden määrä on lisääntynyt. Tilanne on keskimääräistä huonompi. Vaikka koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24-vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on kasvanut, Suomussalmen on tilanne parempi kuin Kainuussa tai koko maassa. Luku on pysytellyt muutaman vuoden noin 8 prosentin tietämillä. Vertailukunnista huonoin tilanne on Pudasjärvellä, jossa tämä luku on ollut vuonna 2009 jopa 16,9 %. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saaneiden 16-24-vuotiaiden määrä on niinikään lisääntynyt. Siinäkin ollaan valitettavasti koko ajan keskiarvojen yläpuolella. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden elämänlaadun voidaan katsoa parantuneen, koska useampi lukiolainen on kokenut läheistä ystävyyttä verrattuna aiempiin kyselyihin. Sen sijaan yhä useampi lukiolainen kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Molemmissa indikaattoreissa ollaan yli maakunnallisen ja valtakunnallisen keskiarvon. Koulun työolot ovat kuitenkin parantuneet. Vuonna 2007 kyselyyn vastanneista lukion oppilaista 52,9 % oli havainnut koulun fyysisissä työoloissa puutteita. Vuonna 2011 näin vastasi enää 22 % lukiolaisista. Työikäiset Työikäisten tilaa kuvaavissa indikaattoreissa on paljon punaista. Monen indikaattorin osalta tilanne on huono verrattuna muihin kuntiin tai keskiarvoihin. Lisäksi kunnan sisällä tilanne on huonontunut. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden 25-64-vuotiaiden määrä on noussut jyrkästi lukeman ollessa 27,2 / 1000 vastaavanikäistä. Vuonna 2012 samassa ikäryhmässä työkyvyttömyyseläkettä saavien suomussalmelaisten määrä oli 15,5 %. Lukema on pysynyt melko samoissa jo useamman vuoden, mutta on yli Kainuun keskiarvon ja selvästi huonompi kuin koko maan lukema. Parannusta tämän paketin indikaattoreissa on tapahtunut vaikeasti työllistyvien 15-64-vuotiaiden määrässä. Vaikeasti työllistyvien ryhmään luetaan pitkäaikaistyöttömät, rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät, toimenpiteeltä työttömäksi jääneet ja toimenpiteeltä toimenpiteelle siirtyneet. Vaikeasti työllistyvien osuus työikäisistä kuvaa rakenteellista työttömyyttä. Suomussalmen 6,2 % on enemmän kuin Kainuussa (5,5 %) tai koko maassa (4,1 %). Vertailukunnista ainoastaan Kuhmossa tilanne on Suomussalmea huonompi. Ikäihmiset Täyttä kansaneläkettä saavien osuus osoittaa pienituloisuutta eläkeikäisessä väestössä. Täyden kansaneläkkeen saajia ovat henkilöt, joilla on vain vähän tai ei lainkaan ansioeläkkeitä. Tämä lukema on Suomussalmella parantunut tarkastelujaksolla yli 15 prosenttia. Vertailukohteissa kehitys on ollut samansuuntainen. Eläkeikäisten tulotaso on siis parantunut, mutta on edelleen vertailukohteita huonompi. Pedersören lukema on pysynyt tasaisena ja on selkeästi muita alhaisempi. 75 vuotta täyttäneistä suomussalmelaisista kotona asuu 91 %. Määrä on kasvanut tarkastelujaksolla noin 5 prosenttiyksikköä. Suomussalmen arvo on vertailussa kolmanneksi korkein. Säännöllisen kotihoidon piirissä 75 vuotta täyttäneistä on 9,9 %, mikä on vertailussa vähiten ja laskenut vuoden 2010 huippulukemasta 17,7 %. 3
2. Keskeiset opit ja evästykset päättyvältä valtuustokaudelta Suomussalmen kunta tukee kuntalaisten hyvinvointia, hyvää elämää ja harrastustoimintaa sekä omatoimista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tarjoamalla seuraavia palveluja: Varhaiskasvatus - päiväkodit, perhepäivähoito, kotihoidon kuntalisä Perusopetus ja lukio, ammatillinen koulutus - monimuotoinen perusopetus sekä taajamissa että kylillä, lukiokoulutus, ammatillinen koulutusyksikkö Nuorisopalvelut - Nuorisotalo, Työpaja Hanslankarit, Etsivä nuorisotyö Kianta-Opisto, kulttuuripalvelut, kirjasto - kurssit, tapahtumat, avustukset, aineisto Liikuntapalvelut - Kiannon Kuohut, ohjatut ryhmät, tapahtumat, neuvonta Tekniset ja ympäristöpalvelut - tiet, valaistus, liikuntapaikat, puistot, ranta-alueet, kunnallistekniikka, kehittämishankkeet Työllisyys ja elinkeinot - työpalvelukeskus Miilu, tukityöllistäminen, kesätyöt, yhdistysten työllistämisen tukeminen, 1-4 viikon työllistäminen, kuntouttava työtoiminta - elinkeinopalvelut, kehittäminen Kuntalaisten osallistuminen, demokratia - kyläparlamentti, keskustelutilaisuudet, Kuntalaiset keskiöön -hanke vuodesta 2013 alkaen 4
OSA II TULEVAN VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU 3. Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Suomussalmen kunnan arvot: * yhteisöllisyys Suomussalmen kunta edistää asukkaidensa keskinäistä vuorovaikutusta, välittämistä ja yhteistoimintaa sekä toivottaa tervetulleiksi kuntayhteisön uudet asukkaat ja ajatukset kunnan kehittämiseksi. * muutosvalmius Tiedostamme, että muutos on jatkuvaa. Olemme yhteisönä ja yksilöinä halukkaita, valmiita ja kykeneviä muutokseen - muutos on mahdollisuus ja uuden alku. * kestävä kehitys Suomussalmen kunta toimii ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. * sivistys Kunta kohottaa kuntalaisten elämän laatua ja tiedon tasoa luomalla hyvät edellytykset laadukkaalle koulutukselle, varhaiskasvatukselle ja vapaa-ajan harrastustoiminnalle. Kunta innostaa kaikenikäisiä kuntalaisia elinikäiseen itsensä kehittämiseen ja monipuoliseen liikkumiseen päämääränä aktiivinen, omatoiminen ihminen. * kannustavuus Tuemme yrittäjyyttä ja toinen toistamme toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan. Uskomme tulevaisuuteen, motivoimme toisiamme ja vahvistamme luovuutta. Suomussalmen kunnan toiminta-ajatus: Suomussalmen kunta järjestää laadukkaita, hyvinvointia edistäviä palveluja ja luo edellytyksiä elinvoimaiselle toimintaympäristölle ja yritystoiminnalle, jotta kuntalaiset saavuttavat mahdollisimman hyvän ja turvallisen elämän. Suomussalmen kunnan visio vuodelle 2017: Neljän vuodenajan Suomussalmi on taloudeltaan vakaa yritys- ja kulttuurikunta sekä yhteistyökykyinen Ylä-Kainuun keskus, jossa on myönteinen väestökehitys. Kunnan yhteiset tavoitteet: Elinkeinojen kehittäminen 1. Hyvien peruspalvelujen ylläpito ja kehittäminen 2. Koko Kainuun elinkeinoyhteistyön lisääminen 3. Tehokas toimitilojen hankinta ja vanhojen tilojen hyötykäyttö ja jalostus 4. Aktiivinen tonttipolitiikka 5. Yritystoimintaan ja yrittäjyyteen kannustaminen 5
6. Koulutukseen ja innovaatioihin panostaminen 7. Kuntamarkkinoinnin lisääminen 8. Yritystoimintaa tukeviin hankkeisiin osallistuminen Kainuun liitto yhdessä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa on laatimassa Kainuun Venäjä -strategiaa 2020. Kunnan Venäjä -strategia päivitetään tämän työn valmistuttua. Talous 1. Kunnan taloutta hoidetaan kestävällä tavalla. 2. Vuosikatteen on riitettävä poistojen kattamiseen. 3. Toimintakulut sopeutetaan vuosikatetavoitteeseen ja niitä voidaan kasvattaa vain tulorahoituksen kasvun verran. 4. Investoinnit mukautetaan kunnan talouteen ja kehitykseen. 5. Maksuja ja taksoja korotetaan ainakin kustannustason nousua vastaavasti. 6. Kunnallisveroprosentti on korkeintaan yhden prosenttiyksikön koko maan keskiarvoa suurempi. 7. Lainarahoitusta käytetään tarvittaessa työllisyyttä ylläpitäviin tai lisääviin taikka käyttötalouden säästöjä tuoviin investointeihin. Työyhteisön kehittäminen 1. Parannamme osaamista ja tuemme motivaatiota 2. Kehitämme johtamista ja yhteistyötä 3. Parannamme työhyvinvointia 4. Varmistamme uusien osaajien saannin Sivistyspalveluissa ja teknisissä palveluissa on näistä johdettu vastuualuekohtaiset toimintalinjat ja päämäärät. 6
4. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Valtakunnalliset ohjelmat ja asiakirjat: Terveys 2015 -kansanterveysohjelma Terveys kaikissa politiikoissa -periaate Terveyden edistämisen laatusuositus Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2012-2015 Sivistys, hyvinvointi ja kilpailukyky: Oulun läänin sivistysstrategia 2015 (28.6.2006) Kainuun ohjelmat ja suunnitelmat: KAVAKE -hanke 2007-2009 (Kainuun varhaiskasvatuksen kehittämisverkosto -hankkeen loppuraportti ja kehittämissuunnitelma) Kainuun lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämisohjelma 2009-2011 Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009-2013 Kainuun nuorisotyön strategia Mielellään Kainuussa kaiken ikää - Kainuun mielenterveys- ja päihdestrategia 2011-2016 Iän iloinen Kainuu 2030 - ikääntymispoliittinen strategia Turvallisuussuunnitelma 2010-2012 Kainuun ja kainuulaisten turvallisuuden edistämiseksi Kainuun maakunnan liikenneturvallisuussuunnitelma 2009 Kainuun pelastuslaitoksen pelastustoimialueen palvelutasopäätös 2014-2017 Kainuun kuntien yhteinen kotouttamisohjelma 2014-2017 Suomussalmen ohjelmat ja suunnitelmat: Suomussalmen aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma Esiopetuksen suunnitelma Perusopetuksen opetussuunnitelma Perusopetuksen, lukion ja Kianta-Opiston laatukäsikirjat 7
Suomussalmen yhteiset nuoret Suomussalmen kuntastrategia Suomussalmen kunnan elinkeinostrategia Suomussalmen kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma Suomussalmen liikenneturvallisuussuunnitelma Työnantajana Suomussalmen kunta edistää työntekijöidensä (työ)hyvinvointia seuraavien ohjelmien kautta: - Tasa-arvosuunnitelma - Henkilöstöpoliittinen ohjelma - Henkilöstön työhyvinvointia lisäävä ja edistävä ohjelma - Työterveyshuollon toimintasuunnitelma - Henkilöstön työssäjaksamisen tukiohjelma - Ohjeita häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ehkäisyyn ja käsittelyyn työpaikalla - Savuton Suomussalmi -toimintaohjelma - Päihdeohjelma - Työsuojeluohjelma Suomussalmella toimivat työryhmät: Varhaiskasvatuksen moniammatillinen työryhmä Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto Vanhusneuvosto Liikenneturvallisuusryhmä Mielenterveys- ja päihdetyöryhmä Kriisiryhmä 8
5. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä alkavalla valtuustokaudella Painopistealueet ja kehittämiskohteet 1) ELINVOIMA, TYÖLLISYYS JA OSAAMINEN Tavoitteet Kuntalaisten työmahdollisuuksien parantaminen Toimenpiteet ja vastuutaho Edellytysten luominen uusille yrityksille Yrittäjyyteen kannustaminen Olemassa olevien työpaikkojen säilyttäminen Resurssit Elinkeinopalvelut Kainuun Etu Oy Yritykset Kainuun ELY-keskus Arviointimittarit Perustetut yritykset, yritysten lukumäärä Työllisyysaste Työttömyysaste, tavoite alle 13 % elinkeinopalvelut Työllisyyden hoitaminen Työpajatoiminta Kuntouttava työtoiminta Palkkatukityöllistäminen hallintopalvelut, sivistyspalvelut, tekniset palvelut Työpaja Hanslankarit Työpalvelukeskus Miilu Suomut ry Kainuun TE-toimisto OKM:n erillisrahoitus palkkatuet Jatkosijoittumisen seuranta 6 kk ja 2 vuoden kuluttua pajajaksosta/ 60 % jatkosijoittuu koulutukseen tai työelämään Kelan työmarkkinatuen kuntaosuuden määrä Toimenpiteissä olleiden määrä Toimeentulotuen saajien määrä Kuntalaisten koulutustason nostaminen Aikuisten osaamistason nostaminen Kaikki 9. lk oppilaat koulutetaan jatkokoulutuskelpoisiksi sivistyspalvelut Tasa-arvon edistämisraha Suomussalmen lukio Kainuun ammattiopisto Kainuun TE-toimisto Kianta-Opisto Koulutustasomittain Jatko-opintoihin sijoittuneet Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat Kajaanin amk Aikopa 9
Hyvinvointi lisääntyy ja sairastavuus alenee Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Palvelujen kehittäminen hallintopalvelut, sivistyspalvelut, tekniset palvelut Kainuun sote Kansalaisjärjestöt Taloussuunnitelma 2014 2016 Media Pitkällä aikavälillä hyvinvointikertomuksen indikaattorit Kuntalaisten aktiivisuus ja osallistuminen Kävijämäärät 2) MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN JA PÄIHTEIDEN KÄYTÖN VÄHENTÄMINEN Tavoitteet Lasten ja nuorten vertaistukitoiminnan kehittäminen Toimenpiteet ja vastuutaho Kartoitetaan tarve Koulutetaan osaajia sivistyspalvelut Resurssit Järjestöt, seurakunta Nuorisotyö, varhaiskasvatus, perusopetus, lukio Sosiaali- ja terveyspalvelut Arviointimittarit Vertaistuen tarve Toteutuneet koulutukset Ryhmien määrä Varhainen tuki kaikissa ikävaiheissa Puheeksiottamisen koulutukset kunnassa toimiville tahoille Oppilashuoltoryhmä Perhekeskukset Koulutukseen osallistuneet Toteutuneet toimenpiteet sivistyspalvelut yhteistyössä soten perhepalvelujen kanssa, esimiehet kaikilla vastuualueilla Soten päihdepalvelut 10
3) LIIKUNTA, LIIKKUMISEN EDELLYTYKSET Tavoitteet Arkiliikunnan lisääminen Toimenpiteet ja vastuutaho Päivi-hanke koululaisille perusopetus Resurssit Hankkeet Arviointimittarit Toteutuneet tapahtumat, liikuntasuoritteet Viisaan liikkumisen edistäminen liikuntapalvelut, Kianta- Opisto Kolmannen sektorin toimijat Kainuun liikunta Järjestetyt tapahtumat Tapahtumiin osallistuneiden määrä Houkuttelevat ja toimivat liikuntapaikat Liikuntapaikkojen kehittäminen: latuverkot, kentät, kylpylä, koulujen liikuntatilat, lähiliikuntapaikat ELYn ja OKM:n avustukset liikuntapaikkojen rakentamiseen Kyläyhteisöt Palautekyselyt Kävijämäärät Aukipidetyt latukilometrit tekniset palvelut Hossan latupooli Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Pidetään tiet kunnossa ja avoimina Viheristutukset kesäisin Urakoitsijat Aurattujen katujen kilometrimäärät ja luokitus Liikenneonnettomuustilastot Maankäytön suunnittelu tiivistää yhdyskuntarakennetta tekniset palvelut OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY 6. Valtuustokausittaisen hyvinvointikertomuksen hyväksyminen Hyväksytty valtuustossa osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua 10.12.2013 11