RAPORTIN LAADINTAOHJEET

Liiketoimintasuunnitelman 1(30) RAPORTIN LAADINTAOHJEET Päivitetty 2010

Liiketoimintasuunnitelman 2(30) SISÄLTÖ: 1. YLEISTÄ 3 2. LAADINTAPROSESSI 4 3. SISÄLTÖKOHTAISET LAADINTAOJEET 6 4. TOTEUTUKSEN AJALLINEN KESTO 30

Liiketoimintasuunnitelman 3(30) 1. YLEISTÄ Liiketoimintasuunnitelman on laadittu siten, että liiketoimintasuunnitelman laadintapohjassa on kunkin otsikon alla esitetty lyhyt kuvaus siitä, mitä kyseisen kohdan tulee sisältää. Kuvaukset ovat esimerkinomaisia, sillä yrityksestä riippuen eri kohtiin kirjattavat asiat saattavat vaihdella huomattavasti. Kunkin kohdan sisällön laajuus ja syvyys vaihtelevat myös laatijan kirjallisista valmiuksista ja hänellä olevan tiedon tasosta riippuen. Kohteena olevan yrityksen toimiala sekä toiminnan luonne ja laajuus vaikuttavat myös kunkin kohdan sisältöön ja sen laajuuteen. Tarkoitus on, että laadittava liiketoimintasuunnitelma on tekijänsä ja kohteensa näköinen. Kirjallisesta ja/tai toimituksellista tyylikkyyttä tärkeämpää on suunnitelman sisältö ja se, että sen laatijat uskovat siihen ja ovat valmiita toimimaan sen mukaisesti. Lähtöolettamana on myös se, että yrityksen edustaja/edustajat laativat itse liiketoimintasuunnitelman. Konsultin roolina on opastaa ja neuvoa suunnitelman tekemisessä ei kirjoittaa liiketoimintasuunnitelmaa. Suositeltavaa on myös, että yrityksen koko ylin johto osallistuu liiketoimintasuunnitelman laadintaan.

Liiketoimintasuunnitelman 4(30) 2. LAADINTAPROSESSI Laadintaprosessi toteutetaan niin, että yrityksen edustaja/edustajat kokoontuvat säännöllisin väliajoin laatimaan liiketoimintasuunnitelmaa. Konsultti toimii neuvonantajana ja ohjaajana. Suunnitelman tekeminen etenee vaihe kerrallaan. Aluksi kerrataan edellisen kerran aikaansaannokset ja laadintaa jatketaan keskustellen ja päätöksiä tehden. Seuraavassa esimerkinomainen kaavio laadintaprosessin etenemisestä: 1. Konsultointitapaaminen - Liiketoimintasuunnitelman laadinta ja prosessin kulku - perustiedot yrityksestä ja - yrityksen nykytilan analysointi - Strategisen suunnittelun läpikäynti Laajuus: 1 päivä 2.Konsultointitapaaminen -strategiaosion työstäminen -operatiivisten osioiden läpikäynti Laajuus: 1 päivä 3.Konsultointitapaaminen -operatiivisen osan työstäminen -investointien; rahoituksen ja taloudellisten suunnitelmien läpikäynti Laajuus: 1 päivä 4.Konsultointitapaaminen -investointien, rahoituksen ja taloudellisten suunnitelmien läpikäynti -riskien ja ongelmien pohdinta -suunnitelman viimeistely ja arviointi Laajuus: 1 päivä Yrityksessä tapahtuva työskentely - tehdyn yritysanalyysin läpikäynti ja syventäminen - toimialan ja yrityksen vision miettiminen - muiden strategisten valintojen miettiminen Yrityksessä tapahtuva työskentely - tehdyn strategiaosan läpikäynti ja syventäminen - operatiivisen toiminnan osaalueiden kehittämistarpeiden ja kehittämistoimien miettiminen ja kehittämisohjelmien luonnostelu Yrityksessä tapahtuva työskentely - tehdyn operatiivisen osan läpikäynti ja syventäminen - investointien, rahoituksen ja taloudellisten suunnitelmien tekeminen

Liiketoimintasuunnitelman 5(30) Edellisellä sivulla esitetty prosessin sisältö toimii, jos yrityksen edustajilla on riittävät liiketoiminnalliset ja kirjalliset valmiudet sekä tarvittava aika irrotettavissa. Jos jokin näistä elementeistä puuttuu, kannattaa prosessin toteutumiselle varata TE-keskuksesta 1-2 lisäpäivää ja tuolloin prosessin voi pilkkoa pienempiin osiin ja edetä yksilöllisesti, sopivalla nopeudella ja tavalla esimerkiksi niin, että konsultti toimii suunnitelman tuottajana ja suunnitelma voidaan ääritapauksessa tehdä yhteisten konsultointitapaamisten aikana. (Huom! Tämän tulee olla ääritapaus, koska Liiketoimintasuunnitelma on tarkoitettu olemaan Yrityksen itsensä, omasta tulevasta toiminnastaan laatima suunnitelma.) Sopiva tahti prosessin etenemiselle on, että konsultointitapaamiset toteutetaan 2 3 viikon välein, jolloin yritys ehtii tehdä kotitehtävät ja pohtia asioita, eikä se tuota normaalille toiminnalle kohtuuttomia rasitteita, mutta on toisaalta riittävän tiivis, jotta asiat eivät ehdi muuttumaan saati unohtumaan. Ihanteellinen kokonaisaika toteutukselle on noin kaksi kuukautta.

Liiketoimintasuunnitelman 6(30) 3. SISÄLTÖKOHTAISET LAADINTAOHJEET RAPORTTI VUOSIKSI 2010-2015 (yrityksen nimi) Tämä raportti on laadittu ELY-keskuksen PK-LTS-ohjeiden mukaisesti. Laatija: (laatijan nimi ja yritys) (osoite) (puhelinnumero) (sähköpostiosoite)

Liiketoimintasuunnitelman 7(30) SISÄLTÖ: 1. TOTEUTUSTIEDOT 8 2. PERUSTIEDOT YRITYKSESTÄ 10 3. TAUSTA, HISTORIA 11 4. YRITYKSEN TILANNE NYT 12 4.1. LIIKEIDEA 12 4.2. ANSAINTAMALLI 13 4.3. YRITYKSEN HENKISET AVAINRESURSSIT 13 4.4. TALOUS 14 4.5. SWOT-ANALYYSI 15 4.6. YHTEENVETO 16 5. TOIMIALA JA MARKKINAT 17 5.1. MARKKINAT 17 5.2. KILPAILU JA KILPAILIJAT 17 6. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT JA STRATEGISET VALINNAT 18 6.1. YLEISET NÄKYMÄT 18 6.2. TOIMIALAN NÄKYMÄT 18 6.3. YRITYKSEN VISIO JA TAVOITTEET 18 6.4. STRATEGISET VALINNAT 18 6.4.1. Perusstrategia... 18 6.4.2. Liiketoiminta-alueet... 19 6.4.3. Yrityksen arvot... 20 6.4.4. Kilpailuedut ja menestystekijät... 20 6.4.5. Muut strategiset valinnat... 20 6.4.6. Strategiayhteenveto... 21 7. TOIMINTA- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAT KESKEISTEN TOIMINTOJEN OSALTA 22 7.1. TUOTEKEHITYKSEN JA MARKKINOINNIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 22 7.1.1. Tuotekehitys... 22 7.1.2. Markkinointi... 22 7.2. TUOTANNON JA LOGISTIIKAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 23 7.2.1. Tuotanto ja sen kehittäminen... 23 7.2.2. Logistiikan kehittämissuunnitelma... 23 7.3. TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 24 7.4. LAADUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 24 7.5. HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 25 7.6. HALLINNON, ORGANISAATION, JOHTAMISEN JA JÄRJESTELMIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 25 8. TALOUDELLISET SUUNNITELMAT 26 8.1. INVESTOINNIT 26 8.2. TULOSBUDJETTI VUODELLE 20XX 26 8.3. RAHOITUSBUDJETTI VUODELLE 20XX 27 9. RISKIT JA ONGELMAT 28 10. TOTEUTTAMISOHJELMA 29

Liiketoimintasuunnitelman 8(30) 1. TOTEUTUSTIEDOT 1. konsultointikerta: Aika xx.xx.20xx klo 00-00 Paikka Läsnä Yrityksen edustajien ajankäyttö Jakelu Oy Yritys Ab ELY-keskus 2. konsultointikerta: Aika xx.xx.20xx klo 00-00 Paikka Läsnä Yrityksen edustajien ajankäyttö Jakelu Oy Yritys Ab ELY-keskus 3. konsultointikerta: Aika xx.xx.20xx klo 00-00 Paikka Läsnä Yrityksen edustajien ajankäyttö Jakelu Oy Yritys Ab ELY-keskus

Liiketoimintasuunnitelman 9(30) 4. konsultointikerta: Aika xx.xx.200x klo 00-00 Paikka Läsnä Yrityksen edustajien ajankäyttö Jakelu Oy Yritys Ab ELY-keskus

Liiketoimintasuunnitelman 10(30) 2. PERUSTIEDOT YRITYKSESTÄ Yritys: Y-tunnus: Osoite: Puhelin: Faksi: Internet: E-mail: Toimiala: Toiminta-alue: Toiminta-ajatus: Omistus: Hallitus: Toimitusjohtaja: Liikevaihto: Henkilöstö: Vienti: - osuus liikevaihdosta - kohdemaat

Liiketoimintasuunnitelman 11(30) 3. TAUSTA, HISTORIA Tähän kohtaan kirjoitetaan lyhyesti yrityksen taustasta ja historiasta: Vastaus kysymykseen KUINKA TÄHÄN ON TULTU? Tarkoituksenmukaista on keskittyä olennaisiin virstanpylväisiin yrityksen matkan varrella. Tausta ja historia - kappaleen maksimilaajuus on n. yksi sivu.

4. YRITYKSEN TILANNE NYT 4.1. Liikeidea Liiketoimintasuunnitelman 12(30) TARVE / HYÖTY ASIAKKAALLE Tähän kohtaan vastaus kysymykseen, MIKSI asiakas ylipäätänsä ostaa ko. tuotteita / palveluja. IMAGO Tähän kohtaan vastaus kysymykseen, miksi asiakas ostaa juuri tältä yritykseltä. ASIAKKAAT/ASIAKASRYHMÄT Luetellaan yrityksen asiakkaat / asiakasryhmät. TUOTTEET / PALVELUT Luetellaan yrityksen tuotteet/palvelut, joita yritys tarjoaa asiakkailleen. TAPA TOIMIA Johtavat arvot: Mitkä ovat johtavat arvot liiketoiminnassa; esim. Palvelemme 24 t/vrk. Yritykselle tyypillistä: Toiminnan tyypilliset piirteet; esim. suuri sesonkiluonteisuus: 80 % myynnistä tulee 2 kk:n aikana. Markkinointi: Miten markkinointi toteutetaan? Tuotekehitys: Miten tuotekehitys tehdään? Hinnoittelu: Kuinka hinnoittelu hoidetaan? Tuotanto: Kuinka tuotanto tapahtuu? Logistiikka: Kuinka logistiikka hoidetaan? Hallinto: Kuinka yrityksen talous ja hallinto hoidetaan? Johtaminen: Mikä on yrityksen johtamistapa? VOIMAVARAT FYYSISET TALOUDELLISET HENKISET Toimitilat Millaiset toimitilat? Koneet / laitteet Millaiset koneet ja laitteet? Muut Mitä muita fyysisiksi luettavia voimavaroja yrityksellä on? Varat (tasearvoin) (1000 ) Kokonaisvelat Sisältää sekä lyhyt että pitkäaikaiset velat (1 000 ) Vakuudet Millaiset vakuudet yrityksellä on? Yrityksen avainhenkilöt ja heidän osaamisensa. Lisäksi muut yrityksen määrälliset henkilöresurssit sekä kuvaus yrityksessä vallitsevista asenteista, työilmapiiristä ja asennoitumisesta työhön ja yritykseen

Liiketoimintasuunnitelman 13(30) 4.2. Ansaintamalli Ansaintamalli on pelkistetty kuvaus siitä, mistä rahat yritykselle liiketoiminnassa tulevat ja miten. Samoin se sisältää lyhyen yhteenvedon siitä, mikä on yrityksen kulurakenne: Vastaus kysymykseen, mihin rahat menevät. Esimerkki: Konsulttitoimiston ansaintamalli Rahat tulevat henkilötyöajan myynnistä ja erilaisista materiaali- ja kulukorvauksista. Laskutuksen perusteena on aikaan sidotut päivä- ja/tai tuntiveloitustaksat, joilla katetaan työn suorittavan henkilön palkan ja sivukulujen lisäksi myös kaikki toiminnan yleiskustannukset. Materiaalit laskutetaan sovitun taksan mukaisesti. Matka- ja majoituskustannukset ja päivärahat korvataan toteutuman mukaan käyttäen esim. verottajan hyväksymiä korvausmääriä. Toinen vaihtoehto on, että konsultointikokonaisuudesta tehdään kokonaistarjous, yleensä edellisessä kappaleessa kerrotuilla periaatteilla. Käytettävä aika muodostaa riskin sisältävän arviointimuuttujan. Konsulttitoiminnan suurin kuluerä on henkilöstökulut, jotka muodostavat yleensä yli puolet yrityksen kuluista. Muut kulut muodostuvat tavanomaisista yrityksen toiminnan ylläpito- ja kehittämismenoista. 4.3. Yrityksen henkiset avainresurssit Tässä kohdassa käydään läpi yrityksen avainhenkilöt ja esitetään heidän perustietonsa. Pienissä yrityksissä (alle 5 henkilöä) voidaan käydä läpi yrityksen kaikki henkilöt. Loppuun laaditaan yritysjohdon arviointi henkilöstön osaamisen tasosta suhteessa siihen, mitä liiketoiminta edellyttää. Henkilö tehtävä koulutus työkokemus ikä omistusyrityksessä alalta osuus

Liiketoimintasuunnitelman 14(30) 4.4. Talous Tässä kohdassa yrityksestä tehdään taloudellinen analyysi Yritystutkimusneuvottelukunnan antamien ohjeiden mukaisesti. Erityisesti kannattaa muistaa, että 1. tunnusluvut lasketaan oikaistusta tilinpäätöksestä ja henkilöyhtiöissä otetaan huomioon myös omistajien palkkaoikaisu 2. pelkkä tunnuslukujen laskeminen ei riitä, vaan on esitettävä myös se, mitä ne kertovat yrityksen taloudellisesta tilasta (= tunnuslukujen tulkinta) 3. on pyrittävä tunnistamaan yhden toimintahetken tunnuslukujen kertomien arvojen lisäksi myös vallitseva kehityssuunta. Vuosi 2008 2009 Toimiala Tilikauden pituus kk kk Liikevaihto Liiketoiminnan tuotot yhteensä Henkilöstö Liikevaihto/henkilö Käyttökate Käyttökate -% Liiketulos Nettotulos Kokonaistulos Pysyvät vastaavat Vaihto-omaisuus Rahoitusomaisuus Taseen loppusumma Oma pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Vieras pääoma yhteensä Sijoitetun pääoman tuotto -% Quick ratio Current ratio Omavaraisuusaste -% Velat/liikevaihto -% Jalostusarvo/hlö Jalostusarvo/palkat Kommentit:

Liiketoimintasuunnitelman 15(30) 4.5. SWOT-analyysi On muistettava, että liiketoiminnassa haetaan ennen kaikkea suhteellisia vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkatekijöitä. Vahvuudet ja heikkoudet ovat yrityksen sisäisiä tekijöitä, mahdollisuudet ja uhkatekijät ovat joko yrityksen ulkopuolella tai tulevaisuudessa vaikuttavia tekijöitä. Muista! Mikään ei ole helpompaa kuin laatia SWOT-analyysi huonosti. VAHVUUDET HEIKKOUDET MAHDOLLISUUDET UHKATEKIJÄT

Liiketoimintasuunnitelman 16(30) 4.6. Yhteenveto Tähän kohtaan kirjoitetaan tiivistelmä yrityksestä tässä ja nyt. Se sisältää yhteenvedon yrityksestä ja sen toiminnan nykyvolyymista, yrityksen vahvuuksista ja heikkouksista, sekä mahdollisuuksista ja uhkatekijöistä. Esim.: Yritys AA Oy on toimintansa vuonna 1992 aloittanut metallialan alihankintayritys, joka on keskittynyt toiminnassaan rautarakennetöihin. Yrityksen liikevaihto tilikaudella 2008 oli 6 mmk (= 1 m ) ja yrityksen palveluksessa on 10 henkilöä. Yrityksen merkittävimpiä vahvuuksia ovat hyvät ja pitkäaikaiset suhteet ydinasiakkaisiin, erinomainen kannattavuus ja teknisesti moderni ja tehokas konekanta. Suurimpina heikkouksina on todettava huonot henkilösuhteet yrityksen sisällä sekä yrityksen tietojärjestelmien vanhanaikaisuus. Mahdollisuuksina nähdään kasvu ja uusien asiakkaiden saaminen. Uhkatekijät ovat yrittäjien ikääntymisen lisäksi päämiesten omistusjärjestelyt, jotka saattavat muuttaa heidän päätöksentekoaan ja aiheuttaa ongelmia yritykselle.

5. TOIMIALA JA MARKKINAT 5.1. Markkinat Liiketoimintasuunnitelman 17(30) Markkinat kuvataan ainakin seuraavien osatekijöiden suhteen: markkinoiden koko Suomessa (Jos kansainvälisestä toiminnasta kysymys, tarvittaessa myös globaalisti. Jos paikallisesta toiminnasta kysymys, niin Suomen lisäksi myös yrityksen markkina-alueella.) toimialan päämarkkinasegmentit ja niiden koko; jos kysymyksessä on klusteroitunut toimiala, niin klusterin koko ja kehitysvaihe. markkinoiden kehityssuunta toimialan tyypilliset piirteet, kuten o millaisista yrityksistä toimiala koostuu o toimialan houkuttelevuus; uhka uusista kilpailijoista o uhka korvaavista tuotteista / palveluista o asiakkaiden neuvotteluvoina o toimittajien neuvotteluvoima o toimialan kilpailutekijät 5.2. Kilpailu ja kilpailijat Tässä kohdassa tunnistetaan kilpailijat sekä jaetaan heidät ydinkilpailijoihin (niihin, joiden kanssa olemme jatkuvasti vastakkain. Jos me olemme saaneet tarjouspyynnön, on varsin todennäköistä, että myös ydinkilpailijamme ovat saaneet sen) Ydinkilpailijat kuvataan ja analysoidaan tarkasti. marginaalikilpailijoihin (niihin, joilla ei ole merkittävää osuutta markkinoilla, mutta jotka esiintyvät markkinoilla satunnaisesti ja sotkevat käydessään hintatason) Marginaalikilpailijat tunnistetaan, kuvataan ja analysoidaan tarvekilpailijoihin (niihin, jotka tyydyttävät samaa tarvetta; esim. lentoyhtiöiden tarvekilpailijoita ovat junayhtiöt, koska ne tarjoavat palvelua samaan tarpeeseen; siirtyä paikasta toiseen). Tarvekilpailijat tunnistetaan, kuvataan ja analysoidaan potentiaalisiin kilpailijoihin (niihin, jotka eivät vielä ole kilpailijoita; esim. tukkukauppiaan potentiaalinen kilpailija on nykyään yhä useammin vähittäiskauppias, koska hänelle suoraan valmistajalta tilaaminen, ohi tukkuliikkeen on mahdollista ja usein jopa edullista). Potentiaaliset kilpailijat tunnistetaan, kuvataan ja analysoidaan Mitä paremmin yritys tuntee kilpailijansa, sitä tehokkaammin se voi heitä vastaan kilpailla.

Liiketoimintasuunnitelman 18(30) 6. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT JA STRATE- GISET VALINNAT 6.1. Yleiset näkymät Tässä kohdassa hahmotetaan yleiset tulevaisuuteen liittyvät näkymät ja trendit. 6.2. Toimialan näkymät Käydään läpi yrityksen edustamalla toimialalla nähtävissä/ennakoitavissa olevat asiat, joihin oman yrityksen visio ja muut päätökset perustuvat. Samalla otetaan kantaa siihen, vaikuttavatko edellisessä kohdassa kuvatut yleiset trendit jotenkin yrityksen toimialaan ja sen näkymiin. 6.3. Yrityksen visio ja tavoitteet Vuonna 2015 Oy Yritys Ab haluaa olla: kuvataan yritys tiettynä ajankohtana tulevaisuudessa kuvauksen tulee sisältää mm. ennuste yrityksen liikevaihdon tasosta ja henkilöstömäärästä sekä mahdollisimman tarkka kuvaus sen hetkisestä liiketoiminnasta TÄSSÄ KERROTAAN YRITYKSEN TAHTO Perustelut visiolle: Esitetään perustelut sille, miksi visio on ylläkuvatun kaltainen. 6.4. Strategiset valinnat 6.4.1. Perusstrategia Valitaan yritykselle perusstrategia (kustannustehokkuus/differointi) sekä määritellään tuote-/asiakassegmentti, johon tulevaisuudessa keskitytään.

Liiketoimintasuunnitelman 19(30) 6.4.2. Liiketoiminta-alueet Tunnistetaan liiketoiminta-alueet ja kuvataan ne tuote-markkinamatriisin avulla. Asiakasryhmät Tuotteet/palvelut Tuote-markkinamatriisin avulla tunnistetut ja kuvatut liiketoiminta-alueet luokitellaan käyttäen apuna soveltuvaa portfolioanalyysiteknikkaa (esim. Boston Consulting tai General Electric kts. liite). Portfolioanalyysien perusteella tehdään johtopäätökset siitä, miten kuhunkin liiketoimintasektoriin suhtaudutaan; mihin panostetaan ja mihin ei. HUOM! Johtopäätökset on aina perusteltava. Johtopäätökset 1. Voimakkaasti panostettavat liiketoiminta-alueet ovat 2. Ylläpidettävät liiketoiminta-alueet ovat 3. Selvitettävät, tutkittavat liiketoiminta-alueet ovat 4. Lopetettavat/alasajettavat liiketoiminta-alueet ovat

Liiketoimintasuunnitelman 20(30) 6.4.3. Yrityksen arvot Tähän kohtaan kirjoitetaan yrityksen arvot sellaisina kuin ne yrityksessä ovat. 6.4.4. Kilpailuedut ja menestystekijät 6.4.5. Muut strategiset valinnat Tässä kohdassa tehdään strategiset valinnat koskien muita yrityksen kannalta keskeisiä asioita. Ne ovat osittain johdettavissa yrityksen visiosta ja tietyiltä osin ne ovat yrityksen omistajien/johdon tekemiä päätöksiä. Niitä voivat olla esim.: valinta yrityksen koosta ja mahdollisesta kasvusta ja kasvun toteuttamistavasta valinta asioista/liiketoimista/liiketoimintasektoreista, joita ei tehdä/joihin ei ryhdytä päätökset markkina-asemasta, jota haetaan ja tavasta jolla markkinoilla toimitaan suhtautuminen kansainvälistymiseen suhtautuminen ulkoistamiseen ja alihankinnan käyttöön suhtautuminen yritysyhteistyöhön ja verkostoitumiseen päätökset suhtautumisesta riskinottoon henkilöstön hankintaa ja kehittämistä koskevat periaatepäätökset jne.

Liiketoimintasuunnitelman 21(30) 6.4.6. Strategiayhteenveto Tässä kohdassa puretaan tehdyt strategiset päätökset ja valinnat toimenpiteiksi. Strategiayhteenveto on näppärimmin kuvattavissa seuraavasti: Ympäristön ja Yrityksen tulevaisuuden tarjoamat VAHVUUDET HEIKKOUDET MAHDOL- Hyödynnä Korjaa/kehitä LISUUDET UHKATEKIJÄT Varaudu/ennakoi Torju/vältä

Liiketoimintasuunnitelman 22(30) 7. TOIMINTA- JA KEHITTÄMISSUUNNITEL- MAT KESKEISTEN TOIMINTOJEN OSALTA Tässä kappaleessa kunkin alaotsikon alkuun laaditaan tiivistetty kuvaus toiminnosta nykyisellään, määritellään toiminnon kehittämistarpeet ja päätetään kehittämistoimenpiteistä. 7.1. Tuotekehityksen ja markkinoinnin kehittämissuunnitelma 7.1.1. Tuotekehitys Tässä kappaleessa kuvataan, millaista tuotekehitys yrityksessä on ja kuinka se on hoidettu. Tuotekehityksessä käsitellään sekä olemassa olevat että uudet tuotteet. Tuotekehityksen painopistealueet ovat (liiketoiminta-alueiden analyysin perusteella) Kehittämistarpeet perusteluineen Tehdyt päätökset ja kehittämistoimenpiteet 7.1.2. Markkinointi Tässä kappaleessa käydään läpi yrityksen markkinointi kokonaisuutena ja kuvataan sen eri osa-alueet. Kuvauksen tulee kattaa ainakin: markkinointipäätökset (tuote, hinta, saatavuus ja viestintä), markkinoinnin toteutus ja markkinoinnin suunnittelu. Kehittämistarpeet perusteluineen Markkinoinnin kehittämistoimenpiteet

7.2. Tuotannon ja logistiikan kehittämissuunnitelma 7.2.1. Tuotanto ja sen kehittäminen Liiketoimintasuunnitelman 23(30) Tässä kappaleessa kuvataan, kuinka tuotanto yrityksessä hoidetaan. Määritellään kehittämistarpeet ja päätetään kehittämistoimenpiteistä. Nykyinen tilanne Kehittämistarpeet perusteluineen Kehittämistoimenpiteet 7.2.2. Logistiikan kehittämissuunnitelma Tässä kappaleessa kuvataan yrityksen logistiset toiminnot (ostot, varastointi, kuljetukset, tietoliikenne), määritellään niiden kehittämistarpeet ja laaditaan kehittämissuunnitelma. Nykyinen tilanne Kehittämistarpeet perusteluineen Kehittämistoimenpiteet

Liiketoimintasuunnitelman 24(30) 7.3. Tuottavuuden kehittämissuunnitelma Tuottavuutta analysoidaan sekä kokonaistuottavuuden, työn tuottavuuden että pääomien tuottavuuden osalta, määritellään kehittämistarpeet ja laaditaan kehittämissuunnitelma. Nykyinen tilanne Kehittämistarpeet perusteluineen Kehittämistoimenpiteet 7.4. Laadun kehittämissuunnitelma Laadun osalta arvioidaan yrityksen tekninen ja toiminnallinen laatu (jos yrityksellä on laatujärjestelmä, asia tulee mainita tässä), määritellään kehittämistarpeet ja laaditaan kehittämissuunnitelma. Nykyinen tilanne Kehittämistarpeet perusteluineen Kehittämistoimenpiteet

Liiketoimintasuunnitelman 25(30) 7.5. Henkilöstön kehittämissuunnitelma Henkilöstön osalta arvioidaan osaamisen sekä työkyvyn ja työmotivaation nykytila, määritellään kehittämistarpeet sekä laaditaan kehittämissuunnitelma. Nykyinen tilanne Kehittämistarpeet perusteluineen Kehittämistoimenpiteet 7.6. Hallinnon, organisaation, johtamisen ja järjestelmien kehittämissuunnitelma Hallintoa tarvitaan lähes kaikilla yrityksen toiminnan osa-alueilla. Tyypillisesti hallintoon lasketaan kuuluvan kaikki juridiikkaan liittyvät asiat kuten sopimukset, pöytäkirjat, tilastot jne.. Yksi osa hallintoa on taloushallinto, johon yleisimmin jaetaan ulkoiseen osaan, joka tuottaa esimerkiksi kaikki lakien vaatimat palvelut ja sisäiseen joka on keskittynyt palvelemaan ennen kaikkea yrityksen sisäisiä tarpeita. Yhtenä tarkastelunäkökulmana voi olla hallinnon tarkasteleminen hallintoelimittäin, joista keskeisimmäksi nousee yrityksen hallitus ja hallituksen toiminta. Kuvataan yrityksen organisaatio ja arvioidaan sen toimivuutta sekä muutostarpeita suhteessa aiemmin esitettyyn visioon. Arvioidaan yrityksen johtamista suhteessa sekä asioiden (management) että ihmisten (leadership) johtamiseen; määritellään kehittämistarpeet ja laaditan kehittämissuunnitelma. Samoin arvioidaan ja kuvataan yrityksen järjestelmät ja niiden kehittämistarpeet. Nykyinen tilanne Kehittämistarpeet perusteluineen Kehittämistoimenpiteet

Liiketoimintasuunnitelman 26(30) 8. TALOUDELLISET SUUNNITELMAT 8.1. Investoinnit Tässä kohden suunnitellaan investoinnit sekä perustellaan, budjetoidaan ja aikataulutetaan ne. Investointikohde Perustelut Kustannus arvio 1000 Ajankohta 8.2. Tulosbudjetti vuodelle 200x Tuoteryhmät / Tulosbudjetti kootaan yhdistelmänä myynti- ja myyntikatebudjeteista sekä myyntikatetarvelaskelmasta. Yrityksen tarpeita varten se kannattaa vielä yksilöidä ja laatia kuukausikohtaisesti. liiketoimintaalueet 0 0 LIIKEVAIHTO 0 #DIV/0! Muuttuvat kulut - aineet ja tarvikkeet - muuttuvat palkat + sivukulut 0 - muut muuttuvat kulut 0 = MYYNTIKATE 0 #DIV/0! Kiinteät kulut - kiinteät palkat + sivukulut 0 - vuokrat 0 - muut kiinteät kulut 0 = KÄYTTÖKATE 0 #DIV/0! Poistot 0 = LIIKETULOS 0 #DIV/0! - Korot ja muut rahoituskulut 0 = TOIMINNALLINEN NETTOTULOS 0 #DIV/0! +/- Muut tuotot/kulut = KOKONAISTULOS 0 #DIV/0!

Liiketoimintasuunnitelman 27(30) 8.3. Rahoitusbudjetti vuodelle 20xx Rahan lähteet + käyttökate + muut tuotot Yhteensä Rahan käyttö - korkokulut - verot - investoinnit - lainojen lyhennykset - käyttöpääoman lisätarve - voitonjako/yksityiskäyttö Yhteensä Lisärahoitustarve hoidetaan seuraavasti: Oman pääoman lisäys Lainarahoitus Muu tapa Lainarahoitus haetaan/järjestetään Tässä kohdassa käsitellään yrityksen rahoitustilanne ja -tarpeet ja tehdään suunnitelma tarvittavan rahoituksen hoitamiseksi.

Liiketoimintasuunnitelman 28(30) 9. RISKIT JA ONGELMAT Tässä kohdassa käydään läpi yritykseen, sen avainhenkilöihin ja tähän suunnitelmaan sekä sen mukaisen toiminnan toteutukseen liittyvät riskit ja ongelmat.

Liiketoimintasuunnitelman 29(30) 10. TOTEUTTAMISOHJELMA Tässä kohdassa kootaan yhteen yrityksen kehittämistoimenpiteet aikataulutetuksi toteuttamisohjelmaksi, jossa on määritelty myös toteutuksen vastuuhenkilö. Toimenpiteet Vastuuhenkilö Aikataulu Huom.

Liiketoimintasuunnitelman 30(30) 11. TOTEUTUKSEN AJALLINEN KESTO Liiketoimintasuunnitelman laadinta voi parhaimmillaan onnistua kolmen konsultointipäivän puitteissa. Tämä edellyttää, että yrityksessä on vain yksi päätöksiä tekevä henkilö ja hänellä on liiketoiminta ja siihen liittyvät ratkaisut kirkkaina mielessä ja hänen kykynsä tuottaa kirjallista aineistoa on hyvä. Lisäksi hänen tulee olla erittäin sitoutunut liiketoimintasuunnitelman tekemiseen sekä panostaa siihen merkittävästi aikaa konsultointitapaamisten ulkopuolella. Jos liiketoimintasuunnitelmaa tekemässä on useampi henkilö ja he eivät ole aikaisemmin miettineet yhdessä yrityksen liiketoimintaan ja sen kehittämiseen liittyviä asioita (yhteinen näkemys asioista puuttuu), heidän valmiutensa kirjallisen aineiston tuottamiseen ei ole erityisen hyvä eikä heillä ole aikaa eikä energiaa tehdä liiketoimintasuunnitelmaa konsulttitapaamisten välillä, on kolmen päivän mittainen konsultointi liian lyhyt liiketoimintasuunnitelman aikaansaamiseksi. Tällöin konsultointia voidaan jatkaa lisäkonsultointipäivillä. Lisäkonsultointipäivien saaminen edellyttää kuitenkin yrityksen johdolta riittävää motivaatiota ja tahtotilaa yrityksensä liiketoiminnan kehittämiseksi. Myös tarkistuksenmukaisella konsultointipäivien jaksottamisella (esim. ½ päivän konsultointirupeamat) voidaan lisätä konsultoinnin hyötysuhdetta. Prosessin ajallinen kesto on ihannetapauksessa noin 1,5 kuukautta ja pidemmän kaavan mukaan tehtynä 3-4 kuukautta. Prosessi kannattaa kuitenkin pitää mahdollisimman tiiviinä, sillä jos se venyy ajallisesti liikaa, koko suunnitelman uudelleen tekemisen /päivittämisen tarve kasvaa samoin kuin vaara, että suunnitelma ei koskaan valmistu. Ohjeiden laatija: Seppo Hoffrén, yrityskonsultti, TTM Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy