Lisää talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta? Satu Lähteenoja Suomen luonnonsuojeluliitto



Samankaltaiset tiedostot
Kotitalouden kulutus 40 tonnia vuodessa

Materiaalitehokkaasti kohtuudella. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Sata pientä vai kolme isoa tekoa?

Vapaa-ajan vietto liikenne ilonpilaajana

Kodin tavarat mistä on 6128 esinettä tehty?

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Reput ja reissumiehet. Sähköinen versio löytyy

Tutustu Katja ja Kari Keskivertoon

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

Kestävä kulutus missä kohtuus, siellä onni? Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Ilmastonmuutos ja lapsiperheet

Jätepolitiikka Jälkihoitoa vai kestävää kehitystä? Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus, Uusi Elämä -hanke

Entä, jos jätettä syntyisi paljon vähemmän? Auttaako materiaalitehokkuus?

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana

Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen

Kalvo 8: Keskivertosuomalaisen liikenne: 17 tonnia vuodessa - Piirakkakuvaaja liikenteen ekologisesta selkärepusta: henkilöautoilun suuri osuus

Miten ihmeessä saatte kulumaan 300 kg luonnonvaroja joka päivä?

Reput ja Reissumies diasarjan taustateksti

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta?

What kind of life cycle information is interesting and useful for consumers? Experiences from the FIN-MIPS Household study

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen Suomen teollisen ekologian seuran seminaari

Liikenneväylät kuluttavat

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Suomen Teollisen Ekologian Foorumin seminaari Oulu Sessio 4: Resurssien hallinta teollisuudessa

Fünfte Ebene mahdollisuuksia rajoittaa ihmisen toiminnan ympäristövaikutuksia kasvun aikana? Michael Lettenmeier Wuppertal Institute / D-mat oy

Kasvista kansalaisjärjestöjen pöytään?

JULKAISUJA TavaraMIPS. Kodin tavaroiden luonnonvarojen kulutuksen arviointi. Tiina Moisio Satu Lähteenoja Michael Lettenmeier

KESTÄVÄ KULUTUS - mitä, miksi, miten?


Ilmastonmuutos lautasella Pääsihteeri Leo Stranius

Elinkaariajattelu autoalalla

Laitteiden ekologiset selkäreput

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

Kiertotalouden ja ekotehostamisen haasteet ja mahdollisuudet. Green Key -te tapäivä Toiminnanjohtaja Leo Stranius

Viisas kuluttaa vähemmän 2011

Caverion Suomi esitys. Kierrätyshuoneet

Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna. Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastokeskus

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi

Caverion Suomi esitys. Kierrätyshuoneet

KotiMIPS. Kotitalouksien luonnonvarojen kulutus ja sen pienentäminen. Elli Kotakorpi Satu Lähteenoja Michael Lettenmeier YMPÄRISTÖN- SUOJELU

Kestävä kulutus ja kierrätys. Avainsanat: kestävä kulutus, kierrätys, jätteiden lajittelu

MIPS-menetelmä kotitalouden tavaroiden ekotehokkuuden kuvaajana

Ferratum Oyj Eurooppalainen Kesäbarometri 2015

KierrätyskeskusMIPS. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n toiminnan ja uudelleenkäyttöön välittämien tavaroiden luonnonvarojen kulutus

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Copyright

Vihreä IT: Tulevaisuuden trendi vai hypeä? Harri Paloheimo NRC Green Team Leader

Asumisen ympäristövaikutukset

Rahankäyttö vaatteisiin ja jalkineisiin Suomessa

JULKAISUJA HarrastusMIPS. Vapaa-ajan vieton luonnonvarojen kulutus. Sini Veuro Satu Lähteenoja Michael Lettenmeier

AJANKÄYTTÖTUTKIMUS PÄÄ- JA SIVUTOIMINTO HENKILÖKOHTAISET TARPEET. 000 Erittelemättömät henkilökohtaiset tarpeet

Kestävä liikenne ja matkailu

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki

MATERIAALITEHOKKUUTTA OPPIMASSA. Lahden ammattikorkeakoulu. Tekniikan ala. Sakari Autio Ympäristöteknologia

Elintarvikkeet Vegaanitko oikeassa?

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Globaali luonnonvarojen käyttö; Politiikan muutoksia luvassa

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Jätteen synnyn ehkäisystrategian

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari Päivi Laitila

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Vertailuun sisältyvät maat

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto

Kestävät arvot hankinnoissa

ONKO TYÖELÄMÄSSÄ VARAA KOHTUUTEEN? Puheenvuoro Liideri-ohjelman aamukahvitilaisuudessa

Kulttuuri ja kestävä kehitys

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista,

Kolme näkökulmaa kulutuksen muutoksiin. - trickle down - vuoden 2008 kulutuksen jakautumia - kulutus päästöinä

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Rahankäyttö vaatteisiin ja jalkineisiin Suomessa

Energiatehokas Engelinranta. Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: TAK Oy

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa?

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

energiaviisaiden elämäntapojen portinvartija

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

materiaalitehokkuuden näkökulmasta

Autovero: autojen elinkaari, autojen määrä, vaikutus joukkoliikenteeseen

Taustamateriaali Nuukuusviikon kalvosarjan käyttäjälle

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Bussilla, pyörällä vai autoillen? Urbaania saavutettavuutta mittaamassa. Tuuli Toivonen Helsingin yliopisto MetropAccess-hanke

Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat. Tuuli Kaskinen Keski-Suomen liitto

Kulinaaritalo Projektioppia elinkaaren hallinnasta ja materiaalitehokkuudesta korjausrakentamisessa

PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA

Transkriptio:

Lisää talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta? Satu Lähteenoja Suomen luonnonsuojeluliitto Oulun ammattikorkeakoulu 18.10.2007

Ainaisesta kasvusta kohtuuteen? Rajallinen planeetta asettaa rajat kulutukseenkin Ekotehokkuus Mikä on tarpeeksi? Mikä on kohtuullista? Jätteen synnyn ehkäisy = ekotehokkuus + kohtuus KotiMIPS - uutta tutkimustietoa kotitalouksien kulutuksesta

MIKSI?

Luontoa kuluu liikaa Luonnonvarojen nykykäyttö kestämättömällä tasolla Luonnon kantokyky ylitetään jo tänä päivänä Materiaalien kokonaiskulutus maailmassa kasvaa edelleen Kulutus jakautuu epätasaisesti köyhyysongelma kasvaa sosiaaliset ongelmat purkautuvat maailmanlaajuisesti

Eri maiden hiilidioksidipäästöjä

Ihmiskunnan ekologinen jalanjälki

Maailman ekovelkapäivä

Suomen haasteet?

Kansantalouden luonnonvarojen kokonaiskäyttö Miljoonaa ton nia 600 500 400 Tuonnin piilovirrat Kotimaiset piilovirrat Tuonnin suorat panokset Kotimaiset suo rat panokset 300 200 100 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000

Suomen ekologinen jalanjälki 6. sijalla 148 maasta

Suomi ei kuluta yksin

Tulevaisuus? A = Nykytilanne B = Kehitysmaat kuluttavat luonnonvaroja yhtä paljon kuin teollisuusmaat nykyään C = Sama kuin B, väestönkasvu otettu huomioon D = Maailmanlaajuinen luonnonvarojen kulutus puoleen, hyvinvointi kaksinkertaiseksi => ekotehokkuus + kohtuus

Kestävää kulutusta ekotehokkaasti kohtuudella Ekotehokkuus = vähemmästä enemmän Kohtuus = tyytyväinen vähempään Jätteiden synnyn ehkäisy = kohtuus + ekotehokkuus

Tavoitteena noin vuoteen 2050: Factor 4: maailmanlaajuisesti hyvinvointi kaksinkertaiseksi & materiaalivirrat puoleen Factor 10: edellisen toteuttamiseksi teollisuusmaiden materiaalivirrat kymmenesosaan, hyvinvointi vähintään nykytasolla => ekotehokkuus!

Ennakoivaan ympäristönsuojeluun ehkäisy jätehuollon lähtökohdaksi Perinteinen ympäristönsuojelu Ennaltaehkäisevä ympäristösuojelu Luonnonvarapanokset TUOTANTOJA KULUTUSTAVAT Jätteet Jätevedet Ilmapäästöt Kemikaalit Luonnons. Päästöistä säästöihin jälkien siivoamisesta luonnonvarojen käytön tehostamiseen

MITEN? Ekotehokkuus

Vähemmästä enemmän

Elinkaarenaikainen säästö

MIPS - ekotehokkuuden mittari material input, materiaalipanos hyödykkeen koko elinkaarensa aikana vaatimat luonnonvarat service unit, palvelusuorite hyödykkeen koko elinkaarensa aikana tuottama hyöty

Tavarat Tavaroiden määrä suuri, luonnonvarojen kulutus vaihtelee Suuri merkitys mm. sähkö- ja elektroniikkalaitteilla ja koruilla Kestävyys merkittävä tekijä

Paljonko huonekaluja saa 5 g kultasormuksen luonnonvaroilla? Luonnonvaroja: 2700 kg Bed, 120cm Sofa, 3-seater kitchen table + 4 chairs coffee table desk office chair bookshelf tv-shelf dresser armchair TOTAL Sillä sisustaa kaksi yksiötä! MI abiotic (kg) 234 154 52 39 94 287 219 28 127 101 1335

Tuotteiden ekotehokkuus Materiaalivalinnat Toimintatavat Korjaus, huolto, parannus Kuljetukset, pakkaus Uudelleenkäyttö Lainaus, vuokraus, liisaus Tuotteita korvaavat palvelut

MITEN? Kohtuus

Talouskasvun vaikutus Talouskasvu (%) Dematerialisaatiokerroin - 1,0 6,25 0 10,00 1,0 16,66 2,0 27,03 3,0 45,50 Kun tavoitteena on luonnonvarojen kulutuksen vähentäminen kymmenesosaan 50 vuodessa

Tehokkuus ei riitä: tietokoneet Saksassa 1994 1998 Tehostumiskerroin 380 55 7 Kulutus / 2,1 kaikki PC:t (TWh/a) 4,1 0,5 Kulutus / PC (W)

Ostovoima ja onnellisuus Iso-Britanniassa

Rikkaat ja onnelliset valtiot

Miksei lisäkulutus tee meistä onnellisempia? Kulutus voi olla miellyttävää, mutta se ei tarjoa haasteita Kulutus varastaa aikaa tärkeämmiltä asioilta Liika vaihtoehtojen määrä aiheuttaa stressiä ja pettymyksiä Kilpailu ja luksukseen tottuminen vievät ilon

Miksi sitten kulutetaan Miksi ei? Muutkin? Mainonta? 2,5 mrd euroa/vuosi! Vapaamatkustajuus Ei vois vähemmän kiinnostaa --> Tarvitsenko sitä todella?

Tarvitsenko sitä todella? Aika on rajallinen - paljonko kannattaa tehdä töitä kulutuksen kustantamiseksi? Koti on rajallinen - onko uusista tavaroista pian enemmän riesaa? Lompakko on rajallinen - kuka sen sisällön käytöstä päättää? Maailma on rajallinen - olisiko se arvokkaampi kuin lisäkulutus?

Saksalaiset viisaat miehet Kestävän kehityksen avainsanat: hitaammin lähemmäs vähemmän kauniimmin paremmin

Jatkossa käytännön suuri haaste on kertoa niin hyvä juttu ihmiskunnan yhteisestä tulevaisuudesta, että se tenhoaa kaikki kuulijansa... Tarinan ei tarvitse olla tosi; se ei kertomisen hetkellä vielä voikaan kuvata olemassa olevaa todellisuutta. Riittää että se voisi olla tosi. Sellaista juttua nimitetään unelmaksi tai visioksi. Moraalin nykyaikainen sankari on se, joka pistää liikkeelle parhaan jutun hyvästä elämästä, joka voisi olla totta... Meidän eloon jäämisemme riippuu siitä, miten vetoavan tarinan keksimme. - Filosofi Maija-Riitta Ollila (1997)

Mistä vähentää? Suomalainen kuluttaa - ja paljon

FIN-MIPS Kotitalous Uutta tietoa kotitalouksien luonnonvarojen kulutuksesta

FIN-MIPS Kotitalous: yhteistyötahot Mukana myös: KTM, vastuullisen kulutuksen työryhmä Kesko Päijät-Hämeen Jätehuolto Oyj Lahden seudun ympäristöpalvelut Ekokumppanit Oy Helsingin kaupunki Kansalaisjärjestöjen Kierrätysliike järjestöineen Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Wuppertal-instituutti, SERI ym. keskieurooppalaisia tahoja

KotiMIPS: mitä tehdään 1. 2. 3. MIPS-tutkimukset eri osa-alueista esiselvitys tietopohjasta 6 opinnäytetyötä Tietojen soveltaminen kotitalouksien kanssa 27 kotitaloutta seuraa kulutustaan lasketaan kunkin kotitalouden ekologinen reppu 3 opinnäytetyötä Havainnollistamista ja johtopäätöksiä suosituksia ja johtopäätöksiä: miten päästään esim. Factor -tavoitteisiin tulosten popularisointi, erilaisia materiaaleja

Alkuvaiheen osatutkimukset Rakentaminen - erityyppisiä taloja Elintarvikkeet Matkailu Vapaa-ajan liikunta Muu vapaa-aika Kodin tavarat

Suomalaisen keskivertokuluttajan ekologinen selkäreppu: 40 tonnia/vuosi The natural resource consumption (TMR) of an average Finnish consumer (kg/person/year) 20,000 18,000 17,217 16,000 14,000 11,338 12,000 10,000 8,000 5,909 6,000 2,883 4,000 2,000 2,000 987 0 Transport Housing Food Goods and appliances Hobbies and free time Accomodation on leisure trips Lähde: Suomen luonnonsuojeluliitto, FIN-MIPS Kotitalous -tutkimus, www.mips-online.fi

Liikenne: 17 tonnia/vuosi Natural resorce consumption of transport, kg/person/year 264 646 243 private car (11,200 km) public transport (2,000 km) non-motorised transport (700 km) plane and ferry (2,000 km) 16,064

Asuminen: 11 tonnia/vuosi Natural resource consumption of housing (kg/person/year) 1,289 Building Electricity 5,609 3,910 530 Heating Warm and cold water

Elintarvikkeet: 6 tonnia/vuosi The use of food products (total 840 kg/person/year) 14 % 17 % grain and potatoes milk products meat and fish 8% eggs margarine and oil sugar fruits and vegetables (incl. juices) 26 % soft drinks alcohol and coffee 19 % 4% 1% 1% 10 % Material input of food products (total 6,000 kg/person/year) 1% 8% 6% grain and potatoes milk products 13 % 30 % 3% meat and fish eggs margarine and oil sugar fruits and vegetables (incl. juices) soft drinks 5% alcohol and coffee 2% 32 %

Kodin tavarat: 3 tonnia / vuosi Kodin tavaroiden valmistuksen ja käytön vuosittainen ekologinen selkäreppu 5% 17 % 5% Huonekalut 8% 5% Kodinkoneiden valmistus Kodinkoneiden käyttö Sähkölaitteiden valmistus Sähkölaitteiden käyttö 15 % 31 % 14 % Vaatteet ja muut tekstiilit Kirjat, lehdet ja paperi Korut

Vapaa-aika: 2 tonnia/vuosi Harrastus Lenkkeily pururadalla Rullaluistelu Uinti uimahallissa Jääkiekko jäähallissa kg/tunti 1 1 11 7 Kuntosalilla käynti 6 Jalkapallo tekonurmella (ei lämmitetyllä) Pianonsoitto 6 Teatterissa käynti 13 Soutuveneily mökkirannasta 0,7 Veneily moottoriveneellä (alumiinipulpettivene, jota säilytetään satamassa) Television katselu kotona 70 Liikenne harrastuksiin 15 km henkilöautolla kg 22 15 km linja-autolla 5 4 1

Matkailun yöpymiset: 1 tonni Esimerkki: kesämökin luonnonvarojen kulutus, kg/hlö/v. kg rakennus sähkö polttopuut huonekalut ja laitteet muut YHTEENSÄ ilman liikennettä liikenne autolla liikenne bussilla Vaatimaton (29 m2) 1902 411 963 341 Tasokas (140 m2) 4944 2380 963 501 48 3666 141 8929 2 600 kg 822 kg

Saako reppua kevyemmäksi? Keino Muutos materiaalipanoksessa kg/hlö/a Asuinpinta-ala 38 m2 25 m2/hlö - 1 900 kg + huonelämpötilan laskeminen kahdella asteella - 1 600 kg Lämpimän veden kulutus 20 % (14 l/vrk) - 250 kg Huonekalujen hankinta käytettynä - 160 kg Siirtyminen kasvissyöjäksi - 1 600 kg Työmatkat bussilla auton sijaan (15 km/vrk) - 3 000 kg Kauppa- ja asiointimatkat pyörällä auton sijaan (11 km/vrk) - 2 000 kg Siirtyminen tuulisähköön - 460 kg Kaikki keinot yhteensä - 11 000 kg Muutos yhteensä - 27 %

Testaus käynnissä 27 kotitaloutta mukana selkäreput tiedossa marraskuun lopussa tuloksia ja johtopäätöksiä keväällä

Mitä seuraavaksi? Työkalu/nettisovellus, jolla kuka vain voi laskea kulutuksensa ja verrata muihin? Opetus- ja popularisointimateriaalia Nuukuusviikon ensi vuoden teemana kotitalouksien ekologinen selkäreppu ja sen pienentäminen

Kiitos! Lisätietoja: www.mips-online.fi www.nuukuusviikko.net satu.lahteenoja@sll.fi