KOLI Ympäristötaidefestivaali Environmental Art Festival 2013
KOLI YMPÄRISTÖTAIDEFESTIVAALI 2013 KOLI ENVIRONMENTAL ART FESTIVAL 2013
SAATTEEKSI Pidät käsissäsi ensimmäistä KOLI Ympäristötaidefestivaalin julkaisua. Koli Ympäristötaidehanke lähti liikkeelle pohjoiskarjalaisen taiteilijaryhmän halusta edistää ympäristötaiteen asemaa. Vuoden 2013 KOLI Ympäristötaidefestivaalista muotoutui joukko tapahtumia ja taidetta, jotka on koottu tähän julkaisuun. Vuoden pääpainotuksena oli luoda pohjoismainen taiteilijayhteistyö. Festivaali kuitenkin laajeni ja saimme jo tänä vuonna mukaan kansainvälistä taiteilijayhteistyötä ja lukuisia yhteistyökumppaneita omilla hankkeillaan. Meillä on ilo esitellä yhteistyö tässä julkaisussa! KOLI Ympäristötaidefestivaalin lähtökohtana on ollut luoda ympäristötaiteen ympärille moninainen tapahtuma, joka jättää pysyviä ja katoavia jälkiä ympäristöön ja ihmisiin. Tapahtumapaikaksi valikoitui Koli historiansa, tarinoidensa ja ainutlaatuisuutensa vuoksi. Paikallisuus ja maailmalta puhaltavat tuulet kohtaavat mielenkiintoisella tavalla. Festivaalin tavoitteena on luoda uudenlaista kohtaamista erilaisten tahojen kesken. Tapaamistuvat ovat olennainen osa festivaalin toimintaperiaatetta ja Kolin Ryynäsen residenssi kohtaamispaikkana keskeinen. Mukanamme kulkee ajatus yhteisöllisyydestä. Tänne asti päästäksemme olemme saaneet kulkea yllätyksiä täynnä olleen matkan! Kiitämme tukijoitamme ja yhteistyökumppaneitamme korvaamattomasta panoksesta festivaaliimme. Kiitämme mukana olleita taiteilijoita, jotka ovat jakaneet ajatuksensa ja taiteensa kaikkien nähtäväksi. Kiitämme kaikkia lukuisia ihmisiä, jotka ovat osoittaneet tukensa ja olleet osana festivaalia tekijän tai kokijan asemassa. Ilman Teitä kaikkia KOLI Ympäristötaidefestivaali olisi jäänyt toteutumatta! Tämän vuoden kaskisavut ovat jo sammuneet mutta toivottavasti pieni kipinä jäi Kolille kytemään. KOLI Ympäristötaidetyöryhmä Ympäristö- ja Yhteisötaide PYRY ry Forward You are holding the first publication of the KOLI Environmental Art Festival in your hands. The Koli Environmental Art Project has begun when six artists from North Karelia Finland wanted to make an effort to promote environmental art. The 2013 Festival took shape as a series of happenings and art that are introduced in this publication. The priority for this year was to create a Nordic cooperation with artists but already also a broader international cooperation was created and many partners joined the festival with their own projects. We are proud to introduce it all in this publication! The basis for the KOLI Environmental Art Festival has been to create an environmental art happening that leaves permanent and vanishing marks on both environment and people. Koli is a place with history, stories and uniqueness. The local meets the global in an interesting way. The aim of this festival is to bring people together. The Meeting Place ideology is an essential factor and Artist Residency Ryynänen functions as a tangible place for these meetings. We are looking for the sense of community. Our journey to this point has been full of surprises! We want to say thank you to our supporters and partners for your invaluable input for the festival. We want to say thank you to all artists for sharing their thoughts and art to be seen by anyone. We want to say thank you to all those who have given their support and participated the festival by experiencing or doing. You all made the festival possible! The fire of this year s slash and burn has already put out - but hopefully a small spark was still left behind. Koli Environmental Art working team, Environmental Art and Community Based Art PYRY ry 3
Maisema ja kulttuuriset sidokset Ympäristömme rakentuu erilaisista ja kokoisista tiloista. Tulitikkuaski, huone, maisema, maapallo, avaruus, äärettömyys. Kaikki tapahtuu tilassa. Äärettömyys on tila, joka syntyy maailmantunteesta, kokemusten, unelmien, muistojen ja aavistusten kohtaamisesta. Äärettömyys on perimmäinen tapahtumahorisontti, joka väijyy kaikkien tekojemme taustalla. Maisemalla on monta muotoa ja tulkintaa riippuen katsojasta ja hänen näkökulmastaan. Maisema voi olla tietty näkymä. Se voi rakentua rajatusta alueesta tai paikoista. Maisema voi myös merkitä erilaisia tapoja hahmottaa ympäristöämme. Kulttuurilla tarkoitamme ihmisen aineellisia ja henkisiä aikaansaannoksia. Maisemassa se tarkoittaa ihmisen muokkaamaa ympäristöä ja valitsemiamme vertauskuvallisia kohteita ja näkymiä. Kolilta avautuu kulttuurimaisema, kansalliseen historiaamme liittyvä vertauskuva, maiseman perusmalli, johon voimme verrata muita maisemia. Koli tarkoittaa sellaista maisemaa, joka mahdollisimman hyvin vastaa useita toiveitamme ja odotuksiamme maisemanäkymästä. Korkea paikka, laaja näkymä, ei asutusta, paljon vettä, vanhoja metsiä. Koli merkitsee ympäristöä, jossa omat havaintomme sulautuvat muiden tarinoihin ja mielikuviin muodostaen ainutkertaisen muistijäljen ja kokemuksen maisemasta. Koli on mielikuviemme todellisuutta. Ajatus ympäristötaiteesta sijoitetaan usein luontoon, rakentamattomaan ympäristöön. Ympäristötaiteen käsite sisältää kuitenkin mahdollisuuden sijoittaa taide erilaisiin ympäristöihin ja tiloihin, rakentamattomiin ja rakennettuihin, rajattuihin ja rajoittamattomiin. Yhteisenä perusajatuksena ympäristötaiteessa on sen julkisuus, kaikille avoin mahdollisuus nähdä taideteos tai taideteko ja kokea sen luoma elämyksellinen hetki. Kolin kaltainen suojeltu kansallismaisema haastaa taiteilijat miettimään mahdollisuuksiaan avata pohdintoja erilaisista ympäristöömme liittyvistä kysymyksistä ja ihmisen luontosuhteesta. Taiteella on mahdollisuus tehdä näkyväksi lähes huomaamattomia yksityiskohtia luonnon monimuotoisuudesta. Taide voi haastaa ihmiset miettimään rakennetun ja rakentamattoman (kosketun ja koskemattoman) ympäristön keskinäistä suhdetta ja niihin liittyviä asenne- ja arvovalintoja. Taiteella on mahdollisuus osoittaa ja pyytää ihmisiä näkemään uudella tavalla ympäristöämme. Edellä mainittu tarkoittaa useimmiten jälkiä jättämätöntä, väliaikaista taidetta, jonka päämääränä on asettaa kysymyksiä, jotka liittyvät ihmisen ympäristösuhteen ja olemassaolon perusteisiin. Kolin luontokokemuksen kohdalla meidän on hyväksyttävä ihmisen jättämät jäljet ja merkit. Asuminen sekä ihmisen toimet ja liikkuminen maisemassa muokkaavat vääjäämättä Kolin ympäristöä. Tässä prosessissa taiteen tulee olla tasavertaisena keskustelijana kehitettäessä alueen tulevaisuutta, sillä ympäristötaiteella ja taiteella yleensä on mahdollisuus avata näkymiä, jotka poikkeavat teknistaloudellisen maailmankuvamme valtavirrasta. Espoossa 29.6.2013 Markku Hakuri Kuvataitelija 4
Environmental Art in Space and Landscape We live surrounded by many forms of space; matchbox, room, landscape, planet, infinity. Everything takes place in a space. Infinity is the space where experiences, dreams, memories and hunches meet. Infinity is the ultimate horizon for events that lie behind and beyond all of our actions. The landscape includes many forms and interpretations depending on the viewer and his point of view. Landscape can be a particular scene. It can be based on a defined site or location. Landscape can also imply different ways of perceiving our environment. Culture defines us through the arts, languages, religions etc. Landscape culture means man-made and natural environments, some of which have symbolic meaning and value to us. From the top of Koli expands a cultural landscape, a symbol of our national history, a basic model that can be compared with other landscapes. Koli is the ideal example of a place that best corresponds to our wishes and expectations concerning landscapes; high place, open view, no settlement, plentiful water, old forests. Koli represents an environment where our own observations merge into other peoples narratives and images creating a unique imprint and experience of the landscape. Koli is the reality of our imagination. Environmental art is often placed in wild, non-structured surroundings. The concept of environmental art includes an opportunity to place pieces of art in a variety of locations; undeveloped and built up, boundary and unrestricted. One of the most compelling reasons for environmental art is the experience it gives to the viewer, to give the chance to see an art piece or an action of art and experience the fun and excitement it brings to the moment. Koli as a protected national landscape, challenges artists to think about the possibility of opening discussion on a variety of issues related to our environment and the human relationship with nature. Art has the potential to make visible the almost imperceptible details of the diversity of nature. Art can challenge people to think about developed and undeveloped surroundings and the attitudes and values and choices connected to these relationships. Art has the opportunity to show and ask people to see the environment in a new way. This includes non-marking, temporary art, and how it effects the relationship between the environment and the viewer. While appreciating the experience of Koli s nature, we must accept the traces and signs left by human beings; habitation, human activities, and the movement in the landscape which will inevitably effect the environment of Koli. In this process, the art will take its place as an equal debater in the development of the region s future, as environmental art and art in general has the ability to open perspectives that differ from the techno-economic world view of the mainstream. In Espoo 29.6.2013 Markku Hakuri Artist 5
Työryhmä Koli Ympäristötaidehanke on saanut alkunsa halusta edistää ympäristötaiteen asemaa. Olemme kuuden ammattitaiteilijan ryhmä, asumme ja työskentelemme Pohjois-Karjalassa. Olemme perustaneet Ympäristö- ja Yhteisötaide PYRY ry:n, joka vastaa KOLI Ympäristötaidefestivaalin suunnittelusta ja toteutuksesta. KOLI Ympäristötaidefestivaalin keskiössä on paikallisuudesta lähtevä yhteistyö ja kulttuuritapahtuman kehittäminen yhdessä taidemaailman ja sen ulkopuolisten tahojen kanssa. Festivaalin eri tapahtumissa tuodaan ympäristötaiteen keinoin esille taiteen osallistavaa, yhteisöllisyyteen ja hyvinvointiin tähtäävää toimintaa. working group Koli Environmental Art Project has arisen from the desire to promote environmental art. We are a group of six professional artists who live and work in North Karelia. We have founded an association called Environmental Art and Community Based Art PYRY ry which is in charge of planning and organizing the KOLI Environmental Art Festival. KOLI Environmental Art Festival is built around community based co-operation and its development in collaboration with the art world and other external actors. The festival events will utilise environmental art methods to highlight art activities that are aimed at enhancing engagement, a sense of community and well-being. Miia rosenius Kuvataiteilija/Visual Artist, MA Liperi Tuija hirvonen-puhakka Kuva-Yhteisö-Ympäristötaiteilija/ Visual-Community-Environmental Artist Joensuu, Eno anneli timonen Kuva-Yhteisötaiteilija/ Visual-Community Artist Kitee, Puhos Teijo karhu Kuvanveistäjä/Sculptor, MFA Joensuu, Heinävaara Anne pehkonen Kuvataiteilija/Visual Artist Fysioterapeutti/Physiotherapist Joensuu, Hammaslahti Vuoden 2013 festivaalin projektivastaava/ Project Manager in 2013 Festival Marko Saarelainen Ympäristötaiteilija/ Environmental Artist Joensuu, Revonkylä 6
Vasemmalta/From left: Miia, Tuija, Anneli, Teijo, Anne ja/and Marko 7
Kolilta näkee kauas! KOLI Ympäristötaidefestivaali 2013 toteutettiin Pohjois-Karjalassa Kolin kansallispuistossa ja Kolin kylällä 1.5. 30.10.2013 välisenä aikana. Toimintaympäristönä Koli ja Kolin kylä ovat ainutlaatuisia. Useimmat tuntevat Kolin yhtenä Suomen kansallismaisemista ja Kolilla on ollut merkittävä rooli kansallisidentiteetillemme. Viime vuosisadan vaihteessa Kultakauden taiteilijat löysivät inspiraationsa jylhistä maisemista, ja heidän teoksensa ovat luoneet kuvaa suomalaisuudesta. Kuvataiteen perinnettä ovat jatkaneet ja uudistaneet Kolin Ryynäsen taiteilijaresidenssissä vierailleet kansainväliset taiteilijat. Koli kuuluu Lieksan kaupunkiin, ja Kolin kylällä asukkaita on kolmisensataa. Pienessä kylässä on aivan oma tunnelmansa, joka vaatii kiireistä matkailijaa pysähtymään. Koli on muutakin kuin upeat Ukko-Kolin huiput metsä ottaa kulkijan syleilyynsä ja aallot kertovat kulkijalle omaa tarinaansa. Moni pysähtyy. Koli menee pintaa syvemmälle. Sen äärellä haltioidutaan. Kolissa on taianomaista henkeä, jota taiteilijat yhä tänäkin päivänä haluavat välittää. Tänne on hyvä palata! You can see far from Koli! KOLI Environmental Art Festival 2013 was held in North Karelia Finland, in the Koli National Park and the village of Koli between the 1 st of May and the 30 th of October. The surroundings of Koli and the Koli village are unique. Most people know Koli as a national landscape of Finland and Koli has affected our national identity. At the turn of the last century the artists of the Golden Age found their inspiration in these grand sceneries and their art has created the image of Finnishness. The tradition of art has been continued by the international artists who have visited the Artist Residency Ryynänen. Koli belongs to the city of Lieksa and there are almost three hundred inhabitants in the village of Koli. The atmosphere in the small village is unique and demands the traveller to pause. Besides the magnificent peak of Ukko-Koli, the forests of Koli embrace the wanderer and the waves of the water tell their own story. Many people stop. Koli gets under your skin. People get overwhelmed by it. Koli has a magical spirit that artists still today want to pass on. This is a good place to return to! 8
9
Pohjoismaiset taiteilijat nordic artists KOLI Ympäristötaidefestivaalin pohjoismainen yhteistyö, kutsutut pohjoismaiset taiteilijat Nordic Artists invited to the KOLI Environmental Art Festival
Brave Princess Project www.braveprincess.com Plastic Fantastic ja Sukua Brave Princess Project koostuu kolmesta naistaiteilijasta, jotka työskentelevät sekä ryhmänä että itsenäisesti. Työssämme käsittelemme ajalle ominaisia piirteitä, ja keskitymme havaitsemiimme ristiriitaisuuksiin. Pohdimme myös ympäristön ja ihmisen luoman välistä suhdetta. Yhteistyömme tärkeänä osana on haastaa toisiamme oppimaan lisää sekä ilmaisusta että materiaaleista. Ennen Kolille toteuttamaamme installaatiota, keskustelimme yli vuoden ajan Plastic Fantastic -teoksen ideasta, kooten yhteen erilaisia näkökulmia muovista materiaalina, keinotekoisuuden ja aitouden välisestä suhteesta; keskustellen aiheesta ympärillämme olevien ihmisten kanssa ja haastaen toistemme mielipiteitä. Noiden keskustelujen tuloksena syntyi myös idea puiden nimeämisestä; puut nimettiin toteutusmaan kymmenen yleisimmän sukunimen mukaan. Plastic Fantastic and Related Brave Princess Project are three female artists, working as a team/group and performing individually. We work with dilemmas of times, and focus on the paradoxes. We also work with the environment and the issues man has created. As an important part of the cooperation is to challenge each other for further studies both in expression and materials. Before the art installation in Koli we had ongoing talks for more than one year discussing the concept of Plastic Fantastic, gathering angles of the view on plastic, on fake and real, talking to people around us, challenging each other in our opinions. The naming of the trees was a result of those discussions, putting signs with the ten most common family names of the country we exhibited in. 12
13
Anette C Andersson 1966/Stockholm Kuvataiteilija/Visual Artist Ruotsi/Sweden www.aca-art.com Toiveeni ja intohimoni seuraaminen, luominen kaikenlaisessa muodossa, on minun elämäneliksiirini. Se on taistelua ja toisinaan palkitsevaa, ja taiteeni jakaminen muiden kanssa on siunaus. Työskentelen monien erilaisten materiaalien ja tekniikoiden parissa, kierrätettyjen ja uusien, kolmiulotteisuuden ja perinteisen maalauksen, katutaiteen ja installaatioiden. Seitsemän vuoden ajan olen ollut mukana vetämässä maailmanlaajuista NGO-järjestöä, joka nostaa taiteen avulla esille ajallemme tärkeitä kysymyksiä, ja lisäksi olen mukana erilaisissa projekteissa, joiden tavoitteena on yhdistää kouluja, lapsia ja taiteilijoita maailmanlaajuisella tasolla. Olen syntynyt Ruotsissa, ja äitini on kotoisin Suomesta, Sipoosta. Lapsuudenkesäni ovat muistoja mansikoista, tummista järvistä, ja vaipumisesta uneen kuunnellen aikuisten keskusteluja saunan löylyjen jälkeen. To follow my desire and passion, to create in any form is a life elixir for me, it s a struggle and sometimes rewarding, and to share my art is a blessing. I work with many materials and techniques, recycled and new, 3D and traditional painting, street art and installations. For seven years I have been part of running a global NGO that through art raises important questions of our time and I am also involved in different projects of connecting schools, children and artists on a global level. I am born in Sweden, my mother is from Sibbo Finland, my childhood summers are memories of strawberries, dark lakes and falling asleep listening to the adults sauna aftertalk. 14
Pernille Toft Lund 1960/Denmark Nykytaiteilija/ Contemporary Artist Roskilde, Tanska/Denmark www.toft-billedkunst.dk Pernille Toft Lundin teokset yllättävät aina ja antavat katsojalle tilaisuuden pohdintaan. Asiat eivät yhtäkkiä olekaan sitä miltä näyttävät, ja aiemmat käsitykset asioista joutuvat uuteen tarkasteluun.pernille käyttää useita erilaisia ilmaisullisia keinoja, kuten installaatio, käsitetaide ja valokuvaus, ja kaikki hänen teoksensa heijastelevat hänen syventyneen mietiskelynsä pohjalta syntynyttä tapaa nähdä maailma ja olla vuorovaikutuksessa ympäristöönsä. Teoksissa käytetyt materiaalit ovat tärkeitä; materiaali itsessään on kommentti, usein korostaen tarvetta irtautua ainaisesta uuden ostamisen kierteestä! Pernille on kiinnostunut myös kielen merkityksestä, ja hän on tehnyt kokeiluja teosten nimien merkityksellä. Hän kysyykin, kuinka pitkälle teoksen nimen ja kielen merkitys yltää, kun kyseessä on teoksen ja taiteen kokeminen. Meeting the art works of Pernille Toft Lund always gives you a surprise and an opportunity to think. Things suddenly are no longer what they seemed to be and old conceptions are being challenged.expressing herself within many different medias such as installation works, conceptional art, photography etc. all her works are reflecting long and engaged contemplation about how she sees and relates to her surroundings. The materials for the works are important, being a kind of comment in themselves. Often emphasizing the need not to contribute to the eternal cycle of buying new! Finally P.T.L. is preoccupied with the importance of language and she has been experimenting with the importance of work titles. So she asks the question: How far does the importance of a title (language) reach as far as experiencing art is concerned? Hanne Charlotte Rosenmeier 1970/Skandenborg Taidemaalari/Painter Kuvataiteilija/Visual Artist Tanska/Denmark www.hannecharlotte.dk Minulle naistaiteilijana kuuluminen Brave Princess Projectryhmään on tärkeää. Olemme kolme hyvin erilaista naista, jotka tapasivat Intiassa ja löysivät yhteisen sävelen. Projektimme muotoutuvat usein pitkällä aikavälillä. Tapaamme harvoin kasvotusten, käytämme Skypeä ja keskustelemme paljon taiteesta ja sen merkityksestä ihmisille. Haluamme käyttää projekteissamme kaupunkia ja luontoa. On hyvin tärkeää, että yhteiset teoksemme voivat heijastaa myös sitä, millaisia me kolme olemme itsenäisiä taiteilijoina. Being part of Brave Princess Project means a lot for me as a female artist. In the group we are three very different women. We met in India and we connected. Our projects are often long on its way. We seldom meet face to face. We Skype and have a lot of dissussions about art and especially art to the people. We want to use the city and the nature for our projects. It s very important that the works we make can reflect who we are as individual artists. Kolilla ollessaan Anette ja Pernille järjestivät myös taidetyöpajan Kolin päiväkodin lapsille. While staying at Koli Anette and Pernille also arranged an art workshop for the children in Koli day care center. 15
Vigdis Haugrtrø 1974/Levanger Kuvataiteilija/Visual Artist Trondheim, Norja/Norway www.haugtroe.com juuret taivaalla Poltettu metsä tuoksuu savulle ja hiilelle, jäljelle jääneitä isoja tukkeja lojuu ympäriinsä, kuin poltettuja tulitikkuja. Kävellessäsi poltetusta maasta nousee pieniä tuhkapilviä, jotka leijailevat keveästi tuulen mukaan. Kaskettu alue metsässä, neliö, joka täytyy painaa mieleensä, yritys olla unohtamatta perinteitä. Antaa metsän uusiutua ja nousta uudelleen tuhkasta, antaa meidän jälleen kerran kokea tulen häkellyttävä, uudistava voima. Tämän kansallispuistossa hiljattain poltetun alueen valitsin paikaksi veistokselleni; kuuselle, joka oli kaatunut talvella, ja jonka pinnan puhdistin kaarnasta ja hioin. Nostin valkoisen puun pystyyn ylösalaisin, ja kiinnitin sen kaadetun puun kannon päälle. Puu mustaa taustaa vasten on graafinen ja lähes abstrakti. Kontrasti on niin selkeä ja silmiinpistävä. Teoksen nimi on juuret taivaalla. Haluan teoksen itsessään puhuttelevan, kertovan omaa tarinaansa katsojalle, joka kulkee sen ohi metsässä. Luotan siihen, että kohdatessaan teoksen katsoja hyödyntää omia kokemuksiaan, joiden pohjalta vuoropuhelun voi aloittaa. roots in the sky The burned forest smell of smoke and cole, left overs of big logs lying around like burned out match sticks. When you walk on the ground clouds of ash gently fly with the wind. The slash and burn area in the woods, a square to memorize. It s a rehearsal not to forget the traditions, to let the forest refresh, and rise again from the dust, and let us once again experience the fires overwhelming, and transformational power. In this recently burned land in the national park I chose to put my sculpture; a spruce that had fell during winter; with the barque removed and the wood sanded. I raised the white tree, upside down, and placed it on the base of a cut tree. With the wood towards the black ground is a graphical and nearly abstract excretion. The contrast so clear and obvious. The name of the work is roots in the sky. I want the work to speak for itself, to carry out its history to viewer that passes by in the forest. I trust the observer to use here own experiences in meeting the work, and start a dialog from there. 16
17
Erla Þórarinsdóttir 1955/Reykjavik Kuvataiteilija/Visual Artist Reykjavik, Islanti/Iceland www.erlathor.org todellinen aika Todellinen aika paikka mietiskelylle ja piirtämiselle, sillä välin kun perunat kasvavat. Istutin neljä islantilaista punaperunaa, jotka voivat tuottaa jälkeläisiä ensi vuonna. Kvartsikiviin ja kallioihin tein liitupiirroksia ne katoavat sateen myötä, ja ne voidaan piirtää uudelleen tai lisätä niiden joukkoon kokonaan uusia piirroksia. real time Real time a site of contemplations and drawings while the potatoes are growing. I planted 4 icelandic red potatoes (urpotatis) which might give offsprings next year. Drawings were drawn with chalk on quartz stones and cliffs these dissolve in rain and can be redrawn and new added. 18
19
Lisbeth Karline 1981/Nanortalik Monitaiteilija/Multi Artist Nuuk, Grönlanti/Greenland Ivik Teokseni on tehty kansallispuistoon Suomessa, ja se tuo tervehdyksensä meidän kansallispuistostamme Grönlannista. Ajattelin teoksen edustavan Grönlantia positiivisella tavalla, tietäen, ettei Suomessa ole jääkarhuja. Veistos muistuttaa myös ilmaston lämpenemisestä, ja sen vaikutuksista jääkarhujen elinoloille. Oli jännittävää tulla Kolille tietämättä mitä odottaa tai minkä materiaalin kanssa tulee työskentelemään, ja aika, joka teoksen toteuttamiselle oli varattu, oli myös pidettävä mielessä. Työstin ajatustani jääkarhusta, ja uskalsin luottaa siihen, että kaikki onnistuu. Kolilla käytettävät materiaalit (metalliverkko, heinä, muovi), luonnokset ja ympärillä olevat ihmiset mahdollistivat lopulta sen, että täysikasvuisen jääkarhuuroksen mittakaavassa oleva teos valmistui nopeasti kuudessa päivässä. Grönlannin kielellä ivik tarkoittaa ruohoa tai heinää, jota veistokseenkin on käytetty. Se on myös poikapuoleni nimi. Minulle oli suuri kunnia saada kutsu Kolin ympäristötaidefestivaalille, ja osallistuminen yhdessä muiden pohjoismaalaisten taiteilijoiden kanssa oli yksi unelmistani, joka nyt toteutui. Oli hienoa kokea taiteilijoita yhdistävä universaali taiteen kieli. Olimme Kolilla suuremman tarkoituksen vuoksi, ennemminkin ympäristötaiteen vuoksi, kuin edustaaksemme omaa maatamme tai kieltämme. Ivik The work Ivik is made for the National Park in Finland as a greeting from our national park in Greenland. Knowing there are no polar bears in Finland, I thought this would be a work which will represent Greenland in a good way. It is also a reminder of global warming and the influence this has on the habitat of the polar bear. Coming to Koli not knowing what to expect or what material to work with was quite exciting and the time to produce a work was also a factor to keep in mind. I kept working on the idea of making a polar bear and had the confidence to make a polar bear because things always work out. I made it very fast. The materials (iron net, hay, plastic), people in Koli, and the sketches made the full size polar bear (size of a polar bear male) possible in six days. The polar bear s name Ivik means grass/hay in Greenlandic. The polar bear is full of it and it is the name of my stepson. To be invited to the Environmental Art Festival in Koli was an honor and to participate with other Nordic artist is a dream come true. It was amazing to feel that the universal language between the artists was the art- language. We were all there for a greater purpose, the environmental art rather than representing our country or our different languages. 20
21
Matti reivi 1974/Jyväskylä Kuvataiteilija/Visual Artist Koli (Lieksa)Suomi/Finland Veen väkeä Tunnen pakottavaa tarvetta muuttaa ideani, enemmän tai vähemmän alitajuntani kautta syntyneet, fyysiseen muotoon. Olen aina ajatellut, ettei luovuuteni synny väkisin, enkä yritä manipuloida luovuuttani ja ajatuksiani. Joka tapauksessa, melko ankaran itsekritiikin myötä, monet ideoistani jäävät elämään vain luonnoskirjani sivuille. Jos saan toteutettua vuoden aikana viisi tai kuusi itseäni miellyttävää teosta, olen itseeni enemmän kuin tyytyväinen. Idea määrittää teoksen tekniikan, koska veistoksen toteutus antaa taideteokselle jotain, mitä kutsun visuaaliseksi semiotiikaksi ; olen tyytyväinen, jos teos viestii jotakin, mitä ei voi sanoin ilmaista sitä kuvataide pohjimmiltaan on. Minimalistinen, käsitteellinen manifesti on oma visuaalinen juttuni, kaikessa yksinkertaisuudessaan. Pyrin poistamaan kaiken epäolennaisen, ja joissain tapauksissa teoksen yksinkertaisuudesta muodostuu sisältö. Veen väkeä Any idea, more or less subconscious that comes through me, I feel necessary to accomplish to a physical object. I don t try to manipulate my creativity or these thoughts and I have always felt that this creativity of mine cannot be enforced. Anyway, lot of these ideas for works of art remain in the pages of my sketchbook thus my quite ruff self-criticism. If I get five or six artworks done in one year that I feel comfortable with, I m more than happy with myself. Newly born idea will determine media, because implementation of a sculpture gives the artwork something that I call visual semiotics ; I m satisfied if the piece of art can bring out something that you cannot express by words that s all that visual arts basically are about. Minimalistic, conceptual manifestation is my visual thing in all its simplicity. I m driven to eliminate everything that s unnecessary, and in some cases the simplicity of an artwork becomes to its own content. 22
23
Markku Hakuri 1946/Helsinki Kuvataiteilija/Visual Artist Espoo,Suomi/Finland www.markkuhakuri.eu VIIMEINEN YHTEYS Kolin kansallispuistoon kesällä 2013 sijoittuva teos Viimeinen yhteys kuuluu sarjaan kokeita ihmisenmuotoisilla esineillä. Heinillä täytetyt valkoiset suojahaalarihahmot ovat olleet tätä ennen kiipeilemässä mm. Mikkelin tuomiokirkon kupeessa ja Helsingin rautatientorilla. Tällöin teoskokonaisuus on sijoittunut ulkotilassa lähinnä kaupunkiympäristön rakenteisiin, kuten valaisin- ja sähköpylväisiin. Valkoisesta suojapuvusta on tullut lähes vertauskuva ihmisen aiheuttamille kaikenlaisille ympäristöön liittyville ongelmille. Sotien seurauksena tutkijat ovat pukeutuneet suojahaalareihin selvittäessään joukkotuhon uhreja. Suojapukuihin verhoutuneet vapaaehtoiset ovat puhdistaneet öljytuhojen saastuttamia rantoja ja eläimiä. Viimeinen yhteys viittaa ihmiselämän hetkellisyyteen. Se pyrkii muistuttamaan meitä riippuvuudestamme ympäristöstämme sekä sen tuhoamisesta aiheutuvista peruuttamattomista muutoksista. The Last Connection The Last Connection, an installation placed in Koli National Park summer 2013 among the white birch trees, belongs to a series which experiments with human figure objects. The white overall clad figures filled with hay have climbed before near Mikkeli Cathedral and at Helsinki Railway Station. There the installation was connected with surrounding structures such as light and electric poles. White overalls have become a symbol for many environmental problems caused by humans. For example, war time investigators have dressed in overalls when dealing with the victims of massacre. Volunteers dressed in overalls have been cleaning beaches coated and polluted by oil. Last Connection reminds us of our dependence on the environment and the irreversible changes and destruction humans cause. It also represents the short duration of human life. 24
25
Jukka Tommila 1948/Helsinki Kivisuunnittelija/Stone Designer Koli (Lieksa), Suomi/Finland www. kolikivi.fi Alamajan liuskeholvisilta Luonnonkivinen silta on valmistettu perinteisellä liuskeholvitekniikalla Jeron Verkkovaaran kvartsiitista vuonna 2013. Tekniikka on tuhansia vuosia vanha, mutta nykyisin vähän käytetty työläytensä vuoksi. Vanhimmat säilyneet suomalaiset liuskeholvisillat ovat 1700-luvulta ja sijaitsevat Pohjanmaalla. Lähin samalla tekniikalla tehty silta on n. 110 vuotta vanha museosilta Enonkosken kirkonkylässä. Sillan suunnitteli ja toteutti kivisuunnittelija Jukka Tommila apunaan artesaaniopiskelija Lasse Longi. Shiffer arch bridge by Alamaja This bridge has been designed using traditional shiffer arch technology with local quartzite stone. The technology is thousands of years old, but rarely used nowadays, because building it requires intensive labour. The nearest museum bridge made using similar technology is located in the centre of Enonkoski, 150 km south from here, and it is 110 years old. This bridge was designed and built in 2013 by stone designer Jukka Tommila from Koli with the help of artisan student Lasse Longi. 26