1. MIKÄ ON HOOGEEN JA ESPAN YHTEISJOUKKUE??

SISÄLLYSLUETTELO 1. MIKÄ ON HOOGEEN JA ESPAN YHTEISJOUKKUE?? 2. YHTEISJOUKKUEEN PERUSTAMINEN 2.1. Pelaajavalinnat 2.2. Yhteisjoukkueen valmentajat 2.2.1. VASTUUVALMENTAJA 2.2.2. APUVALMENTAJA 2.3. Yhteisjoukkueen vanhempien ja valmentajan yhteistyö 3. PELIASU JA MUUT VARUSTEET 4. ILMOITTAUTUMINEN TAPAHTUMIIN 5. YHTEISTYÖ SEUROJEN IKÄKAUSIJOUKKUEIDEN KANSSA 6. OTTELUT 6.1. Peluuttaminen 6.2. Pelijärjestelmä 6.3. Ottelutapahtuman rakenne 6.3.1. OTTELUUN SAAPUMINEN 6.3.2. OTTELUPALAVERI 6.3.3. ALKUVERRYTTELY 6.3.4. OTTELU 6.4. Vastuuhenkilöiden roolit otteluissa 6.4.1. VASTUUVALMENTAJA 6.4.2. APUVALMENTAJA 6.4.3. HUOLTAJA 6.4.4. JOUKKUEENJOHTAJA 6.4.5. VANHEMMAT 7. HARJOITUKSET 7.1. Harjoitusten kesto 7.2. Omaehtoinen harjoittelu 7.3. Harjoittelun ohjelmointi 8. MUUT TAPAHTUMAT 8.1. Turnaukset 8.2. Leirit 8.3. Taitokilpailut 8.4. Joukkuepalaverit 8.5. Futsal 8.6. Kykykoulu ja akatemia 9. TESTAUS 10. KUORMITUSKOLMIO 11. SUPERKOMPENSAATIO 12. LEPO 13. RAVINTO 13.1. Aterian koostaminen 13.1.1. NESTE 13.1.2. HIILIHYDRAATIT 13.1.3. PROTEIINIT 13.1.4. RASVA 13.1.5. VITAMIINIT JA KIVENNÄISAINEET 13.2. Ateriarytmi 14. MUUTA HUOMIOITAVAA 14.1. Muiden lajien harrastaminen 14.2. Harjoituspäiväkirja 14.3. Häiriötapaukset

1. MIKÄ ON HOOGEEN JA ESPAN YHTEISJOUKKUE?? Piirin sarjoissa pelaavat seurat voivat tehdä keskenään joukkuetta koskevan yhteisjoukkuesopimuksen. Yhteisjoukkuesopimuksen tarkoituksena on mahdollistaa pelaajakehitystä tukeva 12-19-vuotiaiden nuorten peluuttaminen eri joukkueissa. EsPa ja HooGee perustavat vuosittain D12-ikäluokkaan yhteisen ikäluokan edustusjoukkueen. Perustettavan joukkueen pelaajien edustusoikeudet pysyvät niissä seuroissa, joissa he pelaavat yhteisjoukkueen perustamishetkellä. Pelaajat maksavat jäsenmaksun sille seuralle ja ovat velvollisia noudattamaan sen seuran toimintalinjauksia, jossa heidän edustusoikeutensa on. Yhteisjoukkueen tarkoituksena on tarjota motivoituneimmille ja kehittyneimmille pelaajille omaa taitotasoa vastaava harjoitteluympäristö sekä mahdollisuus haastaviin otteluihin, vähentää drop out -ilmiötä ja antaa mahdollisuus kehittyä suunnitelmallisen, kokonaisvaltaisen, yksilöllisen ja tavoitteellisen harjoittelun ja valmennuksen avulla kohti omaa huippuaan. Yhteisjoukkueen pelaajien kehityspolku on suunniteltu D12-ikäluokasta A-junioreihin asti nousujohteiseksi ja seurojen valmennuslinjauksia noudattaviksi. Valmennus perustuu taitoportaisiin, joiden jokaisella askelmalla on omat, aiemmin opittuun pohjautuvat oppimistavoitteensa fyysisellä, psyykkisellä, teknisellä ja taktisella alueella. taitoportaisiin perustuva pelaajan tie

2. YHTEISJOUKKUEEN PERUSTAMINEN D12-ikäluokkaan perustetaan uudet yhteisjoukkueet vuodenvaihteessa. 2.1. Pelaajavalinnat D12-ikäluokan joukkueeseen valitaan 15-20 pelaajaa riippuen pelattavan sarjatason pelimuodosta (yleensä 9v9). Valinnan tekevät seurojen valmennuspäälliköt ikäluokkajoukkueiden valmentajien avustuksella. Uuden ikäluokan pelaajavalinnat tehdään syyskauden päätyttyä taitotestien, fyysisten testien, pelitapahtuman ja pelaajakyselyiden perusteella. Joukkuetta voidaan tarvittaessa täydentää vielä muutamalla pelaajalla, kun siirrytään D13-ikäluokkaan, jossa pelataan 11v11-otteluita. Pelaajavalinnoissa noudatetaan alla olevia kriteerejä: Pelaajan oma halu Pelaajan asennoituminen otteluihin ja harjoitteluun Pelaajan harjoitusaktiivisuus Pelaajan taitotaso Pelaajan huoltajien sitoutuminen joukkueen toimintaan Yhteisjoukkueen ja seurojen ikäkausijoukkueiden pelaajien tarkkailu on jatkuvaa. Pelaajia voidaan nostaa yhteisjoukkueeseen tai pudottaa yhteisjoukkueesta pois, mikäli pelaajan into, asennoituminen tai harjoitusaktiivisuus ei pysy riittävällä tasolla. Yhteisjoukkueessa ei ole seurakohtaisia pelaajakiintiöitä. Joukkueeseen valitaan EsPan ja HooGeen parhaiten kriteerit täyttävät pelaajat. Ääritapauksessa joukkue voi siis koostua pelkästään jommankumman seuran pelaajista. Uusia pelaajia mahdollisesti otetaan vastaan myös muista seuroista. 2.2. Yhteisjoukkueen valmentajat Seurat valitsevat joukkueelle parhaan saatavissa olevan vastuuvalmentajan. Perustamiskokouksessa yhteisjoukkueelle valitaan apuvalmentajat. Seuraavalla sivulla on lueteltu joukkueen valmentajien roolit (toimijoiden roolit ottelutapahtumissa on kirjattu erikseen kohdassa 7.4). 2.2.1. VASTUUVALMENTAJA Sopimus seuran ja joukkueenjohtajan kanssa valmentajatehtävästä Kauden toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen laadinta vanhemmille ja seuralle yhdessä joukkueenjohtajan kanssa Yhteistyö valmennuspäälliköiden ja muiden valmentajien (apuvalmentajat, ikäluokkajoukkueiden valmentajat, muiden YJ-ikäluokkien valmentajat) kanssa Harjoitusohjelman suunnittelu ja toteutus valmennuslinjauksen mukaisesti Harjoitusten suunnittelu ja vetäminen Osallistuminen valmennuslinjauksen mukaiseen koulutukseen, itsensä kehittäminen valmentajana ja kasvattajana

Joukkueen peluuttaminen Joukkueen pelaajien yksilöllinen ja kokonaisvaltainen kehittäminen sekä joukkuehengen luominen ja ylläpito 2.2.2. APUVALMENTAJA Vastuuvalmentajan avustaminen joukkueen valmennuksessa, peluuttamisessa ja suunnittelutyössä Vastuuvalmentajan sijaisuus Itsensä kehittäminen valmentajana ja kasvattajana Joukkuehengen luominen ja ylläpito 2.3. Yhteisjoukkueen vanhempien ja valmentajan yhteistyö Vanhemmat ovat joukkueiden toiminnan tärkeimpiä tukijoita. Vanhemmat valitsevat keskuudestaan joukkueen toimihenkilöt, jotka työskentelevät vapaaehtoisesti lasten yhteisen harrastuksen hyväksi. Toimihenkilöt ja toivottavasti mahdollisimman monet vanhemmat osallistuvat seura- ja joukkuetasolla lasten harrastukseen ja näin meitä kaikkia yhdistävään harrastustoimintaan. Seura kouluttaa asiasta kiinnostuneita henkilöitä mm. valmennus- ja huoltotehtäviin. Muita käytännön asioita vanhemmille: Lue tiedotteet, joita junioreille jaetaan. Näin vältytään sekaannuksilta ja yllätyksiltä Tuo lapsesi ajoissa harjoituksiin, otteluihin yms. tilaisuuksiin. Varaa tarvittaessa aikaa harjoitusten alussa tai lopussa myös keskusteluun valmentajan kanssa Vanhemmat sopivat tarvittaessa keskenään kimppakyydeistä junioreiden kuljetuksissa harjoituksiin ja otteluihin Vanhempien osuus joukkueen varainhankinnassa on tärkeä, sillä mm. talkoo- ja mainostuloilla voidaan hankkia varsin huomattava osuus joukkueen budjettiin. Turnauksissa ja otteluissa tarvitaan aina ahkeria vanhempia erilaisissa töissä. Mikään työ yhteisen harrastuksen eteen ei ole turhaa ja mitään taitoja ei kannata pitää piilossa, sillä yhteistyöllä saavutetaan parhaat tulokset Aikuinen on aina nuorelle malli, joten muistetaan se niin kielenkäytössä kuin muussakin käytöksessä. Rehti ja raitis käytös ovat perinteisiä urheilun arvoja, jota seura vaalii ja edellyttää kaikilta toiminnassa mukana olevilta. Vanhempien kannattaa pitää yhteyttä valmentajiin jos kotona tai koulussa esiintyy ongelmia. Valmentaja on tärkeä vaikuttaja nuorelle ja hänen sanaansa uskotaan myös em. asioissa. Mikäli haluat keskustella vastuuvalmentajan kanssa esimerkiksi peluutuksesta, joukkueen pelitavasta tai harjoittelusta, sovi etukäteen, milloin on sopiva hetki jutella asiasta. Vanhemmat toivottavasti käyvät seuraamassa joukkueen otteluita ja kannustavat pelaajia. Vanhemmat eivät kuitenkaan anna pelillisiä ohjeita pelaajille. Osallistuminen vanhempainkokouksiin

3. PELIASU JA MUUT VARUSTEET Yhteisjoukkueiden edustusasumallistot löytyvät molempien seurojen nettisivuilta. Joukkue pelaa aina virallisessa, yhtenäisessä peliasussa. Kylmällä säällä shortsien alla käytetään trikoohousuja. Verryttely- tai college-housuja ei käytetä otteluissa verryttelyn jälkeen. Hanskoja ja pipoja voidaan käyttää sään mukaan. Harjoituksiin sopivan asustuksen lisäksi pelaajat ottavat jokaiseen harjoitustapahtumaan mukaan juomapullon (jos joukkueella ei ole omia pulloja), oman pallon pumpattuna (jos joukkueella ei ole omia palloja) ja säärisuojat. Lisäksi jokaiselta joukkueen pelaajalta tulee löytyä pallopumppu, ellei joukkueella ole huoltolaukussa useampaa pallopumppua. 4. ILMOITTAUTUMINEN TAPAHTUMIIN Joukkue käyttää otteluista ja harjoituksista sekä niihin ilmoittautumisesta tiedotuskanavanaan futaajat.com -sivustoa (nimenhuuto.com) tai EsPan ja HooGeen tarjoamia joukkuesivustoja. Osallistumisesta harjoituksiin tai peleihin ilmoitetaan edellä mainittujen palveluiden kautta viimeistään 48 tuntia ennen tapahtumaa. Mikäli tämän jälkeen tulee äkillisiä poissaoloja, ilmoitetaan niistä sekä joukkueenjohtajalle että vastuuvalmentajalle puhelimitse, soittamalla tai tekstiviestillä (pelaaja soittaa itse). 5. YHTEISTYÖ SEUROJEN IKÄKAUSIJOUKKUEIDEN KANSSA Yhteisjoukkueen vastuuvalmentaja on jatkuvasti yhteydessä seurojen ikäkausijoukkueiden valmentajien kanssa harjoittelun painopisteitä, pelaajien kehittymistä ja pelaajien peluuttamista koskien. Ikäkausijoukkueissa kunnostautuneita pelaajia voidaan nostaa yhteisjoukkueeseen joko pysyvästi tai yksittäisiin otteluihin ja harjoituksiin. Yhteisjoukkueen pelaajia voidaan siirtää yhteisjoukkueesta ikäkausijoukkueisiin pysyvästi tai väliaikaisesti, mikäli pelaajan into, asennoituminen tai harjoitusaktiivisuus ei pysy riittävällä tasolla. Yhteisjoukkueessa vähemmän peliaikaa saaneille pelaajille voidaan tarjota pelikokemusta myös ikäkausijoukkueissa, koskien myös loukkaantumisista kuntoutuvia pelaajia. Yhteisjoukkueiden pelaajat pelaavat aina ensisijaisesti oman ikäluokkansa yhteisjoukkueessa. Jos pelaajan katsotaan olevan poikkeuksellisen lahjakas, voidaan hänet kuitenkin siirtää osittain tai kokonaan vanhemman ikäluokan yhteisjoukkueeseen. Pelaajien siirroista eri joukkueiden välillä vastaavat seurojen valmennuspäälliköt ja yhteisjoukkueiden vastuuvalmentajat. Pelaaminen eri joukkueissa eritasoisia vastustajia vastaan on tärkeää myös siksi, että pelaajat saavat kehitykselle sopivan jakauman pelejä eri vaikeustasoilta. Ihanteena on, että 50% otteluista olisi sellaisia, joissa vastustajan kanssa ollaan tasavahvoja. Neljäsosa peleistä tulisi olla helppoja ja toinen neljäsosa otteluita, joissa vastustaja on selvästi parempi.

6. OTTELUT Yhteisjoukkueelle pyritään järjestämään noin yksi ottelu viikkoa kohden vuoden ympäri (lukuun ottamatta kesä ja talvitaukoa). Otteluissa pelaajilta odotetaan voitontahtoa ja itsensä likoon laittamista. Ottelut ovat kuitenkin ensisijaisesti oppimistapahtumia, joissa teemana ovat ne asiat, joita on harjoiteltu saman viikon aikana tai edellisellä viikolla. Ottelut pyritään voittamaan oman pelin ja pelaajien kehittämisen kautta. Otteluissa pelaajat pelaavat aina yhtenäisessä ja virallisessa peliasussa. Mikäli ottelupaikalla on käytössä pukukopit, pelaajat pukevat siellä peli-/verryttelyvarusteet päälleen ja ottavat mukaansa kentälle ainoastaan juomapullon ja pallon (jos joukkueella ei ole omia pulloja ja palloja). Mikäli pukukoppeja ei ole käytössä, peli-/verryttelyvarusteet puetaan kentän laidalla. Tällöin pelaajat ottavat mukaansa kentälle ainoastaan juomapullon ja pallon. Muut varusteet pakataan kassiin ja kassit asetetaan siistiin riviin valmentajan tai huoltajan osoittamaan paikkaan. 6.1. Peluuttaminen 9v9 peleissä yksittäiseen otteluun nimetään 11-12 pelaajaa. 11v11 otteluihin nimetään enintään 16 pelaajaa. B16-A19-ikäluokissa otteluihin nimetään enintään 18 pelaajaa. D- ja C-ikäluokissa otteluihin nimetyillä pelaajilla on voimassa puolen pelin takuu. Koko vuotta ajatellen D- ja C-ikäluokissa yksittäinen pelaaja nimetään vähintään 50 prosenttiin joukkueensa otteluista. Loukkaantumiset tai muut esteellisyydet saattavat kuitenkin pienentää tätä prosenttia. Vastuuvalmentaja päättää pelaajien pelipaikoista. D12- ja D13-ikäluokissa pelaajat kokeilevat eri pelipaikkoja, mutta yksittäisessä ottelussa pelipaikat pyritään pitämään samoina. C14-15-ikäluokissa pelaajille yritetään löytää 2-3 vaihtoehtoista pelipaikkaa (esimerkiksi keskuspelaaja/laitapelaaja tai puolustavan/hyökkäävän roolin pelaaja). B16-A19-ikäluokissa pelaajille pyritään löytämään yksi ensisijainen ja yksi vaihtoehtoinen pelipaikka. Tämä toimintamalli perustuu pelipaikkakohtaisen harjoittelun vaiheisiin. 6.2. Pelijärjestelmä Yhteisjoukkueet pelaavat D12- ja D13-ikäluokan 9v9-peleissä pääsääntöisesti 3-3-2- tai 3-3-1-1- pelijärjestelmällä. 11v11-peleissä yhteisjoukkueet pelaavat pääsääntöisesti 4-4-2 tai 4-4-1-1- pelijärjestelmällä. Mahdollisissa pienen kentän harjoitusotteluissa ja futsalissa yhteisjoukkueet käyttävät pääsääntöisesti 5v5-peleissä 2-2-pelijärjestelmää ja 7v7-peleissä 3-3-pelijärjestelmää. D12- ja D13- ikäluokkien pelijärjestelmät valmistavat pelaajat myöhemmin 11v11-peleissä käytettäviin pelijärjestelmiin, jotka noudattavat piirijoukkueiden ja nuorisomaajoukkueiden käyttämiä pelijärjestelmiä. Tämä helpottaa lahjakkaimpien pelaajien pääsyä ja sopeutumista piirijoukkueisiin ja nuorisomaajoukkueisiin. Yksittäisissä otteluissa pääasiallisesti käytössä olevista pelijärjestelmistä voidaan poiketa, jos sen nähdään palvelevan kyseisen ottelun oppimistavoitteita. 6.3. Ottelutapahtuman rakenne Kaikki yhteisjoukkueet ikäluokasta riippumatta noudattavat samankaltaisia toimintatapoja otteluissa. Tämä luo toimintakulttuuria, joka helpottaa pelaajien mahdollista siirtymistä vanhempaan ikäluokkaan.

6.3.1. OTTELUUN SAAPUMINEN Ottelutapahtumiin on tärkeää saapua riittävän ajoissa, jotta päivän koulu- ja muut asiat ehditään pyyhkiä mielestä ja keskittyä otteluun. On myös tärkeää, että pelaajat ehtivät vaihtaa varusteensa kiireettä ja myös vaihtaa kuulumisia keskenään tai joukkueen toimihenkilöiden kanssa ennen verryttelyn ja varsinaisen otteluun valmistautumisen alkamista. Pukukoppiin tulevat ainoastaan pelaajat ja ottelupöytäkirjaan nimetyt joukkueen toimihenkilöt D12-ikäluokassa otteluihin saavutaan 45 minuuttia ennen pelin alkua. D13-ikäluokassa paikalle tullaan 50 minuuttia ennen ottelun alkua. C14- ja C15-ikäluokissa ottelupaikalle saavutaan 60 minuuttia ennen pelin alkua. B16-A19-ikäluokissa pelaajien tulee olla paikalla 75 minuuttia ennen alkuvihellystä. Kun varusteet on laitettu päälle, pelaajat menevät kentälle pallottelemaan vapaasti muutamaksi minuutiksi. 6.3.2. OTTELUPALAVERI Lyhyen omatoimisen pallottelun jälkeen pelaajat kutsutaan kentältä koppiin tai valmentajan sopivaksi katsomaan paikkaan ottelupalaveria varten. Ottelupalaverissa käydään läpi seuraavat asiat: Yleistä (päivän ykkösteema, jotain vastustajasta yms.) Hyökkäyspeli (muistutus viimeksi harjoitelluista hyökkäyspeliasioista) Puolustuspeli (muistutus viimeksi harjoitelluista puolustuspeliasioista) Rohkaistaan laittamaan kaikki peliin. B16-A19-ikäluokissa voidaan lisäksi antaa pelaajille tietoa vastustajasta ja sopia pelitavan varioinnista vastustajan pelitapaan ja/tai olosuhteisiin (kentän koko, tuuli, kentän pinta jne) sopivaksi. Ottelupalavereissa ei oteta esille mitään uutta asiaa, jota ei ole käyty läpi harjoituksissa. Vastuuvalmentaja vastaa ottelupalaverin vetämisestä. Ottelupalaverin kesto on ikäluokasta riippuen noin 5-20 minuuttia. 6.3.3. ALKUVERRYTTELY Ottelupalaverin jälkeen pelaajat siirtyvät yhdessä ryhmässä kentälle alkuverryttelyä varten. Yksi apuvalmentajista vastaa kenttäpelaajien verryttelystä ja toinen maalivahdin verryttelystä. Alkuverryttelyn rakenne on seuraava: Pallollisia perustaitoja ilman vastustajaa (esim. syöttöjä, kuljetusta, harhautusliikkeitä, laukauksia) Juoksua, koordinaatiota, kehonhallintaa ja avaavia liikkeitä Venyttelyt Pienpeli (lyhyet työskentelyjaksot ja riittävästi palautumisaikaa) D12-ikäluokassa valmentaja ohjaa koko alkuverryttelyn. D13-ikäluokasta lähtien joukkueen kapteeni vetää pallottoman verryttelyn ja venyttelyt. C14-ikäluokasta lähtien pelaajat vastaavat itse venyttelystä.

6.3.4. OTTELU Ennen pelin alkua joukkue kerätään yhteen ja kapteenin johdolla huudetaan yhteinen tsemppihuuto. Ottelun aikana ainoastaan vastuuvalmentaja huutaa ohjeita pelaajille. Apuvalmentajat tarkkailevat ottelun teemaan liittyen pelaajien suoriutumista kentällä ja voivat kutsua pelaajan luokseen antaakseen ohjeita. Apuvalmentajat voivat myös antaa palautetta vaihtoon tuleville ja ohjeita kentälle menoon valmistautuville pelaajille. Kannustaminen ja hyvistä suorituksista (etenkin teemaan liittyvistä) kehuminen kuuluu kaikkien valmentajien tehtäviin. Teknisellä alueella (vaihtopenkin ympärys) ovat ainoastaan pelaajat ja ottelupöytäkirjaan merkityt joukkueen toimihenkilöt. Tauolla pelaajat ottavat juomapullonsa mukaan vastuuvalmentajan osoittamaan paikkaan. Pelaajat muodostavat puoliympyrän vastuuvalmentajan ympärille. Tauolla palaverissa käydään läpi, mikä teeman mukaisissa asioissa ensimmäisellä jaksolla onnistui ja missä jäi parannettavaa. B16-A19-ikäluokissa kiinnitetään huomiota myös vastustajan pelitapaan ja mahdollisesti sen mukaan varioidaan omaa pelitapaa. Vastuuvalmentaja ohjaa tauon palaverin. Ottelun aikana vaihtopelaajilla on liivit yllään. Otteluissa, joissa on lentävät vaihdot, vaihtopelaajat pitävät itsensä jatkuvasti pienessä liikkeessä, jotta ovat mahdollisimman valmiita menemään kentälle. Pelaajat ohjeistetaan antamaan valmentajille työrauha, jotta nämä pystyvät keskittymään pelitapahtumien arviointiin. Pelaajat eivät pyydä valmentajaa päästämään heitä kentälle. Ottelun päätyttyä kätellään vastustajat ja käydään juomassa. Sen jälkeen tehdään apuvalmentajan ohjauksessa loppuverryttelyt, joihin kuluu 5-10 minuuttia kevyttä liikkumista ja venyttelyt. Venyttelyiden aikana vastuuvalmentaja käy lyhyesti pelaajien kanssa ottelun läpi. Otteluiden jälkeen vastuuvalmentaja täyttää otteluarviointilomakkeen. 6.4. Vastuuhenkilöiden roolit otteluissa On tärkeää, että rooleista ja toimintamalleista on sovittu jo ennen ottelutapahtumaa. Myös vanhempien on hyvä ymmärtää, mikä on joukkueen toiminnan kannalta paras tapa toimia. Sovitut säännöt rakentavat laadukasta toimintakulttuuria, joten on tärkeää huolehtia, että niitä noudatetaan. 6.4.1. VASTUUVALMENTAJA Johtaa ottelupalaverin Päättää kokoonpanon yhdessä apuvalmentajan kanssa Suunnittelee ottelutaktiikan Antaa ohjeet kentällä pelin aikana Huolehtii yhteisjoukkueiden linjan toteutumisesta Täyttää otteluarviointilomakkeen (LIITE)

6.4.2. APUVALMENTAJA Johtaa alkuverryttelyn Valvoo kentälle menevien pelaajien lämmittelyä Ohjeistaa vaihtopelaajat vaihtojen yhteydessä Antaa palautteen vaihtoon tuleville pelaajille Johtaa loppuverryttelyn 6.4.3. HUOLTAJA Huolehtii liivit ja kartiot ottelupaikalle Vastaa ensiapulaukun sisällöstä Osaa antaa tarvittavan ensiavun pelitilanteissa sattuneisiin tapaturmiin 6.4.4. JOUKKUEENJOHTAJA Sopii ja organisoi kuljetukset peleihin Vastaa ja tarvittaessa huomauttaa vanhempien toiminnasta otteluissa Tekee ottelupöytäkirjan Varmistaa kotiotteluiden tuomarit EEK:sta 6.4.5. VANHEMMAT Kannustavat omaa joukkuetta Osallistuvat kuljetuksiin ottelupaikalle Eivät anna mitään pelillisiä ohjeita pelaajille Eivät kritisoi pelaajia tai tuomaria Ovat apuna juoksevissa asioissa (esim. otteluiden videointi) 7. HARJOITUKSET Yhteisjoukkue harjoittelee D12-C15-ikäluokissa noin neljä kertaa viikossa vuoden ympäri lukuun ottamatta kesä- ja talvitaukoa. B16-A19-ikäluokissa yhteisjoukkueen harjoitukset ovat noin viidesti viikossa vuoden ympäri lukuun ottamatta kesä- ja talvitaukoja. Yhteisjoukkueen pelaaja sitoutuu joukkueen toimintaan ja osallistuu harjoituksiin säännöllisesti ollessaan terveenä. Harjoituksiin ei osallistuta sairaana. Harjoituksissa pelaajilta odotetaan huolellista ja keskittynyttä tekemistä sekä pyrkimystä jatkuvaan itsensä kehittämiseen sekä harjoitusrauhan suomista joukkuetovereille. D12- ja D13-ikäluokassa pelaajat saapuvat valmentajan ohjeistuksen mukaan pukukoppiin tai suoraan kentälle ja ovat varusteet päällä valmiina aloittamaan harjoitukset siihen kellonaikaan, joka on joukkueen ilmoittautumiskalenterissa ilmoitettu harjoitusten alkamisajankohdaksi. Kun harjoitusvarustus on puettu ylle, muut varusteet pakataan pelikasseihin, jotka asetetaan kentän laidalle siistiin riviin, jos pukukoppia ei käytetä.

C14-ikäluokasta ylöspäin pelaajat saapuvat pukukoppiin siihen kellonaikaan, joka on joukkueen ilmoittautumiskalenterissa ilmoitettu harjoitusten alkamisajankohdaksi. Pelaajat ottavat kentälle mukaan ainoastaan pallon ja juomapullon. Muut varusteet jätetään pukukoppiin. 7.1. Harjoitusten kesto Yksittäisten harjoituskertojen kestossa voi olla muutoksia esimerkiksi harjoitusteeman ja harjoituspaikan suhteen, mutta lähtökohtaisesti harjoitusten kesto pyritään pitämään mahdollisimman vakiona noudattaen alla olevaa taulukkoa. IKÄLUOKKA HARJOITUKSEN KESTO HARJOITUSKUUKAUDET OMAEHTOINEN (h/vko) A 18 1h 45min 11 vähintään 10h B 17 1h 45min 11 vähintään 10h Bn 16 1h 45min 11 vähintään 10h C 15 1h 40min 11 vähintään 10h Cn 14 1h 40min 11 vähintään 10h D 13 1h 35min 11 vähintään 12h Dn 12 1h 35min 11 vähintään 12h Yllä olevassa taulukossa mainittujen harjoitusmäärien lisäksi joukkueen viikko-ohjelmaan kuluu peruskestävyysharjoittelu, joka lisää viikoittaista harjoitusmäärää ikäluokasta riippuen 30-140 minuuttia. 7.2. Omaehtoinen harjoittelu Omaehtoisen harjoittelun lisäämiseksi on lukuisia perusteluja. Tärkein syy on turvata lasten hyvinvoinnin kannalta riittävä liikkumisen määrä, joka on suositusten mukaan yli kaksi tuntia reipasta liikuntaa joka päivä. Lasten viikoittaisesta ja päivittäisestä liikunta-annoksesta suurimman osan tulisi muodostua omaehtoisesta liikunnasta yksin, yhdessä kavereiden ja perheen kanssa liikkuen. Parhaimmillaan omaehtoisesta harjoittelusta ja liikunnasta tulee lapselle osa elämäntapaa. Omaehtoinen harjoittelu on erityisen lapsilähtöistä. Lapsi useimmiten itse päättää mitä tekee ja kenen kanssa. Kukin lapsi saa liikkua omalla tasollaan ja kilpailua on juuri sen verran kuin lapsi haluaa. Paljon puhuttu eriyttäminen (kunkin yksilön osaamis- ja kehitystason huomiointi) ja sopivat ryhmäkoot toteutuvat lasten omaehtoisessa harjoittelussa luontaisesti. Omaehtoinen harjoittelu tutun kaveriporukan tai oman vanhemman kanssa on lapselle motivoivaa. Lapsilla on halu oppia aina vain lisää ja kokeilla kavereilta, valmentajilta tai esimerkiksi otteluista, videoilta tai dvd:ltä opittuja taitoja omassa rauhassa. Kun on sopivasti mielekästä ja haastavaa harjoiteltavaa, on motivaatiokin korkealla. Omaehtoinen harjoittelu on myös helppo toteuttaa, kun ei ole tarkkaa aikarajaa,

tapahtuma on useimmiten maksuton ja jalkapallossa olosuhteet tai vaadittavat välineet eivät aseta ylitsepääsemättömiä esteitä. Taitojen laadukkaan oppimisen kannalta omaehtoinen harjoittelu on välttämätöntä. Omaehtoisen harjoittelun yhteydessä lapsi tekee vapaasti erilaisia liikekokeiluja ja tekee runsaasti toistoja, jotka ovat taitojen oppimisen edellytys. Nopeaa oikotietä taituruuteen ei ole Omaehtoisen harjoittelun edistämiseksi voi huomioida monia asioita, kuten olosuhteet ja välineet. Kesällä nurmialueet ja pihapiiri ovat hyviä harjoittelupaikkoja. Koulujen piha-alueet, joissa on syöttöseiniä tai jopa uudenlaisia ministadioneita ovat mainioita omaehtoiseen harjoittelun paikkoja. Talvisin jalkapallohalleissa sekä lämmitettävillä tekonurmikentillä on myös usein tyhjää tilaa. Kannattaa kartoittaa kaikenlaiset liikkumisen paikat ja liikkua monipuolisesti erilaisissa ympäristöissä. Esimerkiksi monet tennis- tai koripallokentät ovat erinomaisia paikkoja omaehtoiseen liikkumiseen ja lajin sovellettuun harjoitteluun. Vastaavasti talvella sovellettuun liikkumiseen loistavia mahdollisuuksia antavat ladut, jääradat ja pulkkamäet. Yhteisjoukkueen valmentajat pyrkivät omalta osaltaan edistämään pelaajien omaehtoista harjoittelua kannustamalla ja antamalla vinkkejä omaehtoiseen harjoitteluun. Yhteisjoukkueen pelaajat saavat myös kotiläksyjä eli harjoitusteemoihin liittyviä taitotehtäviä, joita he harjoittelevat omalla ajallaan. 7.3. Harjoittelun ohjelmointi Yhteisjoukkueen valmennuksen ja harjoittelun tavoite on yksilön kehittäminen kokonaisvaltaisen valmennuksen periaatteella. Kokonaisvaltainen valmennus pitää sisällään yksilön huomioimisen täysipainoisesti. Se tarkoittaa pelaajan kehittämistä ja kasvun tukemista valmennuksen eri osa-alueilla. Kokonaisvaltaisen valmennuksen osa-alueita ovat fyysinen, psyykkinen, tekninen ja taktinen alue. Fyysinen alue pitää sisällään lajivaatimukset (kuntotekijät ja taitavuustekijät) sekä niiden kehittämisen huomioiden pelaajien yksilöllisen fyysisen kehityksen vaiheet, kuten murrosiän. Psyykkisellä alueella huomioidaan kognitiivinen, emotionaalinen ja sosiaalinen kehittyminen. Kognitiivisella alueella tähdätään pelaajan ajattelun ja etenkin omaehtoisen ajattelun kehittämiseen. Emotionaalinen alue käsittää tunne-elämän, kuten epäonnistumisiin suhtautumisen. Sosiaalisella alueella keskitytään ihmissuhdetaitojen hallintaan. Tekninen alue käsittää yksilötaidot (esimerkiksi harhauttaminen, laukaiseminen, syöttäminen ja haltuunotot) sekä pelitaidot (esimerkiksi prässääminen, tukeminen, pelattavaksi hakeutuminen ja tilan tekeminen) Taktisella alueella tarkoitetaan kykyä noudattaa sovittuja yhteistoiminnallisia toimintamalleja kahden pelaajan yhteistyöstä koko joukkueen yhteistyöhön. Taktinen opettaminen perustuu yhteisjoukkueiden pelikirjaan, joka määrittää joukkueen pelitavan. Varsinaiseen pelikirjaan perustuva harjoittelu aloitetaan C14-ikäluokassa, jolloin pelaajille jaetaan pelikirjat. Taktinen harjoittelu painottuu B16-A18-ikäluokissa. Yhteisjoukkueen harjoittelun teemat noudattavat nousujohteista kaavaa eli taitoportaita, jossa uuden opettaminen perustuu aina aiemmin opitun päälle johdonmukaisessa järjestyksessä. Järjestys perustuu herkkyyskausiin, jotka määrittävät, minkä ominaisuuksien kehittämistä missäkin iässä kannattaa painottaa. Herkkyyskausi on siis aikaa, jolloin tietyn ominaisuuden kehittäminen tai tietyn taidon oppiminen on nopeinta ja helpointa.

8. MUUT TAPAHTUMAT Harjoitusten ja sarjaotteluiden lisäksi yhteisjoukkueella on muitakin tapahtumia, jotka tulee huomioida jo mietittäessä, onko valmis sitoutumaan joukkueen toimintaan 8.1. Turnaukset Yhteisjoukkueelle pyritään löytämään joukkueen taitotasolle ja vaikeustasojakaumalle sopivia turnauksia. D12-ikäluokassa yhteisjoukkue osallistuu elokuussa pelattavan EsPa Iso Omena turnauksen lisäksi 2-4 turnaukseen vuoden aikana. D13-ikäluokassa yhteisjoukkue osallistuu 3-4 turnaukseen vuoden aikana. C14- ja C15-ikäluokissa yhteisjoukkue osallistuu 2-3 turnaukseen vuoden aikana ja B16-A19 ikäluokissa yhteisjoukkue osallistuu 1-2 turnaukseen vuoden aikana. C14-A19-ikäluokissa pyritään joka vuosi osallistumaan ainakin yhteen kansainväliseen turnaukseen. 8.2. Leirit Yhteisjoukkueet leireilevät vähintään kerran vuoden aikana viikonlopun mittaisilla leireillä. Mikäli joukkueet käyvät vuoden aikana kerran leirillä, tämä ajoitetaan kevääseen. Mahdollinen toinen leirikerta järjestetään syksyllä tai alkutalvesta. 8.3. Taitokilpailut Yhteisjoukkueen pelaajat osallistuvat syksyisin seuran järjestämiin taitokilpailuihin ja kevät-kesäaikaan järjestettäviin joukkueen sisäisiin taitokilpailuihin. Seuran taitokilpailuissa taitomerkin saavuttaneet pelaajat osallistuvat piirin taitokilpailuihin, joissa parhaiten menestyneet pelaajat pääsevät valtakunnallisiin taitokilpailuihin. Taitokilpailut koskevat D12-B17-junioreita. 8.4. Joukkuepalaverit Leireillä, turnauksissa ja otteluiden yhteydessä pidettävien palaverien lisäksi yhteisjoukkueella on ikäluokasta riippuen kaksi tai useampi joukkuepalaveri vuoden aikana. Palavereissa käsitellään urheilijan elämätapoja, harjoittelua, joukkueen pelitapaa, joukkueen toimintatapoja, sääntöjä ja muita joukkueen sisäisiä asioita sekä analysoidaan videolta joukkueen otteluita. 8.5. Futsal D12-C15-ikäluokkien yhteisjoukkueet voivat osallistua talvella futsalsarjoihin. Futsalottelut huomioidaan joukkueen harjoitussuunnitelmassa eli ne eivät lisää tapahtumien määrää eikä niitä lasketa tavoiteltavaan jalkapallo-ottelumäärään.

8.6. Kykykoulu ja akatemia D12- ja D13-ikäluokkien yhteisjoukkueista valitaan lahjakkaimmat pelaajat Kykykouluun 1:een. C14- ja C15- ikäluokkien yhteisjoukkueen pelaajista lahjakkaimmat valitaan Kykykoulu 2:een. Kykykoulujen harjoitukset ovat syyskuun alusta toukokuun loppuun asti kerran viikossa. Kykykoulujen jatko B16-A19-ikäluokkien pelaajille on Akatemia. Akatemiaan valitaan neljän ikäluokan lahjakkaimmat pelaajat. Akatemiapelaajat harjoittelevat yhteisjoukkueharjoitusten lisäksi 1-3 kertaa viikossa. Akatemian harjoituksista pääosa on aamuharjoituksia. 9. TESTAUS Yhteisjoukkueen pelaajien kehittymistä eri osa-alueilla seurataan paitsi otteluiden perusteella myös fyysisten testien ja taitotestien perusteella. Taitotesteinä toimivat taitokilpailulajit. Fyysiset testit järjestetään 1-2 kertaa vuodessa. Fyysiset testit sisältävät ainakin nopeuden, ponnistusvoiman, kimmoisuuden ja ketteryyden testaamisen. Lisäksi C15-ikäluokasta ylöspäin testataan myös pelaajien kestävyys. 10. KUORMITUSKOLMIO Kuormituskolmiolla tarkoitetaan kuormituksen (harjoittelu), levon ja ravinnon yhteisvaikutusta, joka mahdollistaa kehittymisen. Jokainen alla olevassa kuvassa oleva ison kolmion pieni kolmio tulisi huomioida, jotta kehittymistä tapahtuisi ja se olisi riittävän nopeaa. Fyysisen kehittymisen perusedellytys on, että harjoittelu, ravinto ja lepo ovat tasapainossa keskenään. Mikäli harjoittelukolmio kasvaa eli harjoitusmäärä tai sen tehoa nostetaan, tulisi samassa suhteessa kasvattaa myös lepo- ja ravintokolmioita. Tällä pystymme välttämään ylikuormitusta sekä turhia loukkaantumisia ja sairasteluja.

11. SUPERKOMPENSAATIO Superkompensaatio eli harjoitusvaikutus tarkoittaa harjoituksen, levon ja ravinnon yhteisvaikutuksesta syntyvää kehitystä. Alla olevassa kuvassa on esitetty, kuinka kehittyminen tapahtuu harjoituksen, levon ja ravinnon avulla. Yhtenäinen punainen viiva kuvaa pelaajan suorituskyvyn lähtötasoa. Kovassa harjoituksessa suorituskyky laskee hetkellisesti väsymyksen ja energiavarastojen tyhjenemisen seurauksena. Elimistön sopeutumismekanismit nostavat suorituskyvyn uudelle tasolle (punainen katkoviiva), jos lepo ja ravinto ovat riittäviä. Tästä tapahtumasta käytetään termiä ylikorjautuminen eli superkompensaatio. Mikäli harjoituksen jälkeinen lepo ja ravinto eivät ole riittäviä, kuormituksen jälkeen suorituskyky palautuu vain lähtötasolleen tai pahimmassa tapauksessa elimistö ylikuormittuu eli suorituskyvyn palautuminen jää alle lähtötason. Jotta kehittyminen olisi optimaalista, on harjoittelua kuitenkin oltava riittävästi, sillä harjoittelemattomuus aiheuttaa suorituskyvyn alenemisen eli rappeutumisen. 12. LEPO Unen merkitys lapsen kasvulle ja kehitykselle lienee itsestäänselvyys. Aikuisena sen merkitys vähenee, mutta elimistö - erityisesti keskushermosto - vaatii kuitenkin laadukasta unta muun muassa muistitoimintojen ylläpitoon ja kudosvaurioiden korjaamiseen. Yksi huonosti nukuttu yö ei vielä johda suuriinkaan muutoksiin, mutta univelan kasvaessa keskittymiskyky laskee, refleksiajat pitenevät, muistitoiminnot heikkenevät, infektioriski lisääntyy ja hormonitoiminnot häiriintyvät. Varsinkin urheilijan kohdalla tämä asia tulee muistaa ensimmäisenä, kun puhutaan kehittävästä harjoittelusta ja siitä palautumisesta. Lihaksiston kudosvauriot korjautuvat ja energiavarastot palautuvat harjoittelusta tehokkaimmin anabolisten eli rakentavien hormonien vaikutuksen alaisina. Ihmisen anabolisten hormonien, kuten testosteronin ja kasvuhormonin eritys on syklittäistä - eli hormonipitoisuudet vaihtelevat vuorokauden aikana varsin suuresti. Jo useiden vuosikymmenien ajan on kuitenkin tiedetty, että näiden hormonien eritys on vilkkaimmillaan tietyssä syvän unen vaiheessa. Nämä anabolisen unen vaiheet saavutetaan parhaiten kun nukahtaminen ja herääminen ovat vuorokaudesta toiseen säännöllisiä. Tämä johtuu elimistön sisäisestä biologisesta kellosta, joka pyrkii noudattamaan säännöllistä rytmiä. Näin ollen nukahtaminen ja syvän unen saavuttaminen samoihin aikoihin vuorokaudesta tukee anabolisten hormonien eritystä ja elimistön palautumista. Yhden tai kahden tunnin heitto nukahtamisajassa ei vielä vaikuta tilanteeseen,

mutta jos nukahtamisaika vaihtuu kolme tuntia tai enemmän, elimistön biologinen kello menee hetkeksi sekaisin ja hormonaaliset rytmit heikkenevät. Tämä ilmiö on varmasti tuttu kaikille aikaerojen taakse matkustaneille. Vastaavasti päivätorkkujen aikana on myös mahdollista saavuttaa anaboliset unen vaiheet. Monet urheilijat ovatkin ottaneet päiväunet osaksi päivärutiineja. Päiväunet sopivan mittaisina (30-60 min) tukevatkin palautumista, mutta liian pitkinä voivat häiritä säännöllistä yöllistä unirytmiä ja näin aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Myös hermoston palautuminen vaatii säännöllistä unta. Lukuisat tutkijat ovat analysoineet pitkän valvomisen vaikutusta erilaisiin havaintokykyä tai koordinaatiota vaativiin suorituksiin. Yhteistä näille tutkimuksille on, että yli 18-24 tunnin valvominen huonontaa tehtävissä suoriutumista sitä enemmän mitä kauemmin valvomista on jatkunut. 19 tunnin valvomisen väitetään vastaavan koordinaatiotehtävissä 0,5 promillen alkoholitilaa ja 24 tunnin valvominen 1 promillen humalatilaa. Vastaavia tuloksia koordinaatiokyvyn heikkenemisestä on havaittu myös osittaisessa univajeessa, jossa seitsemänä peräkkäisenä yönä univaje on ollut kaksi tuntia. Maksimaalisen palautumisen ja kehittymisen turvaamiseksi urheilijan tulisi siis noudattaa mahdollisimman säännöllistä vuorokausirytmiä, niin unen kuin ravinnonkin suhteen. Liikkuva ja kasvava lapsi tai nuori tarvitsee säännöllistä unta noin 10 tuntia vuorokaudessa. 13. RAVINTO Kuten lepokin, kuormitusta edeltävä, sen aikainen ja kuormituksen jälkeinen ravinto vaikuttaa oleellisesti palautumisnopeuteen ja siten kehittymiseen. Palautuminen vaatii energiaa ja rakennusaineita. Näiden saanti turvataan monipuolisella ravinnolla. Suomalaista perusruokaa pidetään varsin riittävänä ja monipuolisena. Tätä puoltavat myös tieteelliset näytöt. Monipuolista suomalainen perusruoka onkin, jos se sisältää seuraavia ravintolähteitä: Viljatuotteet Kasvikset Marjat Vihannekset Hedelmät Vähärasvainen liha / kala Kananmuna Vähärasvaiset maitotuotteet Mineraalipitoiset juomat Useat ravintoanalyysit kuitenkin osoittavat, että vain harvat urheilijat syövät riittävän monipuolisesti päivittäin. Monesti varsinkin kasvikset ja marjat unohtuvat usein päivittäisestä ruokavaliosta. Etenkin nuoret oikaisevat helposti valitsemalla valmisruuan tai pikaruokalan. Tämän vuoksi on tärkeää, että valmentajat opastavat pelaajia myös ravintoasioissa. Joukkueleirit ovat tähän tarkoitukseen otollisia. Urheilevien lasten ja nuorten energiatarve on urheilua harrastamatonta suurempaa runsaan liikunnan vuoksi. Aktiivisesti harjoittelevien pelaajien ruokailuun tulisikin kiinnittää erityistä huomiota. Tällöin kannattaa tarkastella erityisesti aterioiden koostamista ja vaalia oikeaoppista ateriarytmiä.

13.1. Aterian koostaminen Lautasmalli (kuva seuraavalla sivulla) auttaa hyvän aterian koostamisessa. Puolet lautasesta täytetään kasviksilla, neljäsosa perunalla, riisillä tai pastalla ja toinen neljännes kala-, liha- tai munaruoalla. Ruokajuomana käytetään rasvatonta maitoa tai piimää ja lisäksi syödään leipää, jonka päälle laitetaan kasvimargariinia tai kasvirasvalevitettä. Marjat tai hedelmät jälkiruokana täydentävät aterian. 13.1.1. NESTE Aktiiviset pelaajat tarvitsevat huomattavasti enemmän nestettä kuin valtaväestö, sillä harjoittelun aikainen hikoilu aiheuttaa nestehukkaa. Juominen harjoittelun aikana pienentää nestehukkaa, mutta ei estä nestehukan syntymistä kokonaan. Nestehukan poistamiseksi urheilijan on juotava aktiivisesti pitkin päivää. 13.1.2. HIILIHYDRAATIT Hiilihydraatit toimivat lihasten pääasiallisena energianlähteenä jalkapalloharjoittelussa. Hiilihydraattien tarve kasvaa energiankulutuksen kasvaessa. Koska aktiivisten pelaajien energiantarve on keskivertoa suurempaa, myös hiilihydraatteja tarvitaan enemmän. Hyviä ja suositeltavia hiilihydraattien lähteitä ovat kokojyväviljatuotteet, peruna, riisi ja pastatuotteet sekä kasvikset, hedelmät ja marjat. 13.1.3. PROTEIINIT Proteiini on lihasten rakennusaine, joka edistää palautumista ja lihasten voima-, nopeus- ym. ominaisuuksien kehittymistä. Proteiini on tärkeä ravintoaine myös muun muassa hormonitoiminnan ja vastustuskyvyn kannalta. Hyviä proteiinin lähteitä ovat vähärasvaiset maitotuotteet, kana, kala ja vähärasvainen liha sekä kasvikunnan tuotteista mm. soijapavut ja herneet.

13.1.4. RASVA Urheilu ei suurenna rasvantarvetta yhtä paljon kuin hiilihydraattien- ja proteiinintarvetta. Tämän takia kannattaa suosia vähärasvaisia tai rasvattomia tuotteita. Rasva on kuitenkin tärkeä energianlähde, jolla on myös useita aineenvaihdunnallisia tehtäviä. Mahdollisimman vähärasvaista ruokavaliota ei siis kannata tavoitella. Ennemmin tulee varmistaa rasvan hyvä laatu. Hyvälaatuista rasvaa sisältävät mm. rypsiöljy, oliiviöljy, kasvimargariinit ja kala. 13.1.5. VITAMIINIT JA KIVENNÄISAINEET Vitamiinit ja kivennäisaineet ovat välttämättömiä aineita/yhdisteitä elimistön toimintojen säätelijöinä(esimerkiksi rauta hapen kuljettajana) ja rakennusaineina (esimerkiksi kalsium luustossa). Monipuolinen ruokavalio riittää yleensä kattamaan elimistön vitamiini- ja kivennäisainetarpeet. 13.2. Ateriarytmi Ravinnon monipuolisuuden lisäksi oleellinen perusasia on ateriarytmi. Urheilijoiden tulee syödä riittävän usein, jotta koko päivän ajalle turvattaisiin elimistöön tasainen energia ja rakennusainetaso. Optimaalinen ateriarytmi riippuu harjoitusmäärästä ja yleisestä liikunnan määrästä, mutta päivän aikana tulisi pyrkiä syömään 5-8 ateriaa. Aterioiden väli ei saisi venyä yli neljän tunnin, joten ottelumatkoilla on hyvä olla mukana eväitä tai pidemmillä reissuilla järjestettynä joukkueelle yhteinen ruokailu. Kun aterioita on tasaisesti eikä kerralla syödä valtavia määriä, myös imeytyminen on tehokkaampaa ja ravintoaineiden pitoisuus veressä pysyy optimaalisena. Säännöllisellä syömisellä ei kuitenkaan tarkoiteta jatkuvaa napostelua. Aterioiden, myös välipalojen, tulisi olla selkeitä ja täysipainoisia kokonaisuuksia, joiden välissä on syömätön jakso. Varsinainen ateria ennen harjoituksia tai ottelua kannattaa syödä noin 3-4 tuntia ennen tapahtuman alkamista. Noin 60-90 minuuttia ennen ottelun tai harjoitusten alkua on suositeltavaa vielä nauttia pieni hiilihydraattipitoinen välipala. Tyhjällä vatsalla ei kannata lähteä pelaamaan, koska verensokeri voi olla liian alhainen, mikä saattaa aiheuttaa ennenaikaista väsymistä ja huonovointisuutta. Esimerkki koululaiselle sopivasta ateriarytmistä harjoituspäivänä: klo 8:00 Runsas aamiainen klo 11:00 Lounas klo 13:00 Välipala klo 16:00 Päivällinen klo 18:00 Välipala klo 19:00 HARJOITUS klo 21:00 Iltapala

14. MUUTA HUOMIOITAVAA Edellä läpikäytyjen asioiden lisäksi yhteisjoukkueen toiminnassa on huomioitava seuraavat asiat. 14.1. Muiden lajien harrastaminen Jalkapallon lisäksi muiden lajien harrastaminen on hyväksyttävää ja jopa suositeltavaa. Lähtökohtana kuitenkin on, että yhteisjoukkueen pelaajille jalkapallo on ykköslaji. Koska yhteisjoukkueen tapahtumien määrä on suuri, on tärkeää, että valmentaja on tietoinen pelaajiensa muista harrastuksista ja niiden tapahtumamääristä ja ajankohdista. Jokainen pelaaja voi jättää harjoitukset kerran viikossa väliin toisen lajin harrastuksen takia. Lisäksi joukkueen vastuuvalmentaja voi myöntää tapauskohtaisesti erityislupia useampiin poissaoloihin harjoituksista muiden lajien takia. 14.2. Harjoituspäiväkirja C14-ikäluokasta lähtien yhteisjoukkueen pelaajat, jotka käyvät kykykoulua pitävät yllä harjoituspäiväkirjaa. C15-ikäluokasta lähtien kaikki yhteisjoukkueen pelaajat täyttävät harjoituspäiväkirjaa. Harjoituspäiväkirja on pelaajan ja valmentajan apuväline pelaajan harjoittelun sekä kuormituksen ja levon suhteen seurantaan. 14.3. Häiriötapaukset Yhteisjoukkueessa harjoituskuri on suuressa roolissa, koska optimaalinen kehittyminen vaatii maksimaalista keskittymistä, jonka häiriökäyttäytyminen estää. Jos yhteisjoukkueen pelaaja aiheuttaa kurinpidollisia ongelmia joukkueen tapahtumissa, valmentaja antaa hänelle yhden varoituksen. Mikäli häiriökäyttäytyminen jatkuu varoituksesta huolimatta, pelaaja lähetetään pois tapahtumasta. Tällaisissa tapauksissa valmentaja keskustelee sekä pelaajan vanhempien että itse pelaajan kanssa. Mikäli sama pelaaja joudutaan toistamiseen poistamaan harjoitus- tai ottelutapahtumasta, suljetaan hänet myös pois yhteisjoukkueesta.