Slow Life elämäntapana, työssä ja ammattina Prof. Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuksen kesäseminaari 21.8.2009 Arki ja tulevaisuuden ammatit Hämeen ammattikorkeakoulun Evon Metsäopisto, Lammi Esityksen rakenne 1. Slow liikkeen synty 2. Hitaus elämäntapana 3. Hitaus työssä 4. Hitaus ammattina ja liiketoimintana 2 1
Epävarmuudet / Haavoittuvuus RISKIT Heinonen, Sirkka (2008). Riskikäsitteen moniulotteisuus tulevaisuudentutkimuksessa. Futura 4/2008, 5-16. Helsinki. ISSN 0785-5494. Ratkaisuja (World Resolutique) Litteä maailma Valtiot Ihmiset Alueet Ympäristö NOPEA JATKUVA MUUTOS - Megatrendit/- Epäjatkuvuudet -Heikot signaalit/ - Nousevat ilmiöt - Villit kortit / - Mustat joutsenet WORLD PROBLEMATIQUE (Club of Rome) GLOBAL CHALLENGES (Millennium Project) Slow -liike Ratkaisuja (World Resolutique) 1. Slow liikkeen synty 4 2
Hitauden vallankumous Slow Life syntyi Italiassa 1980-luvun lopulla slow food slow housing slow design slow cities slow life = slow filosofia chasingcar.flickr.com Ks. luku 4 Slow-liikkeestä Raportti 2:ssa: Heinonen, Sirkka & Halonen, Minna (2007). Ekotehokkaan Maaseudun ja kaupunkiseudun kokeilumalleja.teoriaa ja käytännön innovaatioita. http://www.vtt.fi/ekoseutu (Raportti 1 ja Raportti 2) Slow food -Laadukkaat raaka-aineet -Lähituotanto - Itse viljelty/kasvatettu? -Valmistetaan yhdessä - Nautitaan yhdessä - Aikaa runsaasti -... 6 3
2. Hitaus elämäntapana 7 Kiireen yhteiskunnassa hallitsee nopeuden kultti ja tehokkuus on ylimmäinen arvo. Slow life antaa aikaa ja tilaa rentoutumiselle ja luovuudelle, minkä tuloksena hyvinvointi ja elämän laatu kohoaa SLOW -> vauhdin hiljentäminen oman rytmin kuuleminen ajan kerroksellisuuden mieltäminen kokonaisvaltainen 8 4
Hitaat kaupungit (slow cities 1/2) Italiassa v. 2000 syntyneen liikkeen tarkoituksena on parantaa elinolosuhteita hyödyntämällä uutta teknologiaa menneisyyden perintöä unohtamatta. Rauhallisten kaupunkien malli koskee kaupunkisuunnittelua, ympäristöä, energiaa, liikennettä, turismia, maanviljelyä ja koulutusta. Asukkaiden, kaupunkien ja ympäristön välinen sidos keskiössä Rauhallisissa kaupungeissa ihmiset nauttivat elämänlaadusta tietoisen rauhallisesti, myös käden taitoja arvostetaan ja ne näkyvät kaupunkikuvassa Hitaat kaupungit (slow cities 2/2) Slow cities liike tähtää kaupunkeihin, joissa terveellinen syöminen, asuminen ja elämästä nauttiminen ovat yhteisössä keskipisteenä Entä turvallinen syöminen, asuminen, liikkuminen jne? Japanissa Shiodome, Kakegawa; Suomessa Heinävesi harkinnut liittymistä viralliseen slow city -järjestöön 5
Luonto, kaupunki, terveellisyys, esteettisyys slow housing -tekijöinä rakennetun ympäristön estetiikka voi sulautua luonnonympäristön rikkauteen kaupunkilainenkin tarvitsee kosketusta ympäröivän luonnon kanssa (esim. kaupunkimetsät liikunta- ja virkistysalueina) asuinympäristön kasvillisuus on perusinfraa, joka kohentaa kaupunkia sekä esteettisesti että ekologisesti myös yhteys oman alueen arvostukseen, asukkaiden terveyteen ja elämän laatuun alueiden arkkitehtuuria arvioitava sen mukaan, mitä ihmiset tuntevat käyttäessään tiettyä tilaa (sekä arkkitehtuurin funktionaalinen että esteettinen aspekti huomioitava) Slow housing tasapaino hyvä elämä työ + vapaa-aika määrä + laatu materia + aineeton tiede + taide tieto + taidot tekniikka + kulttuuri ratio + intuitio kaupunki + maaseutu pohjoinen + etelä ihmiset + paikat fyysinen + virtuaalinen yksilöllinen + yhteisöllinen...slowsta kunnille kilpailukykyä ja asuinalueelle houkuttelevuutta? 6
Hidas asuminen Asumisen, rakentamisen ja yhdyskuntasuunnittelun nouseva trendi Hidas asuminen on osa rauhallista, tasapainoista, seesteistä ja stressitöntä elämäntapaa Pyrkii ekologisuuden, eettisyyden ja elämyksellisyyden yhdistävään elämäntapaan Heinonen, Sirkka (2008). Hidas asuminen ja energia vähähiiliyhdyskunnassa. Slow housing konseptin kuvaus ja kytkennät energia-asioihin. Sitran selvityksiä 2. Helsinki, 43 s. Mitä on rauhallinen asuminen (slow housing)? koti rauhan, rentoutumisen ja sosiaalisen elämän tyyssijana uudenlaista talosuunnittelua: talo ihmistä varten! rakentamisessa otettava huomioon ihmisten tarvitseman fyysisen tilan lisäksi myös henkiset tarpeet Miten tila voi tukea kiireettömyyttä ja rauhallisuutta laatukriteereinä? Miten rauhallisuus palvelee luovuuden ja innovatiivisuuden tarpeita? Stress free: tietoisella valojen, värien, geometrian ja materiaalien käytöllä stressittömiä rakennuksia ja alueita Speed free... 7
Miltä alueiltaan Helsinki on slow cityn kehto? Entä Espoo, Vantaa, Turku, Nurmijärvi, Mikkeli, Porvoo? Espoon Suurpelto? Sipoo? Kaupungit/kunnat/maakunnat voivat testata omaa slow-potentiaaliaan tulevaisuusverstaissa: - Savo/Mäntyharju kokeillut tulevaisuustyöpajassa slow -konseptia vetovoimatekijänä - Hämeen maakunna tulevaisuuskuvat verstaassa myös Kanta-Häme analysoinut teemaa Yhteiskuntavaiheiden evoluutio BIOYHTEISKUNTA - ELÄMYSYHTEISKUNTA - DIGIYHTEISKUNTA??? TIETOYHTEISKUNTA TEOLLISUUSYHTEISKUNTA AGRAARIYHTEISKUNTA NOMADIYHTEISKUNTA KERÄILY-JA METSÄSTYSYHTEISKUNTA Lähteet: Heinonen et al. 2004. Kestääkö tietoyhteiskunta? Suomen ympäristö 603. Heinonen 2006. Ekotehokkaan maaseudun ja kaupunkiseudun kokeilumalleja. 8
Elämystalous elämykset - kontekstuaaliset käyttö- ja kulutuskokemukset Identiteetit, merkitykset elämys-palvelut, elämys- liiketoimintaa linkittyy varallisuuden tai ympäristötietoisuuden - kasvuun ekstreemielämykset pelkistetyt elämykset real simple (Rolf Jensen: Dream Society; Jeremy Rifkin: Access Age; Pine & Gilmore: Experience Economy) 17 Tietoyhteiskuntaa seuraa ELÄMYSYHTEISKUNTA Elämyksiä haetaan vauhdista Liikkumisesta, peleistä, urheilusta, seikkailuista 9
Elämyksiä haetaan myös hitaudesta, luonnosta, hiljaisuudesta...rentoutumisesta ja samoilusta Eettisesti ja ekologisesti kestävä elämysyhteiskunta kestävä kehitys ja ilmastonmuutos SLOW elämysyhteiskunta Ekoseutumallit ja ekoseutuajattelu Heinonen, Sirkka & Halonen, Minna (2007). Ekotehokkaan Maaseudun ja kaupunkiseudun kokeilumalleja. Teoriaa ja käytännön innovaatioita. http://virtual.vtt.fi/ekoseutu (Raportti 1 ja Raportti 2) Heinonen, Sirkka, Halonen, Minna ja Daldoss, Lorenzo (2007). Rauhallinen asuminen (slow housing) osana elinympäristöjen houkuttelevuutta. Futura 4/2007, 5-24. 10
3. Hitaus työssä 21 työnteko ->tehokkuus Perinteinen ajattelu: Hitaus -> joutilaisuus -> laiskuus Slow-ajattelu: hitaus ->-> työssä jaksaminen ->-> luovuus Päätöksentekoprosessi työelämässä Hiljaa hyvä tulee Festina lente (kiiruhda hitaasti) Rytmittäminen ja ajoitus toiminnot yhdistyvät ja lomittuvat (work, live & play) 22 11
Heinonen, Sirkka & Saarimaa, Riikka (2009) Työelämän laadulla parempaa jaksamista kuinka etätyö voi auttaa? Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 25/2009. http://www.tem.fi/files/22716/tem_25_2009_tyo_ja_yrittajyys.pdf Etätyökyselyn tuloksia 23 Ajan hallinta ja luovuus Oman työajan säätelymahdollisuus. Työni on luonteeltaan sellaista, että en voi sitoa sitä kelloon. Miettiminen, asioiden sulattelu ja syväpohdinta edellyttävät minulta sitä, että teen välillä työpäivän aikana muuta. Toisaalta saatan kirjoittaa työhön liittyviä tekstejä iltamyöhään. Minulle luovuus on sitä, että voin itse säädellä työtäni ja tehdä sitä omaan tahtiini. Asun yksin ja nautin ympärilläni olevasta rauhasta, hiljaisuudesta ja luonnon kauneudesta täällä maalla. Jo itsessään se auttaa minua jaksamaan. 24 12
Tapa olla paikasta riippumaton henkilösidonnainen sisällöntuotanto Kohdallani kyse ei ole työssä jaksamisesta käytännössä lainkaan, vaan tavastani olla maailmassa. Omaa olemisen tapaani toteutan (ja olen toteuttanut) riippumatta ympärilläni olevasta organisatorisesta rakenteesta, joten eroa määritellyn etätyöpisteen ja jonkun organisaation tiloissa olevan, määritellyn työpisteen välillä on minun vaikea nähdä. Olen tehnyt itse asiassa käytännössä koko työurani työtä "reissun päällä" eli siellä, missä olen sattunut olemaan ja siellä, missä työ on sillä hetkellä voitu tai pitänyt tehdä - riippumatta siitä, onko minulla ollut varattuna oma työhuone, maisemakonttorin kiertävä kubiiikkeli tai etätyöstudio kotona tai olenko sattunut olemaan jossain noiden kiinteiden rakenteiden ulkopuolella. Paikalla ei ole merkitystä siihen, miten työtäni teen tai mitä sisältöjä tuotan. Kohdallani vain on niin, että kiinteä työpiste ei ole itseisarvo. Työn tulokset syntyvät ajattelemalla. Siinä paikka ei ole ratkaiseva - eikä aika myös. Ideat syntyvät ajasta ja paikasta riippumatta ja mitä tahansa työtä tehdään siellä, missä se syntyy. 25 Optimaaliset yhdistelmät Pitkän ja ruuhkaisan työmatkan poisjäämisestä vapautuu aikaa ja energiaa. Etätyössä saa aloittaa työt omaan tahtiin, rauhallisesti. Työnteon voi rytmittää omien tarpeiden mukaan optimaalisella tavalla vuorokauden sisällä. Päivällä voi käydä vaikka kävelyllä auringonpaisteessa pitkospuilla ja illalla paahtaa töitä pitempään tarvittaessa. Voi hoitaa yllättäviäkin perheen tai yksityiselämän asioita ja työt silti sujuvat. keskittymistä vaativan työn saa useimmiten tehtyä tehokkaammin etätyössä kuin varsinaisella työpaikalla, jossa kuluu paljon aikaa sosiaaliseen kanssakäymiseen ja puheluihin vastaamiseen, niin tärkeää kuin sekin omalta osaltaan on. Etätyötä voi tehdä kesällä ulkonakin, jaksaa puurtaa kun ei tarvitse jäädä paitsi kauniin ilman kutsusta. Etätyö on edelläkävijyyttä ja työn iloa. Jos ei tunne itseään tehokkaaksi, kannattaa etätyöpäivän vaihtaa toimistolla tapahtuvaksi "normaaliksi" työpäiväksi. 26 13
27 ihmisten hyvinvointi, työelämän laadun ja ympäristön laadun vaaliminen kulkevat käsi kädessä Etätyö on hyvinvointi- ja kilpailukykyasia 14
LuovaTulevaisuusTila Creative Foresight Space innovaatio N1 innovaatio N2 innovaation3 Luova tulevaisuustila CFS luovuusajattelu + tulevaisuusajattelu fyysinen - sosiaalinen - digitaalinen - virtuaalinen innovaatio N4 innovaatio N5 innovaation6 potentiaalisia sovelluskohteita kirjastot näyttelyt oppilaitokset Yritykset /organisaatiot hotellit, matkakeskukset? tietotyö taide, design metsäsektori? Heinonen, Sirkka (2009). Creative Foresight Space (CFS). Power from Imagining the Futures. 1st International Conference on Strategic Innovation and Futures Creation. Malta University. Edward de Bono Institute for the Design and Development of Thinking, Keynote presentation, Malta, March 23, 2009. 29 4. Hitaus ammattina ja liiketoimintana 30 15
Liikkuminen ja matkailu 31 Liikennöitsijät Matkanjärjestäjät - lentäen suihkukoneella paratiisisaarille tai -hitaasti sähkövapaaseen ecolodgeen? tai - luonto- ja maatilamatkailuun kotimaassa - opastetut sienestys-, -marjastus- ja kalastusretket ulkomaalaisille ja luonnosta erkaantuneille kaupunkilaisille Staycation - lähilomailu 32 16
Hyvinvointi ja terveys -hierojat -hoitajat - saunottajat/kylvettäjät - hitaan liikunnan ohjaajat (jooga etc) -... 33 Ympäristö ja energia Green jobs Clean Tech Eko- ja energiasaneeraajat Vertikaaliviljelijät - kaupunkiviljelijät 34 17
Koulutus Työttömien kurssit/koulutus slow-ammatteihin? Kädentaidot takaisin käsityöt ja puutyöt Tarvitaanko slow-valmennusta? Itsensä kouluttaminen? 35 sirkka.heinonen@vtt.fi Uusi tekniikan ja talouden paradigma Edistyksen myytti ja jatkuvan kasvun logiikka uuteen pohdintaan - määrällisestä kasvusta laadulliseen kasvuun, aineettomaan kasvuun ja palveluiden kasvuun Kestävän talouden vaatimus - vähähiilitalous (Low Carbon Economy) Kestävien elämäntapojen vaatimus - elämän laatu ei sidoksissa mater. kuluttamisen määrään - aineettomien terveys/hyvinvointi- sekä ylellisyystuotteiden/palvelujen kysyntä SLOW back to basics Vapaaehtoinen hitaus Suomalainen luonto, kulttuuri, sauna... Slow jobs + green jobs työllisyyden nosto 18
Kirjallisuutta ja linkkejä Friedman, T. (2007). The world is flat. A Brief History of the Twenty-First Century. (1.ed 05) Glenn, J. & Gordon, T. (eds) (2009). Futures Research Methodology Version 3.0. http://www.millennium-project.org/millennium/frm-v3.html State of the Future 2009. Report by the Millennium Project. http://www.millennium-project.org/millennium/sof2009.html Heinonen, Sirkka (2009). Creative Foresight Space (CFS). Power from Imagining the Futures. 1st International Conference on Strategic Innovation and Futures Creation. Malta University. Edward de Bono Institute for the Design and Development of Thinking, Keynote presentation, Malta, March 23, 2009. Heinonen, Sirkka & Saarimaa, Riikka (2009) Työelämän laadulla parempaa jaksamista Kuinka etätyö voi auttaa? Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ- ja yrittäjyys 25/2009. http://www.tem.fi/files/22716/tem_25_2009_tyo_ja_yrittajyys.pdf Heinonen, Sirkka (2009) Sosiaalinen media. Avauksia nettiyhteisöjen maailmaan ja vuorovaikutuksen uusiin muotoihin. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, 22 s. ISBN 978-951-564-558-6. http://www.tse.fi/fi/yksikot/erillislaitokset/tutu/documents/publications/etutu_2009-1.pdf Heinonen, Sirkka (2008). Riskikäsitteen moniulotteisuus tulevaisuudentutkimuksessa. Futura 4/2008, 5-16. Helsinki. ISSN 0785-5494. Heinonen, Sirkka (2008). Hidas asuminen ja energia vähähiiliyhteiskunnassa. Sitran taustaselvitys Helsinki 2008. http://www.sitra.fi/fi/ohjelmat/energia/julkaisut/julkaisut.htm 37 Heinonen, Sirkka & Halonen, Minna (2007). Ekotehokkaan Maaseudun ja kaupunkiseudun kokeilumalleja. Teoriaa ja käytännön innovaatioita. http://www.vtt.fi/ekoseutu (Raportti 1 ja Raportti 2) Heinonen, Sirkka, Halonen, Minna ja Daldoss, Lorenzo (2007). Rauhallinen asuminen (slow housing) osana elinympäristöjen houkuttelevuutta. Futura 4/2007, 5-24. Heinonen, Sirkka, Minna Halonen & Lorenzo Daldoss (2006). Slow housing competitive edge for innovative living environments. Fennia 184: 1, pp. 91 104. Heinonen ja Tuominen (toim) (2006). Matkalla tulevaisuuteen. Innovatiivisia avauksia tulevaisuuden asumiseen, liikkumiseen ja yrittäjyyteen. VTT-R-09398-06. Espoo 101 s. http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2006/matkalla_tulevaisuuteen.pdf Heinonen, Sirkka, Huhdanmäki, Aimo, Kuosa, Tuomo & Niskanen, Saija (2004). Ekohallittu etätyö. Asumisen, työn ja liikkumisen kaupunkirakenteellisen uusjaon ympäristövaikutuksia. KESTY-tutkimusohjelman Ekoetätyö-hankkeen loppuraportti. Suomen ympäristö 701, Helsinki, 270 s. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=310679 Honoré, Carl (2007). Slow elä hitaammin! Kirjallisuutta ja linkkejä Jensen, Rolf (1999). The Dream Society. How the Coming Shift from Information to Imagination Will Transform Your Business Pine II, B.J. & Gilmore, J.H. (1999) Experience Economy. Rifkin, Jeremy (2000). The Age Of Access: The New Culture of Hypercapitalism, Where All of Life Is a Paid-For Experience. 38 19
Slow Design Conference Lahti October 21-22, 2009 http://www.slowlife.fi/02/index.html 39 KIITOS! sirkka.heinonen@tse.fi 40 20