Krist Alli Nro 17.10.2013 2 KD Naiset / KD Kvinnorna KD Naiset 40 vuotta Otteita KD Naisten historiikistä Ihmiskauppaseminaarissa paneuduttiin vakavaan aiheeseen Sivu 7 Sivu 3 Sivu 5 Svenska sidan 6 Ihmiskauppa on myös Euroopan häpeä!
2 17.10.2013 Vaikuttamassa KD Naiset, naiset@kd.fi Vahvista ääni toisen maailman Yksi mielivirsistäni on Dietrich Bonhoefferin tekstiin perustuva virsi 600. Erityisesti sen neljäs säkeistö, joka alkaa Kun pahan valta kasvaa ympärillä, vahvista ääni toisen maailman. Näissä sanoissa kiteytyy se, miksi itse haluan olla mukana vaikuttamassa, olla sillä puolella, joka omalla painoarvollaan tuo hyvyyden voimaa ja siihen liittyviä arvoja mukaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Tässä lehdessä kerrotaan muun muassa KD Naisten 40-vuotisjuhlasta ja KD Naisten ihmiskauppaseminaarista. Miksi yhdistää iloinen ja vakava asia, joku voi kysyä. Se on kuitenkin ihan perusteltua, sillä KD Naisten tehtävänä on vaikuttaa yhteiskunnassa omalta arvopohjaltaan, myös puolueen toimintaa tukien. Halu vaikuttamiseen syntyy siitä, etteivät kaikki asiat ole menossa omasta mielestä oikeaan suuntaan. Se on aikoinaan ollut yhtenä pontimena myös KD Naisten perustamiseen. Vaikka monia asioita on saatu korjattua, edes osittain, niin uusia ongelmia tulee koko ajan. Niitä on vaan ensin vaikea tunnistaa, koska ei ole riittävästi tietoa tai ne ei tule suoraan omalle kohdalle. Lainsäädäntöä on päivitettävä antamaan viranomaisille riittävät välineet ihmiskaupan torjumiseksi ja sen uhrien auttamiseksi. Ihmiskauppa on nykyajan orjuutta ja se on pesiytynyt myös tänne Suomeen. Emme ole pelkästään kauttakulkumaa vaan myös kohdemaa. Tämän takia lainsäädäntöä on päivitettävä antamaan viranomaisille riittävät välineet ihmiskaupan torjumiseksi sekä sen uhrien tunnistamiseksi ja auttamiseksi. Kuten sisäasiainministeriön teettämä kansainvälinen selvityskin osoitti, niin mukaan tarvitaan myös kansalaisyhteiskunnan toimijoita. KD Naisten ihmiskauppaseminaariin kutsuttiin siksi mukaan myös niitä tahoja, jotka ovat aloittaneet tai aloittamassa omaa työtään ihmiskaupan uhrien auttamiseksi, erityisesti naisten, jotka on pakotettu prostituutioon. Eri puolilla Suomea on nuoria naisia eri seurakunnista saanut sydämelleen kutsun lähteä tekemään tätä työtä. Maailmanlaajuisestikin katsottuna valtaosa niistä toimijoista, jotka auttavat prostitoituja irti tästä ihmisarvoa alentavasta toiminnasta kohti normaalia ja ihmisarvoista elämää, ovat kristillisiä järjestöjä ja seurakuntia. KD Naisten liittohallitus päätti, että voimme tukea tällaista toimintaa hyödyntäen omaa poliittista osaamistamme ja verkostojamme. Seminaarissa kerrottiin, miten kukin jäsen voi omalta osaltaan mennä mukaan itse toimintaan. Kysynnän ja tarjonnan lakia ajatellen on kuitenkin vaikutetava myös kysyntään, niin prostituutiossa kuin ihmiskaupassakin. päätoimittaja Puheenjohtajiston palsta Ystävät, jatketaan työtä! Osallistuin KD Naisten liittokokoukseen ensimmäisen kerran kymmenen vuotta sitten. Mieleeni jäi vahvasti se, että tilaisuus suorastaan kuhisi naisenergiaa. Oli innokasta puheensorinaa, yhteiskunnan eri haasteiden analysointia, oivalluksia ja luovaa ideointia ongelmien ratkaisemiseksi. Aiheet eivät ole myöhemminkään loppuneet, aika sen sijaan useinkin. Naisten osallistuttava politiikan koko kenttään Koko 40-vuotisen olemassaolonsa ajan naisjärjestön keskeisimmät tavoitteet ovat liittyneet paitsi naisten asemaan myös lapsiin, perheisiin ja heikommassa asemassa oleviin. Alkuvaiheessa oli erityisen tärkeää rohkaista naisia ylipäätään mukaan poliittiseen toimintaan. Päämäärän naisten osallistumisen lisäämisestä olisi voinut pukea sanoiksi vaikka samoin kuin Intian pääministeri Indira Gandhi vuonna 1980 puhuessaan naisten politiikkaan osallistumisen puolesta: Naisten on tarpeellista olla rohkeampia, elävämpiä ja aktiivisempia, ei siksi, että he ovat naisia, vaan siksi että he muodostavat puolet ihmiskunnasta. Yhteiskunta, jossa sekä miehet että naiset osallistuvat vaikuttamiseen ja päätöksentekoon, on sekä vahvempi että rikkaampi ja näkee asiat monipuolisemmin. KD Naisten toiminta-ajatus on vahvistaa naisten yhteiskunnallista vaikuttamista demokraattisen yhteiskunnan turvaamiseksi ja rakentamiseksi kristillisten arvojen pohjalta. Tämä kuvastuu myös arvoissamme, joiksi olemme määritelleet seuraavat: kristillinen ihmiskäsitys luovuttamaton ihmisarvo ja kokonaisvaltainen hyvinvointi sekä puhdas elinympäristö sukupuolten välinen tasa-arvo. Yhteiskunta, jossa sekä miehet että naiset osallistuvat vaikuttamiseen ja päätöksentekoon, on sekä vahvempi että rikkaampi. Pohdiskeluissa on pyritty menemään asioiden juuriin ja miettimään, mitä mistäkin seuraa. Yksi päivänpolitiikan suurista haasteista on kiire, jolloin ei ehditä mennä asian ytimeen ja tunnistaa ongelmien todellisia syitä taikka toisaalta miettiä esitetyn ratkaisun seurauksia eri kanteilta. Naisjärjestön laaja vaikutuskenttä Tällä vaalikaudella on avautunut vaikuttamisen mahdollisuus myös suoraan hallituksen suuntaan. Yhteistyö ministerin esikunnan kanssa on ollut hedelmällistä. Tärkeä vaikuttamisen kanava KD Naisille on ollut myös NYT- KIS, jossa eri naisjärjestöjen kanssa olemme päässeet ottamaan kantaa lukuisiin lainsäädäntöhankkeisiin. NYTKIS toimii konsensus-pohjalta, joten tämäntyyppisessä yhteistyössä onkin erityisen tärkeää pystyä perustelemaan näkemyksensä ja hakemaan sellaisia sanamuotoja, jotka myös muut voivat hyväksyä omista arvoistaan tinkimättä. Puheenjohtajakauteni päättyy Oma kahdeksan vuoden kauteni KD Naisten puheenjohtajistossa päättyy tämän vuoden lopussa. Vaikka tehtävä on välillä ollut oman toimen ja muiden luottamustehtävien ohella voimiakin kysyvää, on ollut palkitsevaa nähdä vaikuttamisen tuottaneen myös tuloksia. Tuo mainittu naisenergia on tuonut latausta myös itselle ja sen lisäksi suuren joukon aivan ihania naisia ystäviksi eri puolilta Suomea. Toivon, että työ jatkuu innokkaana ja määrätietoisena eteenpäin. Kristillisdemokraattista naisjärjestöä tarvitaan tässä moniarvoisessa yhteiskunnassa edustamaan niitä arvoja, jotka kestävät ajasta aikaan ja ajamaan edelleen niin lasten, naisten, ikäihmisten kuin heikommassa asemassa olevien asiaa. Ystävät, jatketaan työtä! Marika Visakorpi KD Naisten 40-vuotisjuhlassa tapasivat tuleva puheenjohtaja Marja- Leena Kemppainen (vas), Norjan KD Naisten puheenjohtaja Mariam Rapp ja väistyvä puheenjohtaja Marika Visakorpi. Marika Visakorpi KD Naisten puheenjohtaja Jyväskylä Kansikuva: KD Naisten 40-vuotisjuhlassa Marjatta Moilanen esitteli omaa Joutsenon kansallispukuaaan. Kuva: Riitta Haapala KristAlli ISSN 1797-4984 Toimitus ja kustantaja KD Naiset ry Karjalankatu 2 C, 7. krs 00520 HELSINKI naiset@kd.fi www.kdnaiset.fi Päätoimittaja (09) 3488 2226 Painopaikka Lehtikanta Oy, Kouvola
17.10.2013 3 Kristillisdemokraattiset Naiset ry Otteita KD Naisten historiikistä Lainsäädännön hyvä arvopohja Asioihin paneutuminen niin jäsenten ja luottamushenkilöiden koulutuksessa kuin ohjelmissa ja kannanotoissa on KD Naisten vahvuus. Eija Haiko esitti KD Naisten historiikin järjestön 40-vuotisjuhlassa 4.10. Hotel Haagassa Helsingissä. Olen saanut kunnian tutustua KD Naisten historiaan arkistomappien välityksellä. Varovasti olen sormeillut kellastuneita sivuja, ihaillut kaunista käsialaa tai rapistellut ohuita konekirjoitettuja liuskoja. Haluan tässä nöyrästi kiitän Teitä, uranuurtajanaiset. Suomen Kristillisen Liiton perustamisesta 1958 asti naiset ovat aktiivisesti olleet mukana paikallis- ja piiritason toiminnassa ja politiikassa. Kun Raino Westerholm 1970 pääsi eduskuntaan ja etenkin, kun seuraavat vaalit 1972 toivat jo neljä kansanedustajaa, oli aika kypsä naisjärjestön perustamiselle. Valtion budjetista osoitettiin muillekin puolueille kansanedustajien määrään suhteutettu avustus naistyöhön ja sen turvin varat riittäisivät toimistoon ja toimihenkilön palkkaamiseen. Lehtori Leena Finnilä Helsingistä ryhtyi hankkeen puuhanaiseksi. Hän vieraili piirikokouksissa ja puhui naisille oman järjestön puolesta. Piiritasoisia naisosastoja alkoi syntyä 1973. Suomen Kristillisen Liiton naiset ry perustettiin näiden piiritasoisten naisosastojen kattojärjestöksi. Vuoden 1975 eduskuntavaaleissa saimme yhdeksän kansanedustajaa, joista kaksi naisia: Ulla Järvilehto ja Impi Muroma, josta tuli myöhemmin myös naisjärjestön puheenjohtaja ja puolueen varapuheenjohtaja. Kuntavaaleissa 1976 menestys oli yhtä hyvä. Aikaisemman 30 naisvaltuutetun sijaan saimme 100 naisvaltuutettua. Lisäksi naisia tuli lautakuntiin. Monilla oli hyvin vähän tai ei ollenkaan kokemusta luottamustehtävien hoidosta. Toiminnanjohtaja Sirkka Salmi lähti nyt vuorostaan kiertämään kentää järjestäen toimintaseminaareja. Niissä opiskeltiin kokoustekniikkaa ja muita luottamushenkilöille tärkeitä taitoja. Vuoden 1984 kuntavaaleissa kolmannes valtuustoihin valituista oli naisia. Suomen Kristillisellä Liitolla oli suhteellisesti toiseksi eniten naisehdokkaita puolueessaan ja näin on edelleen. Naisjärjestöjen verkostoissa Verkostoituminen on avainsana KD Naisten laajaan kansainväliseen työhön. Pohjoismainen yhteistyö alkoi jo 1970-luvulla ja jatkui vierailuina sisarjärjestöjen kokouksissa, samoin tapahtui Baltian maiden kohdalla 1990-luvulla. Euroopan kansanpuolueen naisjärjestön EPP-Womenin kanssa on osoittautunut erinomaiseksi foorumiksi verkostoitumiseen eri Euroopan maista tulevien naisten kanssa. Ulkoasiainministeriön lähialuetuella tuettiin 1999-2002 Liettuassa lasten vastaanottokodin valmistumista ja käyttöönottoa. Vuonna 1988 perustettu Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry on nyt KD Naisten tärkein yhteistyökumppani. Sen kautta kanavoituu suuri osa lausunnoista ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Vuodet 1997 ja 2006 olivat KD Naisten puheenjohtajuusvuosia. Naisjärjestöjen Keskusliiton, Suomen Unifemin, nykyisin Suomen UN Women, ja Väestöliiton koulutuksiin, kokouksiin ja yhteistyöprojekteihin osallistutaan. Demo Finland, Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö ry perustettiin 2005 ja sen toiminnassa on oltu mukana alusta asti. On tavattu Demon vieraita täällä Suomessa ja osallistuttu Demon matkoihin Tansaniaan. Mikä lienee arvokkainta, mitä naisjärjestö on voinut antaa puolueelleen? Asioihin paneutuminen, se on 40-vuotisen historiamme aikana ollut monessa asiassa armolahjamme. Olen eläkkeellä englanninopettajan työstä. Puolet työvuosista olin kouluhallinnon puolella, puolet opetusta. Olen tullut KD Naisten toimintaan mukaan ystävän pyynnöstä, kun tarvittiin sihteeriä. Puolueessa olen ollut mukana jo kaksissa kuntavaaleissa. KD Naisten toiminta yllätti minut myönteisesti. Olen aina ollut kiinnostunut maailman demokratiakehityksestä ja ihmisoikeuskysymyksistä ja suhtautuminen naisiin ja tyttöihin kertoo minulle usein myös sen, miten heikompiin ja vähempiosaisiin yleisestikin suhtaudutaan. KD Naiset jakaa runsaasti tietoa näistä asioista. Kannanotoissaan se myös esittää rakentavia ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi tai valottaa asioita uusista näkökulmista Eija Haiko KD Naisten liittohallituksen varajäsen 2014-2015 Lappeenranta Tämä vuosi on Suomen 150-vuotisen säännöllisen valtiopäivätoiminnan juhlavuosi. Sen teemaa lakia, työtä, rauhaa, valoa muistetaan useissa tilaisuuksissa. Syyskuisessa eduskunnan juhlaistunnossa nostimme KD:n ryhmäpuheessa esiin, että oikeudenmukaisuuden, vapauden ja hyvinvoinnin tavoitteet ovat kautta aikojen olleet meille luovuttamattomia arvoja maamme rakentamisessa. Puolueena korostamme kestävää, kristillisen arvopohjan tarjoamaa perustaa sekä arvojen merkitystä päätöksenteossa. Näitä arvoja olemme toteuttaneet myös eduskunnassa nyt syksyllä budjettilakeja käsiteltäessä. Esimerkiksi alkoholin mielikuvamainonnan täyskielto on ollut puolueelle tärkeä tavoite, ja nyt lakia ollaan muuttamassa oikeaan suuntaan hallitusohjelman kirjauksen ja sosiaali- ja terveyspoliittisen ministerityöryhmän ehdotuksen mukaisesti. Täyskieltoa emme vielä saaneet, mutta mainonnan rajoituksia lisätään. Tieteelliset tutkimukset tukevat alkoholimainonnan rajoittamista ja osoittavat selvästi erityisesti nuorten olevan alttiita mainosten vaikutukselle. Alkoholilainsäädännössä tehdään myös laajempaa uudistusta. Hallitusohjelmaan kirjattu alkoholilain ja raittiustyölain uudistus on hyvässä vauhdissa ja tulossa eduskuntaan keväällä. Tavoitteena on laaja-alaisilla toimilla muun muassa vähentää alkoholikuolemia vuosittain kahdeksalla sadalla. Eduskunnasta Leena Rauhala Myös lastensuojelun lainsäädäntö on muutoksessa. STM:n Toimiva lastensuojelu selvitysryhmän loppuraportti (STM raportti 2013:19) nostaa haasteina esiin erityisesti lastensuojeluhenkilöstön osaamisen ja riittävyyden. Selvitysryhmän toimenpide-ehdotuksia on jo alettu panna toimeen, ja muun muassa budjettilakeihin sisältyy lastensuojelulain muutos, jossa lastensuojelun henkilökunnan velvollisuuksia lapsen tapaamiseen selkiytetään. Kolmanneksi haluan nostaa esiin omaishoidon, jonka lakiperustaa ollaan muuttamassa. Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma 2014-2020 (STM raportti 2013:10) määrittelee omaishoidon kehittämisen strategiset tavoitteet, ja seuraavaksi aletaan työstää kokonaan uutta omaishoitolakia, jota kutsutaan laiksi sopimusomaishoidosta. Uusi laki on tuomassa muun ohella uudistuksen myös omaishoidon rahoitusjärjestelmään, jonka yhdenvertaisuutta eri kuntien välillä pyritään lisäämään. Nämä lainsäädännön kehityslinjat kuvaavat niitä hyviä arvoja, joihin sekä 150-vuotinen valtiopäivätoiminta että 40-vuotinen naisjärjestötoimintamme on perustunut, ja tämä arvopohja kantakoon myös tulevaisuuteen. Leena Rauhala kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, Tampere leena.rauhala@eduskunta.fi KD Naisten liittokokous 4.10. Konkarit ja tulokkaat yhdessä KD:n naispiirien valitsemat liittokokousedustajat kuuntelevat keskittyneesti Leena Rauhalan poliittista tilannekatsausta eduskunnasta. Vuosittain kokoontuva liittokokous on KD Naisten ylin päättävä elin. Se hyväksyy toiminnan ja talouden sekä valitsee puheenjohtajiston ja muut liittohallituksen jäsenet. Puheenjohtajisto valittiin kaksivuotiskaudeksi 2014-2015. Puheenjohtajaksi valittiin Marja- Leena Kemppainen Oulusta, toiseksi puheenjohtajaksi Tiina Tuomela Vantaalta ja kolmanneksi puheenjohtajaksi Paula Pennanen-Aitta Helsingistä. Heidän esittelynsä on lehden takasivulla, samoin liittohallituksen muut jäsenet. Toimintasuunnitelmassa 2014 nodatetaan strategiasuunnitelmaa 2012-2015, jossa mm. seurataan vaalitavoitteiden toteutumista. Koulutusosiossa perehdyttiin Naisten Valmiusliiton toimintaan. Kristiina Slotte kertoi, miten se yhdistää naisten maanpuolustustyötä tekevät ja tukevat järjestöt. Liitolla on kymmenen jäsenjärjestöä, joissa on 144 000 jäsentä. Liitto kehittää naisten arjen turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä valmiuksia ja mahdollisuuksia Suomessa. Tavoitteena on herättää naisten tietoisuuta arjen turvallisuustaitojen ja kouluttautumisen tarpeellisuudesta. Koulutusta on annettu muun muassa joukkomuonituksessa, viestinnässä, kenttälääkinnässä, etsinnässä, katuturvallisuudessa ja johtamisen perusteissa. Sääntömääräisten liittokokousasioiden lisäksi kutsuttiin kuusi kunniajäsentä: Arja Alakontiola, Hannele Nyholm, Anja Paavonperä, Hanna Peuhkuri, Leena Rauhala ja Helinä Sundelin. Kannanottoja hyväksyttiin kolme. Niissä halutaan jättää perhelle valinnanvapaus itse päättää, miten kotihoidontuki jaetaan vanhempien välillä, lapsiavioliitoja pidetään vakavana lasten ihmisoikeuksien loukkauksena ja avioliiton määritelmä ja perusta tulisi ymmärtää ennen kuin tätä maailmanlaajuista instituutiota harkitaan muutettavaksi. toiminnanjohtaja
4 17.10.2013 Naisten elämästä KD Naiset, naiset@kd.fi KD Naisten ihmiskauppaseminaarissa paneudu Ihmiskauppa lyhyesti Ihmiskauppa ei ole hetkellistä kaupantekoa, vaan hyväksikäytön, alistamisen ja vallankäytön prosessi, jossa tekijä pyrkii hyötymään uhrista yleensä taloudellisesti. Hyöty voi kuitenkin olla muutakin. Hyväksikäyttö on yleensä seksuaalista tai työperäistä. Seminaarin päätteeksi oli paneeli, jota veti KD Naisten Mirja Lauronen. Asiaa oli kuitenkin niin paljon, että tarvitaan jatkotyöskentelyä. Panelistit Katriina L projektista, Natalie Gerbert Monika-Naiset liitosta, ihmiskaupparaportoija Venla Roth vähemmistövaltuutetun toimistosta ja majuri Ilkka Herranen rajava Hallitus on sitoutunut ihmiskaupan vastaiseen työhön. Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmän joulukuussa 2012 päättämän työryhmän keskeinen ehdotus oli, että ihmiskaupan vastaisen toiminnan poikkihallinnollista seurantaa ja koordinaatiota varten perustetaan ihmiskauppakoordinaattorin virka, joka sijoitetaan sisäasiainministeriön poliisiosastolle. Ihmiskaupan uhreja koskevan lainsäädännön kehittäminen Sisäasiainministeriössä on vuoden 2012 alusta ollut hanke, jonka tavoitteena on ihmiskaupan uhrien auttamista ja tukemista koskevan lainsäädännön toimivuuden selvittäminen ja ehdotuksen tekeminen sen kehittämiseksi. - Hanke valmistaa selvityksen ihmiskaupan uhrien auttamisen nykytilasta ja siihen pohjautuvat hallituksen esityksen laadintaa linjaavat johtopäätökset, valtiosihteeri Marjo Anttoora kertoi KD Naisten ihmiskauppaseminaarissa. Työryhmä tarkastelee erityisesti ihmiskaupan uhrien tunnistamista, auttamisjärjestelmään pääsyn edellytyksiä ja järjestelmästä poistamista, auttamista koskevia palveluja ja tukitoimia sekä valtion ja kuntien välistä työnjakoa ihmiskaupan uhrien auttamisessa. Kuntien tietoisuus ihmiskauppailmiöstä, uhrien tunnistaminen ja auttamistyötä koskeva osaaminen vaihtelee suuresti. Osa kunnista on jo omaksunut ihmiskaupan uhrien auttamisen osaksi normaalia viranomaistoimintaa, kun taas joissakin kunnissa tietämättömyys ihmiskauppailmiöstä ei mahdollista uhrien systemaattista tunnistamista eikä auttamistoimien piiriin ohjaamista. Tämä edellyttää vahvempaa panostusta kuntien viranomaisten koulutukseen ja tiedon tason nostamiseen. Myös järjestöjen osaamista ihmiskauppakysymyksissä on voitava vahvistaa. Kansainvälinen vertailututkimus Edellä mainitun työryhmän valmisteleman ehdotuksen laadintaa tukemaan sisäasiainministeriö tilasi ulkopuolisen tutkimuksen ihmiskaupan uhrien auttamista koskevasta eurooppalaisesta lainsäädännöstä. Tutkimus valmistui elokuussa. Uhrien tunnistamisprosessia Kuntien tietoisuus ihmiskauppailmiöstä, uhrien tunnistaminen ja auttamistyötä koskeva osaaminen vaihtelee suuresti. voidaan havainnollistaa kolmen tason kautta. Ensimmäisellä tasolla havaitaan oletettu uhri, toisella tasolla tunnistetaan mahdollinen uhri, jolloin uhri saa tiettyjä oikeuksia, ja kolmannella tasolla uhri tunnistetaan virallisesti uhriksi. Tavallisinta on, että oletetun uhrin voi havaita mikä tahansa toimija, eikä havaitsemiselle ole mitään muita kriteerejä, kuin epäilys, että tapaus voisi jotenkin liittyä ihmiskauppaan. Mahdollisen uhrin tunnistaa useimmissa maissa poliisiviranomainen. Kriteerinä mahdollisen uhrin tunnistamisessa toimii useimmissa maissa, että on olemassa pieninkin mahdollisuus, että henkilö on ihmiskaupan uhri. Virallisen tunnistamisen suorittaa tavallisimmin syyttäjä, uhria ja eri tahoja kuultuaan. -Kansainvälisellä vertailulla hyödynnämme tietoja tunnistaaksemme toimivia käytäntöjä, menettelytapoja ja rakenteita, jotka voitaisiin hyödyntää kehittämistyössämme, Suomen olosuhteet ja lähtökohdat huomioiden, Marjo Anttoora totesi. Valtiosihteeri Marjo Anttoora Sisäasiainministeriö Sisäasiainministeriön valtiosihteeri Marjo Anttoora. Kokemus ihmiskauppaseminaarista Ei voi olla totta! Ihmiskauppaseminaarin jälkeisenä yönä heräsin painajaiseen. Seminaarissa esitetyt asiat olivat hiipineet uniini ja ravistelleet hereille. Rauhoituttuani pystyin kuitenkin jatkamaan yöuniani oman kodin turvassa. Ihmiskaupan uhreille tilanne on toisin. Painajainen jatkuu jatkumistaan ja tilanne on usein niin toivoton ettei loppua näy. Erityisen lohduttomaksi asiassa tekee sen, että ihmiskaupan uhrit ovat usein ajautuneet asemaansa paremman elämän toivossa. Unelma murtuu käsiin, kun todellisuus paljastuu. Ihmiskauppa on ongelmana erittäin laaja ja monimuotoinen ja sen vakavuudesta huolimatta keinot taistella ongelmaa vastaan ovat puutteelliset. Yksi keskeisimmistä haasteista on ihmiskaupan uhrien tunnistamisen vaikeus: kansainvälisellä tasolla on arvioitu, että uhreista vain 10 prosenttia tunnistetaan. Miksi tilanne on tämä? Yksi seminaarissa esitetyistä selityksistä on ns. ei voi olla totta! -asenne. Ihmiskauppa on ilmiönä niin raaka ja vastoin sivistyneen yhteiskunnan arvoja, ettei sitä voi uskoa todeksi. Lisäksi ihmiskaupan piiloutuneisuus takaa sen, että tavallisten ihmisen kosketus asiaan on varsin rajoittunut. Vaikka tärkeimmät ja tehokkaimmat toimet ihmiskaupan vastaisessa toiminnassa tehdään lainsäätäjä- ja viranomaistasolla, voimme kaikki olla mukana asennetalkoissa. Perehtymällä tosiasioihin - esimerkiksi ihmiskaupparaportoijan julkaisuihin - voimme omalla kohdallamme toimia tietämättömyyttä vastaan. Valitettavasti asian järkyttävyys ei tee siitä vähemmän todellista, täällä Suomessakaan. Ihmiskaupan uhrien ihmisarvo vaatii, ettemme sulje silmiämme tältä asialta. Pilvi Rämä Sari Essayah n kotimaan avustaja pilvi.rama@kd.fi Pilvi Rämä (vas) keskusteli seminaarin tauolla ihmiskaupparaportoija Venla Rothin kanssa.
17.10.2013 5 Kristillisdemokraattiset Naiset ry ttiin tähän vakavaan ja kasvavaan ongelmaan ehelmä (vas) valmisteilla olevasta Rosertiolaitoksen esikunnasta. Asiantuntijat levittivät ihmiskaupan todellisuuden koko karmeudessaan seminaariin osallistuneiden silmien eteen. Ylitarkastaja, oikeustieteen tohtori Venla Roth toimii kansallisena ihmiskaupparaportoijana, joka on itsenäinen ja riippumaton viranomainen. Hänellä on laajat tiedonsaantioikeudet. Ihmiskaupparaportoijan tehtäviin kuuluu muun muassa seurata ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä ja kansallisen lainsäädännön toimivuutta, antaa ehdotuksia, suosituksia ja lausuntoja sekä raportoida säännöllisesti valtioneuvostolle ja eduskunnalle. Seminaarissa Venla Roth valotti ihmiskauppaa ilmiönä sekä miten se näkyy yhteiskunnassa, viranomaisten toiminnassa ja uhrien elämässä. Suomessa ihmiskauppa on pääasiassa seksuaalista ja työperäistä hyväksikäyttöä. Uhrit ovat naisia, miehiä ja lapsia. Ihmiskauppaan voivat syyllistyä paitsi järjestäytyneet rikollisryhmät myös uhrin omaiset, sukulaiset, tuttavat, poikaystävät tai puoliso. Tunnistettujen uhrien määrä on pieni arvioihin verrattuna. Syinä tähän on muun muassa se, että ihmiskauppa tapahtuu piilossa ja sekä uhrit että tekijät haluavat pysyä viranomaisten ulottumattomissa. Lisäksi ihmiskaupasta on harhaanjohtavat ja virheelliset käsitykset. - Uhri ei ole käsiraudoilla lämpöpatteriin kytketty, vaan kytkös on uhrin mielessä. Uhrilla ei ole tietoa eikä kontakteja, ja hän on henkisesti täysin riippuvainen tekijästä velan, pelon ja/tai häpeän takia, Venla Roth painotti. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä toimii nykyään huomattavasti aikaisempaa paremmin. Silti tarvitsemme lainsäädäntöä ihmiskaupan uhrien tunnistamiseksi ja rikostorjunnan edistämiseksi. Suomessa seksuaalisen hyväksikäytön kohteiksi joutuneiden ihmiskaupan uhrien tunnistaminen ja avun piiriin ohjautuminen on erityisen suuri haaste. Valtaosa auttamisjärjestelmään ohjautuneista on joko työperäisen ihmiskaupan uhreja tai turvapaikan hakijoita. Myös muualla kuin Suomessa ihmiskaupan uhriksi joutuneet hakevat täältä turvaa. Suomessa kertyneiden kokemusten mukaan vaikuttaa siltä, että ainoa kaikkia uhreja yhdistävä piirre on kokemus hyväksikäytetyksi tulemisesta. Seksuaalisesti hyväksikäytetyt ovat useammin traumatisoituneita ja he oirehtivat yleensä näkyvämmin. Heillä voi olla apaattisuutta, sulkeutuneisuutta, epäluuloisuutta ja vihan hallinnan ongelmia, sekavuutta, syyllisyydentunteita, painajaisia, jopa psykoottisuutta. Sekä myös fyysisiä ja psykofyysisiä oireita. Jokainen reagoi kuitenkin yksilöllisesti. Ihmiskaupan uhrien auttamisesta säädetään laissa. Auttamisen tarkoituksena on pitää huolta uhreista, heidän toimeentulostaan, edistää toipumista sekä tukea heidän toimintakykyään. Se tähtää kuntoutumiseen ja voimaantumiseen. Ihmiskauppa rajavartioston silmin Majuri Ilkka Herranen rajavartiolaitokselta kertoi ihmiskaupasta rajavartioston näkökulmasta. Ihmiskaupan tunnistaminen on oma lukunsa, mutta sen jälkeen on vielä monta porrasta, ennen kuin päästään tuomiolle asti. Poliisilla pitää olla näyttöä, syyttäjän on syytettävä ja mihin lakipykäliin vedoten tuomioistuin tuomitsee. Siksi tarvitaan selkeä lainsäädäntö. Eurooppa haluaa suojata rajansa ja tiukentaa tänne pääsyä. Se taas ruokkii ihmisten laitonta välitystä. Aina löytyy ihmisiä, jotka ovat valmiita maksamaan mitä tahansa päästäkseen Eurooppaan. - On kahdenlaisia uhreja. Toiset KD Naisten ihmiskauppaseminaariin kutsuttiin myös niitä tahoja, jotka jo tekevät tai ovat aloittamassa työtä ihmiskaupan uhrien auttamiseksi. Norjan KD Naisten puheenjohtaja Mariam Rapp kertoi Norjan kokemuksista ja lainsäädännöstä. maksavat etukäteen ja heidät voidaan laittaa vaikka minkälaiseen veneeseen eikä välittäjä enää sen jälkeen piittaa, mitä heille tapahtuu. Esimerkkinä tästä on viimeaikaiset tapahtumat Italiassa, Ilkka Herranen kertoi. Toisille taas sanotaan, että voit maksaa sen jälkeen, kun olet päässyt kohdemaahan. Tämä tuntuu uhrista inhimillisemmältä ja siksi siihen on helppo suostua. Onhan annettu lupaus työpaikasta ja paremmasta elämästä. Tilanne kuitenkin muuttuu täysin. Tarjoilijan työ vaihtuu prostituutioon, tehdastyöhön hikipajassa tai ravintolatyöhön halvassa pizzeriassa. Asumusolot ovat alaarvoiset, passi on työnantajalla, et saa liikkua missään etkä pitää yhteyttä ulkopuolisiin. Olet velkaa työnantajalle ja velka on maksettava. Palkka kuluu kuitenkin kaikenlaisiin kuluihin, joten velka ei liiemmin lyhene. On kyse ihmisten huijaamisesta. Natalie Gerbert kertoi Monika- Naiset liiton työstä ihmiskaupan uhrein auttamiseksi ja Katriina Lehelmä esitteli Rose-projektin valmisteluja myöhemmin alkavaa vastaavaa toimintaa varten. Riitta Haapala KD Naisten 40-vuotisjuhla KD Naisten 40-vuotisjuhlaa vietettiin 4.10. Hotel Haagassa Helsingissä. Illan juonsivat Hannele Nyholm ja Marjatta Moilanen. Osallistujia oli lähes 60, joukossa muutamia, jotka olivat olleet toiminnassa mukana jo alkuvaiheessa. Puolueen tervehdyksen juhlaan toi puheenjohtaja, ministeri Päivi Räsänen. Muiden puolueen erityisjärjestöjen tervehdykset toivat ministerin erityisavustaja Niklas Andersson ruotsinkielisestä järjestöstä ja puheenjohtaja Lauri Kangasniemi KD Nuorista. Naisjärjestön historiikista otteita kertoi sen tekijä Eija Haiko Lappeenrannasta. Alkuvaiheita muisteli Hannele Nyholmin johdattelemana myös KD Naisten kunniapuheenjohtaja Sirkka Salmi Kangasalta. Päivällä oli pidetty KD Naisten liittokokous, joka kutsui kuusi kunniajäsentä. Heistä paikalla olivat kansanedustaja Leena Rauhala Tampereelta, Anja Paavonperä Turusta ja Hannele Nyholm Imatralta. He kaikki ovat toimineet pitkään järjestön puheenjohtajistossa ja liittohallituksessa. Kunniajäsenille luovutettiin kunniakirjat ja ruusut. Leena Rauhala kiitti kunniajäsenten puolesta. Liittohallitus halusi muistaa myös muita pitkään järjestön puheenjohtajistossa ja liittohallituksessa toimineita myöntämällä heille Kalevalakorun pronssisen Loviisa-soljen. Soljen saajista olivat paikalla väistyvä puheenjohtaja Marika Visakorpi Jyväskylästä ja kolmantena puheenjohtajana jatkava Paula Pennanen-Aitta Helsingistä. Juhlapuheen piti Marika Visakorpi. Hänellä tulee vuoden lopussa täyteen sääntömääräiset neljä perättäistä kautta puheenjohtajistossa, joten myös hänet kukitettiin. Lisäksi kolmas puheenjohtaja Riitta Haapala esitti Marikalle laulun yhdessä illan musiikista vastanneen Iida Elinan kanssa. Iida Elina on nuori musiikkilahjakkuus, joka lauloi kanteleella itseään säestäen omia kappaleitaan. Ravintolasaliin oli laitettu valokuvanäyttely vuosien varrelta ja niitä käytiin ahkerasti katsomassa ja tunnistamassa tuttuja vuosien takaa. Moni halusi tulla kuvatuksi pahvisen Impi Muroman kuvan kanssa. Kuva on peruja Naisjärjestöjen Keskusliiton 100-vuotisjuhlanäyttelystä. KD Naisten 40-vuotisjuhlassa nähtiin runsaasti kansallispukuja, jotka myös esiteltiin yleisölle. Kuvassa selin KD:n puheenjohtaja Päivi Räsänen ja KD Naisten kunniapuheenjohtaja Sirkka Salmi. Pöydän toisella puolella KD Naisten puheenjohtajistossa pitkään toimineet Leena Rauhala (vas), nykyinen puheenjohtaja Marika Visakorpi ja Hannele Nyholm.
6 17.10.2013 På svenska KD KD Kvinnorna, Naiset, naiset@kd.fi KD Kvinnornas seminarium om människohandel Värderingar skall styra lagstifningen I år har det gått 150 år sedan den regelmässiga riksdagsverksamheten inleddes i Finland. Man firar detta under temat lag, arbete, fred och ljus. När riksdagen samlades till en festsession till minnet av detta lyfte KD fram att rättvisan, friheten och välfärden har varit oersättliga värderingar när landet har byggts upp. Som parti lyfter vi fram betydelsen av en hållbar grund och kristna grundvärderingar i beslutsfattandet. Ordförande för Norges Kvinnoförbund Mariam Rapp (th) deltog i seminariet. Hon berättade om människohandel lagstiftningen i Norge. Bredvid henne ordförande för KD Kvinnorna i Finland Marika Visakorpi. Att motarbeta människohandel och hjälpa offren förutsätter ett förtydligande av lagstiftningen. Regeringen har förbundit sig till att arbeta mot människohandel. Det centrala förslaget från den arbetsgrupp som tillsattes av Ministerarbetsgruppen för den inre säkerheten, var att man för arbetet mot människohandel genom tvärförvaltningsmässig uppföljning och koordinering grundar en människohandelskoordinatorstjänst som placeras på inrikesministeriets polisavdelning. Utvecklandet av lagstiftningen som rör människohandelns offer Kommunernas kännedom om människohandelsfenomenet, identifiering av offer och kunnandet inom hjäparbetet varierar mycket. I inrikesministeriet har det sedan början av 2012 funnits ett projekt vars syfte varit att utreda huruvida lagstiftningen för att hjälpa och stöda människohandelsoffer fungerar väl samt att ge förslag om utvecklandet av lagstiftningen. Projektet bereder en utredning om nuläget beträffande hjälpandet av människohandelsoffer samt de slutsatser som drar upp linjerna för uppgörandet av regeringspropositionerna, berättade Marjo Anttoora på KD Kvinnors människohandelsseminarium. Arbetsgruppen granskar speciellt identifikation av människohandelsoffer, förutsättningar för att komma in i hjälpsystemet och avföras därifrån, service och stödfunktioner som berör hjälparbetet samt arbetsfördelningen mellan staten och kommunen i hjälpandet av människohandelsoffren. Kommunernas kännedom om människohandelsfenomenet, identifiering av offer och kunnandet inom hjälparbetet varierar mycket. En del av kommunerna har redan anammat hjälpandet av människohandelsoffer som en del av vanlig myndighetsverksamhet, medan okunskapen om människohandelsfenomenet i vissa kommuner gör det omöjligt att systematiskt identifiera offren och styra dem in i stödfunktionerna. Det här förutsätter en starkare satsning på skolning av kommunala myndigheter och en höjning av kunskapsnivån. Också organisationers kunnande i människohandelsfrågor bör kunna förstärkas. En internationell, komparativ undersökning Som stöd för framställandet av den tidigare nämnda arbetsgruppens förslag beställde inrikesministeriet en utomstående undersökning om europeisk lagstiftning som berör hjälpande av människohandelsoffer. Undersökningen blev färdig i augusti. Identifieringsprocessen kan klargöras på tre nivåer. På den första nivån upptäcker man ett antaget offer, på den andra nivån upptäcker man ett möjligt offer, vilket ger offret vissa rättigheter, och på den tredje nivån identifieras offret officiellt som ett offer. Det vanliga är att vilken som helst aktör kan upptäcka ett antaget offer och att upptäckandet inte har några andra kriterier än en misstanke om att fallet på något sätt kan vara kopplat till människohandel. Ett möjligt offer identifieras i de flesta länderna av polismyndigheten. Kriteriet för identifiering av ett möjligt offer är att det finns minsta liten risk att personen är ett offer för människohandel. Den officiella identifieringen Statssekreterare Marjo Anttoora talade i KD Kvinnors seminarium om människohandel, som hölls i Hotel Haaga i Helsingfors. görs vanligen av åklagaren efter att ha hört offret själv och olika parter. Genom den internationella jämförelsen drar vi nytta av information för att identifiera fungerande praxis, tillvägagångssätt och strukturer, som vi kunde utnyttja i vårt utvecklingsarbete, med beaktande av Finlands förhållanden och utgångspunkter, konstaterade Marjo Anttoora. Statssekreterare Marjo Anttoora Inrikesministeriet Dessa värderingar har vi förverkligat i behandlingen av höstens budgetförordningar i riksdagen. Totalförbudet mot bildreklam för alkoholprodukter har varit ett exempel på en viktig målsättning för vårt parti. Nu ser det ut som om den social- och hälsovårdspolitiska ministerarbetsgruppen är beredd att gå några steg i rätt riktning. Vi får inget totalförbud ännu men annonseringsbegränsningarna ökar. Forskningen har visat att speciellt ungdomar påverkas lätt av reklam. Från riksdagen Leena Rauhala Alkohollagstiftningen som helhet ses över. Regeringsprogrammet har med förnyelse av alkohollagen och rattfyllerilagen och förslag kommer till riksdagen under våren. Målsättningen är att få ner de alkoholrelaterade dödsfallen med 800 per år. Även barnskyddslagstiftningen förändras. Ministeriets utredningsgrupp har gett ut en slutrapport om fungerande barnskydd. Där lyfter man fram vikten av en kunnig och tillräcklig personal inom barnskyddet. Redan nu har man börjat förverkliga de förslag som utredningsgruppen kom med tydligare anvisningar hur barn i dessa ärenden skall bemötas. En tredje sak jag vill lyfta fram är närståendevården vars lagliga grund nu förändras. Utvecklingsprogrammet för den nationella närstående vården anvisar de strategiska mål vården skall uppnå. Man börjar också utarbeta en helt ny lag för närståendevården som kallas för avtalsnärståendevård som även skulle medföra en finansieringsmodell som gör det mer jämlikt kommuner emellan. Dessa lagar avbildar utvecklingen mycket bra och de värderingar som har fått vara med och styra under de 150 åren som riksdagsverksamheten pågått och de 40 åren som vår kvinnorganisation pågått skall också bära oss in i framtiden. Leena Rauhala riksdagsledamot leena.rauhala@eduskunta.fi Specialmedarbetare Niklas Andersson framförde KD:s Svenska organisationens hälsning till den 40 åriga KD Kvinnorna.
Kristillisdemokraattiset Naiset ry 17.10.2013 Naiset maailmalla 7 EPP Naisten kesäakatemia Roomassa Naisyrittäjyyden edistäminen - yhteistä ymmärrystä etsimässä Poliitikkojen on ymmärrettävä, että naisyrittäjyyden tukeminen edistää myös maan talouden elpymistä. Joukko johtavia EPP:n naispoliitikkoja ja europarlamentin edustajia kokoontui helteisessä heinäkuussa kesäakatemiaan Roomaan. Tarkoituksena oli sekä jakaa kokemuksia ja keskustella naisyrittäjyyden mahdollisuuksista näinä talouden epävakauden aikoina että tehdä sitä tutuksi poliittisille päättäjille mahdollisuutena talouden elvytykseen kunkin omassa maassa ja EU:n tasolla. Doris Pack Saksasta, meppi ja EPP Women in puheenjohtaja, toimi myös akatemian puheenjohtajana. Akatemiaan puhujiksi oli kutsuttu yrityksen perustaneita ja sen menestykseen kasvattaneita naisia. Heidän kokemuksistaan ja näkemyksistään pyrittiin listaamaan toimenpiteitä naisyrittäjyyden edistämiseksi. Akatemiassa kuultiin tohtori Marija Bobania Kroatiasta, tohtori Angelika Winzigia Itävallasta, Anna Fagerströmiä Ruotsista, Annick van der Geestia Alankomaista ja tohtori Regina Bichlmaieria Saksasta. Kaikkia heitä yhdisti huikea ura usealla yhteiskunnan sektorilla, poliitikkoina ja yrittäjinä. Marija Boban toimii lisäksi professorina ja yrittäjyyden edistäjänä yliopistossa. Naisyrittäjien oltava rohkeita ja uskallettava käyttää valtaa Esityksissä yrittäjyyttä kuvattiin lukumäärinä, piirrettiin yritysten yhteyttä talouteen ja painotettiin naisyrittäjyyden menestyksen avaimia. Menestys edellyttää puhujien mielestä naisyrittäjältä rohkeutta tulle esiin, esittää omia ansioitaan ja omata kykyä käyttää valtaa, ottaa paikkansa miesjohtajien joukossa miesten tapaan. Naisten tulee myös rakentaa naisosaajien verkostoja, joissa he voivat jakaa kokemuksiaan ja toimia toinen toistensa markkinoijina. Lisäksi tarvitaan eri intresseistä lähteviä itsenäisesti toimivia naisfoorumeja. Puhujat kuvailivat hyvin seikkaperäisesti tuntemuksiaan yrityksen perustamisvaiheen vaikeuksissa ja kertoivat myös omista voimanlähteistään vaikeissa tilanteissa. Heidän kertomuksiaan läpileikkasivat naisten ja miesten erot yritystä perustettaessa ja sitä johdettaessa. Uskallettava tehdä toisin Esitelmöijät nostivat esiin kulttuuriset tekijät tyttöjen valintoja sekä koulutukseen että työelämään ohjaavina. Regina Bichlmaieri n mielestä lasten kasvatuksen tulisi olla enemmän sukupuolineutraalia ja perinteistä riippumatonta vaihtoehtojen tarjonnassa. Annick van der Geest valotti painokkaasti ja selkeästi naisyrittäjän kykyä tehdä toisin. Erityisesti hän korosti naisten tapaa johtaa henkilöstöä kannustaen ja vastuuta jakaen. Hänen mielestään yritys on naiselle perhe, josta pidetään huolta ja jonka menestys mittautuu hyvänä elämän sisältönä. Miehet sen sijaan näkevät yrityksen enemmänkin bisneksenä ja statuksen määrittäjänä. Kesäakatemian ohjelmaan kuului myös kiertoajelu Roomassa. Kuvassa näkymä Castel Sant Angelo -linnamuseosta Vatikaanin suuntaan. Annick oli myös piipahtanut politiikassa ja todennut sen yrittäjämäiselle yksilölle mahdottomaksi foorumiksi toimia. Kun yrityselämässä pärjätään verkottumalla ja toinen toistaan tukemalla, politiikassa menestyjällä on aina kaksi selkään puukottajaa, hän totesi. Akatemiasta johtopäätöksiin EU:n jäsenvaltiot ovat yhteiskunnalliselta kehitykseltään hyvin erilaisia. Vanhoissa valtioissa kehittäminen pohjaa demokratiaan ja talous markkinaehtoisuuteen, missä kilpailukyky on keskeistä. Toimenpiteitä yrittäjyyden edistämiseksi on tehty aina 1990-luvulta alkaen. Uusissa valtioissa suurin poliittinen haaste on demokraattisen päätöksenteon rakentaminen ja korruption poistaminen. Yhteiskunnan rakenteissa piilevät vanhan vallan voimat vaikuttavat edelleen kehitystä jarruttaen ja kehittämiseen varattuja rahoja välistä vetäen. Balkanin maissa ihmiset rakentavat sodan raunioille ja traumoille. Akatemiaan kutsutut naisyrittäjät edustivat vanhoja valtioita, joissa yhteiskuntajärjestelmä ja naisten asema yhteiskunnassa on vakiintunut. Näissä valtioissa yrittäjyys nähdään kansantalouden uudistumisen ja vaurauden keskeisenä kulmakivenä. Yrittäjyyskasvatusta on kehitetty ja sitä on ulotettu tai ainakin ollaan ulottamassa kaikkiin kouluasteisiin. Joskin yrittäjyys määritetään ajattelu-, toiminta- ja suhtautumistavaksi työntekoon, nähdään se useimmiten vain ulkoisena yrittäjyytenä eli yritysten perustamisena ja sen kautta toimimisena. Yrittäjämäinen yksilö kaikissa tehtävissään, myös työntekijänä, saa aikaan lisäarvoa aktiivisuudellaan, luovuudellaan ja vastuullisuudel- Mirja Lauronen laan. Näen ongelmana politiikan kiinnittymisen tähän aikaan. Kun tämän päivän päätökset realisoituvat tulevaisuudessa, pitäisi päätösten horisonttina olla toivottu tulevaisuus. Yrittäjyys tutkimukseni (Yrittäjämäinen elinkeinopolitiikka, 2009) mukaan tarjoaa mahdollisuuden vastata myös kuntien ja julkisyhteisöjen haasteisiin. Nyt pitäisi tehdä yrittäjyyden mahdollisuus näkyväksi arjen toiminnassa. Olisiko tässä meille aktiivisille KD-naisille tilaus? Mirja Lauronen KTT, pj Keski-Suomen KD Naiset mirja@lauronen.org Ihmiskauppa on myös Euroopan häpeä! Jokaisen ihmisen ihmisarvo on mittaamattoman suuri. Kuitenkin Euroopassakin on satoja tuhansia ihmisiä, etupäässä naisia ja lapsia, joilta on riistetty heidän kaikki perusoikeudet ja he ovat päätyneet ihmiskaupan uhreiksi. Ihmiskaupan uhriksi päätyvät usein turvapaikan hakijat, laitonta maahantuloa ihmissalakuljettajien avulla yrittävät ja aivan laillisesti työnhakuun ulkomaille lähtevät. Kaikkein riskialttiimmassa asemassa ovat yksinäiset lapset ja nuoret. Ihmiskauppiaat saattavat uskotella uhreilleen tiedossa olevan helppoa työtä esimerkiksi lastenhoitajana ja hyviä ansioita. Totuus on päätyminen bordelleihin, orjatyöhön, rikolliseen toimintaan tai kerjäämään Euroopan kaduille. EU on pyrkinyt tehostamaan toimimaansa tämän nykypäivän orjuuden ja lasten seksuaalisen hyväksikäytön kitkemiseksi. Komissio teki vuoden 2009 maaliskuussa kaksi ehdotusta, joilla pyritään tehostamaan ihmiskaupan sekä lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja riiston ja lapsipornografian torjuntaa. Ehdotukset neuvoston puitepäätöksiksi velvoittavat EU:n jäsenvaltioita toimintaan seuraavilla aloilla: rikoksentekijöiden syytteeseenpano, uhrien suojelu ja rikosten ehkäisy. Ihmiskaupan torjuntaa koskevalla ehdotuksella taas lähennetään jäsenvaltioiden lainsäädäntöjä ja seuraamuksia sekä varmistetaan, että rikoksentekijät saadaan oikeuteen, vaikka he tekisivät rikoksensa ulkomailla. Jäsenmaissa puolestaan tarvitaan sekä uhrien parempaa oikeudellista suojelua että kovempia otteita rikollisuutta kohtaan. Rajavalvontaa on tehostettava ja koulutettava viranomaiset, mutta myös suuri yleisö paremmin tunnistamaan ihmiskaupan tunnusmerkkejä. Eri valtioiden oikeuslaitosten ja poliisiviranomaisten välistä yhteistyötä on myös tehostettava. Uhrien auttamiseksi tarvitaan yhteistyötä lähtömaiden kanssa, myös kolmannen sektorin järjestöt voivat auttaa uhreja toipumisessa ja tuen tarjoamisessa. Olemme tottuneet pitämään Suomea turvallisena lintukotona ja niinpä monille on ollut yllätys, että olemme ihmiskaupassa sekä kauttakulku- että kohdemaa. On aika avata silmät todellisuuteen; jokaisen tulisi olla tietoisempi siitä, mitä on hyväksikäyttö ja miten ihmiskauppiaat toimivat sekä pystyä tunnistamaan lähimmäisen hätä. Sari Essayah Europarlamentaarikko sari.essayah@europarl.europa.eu
8 17.10.2013 Arjen asioita KD Naiset, naiset@kd.fi KD Naisten liittokokouksessa valittiin uudet vastuunkantajat Uusi puheenjohtajisto esittäytyy Tiina Tuomela toinen puheenjohtaja Tulin mukaan KD:n toimintaan kunnallisvaaliehdokkaaksi syksyllä 2012. Jo useita vuosia itselläni oli ollut ajatus siitä, että yhteiskunta kaipaa muutosta. Ja nyt sitten tarjoutuikin mahdollisuus alkaa vaikuttaa laajemminkin yhteiskunnan epäkohtiin. Yhteiskunnan vähäosaiset tarvitsevat puolestapuhujaa. KD:n arvot ovat kohdallaan ja politiikassa juuri lähimmäisyys on mielestäni tärkeä ohjaava arvo. Ei kuljeta lähimmäisen ohi. Kun liityin puolueeseen, liityin samalla myös KD Naisiin. Tavoitteenani on KD:n ja myös KD Naisten näkyvyyden nosto. Olkaamme rohkeita tuomaan asiaamme esille, olemme Jumalan valo, annetaan sen loistaa maailmassa. Naisten asema maailmalla on paikoin varsin huolestuttava. Naisjärjestönä voimme keskittyä etenkin naisten asemaan ja elämäntilanteisiin, naisten tasa-arvon edistämiseen niin Suomessa kuin maailmalla. Tärkeää on siis myös verkostoitua muiden maiden KD Naisten kuin myös muiden naisverkostojen kanssa. Kiitän luottamuksesta ja yritän olle kaiken luottamuksen arvoinen. Muistetaan, että yhdessä voimme enemmän. Paula Pennanen-Aitta kolmas puheenjohtaja KD Naisten puheenjohtajisto 2014-2015: puheenjohtaj Marja-Leena Kemppainen (kesk), toinen puheenjohtja Tiina Tuomela (oik) ja kolmas puheenjohtaja Paula Pennanen-Aitta (vs). Liittohallitus 2014 Marja-Leena Kemppainen, puheenjohtaja Tiina Tuomela, toinen puheenjohtaja Paula Pennanen-Aitta, kolmas puheenjohtaja Anneli Louneva (Helsinki), vara Mari Rannikko (V-Suomi) Marja-Vuokko Mäkinen (Uusimaa ), vara Eija Haiko (Kymi) Raija Kuoppala (Satakunta), vara Mirja Lauronen (K-Suomi) Marja Apilainen (Häme), vara Sirkka Väänänen (E-Savo) Leena Rauhala (Pirkanmaa), vara Riitta Haapala (Pirkanmaa) Sointu Harju (P-P ja Kainuu), vara Anneli Siikavirta (P-Savo) Eeva Heinonen (Lappi), vara Aliisa Tohni (Pohjanmaa) Marja-Leena Kemppainen puheenjohtaja Olen ollut KD:n jäsen 26 vuotta, ja lähes yhtä kauan KD Naisten jäsen. Tähän mennessä luottamustehtävinä on ollut KD Naisten liittohallituksen varajäsenyys sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun naispiirin johtokunnan jäsenyys. Oulun kaupunginvaltuutettuna olen ollut 25 vuotta ja kansanedustajana 1999-2003. Olen ollut myös puolueen varapuhenjohtajana. Ammatiltani olen työhyvinvointikoordinaattori, työsuojelupäällikkö ja työnohjaaja. Ystävän pyyntö pani minut aikoinaan miettimään vastuuta yhteisten asioiden hoitamisesta. KD, silloinen SKL, oli ainoa puolue, mikä vastasi minun arvomaailmaani. Sen naistoiminta oli luonnollinen osa puoluetoimintaani. KD Naisilla on tärkeä tehtävä osana Kristillisdemokraattista puoluetta toimia yhteiskunnan epäkohtien korjaamiseksi. Tarvitaan yhteen hiileen puhaltamista ja talkoohenkeä. Puheenjohtajana 2014-2015 näen tärkeänä terävöittää poliitista toimintaa. Siinä tarvitaan kentän aktivoimista ja vahvistamista. Asumme mieheni kanssa Helsingin Laajasalossa. Elämäntyöni olen tehnyt pääasiassa kehitysvammaisten Aula-työkodissa Helsingissä. Toimin siellä osastoesimiehenä, apulaisjohtajana ja työhönvalmentajana. Olemme mieheni kanssa molemmat eläkkeellä. KD puolueeseen olen liittynyt jo 1980 luvun alussa. Aika pian Toini Lehto poimi minut Kaakkois-Helsingin paikallisosaston johtokuntaan. Myöhemmin yhdistettiin Kaakon- ja Itä-Helsingin paikallisosastot. Olen tässä paikallisosaston johtokunnassa edelleen. Pian olin mukana Helsingin piirihallituksenkin jäsenä. Lisänä tuli myös Helsingin naispiirin johtokunnan jäsenyys. Naispiirin johtokuntaan olen kuulunut koko ajan. Nykyisin olen sen puheenjohtaja. KD Naisten toimintaan olen osallistunut liittokokousedustajana vuosikymmeniä. Naisjärjestön toisena puheenjohtajana olen ollut kuusi vuotta. Seuraavana kaksivuotiskautenani pidän tärkeänä käydä naispiireissä tervehtimässä jäseniä ja kuuntelemassa alueiden ihmisten omia ajatuksia. Lisäksi haluan olla vahvistamassa kristillisen kasvatuksen ja -elämän arvomaailmaa. Tämä kaikki tietysti voimavarojen mukaan yhdessä muiden liittohallituksen ja puheenjohtajiston kanssa. Naispiirien kouluttamisella on myös tärkeä sija strategiassamme. Yhdessä tehden onnistumme!