SISÄLLYSLUETTELO Klubitalo-käynnit 20122 Toimintakertomus 20122 Karhulan klubitalo 15 v 4 Klubitalon ensimmäisten jäsenten haastattelu 5 RUNONURKKA 6 SYNTYMÄPÄIVÄSANKAREILLE JA VASTAVALMISTUNEILLE! 7 Klubitalon ja asumisyksikkö Sateenkaaren yhteinen laskiaisen vietto. 9 Suomalaisia laskiaisperinteitä 10 Alkusammutusharjoitus 11 SAMMUTUSPEITTEEN KÄYTTÖ 12 Näin elvytät 13 Novelli - Pelkuri (4. ja viimeinen osa) 14 Sosionomiopiskelijat Laura ja Ira 16 Työtä oppimassa 17 Kesäajan tapahtumia 18 Sudokut 19 1
Klubitalo-käynnit 2012 JÄSENET KAIKKI TAMMIKUU 442 650 HELMIKUU 427 725 MAALISKUU 440 719 HUHTIKUU 408 656 TOUKOKUU 445 700 KESÄKUU 363 542 HEINÄKUU 391 593 ELOKUU 312 517 SYYSKUU 336 540 LOKAKUU 434 714 MARRASKUU 376 631 JOULUKUU 252 406 YHTEENSÄ 4626 7395 KÄYNTIKERRAT 2012 800 700 600 500 400 300 200 100 0 TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU Toimintakertomus 2012 JÄSENET KAIKKI Karhulan klubitalo on kansainvälisen Fountain House -mallin mukainen, sosiaalipsykiatrista kuntoutusta tarjoava klubitalo. Klubitalo on jäsenyhteisö, jonka tavoitteena tarjota jäsenilleen mahdollisuuden omaehtoiseen kuntoutumiseen. Klubitalon toiminnan rahoittaa RAY sekä Kotkan kaupunki. Karhulan klubitalo on kotkalaisten mielenterveyskuntoutujien käytettävissä. Vuoden kuluessa Klubitalosta muotoutui uusien ja vanhojen jäsenten, vierailijoiden, harjoittelijoiden sekä työntekijöiden yhteinen klubitalo. Klubilla oli vuoden 2012 lopussa 198 jäsentä. Miesten osuus kävijöistä oli reilut 60%. Uusia jäseniä liittyi vuoden aikana 5. Klubitalokävijöitä oli vuoden aikana yhteensä 7395. Päivittäisiä käyntejä kirjattiin keskimäärin 35. 2
TOIMINNAN PAINOPISTEET 2012 Yhteisön toiminnan peruslähtökohtina ovat avoimuus, tasavertaisuus ja yhdessä tekeminen. Sunnuntain aukiolosta jäsenten voimin tuli vakiintunut käytäntö. Jäsenet pitivät klubitalon avoinna myös pitkien pyhien aikana. Samoin he kantoivat vastuuta silloin, kun työntekijät olivat koulutuksessa. Klubitalon toiminnan punaisena lankana on ollut integroituminen. Se tarkoittaa jäsenten integroitumista yhteiskuntaan osallistumalla siirtymätyöhön ja klubitalon ulkopuolisiin aktiviteetteihin ja myös maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen elämään osallistumalla klubitalon arkeen ja oppimalla vuorovaikutusta suomalaisessa klubitalossa. 1.Työpainotteisen päivän lisäksi klubitalo tarjosi harjoittelupaikan lähihoitaja-sosionomi- ja sairaanhoitajaopiskelijoille sekä suomenkielen oppimispaikan maahanmuuttajille. Maahanmuuttajia on ollut sekä Venäjältä, Afrikasta ja Aasiasta. Erilaisissa työtoiminnoissa tai harjoittelussa klubitalolla on ollut 3 henkilöä. Klubitalon jäsenet ovat osallistuneet kaikkien heidän ohjaamiseen omalla panoksellaan. 2. Klubitalon periaatteita kerrattiin vuoden varrella eri tavoin: Klubikokouksia pidettiin viikoittain ja vuoden aikana kaksi kehittämispäivää. Klubitalossa tehtiin itsearviointi käsittelemällä standardeja eli laatukriteerejä Fountain House-verkostossa hyväksyttyjen kysymysten avulla. Todettiin, että klubitalomme toiminta noudattaa suurelta osin laatukriteerejä. 3. Verkostotoiminta Yhteistyötä muiden Klubitalojen kanssa pidettiin yllä tutustumiskäynnein sekä osallistumalla klubitalojen yhteiseen kevätseminaariin Salossa. Klubitalolta vierailtiin opintoretkellä Lahden klubitalolla.. 4. Klubitalolla toimii siirtymätyöohjelma. Siirtymätyössä on ollut vuoden 2012 aikana 9 jäsentä. Siirtymätyöpaikkoina olivat KAKSPY ry:n asunnot, Kotka-Kymi seurakuntayhtymä ja Kikiva Oy. Työ on ollut siivousta, kiinteistön huoltotyötä sekä pyykkihuoltoa. 5. Klubitalon oma lehti Founzine ilmestyi neljä kertaa. Lehteä postitettiin niille jäsenille, jotka eivät ole aktiivisesti käyneet klubitalolla, muille Suomen klubitaloille, Kakspyn eri yksiköihin ja yhteistyökumppaneille. Klubitalon nettisivut saivat uuden raikkaan ilmeen nettivastaavan toimesta. 6. Yhteistyötä tehtiin Kakspyn eri yksiköiden, mielenterveyskeskuksen, Kotkan kaupungin asumisyksikön Miekun sekä Kuusankosken psykiatrisen sairaalan kanssa, jotka ohjasivat myös kävijöitä klubitalollemme. Yhteistyötä tehtiin myös maahanmuuttajien tiimoilta Ekamin, työ-ja elinkeinotoimiston sekä Kotkan kaupungin työllisyysyksikön kanssa. Uusi yhteistyökumppani oli Kyamkin luotsaama IDA2 projekti, mikä toi Kotkaan saksalaisia kuntouttavassa työtoiminnassa olevia nuoria. Karhulan klubitalossa oli yksi nuori opiskelemassa suomea ja kulttuuriamme osallistumalla työpainotteiseen päivään. Klubitalolta osallistuttiim IDAprojektin seminaariin Saksassa. Sosiaalityöntekijä-opiskelija Kreetalta oli työtä oppimassa Erasmus-vaihdon kautta. 7. Klubitalolla kokoontui säännöllisesti erilaisia opintopiirejä. Englannin ja venäjän kielen opintopiirit, liikunta- ja kädentaitoryhmät. Osallistujia jokaisessa ryhmässä oli 3-7. 8.Virkistystoimintaa harjoitettiin pitkin vuotta. Käytiin teatterissa ja elokuvissa. Erilaisia retkiä suunnattiin meren rannalle ja lähisaariin. Liikuntatapahtumiin osallistuttiin ja liikuttiin uimahallissa, kuntosalilla ja pallopelejä pelaamalla. Vuoden aikana käytiin kaksi kertaa Tallinnassa ja järjestettiin Kakspyn yhteiset matkat Helsinkiin Suomenlinnaan, Imatran mielenterveysfoorumiin ja Mielenterveysmessuille Helsinkiin. 9. Klubitalon keittiöyksikkö valmisti maukasta ja terveellistä kotiruokaa päivittäin, ja päivittäisiä ruokailijoita 10-20. 3
Karhulan klubitalo 15 v, perustettu 1.4. 1998. Sitä juhlistetaan omassa porukassa. Karhulan klubitalon perustivat Omaiset Mielenterveystyön Tukena Ry. Nykyään olemme Kaakkois-Suomen Sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen alaisena. Paikka oli Karhulassa rauhallisessa paikassa metsän ympäröimänä. Tontti oli suuri ja siellä kasvatettiin mm. marjapensaita ja kasviksia. Pihan merkitys varsinkin kesällä oli suuri. Siellä pidettiin juhlia, mm. klubilaisten häitä ja grillipaikalla grillattiin ja savustettiin kalaa ja makkaraa. Talon terassi toimi sateella juttu- ja tupakkapaikkana. Talo oli muuten Alvar Aallon toimiston suunnittelema ja noudatti Aallon tyyliä: valoa tulvi ikkunoista sisään ja takka oli hänen suunnittelulle ominainen. Nykyään talo on suojelukohde. 2000-luvulla metsää kaatui ympäriltä ja alkoi kiivas rakentaminen. Talon ympärille nousi kerrostaloja kuin sieniä sateella. Meille jäi kuitenkin vielä pihapiiria, jossa edelleen voitiin viettää aikaa ja hoitaa puutarhaa. 2010 tuli kaupunkilaisia. Saimme uudet tilat Kotkan keskustasta ja klubitalon toiminta jatkuu. Huomattiin, että klubitalo ei ole sidottu seiniin ja paikkaan vaan se kulkee ihmisten mukana: retkillä, matkoilla ja joka paikkaan missä olemme yhdessä. Klubitalon elämään näinä 15 vuotena on kuulunut häitä, kihlajaisia, syntymäpäiviä, lasten syntymisiä, kulttuuritapahtumia ja myös rakkaiden klubilaisten poismenoja. 4
Klubitalon ensimmäisten jäsenten haastattelu Kysyimme kolmelta klubitalon vanhalta jäseneltä klubitalon alkuajoista. Vastaajina oli Tomppa, Jari T. ja Toni S. Mikä kävijämäärä oli alkuaikoina? Jari: 20-30 henkeä päivässä. Tomppa: 10-20. Toni: N. 20, en muista tarkkaan. Monta jäsentä oli ekana vuonna? Jari: 50 jäsentä ensimmäisenä vuonna. Tomppa: N. 50 Toni: En muista. Mitä teitte klubitalossa alkuaikoina? Jari: Normaaleja töitä, esim. ruokalippujen myynti. Tomppa: Ruuanlaittoa, remonttia, pihajuttuja ja yhteisiä illanviettoja. Toni: Kunnostettiin klubitaloa, teimme polttopuita, ruoanlaittoa. Jokainen teki suunnilleen mitä kiinnosti ja osasi. Montako ohjaajaa oli alussa? Jari: 2 tai 3 ohjaajaa. Pekka Lehto. Tomppa: 2. Toni: 2. Mikä oli klubitalon merkitys sinulle silloin ja nyt? Jari: Tärkeämpi silloin, kuin nyt. Tomppa: Tärkeä. Avasi minulle uuden elämän. Vieläkin klubitalo on tärkeä. Saan pitää ryhmiä: ääniäkuulevien ryhmä, psykonomiaa, kummikoulutus. Toni: Saa tavata ihmisiä. Saa olla siirtymätöissä. Laajakosken kanttiinityö oli mukavaa alkuaikoina. Nyt siivoan. Teittekö matkoja alkuaikoina? Jari: Jonkin verran teimme matkoja. Tomppa: Tehtiin. Tallinnaan, Punkaharjuun ja Helsinkiin. Tutustuimme muihin klubitaloihin. Toni: Teimme reissuja muihin klubitaloihin. Terveisesi? Tomppa: Pitäkää klubitalomallia yllä. Se on tärkeä paikka kuntoutujille ja toimii. Toni: Jatketaan samaan malliin. 5
Tärkeä RUNONURKKA Olen tärkeä ihminen, jokainen ihminen on tärkeä ihminen. Maailmassa ei ole yhtään hyödytöntä ihmistä, jokaisella on paikkansa. Elämä on tärkeää. Jokainen ihminen on ihme, meitä on monta miljardia. Rakkaus on ihmeistä suurin ja mahdottomin. Jätkä tällainen Olen vain jätä tällainen, hyödytön, mutta hyvätapainen. Miksen sulle kelpaa? Pitäiskö minun olla rikas ja äveriäs, jonojen etuilija ja aina toisia kiusaamassa, mutta olen vain jätkä tällainen, turhan kiltti ehkä sinulle. Olen vain jätkä tällainen, josta aika teki reliikin, aika meni menojaan. Ehkä minulla oli etsikkoaikoja, mutta en käyttänyt niitä, joten minusta tuli vain jätkä tällainen. Vie minut Vie minut vapauteen, vie minut pois täältä, ole minulle hellä. Olen täällä maassa, päästä minut vapauteen. Anna minun elää. Olen sinun orjasi, jos vain annat elää runoili Toni S 6
SYNTYMÄPÄIVÄSANKAREILLE JA VASTAVALMISTUNEILLE! Arvioi puutarhasi kukkien mukaan, putoavia lehtiä älköön kirjatko kukaan. Mittaa päiväsi kultaiset hetket, unohda kokonaan pilviset retket. Laske yösi tähtitaivaat, turhaan uniasi varjoilla vaivaat. Täytä elämäsi hymyllä, miksi pilata sitä kyynelillä. Iloitse jokaisesta syntymäpäivästä, älä välitä vuosista. Vaan ikäsi laske ystävistä. Oppi tulee vain ahkeralla työllä, usein saa jatkaa päivääkin yöllä. Päämäärän kun viimein 7
saavuttaa - vielä silloinkin onnea tarvitaan. 8
Klubitalon ja asumisyksikkö Sateenkaaren yhteinen laskiaisen vietto. Liu lau laskiaista, vanhan muorin tappuraista, onko rokka keitetty, voita päälle heitetty? - Juho Oksman, Tervo 1937 9
Suomalaisia laskiaisperinteitä Monet Suomen laskiaismenoista ovat luultavasti peräisin vanhasta työnjuhlasta, jolloin naiset lopettivat pellavien, hamppujen ja villojenmuokkaamisen ja kehräämisen langoiksi. Laskiaisperinteistä elävät mäenlaskun ja jääkelkkojen tapaiset huvit. Enää laskiaista ei yhdistetä pellavankasvuun, vaan siinä hyvästellään pimein talvi ja aletaan odottaa kevättä. Laskiaisen perinneruokiin kuuluvat hernekeiton lisäksi laskiaispullat. Reformaation myötä paaston noudattaminen jäi suomalaisilta pois, mutta monet uskomukset ja kiellot pysyivät kansan mielissä. Laskiainen säilyi talonpoikaisena työnjuhlana ja ennen kaikkea naisten työ- ja toimialaan kuuluvana päivänä. Laskiaisen tienoille sijoittuu muinaiseurooppalainen vuodenvaihde, minkä vuoksi siihen on Suomessa liittynyt aikaisemmin runsaasti kansanuskomuksia ja taikoja. Työt piti lopettaa hyvissä ajoin iltapäivällä, jotta työt olisivat joutuneet hyvin koko vuoden. Saunaan täytyi mennä päivänvalolla ja siellä oli oltava ääneti. Laskiaisena syötiin aiemmin tukevasti liharuokaa, koska seuraavan kerran sai syödä lihaa vasta paaston jälkeen pääsiäisenä. Perinteisiä laskiaisruokia olivat rasvarieska ja liharokka. Rasvarieska oliohrajauhoista tehtyä leipää, jota oli höystetty sianihralla. Liharokka oli keitetty herneistä ja rukiinjyvistäja höystetty siansorkilla tai sian päällä. Keittoa kutsuttiin myös sorkkarokaksi. Myös herkut kuuluivat laskiaiseen. Laskiaispullatalkoivat yleistyä 1800-luvulla. Ruokaan liittyi myös uskomuksia. Sen piti olla ennen kaikkea rasvaista. Mitä enemmän rasva kiilteli sormissa ja suupielissä, sitä paremmin lypsivät lehmät ja siat lihoivat. Eikä rasvaa saanut pyyhkiä sormista pois, vaan sen piti antaa kulua itsekseen pois. Tämä takasi hyvän viikatteen käsittelykyvyn. Sormennuolija sen sijaan sai sirpeistä haavoja. Kun ruokien annettiin olla pöydässä koko päivän, se takasi runsauden koko vuodeksi Suomessa, jossa laskiaisen aikaan on talvikeli, liittyy laskiaiseen myös mäen laskeminen esimerkiksi pulkilla. Perinteisesti pulkkamäessä huudettiin pitkiä pellavia, hienoja hamppuja, räätikkäitä kun nurkanpäitä (hirrenpää nurkkasalvoksessa) ja nauriita kuin lautasia. Naapurin pellolle saatettiin toivoa tippuroita ja tappuroita. Mitä kauemmas kelkka luisti, sitä pidempiä pellavia saatiin. Muiden uskomusten mukaan naisten tuli pitää hiuksiaan auki ja harjata niitä usein. Näin taattiin pellavista puhtaita, kuituisia, vaaleita ja kiiltäviä. Kirjoitus otettu Wikipediasta. 10
Alkusammutusharjoitus 2. huhtikuuta klubilaisilla oli sammutusharjoitus Kotkan vapaaehtoisessa palokunnassa ( Kotkan VPK ). Kotkan VPK on perustettu vuonna 1876 ja kuuluu Suomen kymmenen vanhimman VPK: n joukkoon. Vuosi 2008 oli näin ollen palokunnan 132. toimintavuosi. Vapaaehtoiset palokunnat kuuluvat suomalaiseen turvallisuuteen. Nykyajan VPK on tehokkaasti toimiva yksikkö, jossa ihmiset tekevät turvallisuustyötä harrastuksestaan nauttien ja osaamistaan kartuttaen. Kotkan VPK: n toimitalo, vepskin talo, on seissyt paikoillaan Kotkan keskustassa jo vuodesta 1889. Talon sisällä ovat tallit kolmelle autolle, koulutus ja toimistotilat, kuntosali sekä sosiaalitilat. Harjoituksessa oli 15 klubilaista. Ensin palomiehet Jari Lipiäinen ja Sampo Tura kertoivat palokunnan historiasta ja toiminnasta. He esittelivät meille palopuvun ja suojavarusteet. Sitten me katsoimme elokuvaa alkusammutuksesta, turvatoimista. Sen jälkeen ulkona paloasemaan lähellä meillä oli sammutusharjoitus. Ensin palomiehet opettivat meitä sammuttaa tulen. Sitten jokainen klubilainen pukeutui suojapukuun, otti käteen vaahtosammutin ja sammutti tulen. Kielien harjoittelijat Gilberta ja Dusabe sammuttivat tulen nopeasti ja rohkeasti. Päivä oli hauska ja mielenkiintoinen. Sää oli kaunis ja aurinko paistoi. Klubilaiset olivat keväisellä tuulella. 11
SAMMUTUSPEITTEEN KÄYTTÖ OTA KIINNI NAUHOISTA MOLEMMIN KÄSIN VEDÄ PEITE ULOS LÄHESTY PALAVAA KOHDETTA PEITTEEN SUOJASSA PEITÄ PALAVA MATERIAALI KOKONAAN JÄTÄ PEITE PAIKOILLEEN KATKAISE VIRTA / KAASU ANNA JÄÄHTYÄ SOITA 112 (0112) OPASTA PALOKUNTA PAIKALLE KÄSISAMMUTTIMEN KÄYTTÖ IRROTA VARMISTIN SUUNTAA LETKU LIEKKIEN JUUREEN PAINA LAUKAISINTA 12
Näin elvytät Elvytyksen onnistumisen ratkaisee aika, joka kuluu sydämenpysähdyksestä elvytyksen aloittamiseen. Eloton ihminen näyttää kuolleelta, hengitys on pysähtynyt eikä verenkierron merkkejä ole. Ota selvää, saatko elottomalta näyttävän hereille. Ravistele ja kysy äänekkäästi "Oletko kunnossa, mitä on tapahtunut?" Jos hän ei herää, soita hätänumeroon 112. Avaa hengitystiet. Taivuta päätä taaksepäin ja nosta leukaa. Tarkista, hengittääkö autettava normaalisti? Katso, kuuntele ja tunnustele enintään 10 sekuntia. Jos hän hengittää normaalisti, käännä hänet kylkiasentoon ja valvo hengitystä ammattiavun tuloon saakka. Jos hän ei hengitä normaalisti, aloita paineluelvytys. Aseta toisen käden kämmenen tyvi keskelle rintalastaa ja toinen käsi sen päälle. Painele rintalastaa 30 kertaa painelutaajuudella 100 kertaa minuutissa. Anna rintalasta painua alapäin 4-5 cm. Jatka puhalluselvytyksellä. Avaa uudestaan hengitystiet. Sulje autettavan sieraimet etusormella ja peukalolla ja paina huulesi tiiviisti hänen suulleen. Puhalla 2 kertaa ilmaa keuhkoihin. Jatka painelu-puhalluselvytystä rytmillä 30:2, kunnes vastuu siirtyy ammattihenkilölle, hengitys palautuu tai et enää jaksa elvyttää. Kuvassa Toni ja Marko ENSIAPUHARJOITUKSET KLUBITALOLLA Klubitalolla pidettiin EA-harjoitukset SPR:n vapaaehtoisten voimin. Ensin katsoimme filmejä tavallisimmista sairauskohtauksista: diabetes, aivoinfarkti, nilkannyrjähdys ja elottoman ihmisen elvytys. Lisäksi harjoittelimme painesiteen laittamista, kylkiasentoa ja elvytimme Anne-nukkea. Kiitos EA-ryhmäläisille hyvästä opastuksesta. Hienoa, että he käyttävät vapaa-aikaansa ihmisten auttamiseen ja valistamiseen. 13
Novelli - Pelkuri (4. ja viimeinen osa) Tytöt menivät viemään lahjansa Samille. Jossain vaiheessa tytöt vain erkanivat ja Marianne päätti mennä tupakalla. Marianne meni keittiössä olevasta ovesta ulos. Pihalla oli keinu jonne Marianne suuntasi. Marianne istahti ja alkoi etsiä laukustaan sytkäriä, mutta sitä ei löytynyt. Samassa Mariannen viereen istahti joku ja ojensi sytkäriä. Tupakalla taas. Mariannen sydän alkoi hakata aivan mielettömästi. Tuntui siltä kuin huimaisi. Juu. Kiitos. Marianne sai sanottua kun otti sytkärin. Muuten viime kerralla ei muistettu edes esittäytyä. Mä olen Santeri Pihlajamaa. Mariannen oli pakko nielaista ennen kuin esittäytyi. Sen jälkeen hän oli taas aivan Santun pauloissa. Koko illan he olivat yhdessä. Milloin he tanssivat milloin he joivat olutta sohvan nurkassa. Kun bileporukka alkoi pikku hiljaa sammumaan kuka mihinkin Santeri suuteli Mariannea ensimmäisen kerran. Sen jälkeen Marianne tuntui olevan aivan selvä, vaikka tiesi ihan hyvin, että oli sen verran kuitenkin ottanut, että jos hän ajaisi autoa ja poliisi pysäyttäisi hänet hän kyllä joutuisi varmasti vankilaan ainakin yöksi. Ja saisi huimat sakot. Marianne luuli ettei kukaan nähnyt suudelmaa, mutta eräs joka oli sen verran ottanut että ei pitänyt alkuunkaan tilanteesta. Ja vaikeahan se onkin arvata, että näkijä oli Minerva. Minerva oli kyyneleet silmissä lähtenyt juoksemaan kotiin. Hän oli aivan järkyttynyt. Hän oli niin vihainen, että etsi äitinsä masennus lääkkeitä. Hän otti lasin vettä ja oli jo laittamassa muutaman pillerin suuhunsa kunnes pysähtyi. Hän laittoikin vesilasin pöydälle ja otti lääkepurkin taskuunsa. Hän meni vessaan ja laittoi meikkinsä uuteen uskoon. Kun hän pystyi hymyilemään hän lähti ripeää kävelyä takaisin Samin talolle. Talo oli hyvin hiljainen ja olohuoneessa oli enää muutama ihminen hereillä. Santtu ja Marianne olivat eräät heistä. Minervaa suututti heidät nähdessään hän kuitenkin sai rauhoiteltua itsensä ja meni Mariannen luo. Mallu kuule meidän pitää kyllä lähteä ku se Pauliinakin on tulossa vielä. Minerva oli kuin ei välittäisi siitä, että Santtu oli kietonut kätensä Mariannen ympärille. Marianne antoi suukon Santulle ja he sopivat näkevänsä sunnuntaina. Minerva ojensi Mariannen takin, jonka tämä oli ottanut samalla kun oli tullut. Mä käyn vaan vessassa ni mä tulen sitten. Okei mä olen tupakalla tossa etuovella. Tuu sit. Minerva meni ulos. Minerva sekoitti toiseen olueeseen tusinan verran ainakin masennuslääkkeitä. Ja avasi vielä toisenkin pullon, ettei Marianne vahingossakaan epäilisi mitään. Kukaan ei masenna mua. Etenkään tollanen joka hakee vaa kaikkea mun siivillä. Minerva mumisi melkein ääneen. Kun Marianne tuli Minerva antoi Mariannen takin ja oluen, johon oli sekoitettu masennuslääkkeitä. No miten meni Santun kaa? Minerva viritti keskustelua ja samalla silmäili kuinka Marianne joi oluttaan mitään aavistamatta. Marianne kertoi täydellisestä illastaan. Siitä miten he pystyivät juttelemaan Santerin kanssa kaikesta maan ja taivaan väliltä. Käveltyään bussipysäkille, minne Pauliina tulisi, Minerva ei voinut enää kätkeä pahaa oloaan. Marianne miten sä voit olla tollanen kauhee ämmä joka vie kaverilta poikaystävän? Oikeesti sulla ei oo omaa elämää ja kaiken lisäksi sä hankit kaiken mun siivellä. Sä olet pelkuri. Sä et uskalla elää omaa elämää. Sä olet säälittävä pelkuri! tuon kaiken sanottuaan Marianne kalpeni ja alkoi itkeä. Käy nyt itkemään vaan. Mene äitisi luo itkemään! Vai etkö uskalla tehä edes sitäkään?! Voi että sä olet pelkuri isolla P:llä. ja Minerva lähti kävelemään pimeää katua pitkin hymyillen. Sillä hän tiesi, että Marianne ei enää hänen elämäänsä pilaisi. Marianne itki ja joi loputkin olueestaan. Kello oli vasta yhdentoista. Hän saisi odottaa kaksi tuntia Pauliinaa. Marianne oli sen verran huonossa kunnossa, ettei muistanut kännykkäänsä lainkaan. Hänen korvissaan soi sana pelkuri. Ja lause et uskalla olla oma itsesi. Nyt Mariannea kadutti kaikki. Kaikki se mitä hän oli viikon siis pelkän viikon aikana tehnyt. Hän ei tunne itseään. Mariannea alkoi väsyttää. Hän tunsi itsensä hyvin rauhalliseksi ja väsyneeksi. Hän kävi nojaamaan bussipysäkin seinää. Samassa Marianne menetti tajuntansa ja kaatui maahan. Hän löi otsansa kiveen. Kahden tunnin päästä Pauliina saapui pysäkille juosten, koska oli nähnyt kauempaa, että pysäkillä makasi joku ja hänelle oli tullut kauheat ajatukset mieleensä. Ja hänen pahaksi onnekseen hän löysi Mariannen maasta. Otsa oli aivan veressä ja hän oli tajuton. Pauliina kokeili pulssin samalla kun etsi kännykkänsä. Luojan kiitos pulssi tuntuu. Pauliina sanoi hätäisenä ja itkuisena. 14
Pauliina Virtanen täällä tarvitsen ambulanssin ystävälleni ja pian. Kokeilin pulssin ja se on heikko. En tiedä mitä on tapahtunut, mutta hän makaa tajuttomana pysäkin vieressä. Rauhallisesti nuori neiti. Ambulanssi on jo tulossa. Onko ystävälläsi hyvä asento että hän saa henkeä? Miten ambulanssi voi olla jo tulossa enhän sanonut millä pysäkillä me olemme? Ei ole mitään hätää voimme jäljittää puhelut joten me näimme heti mistä soitit? Nyt kuuluu jo ambulanssin ääntä jätä vielä numerosi niin voit sitten sulkea puhelimen. Pauliina jätti numeronsa ja sulki puhelimen. Ambulanssi saapui ja ensiapuhoitajat nousivat nopeasti autosta ja ottivat paarit ja tutkivat Mariannea, jonka jälkeen hänet nostettiin ambulanssiin. Pauliina ei voinut kuin seurata vierestä ja nousta kyytiin kun he lähtivät keskussairaalaan. Ambulanssissa Pauliina kertoi, että Mariannen äiti olisi päivystävänä lääkärinä sairaalassa ja hän ei kykenisi hoitamaan omaa tytärtään, joten heidän olisi varmasti hälytettävä joku toinen. Ja niinhän siinä tapahtui. Mariannen äiti oli kauhusta kankea kun hänelle kerrottiin, että tyttö oli nauttinut alkoholin kanssa jotain lääkkeitä, joten vatsahuuhtelu täytyy tehdä ja on toivottava, että sitä ei tehdä liian myöhään. Yön tunnit kuluivat todella hitaasti. Niin Mariannen kotona, jossa hänen kaikki sisaruksensa olivat myös Liisa ja Maiju, kuin myös sairaalassa jossa Mariannen isä oli tullut sairaalaan tukemaan ex-vaimoaan. Pauliina istui kauhusta kankeana edelleen ja koitti vastata hoitajan kyselyihin. Sairaalaan käytävillä vallitsi kauhea hiljaisuus. Kukaan ei puhunut. Nyt kukaan ei myöskään itkenyt. Vallitsi pitkä hiljaisuus joka vasta sitten rikkoutui kun vatsahuuhtelun suorittanut lääkäri asteli Mariannen vanhempien luo. He aloittivat hirveän kyselyn: Kuinka Marianne voi? Mitä hän oli nauttinut alkoholin kanssa? Voiko häntä mennä katsomaan? Lääkäri vastasi heille pieni hymy kasvoillaan: Marianne voi nyt paremmin saimme kaiken epämääräisen pois sillä hän ei ollut kuitenkaan juonut niin paljon, että se olisi aiheuttanut kauheita vaurioita. Voitte mennä katsomaan häntä, mutta tuskin hän herää ennen kuin vasta huomen aamulla. Ja niin, se mitä hän oli nauttinut alkoholin kanssa, se oli jotain masennuslääkettä. Vielä en tiedä mitä. Tukekaa häntä nyt oikein paljon. Vanhemmat viettivät yön Mariannen luona. Ja kun hän heräsi, vanhemmat olivat niin onnellisia, että molemmat itkivät. Marianne oli aivan kauhuissaan kun kuuli mitä alkoholin seassa oli ollut. Minä en ole niitä itse ottanut! Minulla ei ole mitään syytä! Uskotteko?! Marianne ei tiennyt mitä hänen pitäisi sanoa tai ajatella. Hän oli aivan sekaisin. Mutta sitten hän muisti sen minkä Minerva oli sanonut ja kertoi hänen käyttäytymisensä aina bileisiin menosta asti. Mariannen vanhemmat kertoi asiasta poliisille ja jopa samana päivänä Minerva tunnusti sen että oli tehnyt sen. Hän joutui lastenkotiin vuodeksi ja sen jälkeen asiaa käsiteltäisiin uudestaan. Mariannella oli hirveä olo kun Pauliina tuli huoneeseen. Anteeksi. Mä olen ollu ihan kauhea. Marianne. Joskus on hyvä olla pelkuri. Ole mieluummin pelkuri älä yllytetty hölmö, jota haukutaan pelkuriksi vain sen takia kun, he jotka haukkuvat ovat itse asiassa itse pelkureita. Marianne katsoi Pauliinaa ja kiitti että oli tullut ajallaan tapaamispaikalle. Kuukausi oli kulunut tapahtuneesta kun Marianne kertoi asiasta Santerille, joka järkyttyi asiasta, mutta lupasi jäädä Mariannen tueksi. Marianne alkoi kasvattaa mustaa väriä pois, jotta oma luonnollisen vaalea hiusväri alkaisi näkyä. Hän myös kävi juttelemassa opettajansa kanssa ja lupasi tehdä niin paljon kotona töitä, että saisi muut kiinni. Marianne lähetti viestin Minervalle: En mä todellakaan halunnut tahallaan sulta viedä poikaystävää. Päinvastoin, jos olisin tiennyt sen, että Santtu on sun poikaystävä, en olisi tehnyt mitään. Vain yhdessä asiassa olit oikeassa ja sen minä tulen tästä eteenpäin aina muistamaan. Uskalla olla oma itsesi aina. - Suzanne 15
Sosionomiopiskelijat Laura ja Ira Olen Laura Mäkinen, ja olen kotoisin Kotkansaarelta. Tällä hetkellä opiskelen Lahden ammattikorkeakoulussa sosionomiksi. Suuntaudun sosiaalipedagogiseen aikuistyöhön, ja opintoni ovat nyt puolessa välissä. Tarkoitus olisi valmistua viimeistään joulukuussa 2014. Koska olen Kotkasta kotoisin, halusin tehdä harjoittelun täällä. Tutustuin KAKSPY:n nettisivuihin ja sain harjoittelupaikan Karhulan klubitalolta. Teen klubitalolla kymmenen viikon harjoittelua. Olen viihtynyt hyvin klubitalolla, koska täällä saa olla oikeasti tekemisissä ihmisten kanssa, ja minut on otettu täällä todella hyvin vastaan. Nyt, kun harjoittelu on loppusuoralla, tuntuu siltä, että olen saanut paljon eväitä tulevaisuuteen täältä klubitalolta. Vapaa-ajalla käytän paljon aikaa ruuan laittamiseen, kuuntelen musiikkia, tapaan ystäviäni ja käyn kävelyillä ja juoksulenkeillä. Minulle on tärkeää päästä muutaman kerran viikossa ulkoilemaan, koska ehkäisen sillä parhaiten stressiä! Hauskaa alkavaa kevättä ja suuret kiitokset jäsenille. Oli mukavaa saada tutustua teihin! 1. Kuka olet? 2. Mitä opiskelet? 3. Miten olet viihtynyt klubitalolla? 4. Mitä tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on? 5. Mikä on parasta koulutuksessasi? 6. Mitä muuta haluat kertoa? 1. Ira Metso, sosionomiopiskelija. 2. Koulutusohjelmana sosiaaliala ja sosionomiksi opiskelen ensimmäistä vuotta ja ensimmäinen harjoitteluni oli nyt täällä Karhulan klubitalolla. 3. Olen viihtynyt erittäin hyvin, en voisi kuvitella parempaa harjoittelupaikkaa. Kaikki ovat niin ystävällisiä ja ihania, olen niin juurtunut tänne, etten haluaisi lähteä ollenkaan. 4. Valmistuttuani haluaisin työskennellä juuri tällaisessa paikassa ja saada pitkän ja antoisan uran tällä alalla. 5. Sosionomi on juuri se ammatti, joka antaa minulle tunteen, että olen oikealla polulla ja saan siinä toteuttaa parhaiten itseäni. 6. Haluan kiittää teitä ihanasta harjoitteluajastani ja toivotan teille aurinkoisia esäpäiviä ja kaikkea hyvää sydämeni pohjasta. 16
Minun nimi on Sheikh Hussein Abdulkadir Työtä oppimassa Olen somalialainen, olen kotoisin Somaliasta. Olen 32 v. Olen naimisissa. Siellä minä olin työssä somaliassa. Olen taksikuljettaja mutta Suomessa ei ole työssä koska minun opiskelut. Minä tulin Suomeen 29-04-2011. Olen asunut Karhulassa. Olen opiskelija suomi kieli ja kulttuuri Itä-Karjalan kansanopisto Punkaharju. Klubitalon työntekijä ja jäsentä ovat ystävälliset ja sosiaaliset, haluaisin olla mukana aina klubitalon työntekijä koska te olisitte hyvi ystäviä. Kiitoksia paljon klubitalon työntekejä ystävällisesti. Minun nimeni on Yusuf Minä olen kotoisin Somaliasta. Minä tulin Suomeen kolmas elokuuta kaksituhatta yksitoista. Nyt minä olen asunut Suomessa yksi vuotta ja seitsemän kuukautta. Puhun jo melkein huonosti suomi. Minä tulen kolme kerata täällä Klubitaloon, olen tehnyt työharjotolle. Klubitalon työntekijä ja jäsentä ovat ystävälliset ja sosiaaliset, haluaisin olla mukana aina Klubitalon työntekijä, koska te olisitte hyviä ystäviä. Kiitoksia paljon Klubitalon työntekijä ystävällisesti Yusuf Minun nimi on Yuusuf Iid Olen somalialainen. Olen kotoisin Somaliasta. Olen 26 v. Olen naimisissa. Minulla on 3 lasta ja kaikki perhe on. Minä puhun somalia ja vähän suomea. Somaliassa minä olin työssä. Somaliassa minä olen laivan kuljettaja. Olin noin 6 vuotta töissä siellä. Ja kalastamassa. Minä tulin Suomeen 2011 marraskuussa ja minä olen ollut Suomessa 1 vuotta ja 4 kuukautta. Olen opiskellut neljä kuukautta Kotkassa ja 3 kuukautta bunkahariju itä kansanopisto. Minä opiskelen maahanmuuttajien ammatilliseen valmistava. Klubitalon hyviä työn ja ystäviä ja jäsen ovat. Kiitoksia paljon. Kaikki klubitalo. Kiitoksia paljon. Minä haluan työssä suomea. Iid. 17
Kesäajan tapahtumia 14:00-15:00 Kesämaanantaisin Mansikkalahdessa pelien pelaamista, uimista ja 05.06. Matka Korkeasaareen (klubi suljettu). 18.06. Mielenterveyskuntoutujien yleisurheilukilpailut Kouvolassa. 20.06. Torstaina perinteinen Varissaaren juhannusmatka. 20.06. Kesäteatteriin Neuvottomaan. Viikolla 30 Veneretki Haapasaareen tai Nuokon saaristoon. Kaikista matkoista ja tapahtumista lisätietoa klubitalolta. Puhelin 0407103260. 18
Helppo sudoku Vaikea sudoku 19
Karhulan klubitalo tarjoaa mielenterveyskuntoutujille kuntoutumista tukevaa toimintaa. Toimintaan osallistuminen on maksutonta ja lähetteetöntä. Koulukatu 10, 48100 Kotka puh: 040 7103 260 sähköposti: karhulan.klubitalo@gmail.com kotisivu:http://www.kakspy.com/karhulan_klubitalo.html 20