SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön tarpeet vahvuudet heikkoudet - Miten vaalivaliokunnan pitäisi toimia? - Tilanneharjoittelua (roolipelejä) - Välineet ( Työkalut ) - Kolme tärkeintä asiaa valiokunnan tehtävänä (kurssilaiset valitsee) - Yhteenveto kurssin sisällöstä (opittiinko mitään?)
Vaalivaliokunnan tehtävät sääntöjen mukaan RSKL:n SÄÄNNÖT Ei sano mitään PIIRIN SÄÄNNÖT Ei sano mitään YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Ei sano mitään YLEENSÄ EI SÄÄNNÖISSÄ mainita esim. miten ja keitä pitäisi valita vaalivaliokuntaan eikä sitä miten valintaa valmistellaan järjestön sisällä. YLEENSÄ EI SÄÄNNÖISTÄ myöskään käy selville vaalivaliokunnan tehtäviä. SIISPÄ JOKAISEN YHDISTYKSEN on (olisi) tehtävä itse, omaan seuraan tai järjestöön sopiva käytäntö ohjeistus jota voidaan toteuttaa sellaisenaan.
Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? Vaalivaliokunta voi vaikuttaa toiminnan jatkuvuuteen ehdottamalla päteviä henkilöitä luottamus tehtäviin Johtokunta Hallitus seuran järjestön tulevaisuus SYYSKOKOUS 8. Yhdistyksen puheenjohtajan, johtokunnan varsinaisten jäsenten ja varajäsenten valinta 9. Tarvittavien toimikuntien ja valiokuntien asettaminen ja niiden johtajien (puheenjohtajien) nimeäminen 10. Yhdistyksen edustajien valinta piirin kokouksiin 11. Kahden tilintarkastajan ja kahden varatilintarkastajan valinta tarkastamaan seuraavan toimintavuoden hallintoa, taloudenhoitoa ja tilejä
Järjestön tarpeet, vahvuudet heikkoudet? Jos järjestö on hyvin toimiva (toimii jäsenten ehdoilla) ja tulevaisuuden näkymät ovat hyvät, niin vaalivaliokunnalla on kohtuullisen helppo tehtävä, varsinkin jos hyvin toimivat luottamushenkilöt sitoutuvat jatkamaan tehtäviään. Jos järjestö on heikentymässä, talous huono, ideoita puuttuu, jäsenet eivät ole tyytyväisiä toimintaan, johdon henkilökemia ei toimi ja niin edelleen. Tässä tapauksessa on hyvä jos järjestöllä on koulutettu (pätevä) vaalivaliokunta. Yllä mainitussa tilanteessa on vaalivaliokunnalla paljon töitä, jotta tilanne saataisiin korjattua. Eikä ole ihan itsestään selvää, että henkilövalinnat yksin auttavat järjestön tilanteen korjaamiseen. Vaalivaliokunnan mahdollisuudet tällaisessa tilanteessa ovat tietenkin rajoitetut, mutta seura/piiri voisi kartoittaa järjestön vahvuudet ja heikkoudet ja verrata niitä tarpeisiin (tavoitteisiin). Vaalivaliokunta voi ottaa aloitteen ja kutsua seuran johdon yhteiseen kokoukseen jossa ongelmia puidaan. Tarpeen vaatiessa voi myös pyytää apua (piiriltä, liitolta) järjestön ulkopuolelta. Näin myös seuran johto tulee mukaan toiminnan elvytys prosessiin.
VAALIVALIOKUNTA TOIMII (esimerkiksi näin) Kokous 1 (kokoonkutsuja kutsuu jäsenet hyvissä ajoin = n. 2-3 k. ennen kokousta). - Vaalivaliokunnan puheenjohtajan valinta (esittää ehdotukset jäsenkokouksessa) - Keskustelua seuran tilanteesta: - toimiiko seura nykyisellä johdolla? - tarvitaanko muutoksia? - onko luottamushenkilöiden ikäjakauma hyvä? Nuoria mukaan? - tarvitaanko uusia ideoita? - jäsenten odotukset? Jäsenten tahto? - Käsitellään ehdotustarve - puheenjohtaja - erovuorossa olevat johtokunnan (hallituksen) jäsenet - varajäsenet johtokuntaan/hallitukseen - tilintarkastajat ja heille varajäsenet - edustajat liiton ja piirin kokouksiin - mahdollisiin muihin edustustehtäviin - Jaetaan tehtävät vaalivaliokunnan jäsenten kesken (lista: kuka kysyy ketä?) - erovuorossa olevilta kysytään aina ensin, mutta se ei tarkoita sitä, että heitä tullaan ehdottamaan tehtävään jäsenkokouksessa. - Päätetään seuraava kokous (jos ei niin puhj. kutsuu). Kokous 2 - Keskustellaan kyselyiden tuloksista (käsitellään listan tehtävät/nimet) - arvio tuloksista, tyydyttävätkö nimet/vastaukset tavoitteet? - jos ei, tehdään suunnitelma siitä miten eteenpäin = uusi lista - uusi kokous jatkuu
VAALIVALIOKUNTA TOIMII (esimerkiksi näin) Kokous 3 (tai 4 jne) - Raportoidaan kokous 2:ssa laaditun listan tehtävien anti - keskustellaan siitä, että onko parhaita mahdollisia ehdokkaita riittävästi (jos ei niin tehtävät jakoon vielä kerran) - Sovitaan (yhteisymmärryksessä) ketä tullaan ehdottamaan ja mihin tehtävään - listataan ne mielipiteet (argumentit) lyhyesti, miksi vaalivaliokunta ehdottaa tätä henkilöä ja miksi järjestö tarvitsee häntä. - Sovitaan miten tiedotetaan niille erovuorossa oleville, jotka ovat vastanneet myöntävästi jatkoon, mutta joita vaalivaliokunta ei tule ehdottamaan uudelleen valittavaksi (tämä on tärkeää tiedottaa ennen kokousta jotta mahdollinen pettymys ei johda esim. aktiivisen toiminnan lopettamiseen). Kun vaalivaliokunta on ehdokasvalintansa tehnyt, ja tiedottanut kyseissä oleville valinnoista voidaan nimet esittää myös johtokunnalle. Johtokunta voi täten tarkistaa ovatko ehdokkaat seuran jäseniä. Vaalivaliokunnan jäsenen on myöskin tärkeää muistaa, että ei välttämättä yritä ylipuhua henkilöä johonkin määrättyyn tehtävään, sillä useimmiten kyseinen ihminen ei ole tarpeeksi motivoitunut tehtävän hoitamiseen. Tärkeää on myös, että vaalivaliokunnan jäsenet ovat jotakuinkin tietoisia mitä puhj. tai johtokunnan/hallituksen jäsenten toimenkuviin kuuluu.
Ryhmätyö 1 Ryhmä A 1. Miettikää yhdessä kymmenen ominaisuutta joita järjestön puheenjohtajan olisi hyvä hallita. 2. Valitkaa niistä kolme jotka mielestänne ovat kaikkein tärkeimmät Ryhmä B 1. Miettikää yhdessä kymmenen ominaisuutta joita järjestön johtokunnan jäsenten olisi hyvä hallita. 2. Valitkaa niistä kolme jotka mielestänne ovat kaikkein tärkeimmät Ryhmä C 1. Miettikää yhdessä kymmenen ominaisuutta joita piirikokouksen tai liittokokouksen edustajien olisi hyvä hallita. 2. Valitkaa niistä kolme jotka mielestänne ovat kaikkein tärkeimmät Ryhmä D 1. Miettikää yhdessä kymmenen ominaisuutta joita tilintarkastajien olisi hyvä hallita. 2. Valitkaa niistä kolme jotka mielestänne ovat kaikkein tärkeimmät
VIHJEITÄ MAHDOLLISISTA EHDOKAS OMINAISUUKSISTA AJATELTAVAKSI - ENNEN EHDOKASVALINTOJA Puheenjohtaja Järjestöosaaja Johtamistaitonen Rehellinen Sosiaalinen Idearikas Taloudellinen Hyvä puhuja Kielitaitoinen Lojaali Suomalainen Hyvä kuuntelija Johtokunnan jäsen Ahkera Sosiaalinen Rehellinen Siisti Idearikas Osaava Järkevä Lojaali Kielitaitoinen Kiinnostunut koulutuksesta Tilintarkastaja Ekonomi Laskutaitoinen Rehellinen Osaa kirjanpidon Osaa tarkastaa tilit Ei johtokunnassa mukana Ei johtokunnan jäsenen sukua
Ryhmätyö 2 Kaikki ryhmät valitsevat keskuudestaan henkilön josta tulee vaalivaliokunnan ehdokas A ryhmä) järjestön puheenjohtajaksi, B ryhmä) johtokunnan/hallituksen jäseneksi, C ryhmä) edustamaan järjestöä piirin/liiton kokouksiin D) järjestön tilintarkastajaksi Ryhmät perustelevat, miksi juuri hän on oikea henkilö ehdotettuun tehtävään ROOLIPELIT Jokainen ryhmä valitsee yhden henkilön keskuudestaan joka esittää kokoukselle (meille muille) ryhmän perustelut niin vakuuttavasti, että me emme voi olla valitsematta häntä ehdotettuun tehtävään