TARTTUVAT TAUDIT- TEEMAVUOSI KÄYNTIIN HELSINKI OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI, ETT Ry

Samankaltaiset tiedostot
TAUTIRISKIEN HALLINTA ELÄINKAUPASSA

TARTTUVILTA TAUDEILTA SUOJAUTUMINEN TAUTIRISKIEN HALLINTA ELÄINKAUPASSA VENE- HANKE OULU

TAUTIRISKIEN HALLINTA ELÄINKAUPASSA

NAUTATILOJEN TAUTISUOJAUKSEN KRIITTISET PISTEET TARTTUVIEN TAUTIEN HALLINTA LAAJENTAVALLA NAUTATILALLA TARTTUVAT TAUDIT- SEMINAARI KÄLVIÄ

Asiantuntijaeläinlääkäri Olli Ruoho ETT ry

ELÄINTERVEYDEN HALLINTA HIEHOJEN RAHTIKASVATUKSESSA HELSINKI OLLI RUOHO, ETT RY

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

ELÄINTERVEYDEN HALLINTA INVESTOINNEISSA JA ELÄINKAUPASSA

ELÄINTAUDIT JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISY HIEHOHOTELLITOIMINNASSA SEINÄJOKI OLLI RUOHO, ETT RY

NAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI Dipl. ECBHM. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

TAUTIRISKIEN HALLINTA NAUTAKETJUSSA. Asiantuntijaeläinlääkäri, Dipl ECBHM Olli Ruoho Eläinten terveys ETT ry

Eläinlääkärin todistus pitopaikan eläinten terveydentilasta

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

Salmonella. - hankala haastaja Nousiainen. Pirjo Kortesniemi Eläinten terveys ETT ry

TAUDINAIHEUTTAJIEN KULKEUTUMINEN TUOTANTOYKSIKKÖÖN

NAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA HIEHONKASVATUKSEN ULKOISTAMISEN PELISÄÄNNÖT SEINÄJOKI

Vasikkakasvatuksen tautiongelmat ja tautihallinta. Heidi Härtel, nautaterveydenhuoltoeläinlääkäri Vasikkapäivät Tampere ja Iisalmi 5.10.

Älä päästä tilalle uusia tauteja. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke

NAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA

MITEN VÄLTYN TILAANI UHKAAVALTA M. BOVIS -TARTUNNALTA NAUTAELÄINLIIKENTEEN PELISÄÄNNÖT. OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ETT ry


TAUTIEN LEVIÄMINEN RUOKINTATEITSE

Eläinten hankinta Nasevaan ja M. bovis -seurantaan kuulumattomilta tiloilta on merkittävä terveysriski.

Nautaketjun turvallinen toimintapa

Eläinkaupan turvallinen toimintatapa

Erja Tuunainen ETT ry

PÄÄSENKÖ PATOGEENEISTA KOSKAAN EROON SANEERAUS JA MUUT MENETELMÄT HELSINKI

Tarttuvat eläintaudit

Ajankohtaista Nautaterveydenhuollosta. Heidi Härtel, nautaterveydenhuoltoeläinlääkäri Emolehmäpäivät Perunka

Lypsykarjan terveyden ja hyvinvoinnin haasteet investointivaiheessa, Eläinlääkäri Tuomas Herva, Atria

Eläinkauppa / näyttelyohjeita

Nautaketjun turvallinen toimintatapa?

Tampere Hannele Nauholz Asiantuntijaeläinlääkäri

ULOSTEPERÄISTEN TARTUNTOJEN TORJUNTA NAVETTASUUNNITTELUSSA

TOIMINTATAVAT ELÄINTAUTIEN LEVIÄMISEN EHKÄISEMISEKSI MAATILALLA

ELÄINTAUTIVAKUUTTAMINEN LÄHITAPIOLASSA. Jaana Sohlman

TILATASON TAUTISUOJAUS

Nautaketjun turvallinen toimintatapa?

Hengitystiesairaudet ja niiden torjunta

TAUTIRISKIEN HALLINTA LIHANAUTOJEN RYHMÄKASVATTAMOISSA. Sini Ahola, agrologiopiskelija 1

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä

Navetan täyttöopas. Eläinten lisäyksen strategiat

NASEVA UUDISTUU. Hämeenlinna Olli Ruoho Terveydenhuoltoeläinlääkäri, ETT ry Dipl. ECBHM

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari Helsinki Hannele Nauholz

Tautisuojaus ja hygieniaohjeet

Bioturvallisuussuunnitelmat tautitorjuntaa parantamaan tuotantotiloilla. Ell Virpi Seppänen, Emovet Oy/ Eläinterveyden tekijät hanke

Kotieläinalalle kilpailukykyä bioturvallisuudesta-hanke

KOKEMUKSIA SALMONELLASANEERAUKSISTA KOTIELÄINTUOTANTOTILOILLA

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio

M. bovis -riskinhallinta lihanautaketjussa. Eläinlääkäri Tuomas Herva, Atria Nauta ,

Eläinterveys euroina - esimerkkejä maidontuotannosta

Virusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa

Siitossonnikasvatustoiminnan ehdot

POIKAKOTIKÄSIKIRJA. (päivitetty ) Sisältö

Eläintautiasiaa. 11. ja LEL Anna Jeshoi

Karoliina Laiho ja Heidi Lehtonen. Nautatilojen tautiriskien hallinta

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira

Hämeenlinna Pirjo Kortesniemi

AJANKOHTAISTA NASEVASTA ja TIETOA KETJUINFORMAATIOSTA

Miten kansainvälinen spermakauppa toimii näkökulma leviämiseen sperman välityksellä?

Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta. ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy &

Tarttuvien tautien vastustus

Kanalan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Erja Tuunainen. Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ry ETT / Naseva

Erityistason vaatimukset

Tarttuvista taudeista

Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma

Navetan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry

Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry

Erja Tuunainen. Asiantuntijaeläinlääkäri Eläintautien Torjuntayhdistys ry ETT / Naseva

Separoidun kuivajakeen käyttö kuivikkeena Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017

Lampaiden (ja vuohien) tarttuvat taudit Tartunnoilta suojautuminen Jokioinen ell Johanna Rautiainen/Lammasmaailma OY

Sikalan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Kontaminaatioriskin hallinta

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala

Tilannearvio tilalla ja näytteenotto. Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista -teemapäivä Teija Kokkonen

Uusi eläintautilaki. Tarttuvatautipäivä Kajsa Hakulin

Lihatarkastustulosten hyödyntäminen M. bovis -tartunnan vastustuksessa

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista

Elinkeinon toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin todentamisessa

Presentaatio riskien realisoitumisesta Laitilassa

- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto

Lääkityskäytäntösuosituksia

Afrikkalaisen sikaruton torjunta Suomessa ASF-seminaari Sirpa Kiviruusu

SEOSREHURUOKINNAN HYGIENIARISKIT KUOPIO OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ETT RY

Broilereiden hyvinvointi ja terveys terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini

Luo itsellesi käyttäjätunnus!

Ohje eläinten viemisestä maatalousnäyttelyyn tai muuhun tapahtumaan

ETU-yhteistyöryhmän kokous Erja Tuunainen asiantuntijaeläinlääkäri

Maa ja metsätalousministeriön asetus

Maito- ja lihaketjun jäljitettävyysjärjestelmät - avoin, todennettava ja vastuullinen alkutuotanto

Nautojen tarttuvat taudit

YLEISPERIAATE. Uusien tautien tulo Suomeen estetään ja meillä jo maassa olevia tauteja vähennetään.

EU:n ja valtion korvausperusteet eläintaudeissa (esim. ASF) Kajsa Hakulin

havainnointiin ja tunnistamiseen terveydenhuoltokäynnillä

Maa- ja metsätalousministeriön asetus tarttuvan naudan keuhkoruton vastustamisesta

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Transkriptio:

TARTTUVAT TAUDIT- TEEMAVUOSI KÄYNTIIN HELSINKI 18.01.2012 OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI, ETT Ry

TAUDINAIHEUTTAJIEN KULKEUTUMINEN TUOTANTOYKSIKKÖÖN Ostoeläimet; välitys- ja jalostuseläimet Hoitaja, lomittaja Rehut, rehuvarastot Rotat, linnut, kissat ja koirat Vierailijat Laidunkontaktit Kuivikkeet Teuras- ja välityseläinautot

BVD: Suomi lähes vapaa Salmonella: 5-15 tilaa/v. EHEC: 5-15 tilaa/v. Pälvisilsa: 5-10 uutta tilaa/v. Paratuberkuloosi: NAUTOJEN TAUTEJA SUOMESSA 5 lihanautatilaa vuoden 1993 jälkeen Q-kuume: vasta-aineita löydetty muutamalta tilalta Virusripulit (talvidysenteria) Hengitystietulehdukset Virukset: RS-, korona-, adeno-, PI3, Bakteerit: Pasteurella multocida, Histophilus somni, Mykoplasmat: M. dispar, M. bovirhinis, Ureaplasma Tarttuvat sorkkasairaudet Tartunnalliset utaretulehdukset (Str. Agalactiae, S. Aureus ) BSE: 1 tapaus v. 2001

BVD: NAUDAN TARTTUVA VIRUSRIPULI Virallisesti vastustettavaksi taudiksi 2004 Rajoittavat määräykset tilalle, jolta löytyy vasta-aineita Vapaaehtoinen BVD- terveysvalvontaohjelma lakkautettu 2009 alusta Tuontieläinten ja -alkioiden vastaanottajaeläinten tutkimus ETT:n ohjeiden mukaisesti Karjakohtainen tilanne voidaan selvittää tankkimaidosta tehtävällä vasta-ainetutkimuksella Suomi on käytännössä BVD- vapaa = > ei tutkimustarvetta tilojen välisessä eläinkaupassa

2000-LUVULLA Vain yksittäisiä tapauksia SALMONELLA Lähes 100 % lypsykarja- ja noin 50 % lihatiloista ryhmävakuutuksen piirissä Saneeraukset rutiinia Näytteenotto vakiintunut eläinkaupassa Rehusektorin salmonellariskien hallinta korkealla tasolla Omavalvonta tilatasolla; esim. vuosittaiset salmonellatutkimukset

SALMONELLAN TAKIA RAJOITTAVIEN MÄÄRÄYSTEN ALAISINA OLLEET NAUTATILAT AJALLA 01.01.-31.12.2011 -S. Typhimurium DT 104 4 tilaa -S. Typhimurium FT 1 5 tilaa -S. Typhimurium FT 41 1 tila -S. Typhimurium NST 3 tilaa -S. Altona 1 tila -S. Haifa 1 tila -S. Müenchen 1 tila -S. Montevideo 1 tila -S.Enteritidis 1 tila (yhdellä tilalla S. Typhimurium, S. Haifa, S. Montevideo) 0 0 7 1 1 0 1 0 1 2 1 0 2

Salmonella Erittyy ulosteessa Tartunta vain suun kautta Ostoeläimen salmonellatutkimus Vakuutus velvoittaa! Eläinten hyvinvoinnin tuen perusehdossa Nasevan kansallinen taso 2 kk sisällä ennen siirtoa Yksilö- tai yhteisnäyte Karjanomistaja voi itse ottaa näytteet

EHEC = Enterohemorraginen E.coli Ei ole eläintauti Ihmisillä yleisvaarallinen tartuntatauti Tartunta todetaan teurastamokartoituksin tai selviteltäessä ihmisten sairastumisia; v. 2011 yhteensä 12 tilaa Tartuntatilalle riskinhallintasuunnitelma Tilan liityttävä Nasevaan Ei eläinten myyntiä pitoon ennen kuin tila on osoittanut toteuttaneensa riskinhallintasuunnitelmaa Ei teuraaksi lantaisia eläimiä: teuraskelpoisuustarkastus virkaeläinlääkärin toimesta 3-10 vrk ennen teurastusta Riskinhallintasuunnitelman toteutus; työtä, korjauksia, kuluja

NAUTATILOILLA VUONNA 2011 TODETUT EHEC- TARTUNNAT TILANNE 31.12.2011 >Teurastamoiden omavalvonta: - EHEC O 157:H7; 8 tilaa 2 >Humaanikontaktit: - EHEC O 157:H7; 3 tilaa - EHEC O 145: 1 tila 0 5 0 3 0 0 0 0 0 1 0 1

PÄLVISILSA Trichophyton verrucosum -sienitartunta Zoonoosi eli tarttuu eläimestä ihmiseen ja päinvastoin Itiöt kestäviä > oireettomatkin eläimet levittävät Ostoeläin aina riski! Lähtötilan pälvisilsavapaus varmistettava Tarvittaessa rokotus ennen siirtoa (tuontivaatimuksissa) Karanteeni + pesu (Imaverol, Virkon S) Tuotostappiot 5-10 %, vuotavauriot, ihotulehdukset Saneeraus rokottamalla; kulut n. 20 /eläin, ETT subventoi lypsykarja- ja emolehmätiloilla Ei välitys- eikä tuontieläimiä tilalla

PARATUBERKULOOSI Harvinainen Suomessa Ei virallisesti vastustettava eläintauti Elinkeinon pelisäännöt Tartunta useimmiten poikimisen yhteydessä hitaasti kehittyvä läheskään kaikki tartunnan saaneet eivät oireile Esiintyy yleisesti EU:n alueella Ruotsissa ainutlaatuinen vastustusohjelma tilanne tunnetaan hyvin lihakarjoissa Ongelmia! Diagnostiikka Pitkä itämisaika Saneeraus vaikeaa Yhteys ihmisen Crohnin tautiin?? yksi vaikeimmin hallittavista tuontiriskeistä!

VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä Virusperäisiä, sekundääriset bakteeritartunnat, Mycoplasma bovis (tuontiriski?) Pelisäännöt: Ilmoita oireista! Ei pitoeläinten myyntiä ennen kuin vähintään 1 kk kulunut viimeisistä oireista Evira: hengitystietutkimuspaketti, ripulipaketti Ohjeita: www.evira.fi

TARTTUVAT SORKKASAIRAUDET Sorkkavälin ihotulehdus Sorkkavälin ajotulehdus Sorkka-alueen ihotulehdus

SORKKAVÄLIN IHOTULEHDUS - Dermatitis interdigitales

SORKKAVÄLIN AJOTULEHDUS Yleensä yksi takajalka turvonnut

KANTASYÖPYMÄ Erosio ungulae

SORKKA-ALUEEN IHOTULEHDUS (DIGITAL DERMATITIS)

KOKONAISTILANNE TOISTAISEKSI HYVÄ Uusia tauteja ei ole tullut Rokotuksia ei tarvita!!! Maassa jo olevia tauteja on saneerattu MUTTA: Tuotantorakenteen ja -tapojen muutos tuonut uusia haasteita tautiriskien hallintaan. Nykyisellä monimuotoisella tuotantorakenteella ja eläinkaupan käytännöillä taudit leviävät!! Tautiriskien hallinta 300 lehmän karjassa vaatii erilaista toimintatapaa kuin 20 lehmän karjassa!!

KEINOT TILANTEEN YLLÄPITÄMISEKSI Tautien vapaaehtoinen* seuranta tiivistä ja tautien saneeraus systemaattista > Säännöllinen eläinten terveydenhuolto Tilanteen saavuttaminen/ ylläpitäminen on edellyttänyt ja edellyttää vastuunottoa ja aktiivista toimintaa etenkin tuottajilta: Kotimaan eläinkaupassa > Terveystodistukset käyttöön!! Eläinten ja rehujen tuonnit riskejä halliten Tautisuojauksen tehostaminen tiloilla. * Elintarviketeollisuus ja tuottajat

UUDEN ELÄINAINEKSEN HANKINTA LAAJENTAVILLE TILOILLE Uuden eläinaineksen hankintatapa ja riskitekijät: 1. Uudistus omana kasvatuksena - tautiriskejä ajatellen turvallisin tapa - vie aikaa, sitoo työvoimaa, vaatii asialliset tilat ja ruokinnan, jotta saadaan kestäviä tuotantoeläimiä - alkionsiirrot, sukupuolilajiteltu sperma - kasvatus muun eläintenhoidon ohella ei välttämättä aiheuta suuria kustannuksia

UUDEN ELÄINAINEKSEN HANKINTA LAAJENTAVILLE TILOILLE 2. Uudistus rahtikasvatuksena - vapauttaa työvoimaa, ei tarvita kasvatustilaa eikä rehuja > aiheutuu selkeitä kustannuksia - tautiriski vaihtelee; onko yhden tai muutaman tilan suljettu toimintamalli vaiko ulospäin avoin eläinliikenne (= hallitsematon tautisriski) - vastuukysymykset syytä selvittää etukäteen; mitä jos - kirjallinen kasvatussopimus; millainen tuote halutaan - alkionsiirrot, sukupuolilajiteltu sperma - tuleville eläimille vastaanotto-osasto - salmonellatutkimukset eläinsiirtojen yhteydessä

UUDEN ELÄINAINEKSEN HANKINTA LAAJENTAVILLE TILOILLE 3. Uudistus eläinostoina, kotimaa - nopea ja kustannustehokas (?) - tuotanto saadaan tehokkaasti alkuun - tautiriski sitä suurempi, mitä useammalta tilalta ostetaan - varminta ostaa kokonaisia karjoja, joiden tautihistoria tunnetaan, huonot eläimet voidaan ostovaiheessa laittaa teuraaksi => suunnitelmallisuus!! - ostetaan hyviä lehmävasikoita, jotka jatko kasvatetaan itse, mahdollisesti erillinen ostokaranteeni - lähtötilan eläinten terveydentilasta hankitaan mahdollisimman paljon dokumentoitua tietoa => ETU - nautakarjan terveystodistus, www.ett.fi

UUDEN ELÄINAINEKSEN HANKINTA LAAJENTAVILLE TILOILLE 4. Eläinten tuonnit - ei rutiinitoimintaa; tapa hankkia korkeatasoisia jalostuseläimiä, ei massatuotantoeläimiä - aiheuttaa aina korkeampia kustannuksia ja lisätyötä - ennen tuontieläinten hankintaa yhteys ETT:hen; selvitys lähtömaan ja lähtötilan tautitilanteesta; tuontien ohjaus tapauskohtaisesti ETT:n toimesta; Eviran ja ETT:n ohjeet - tuonnit mieluummin ns. polttiaisvapaana aikana (sinikielitautiriski), muita tautiriskejä mm. pälvisilsa - vaihtoehtona elävien eläinten tuonnille sperman ja alkioiden tuonti; tautiriskien kannalta turvallisempi vaihtoehto

UUDEN ELÄINAINEKSEN HANKINTA LAAJENTAVILLE TILOILLE Tilakohtainen toimintamalli valitaan olosuhteista, toimintatavoista ja tilan tavoitteista riippuen Eläinkaupassa suurimmalla todennäköisyydellä leviäviä tauteja ovat tartunnalliset sorkkasairaudet, uudet utaretulehdustartunnat, pälvisilsa, virusperäiset hengitys- tietulehdus- ja ripulitartunnat sekä salmonella (ellei salmonellatutkimuksia ole tehty) Eläinten tilapäisiinkin siirtoihin tilalta toiselle liittyy vastaava tautiriski kuin varsinaiseen eläinkauppaan; astutussonnien käyttö!?

MONIMUOTOINEN TUOTANTOTAPA JA ISO YKSIKKÖKOKO LISÄÄVÄT TAUTIRISKEJÄ!