TATE-järjestelmäohje

TATE-järjestelmäohje v 1.0 1 (81) P. Tikkanen/H. Kaartinen/M. Silvennoinen TATE-järjestelmäohje Versio 1.0 Versio pvm Kirjoittaja Kommentti 1.0 PJT & MSi & HJK & HKo & TMä 1. virallinen julkaisuversio. Huomioitu luonnosvaiheessa saatuja kommentteja, täydennetty ohjeistusta useissa kohdin (mm. kappale 3.4.2.7 Ilmamääräsäätimet) sekä lisätty liite 6. 0.66 11.10.2012 PJT & HJK & MSi Päivitetty Liite 3 (lisätty taulukko 1, poistettu viittaus liitteeseen 1) 0.65 11.9.2012 PJT & HJK & MSi 1. luonnosversio

TATE-järjestelmäohje v 1.0 2 (81) RAKENNUSPROJEKTIEN TATE-OHJE SUUNNITTELIJOILLE SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 5 1.1 Ohjeen tarkoitus... 5 1.2 Ohjeistuksen lukuohjeet... 5 2 SUUNNITTELUPROSESSI... 5 2.1 Suunnitteluprosessin tarkoitus... 5 2.2 Aikataulu... 5 2.3 Suunnittelutehtävien laajuus... 6 2.4 Suunnitteluprojektin organisointi... 7 2.5 Tavoitteet... 7 2.6 Tehtävien jako taloteknisessä suunnittelussa... 10 2.6.1 Tilaajan tehtävät... 10 2.6.2 Suunnittelijan tehtävät... 10 2.7 Laitteiden nimeäminen... 11 2.8 Suunnitteludokumenttien laadinta... 11 2.8.1 Suunnittelua koskevat tiedot ja vaatimukset... 11 2.8.2 Suunnitelmadokumentit (hankintaa palvelevat piirustukset)... 11 2.8.3 Toteutusta palvelevat dokumentit (asennuspiirustukset)... 11 2.8.4 Toteutusta palvelevien dokumenttien jakelu... 13 2.8.5 Loppudokumentit... 13 3 LVIA-SUUNNITTELUOHJEET... 14 3.1 LVIA -suunnitelmissa noudatettavat asiakirjat... 14 3.2 G1 Lämmitysjärjestelmät... 15 3.2.1 G11 Lämmöntuotanto... 15 3.2.2 G12 Lämmönjakelu... 16 3.2.3 G1262 Maahan asennettavat lämpöputkistot... 20 3.2.4 G1270 IV-laitteiden lämmitys-, jäähdytysvesi- ja LTO-putkistot... 20 3.2.5 G13 Lämmönluovutus... 21 3.3 G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät... 22 3.3.1 G2100 ja G2300 Vesijohdot ja vesijohtoverkostot... 22 3.3.2 G2500 Viemäriveden käsittely... 23 3.3.3 G2400 ja G2600 Viemäriputkistot ja tarvikkeet... 26 3.4 G3 Ilmastointijärjestelmät... 29 3.4.1 G31ja G32 Ilmastointikoneisiin liittyvät osat ja Ilmastointikoneet... 30

TATE-järjestelmäohje v 1.0 3 (81) 3.4.2 G33 Kanavistot ja kanaviston varusteet... 35 3.5 G4 Kylmätekniset järjestelmät... 43 3.5.1 G4121 Lauhduttimet ja G4123 Nestejäähdyttimet... 43 3.5.2 G4400 Kylmälaitoksen putkistot... 45 3.5.3 G4500 Ilmastoinnin jäähdytys... 45 3.5.4 G4550 Paikalliset suorahöyrysteiset jäähdytyslaitteet... 47 3.5.5 Split - MultiSplit jäähdytyslaitteet... 47 3.5.6 G4562 Puhallinkonvektorit vesipatterilla... 48 3.6 G7 Palontorjuntajärjestelmät... 49 3.6.1 Yleistä... 49 3.6.2 Sprinklerilaitteisto... 49 3.6.3 Sprinkleriluokitus... 50 3.6.4 Sprinklerikeskus... 50 3.6.5 Sprinklerit... 50 3.6.6 Automaattinen kaasusammutuslaitteisto... 51 3.6.7 Alkusammutuskalusto... 51 3.6.8 G7900 Savunpoistojärjestelmät... 51 3.7 J7 Rakennusautomaatiojärjestelmät... 52 3.7.1 Yleistä... 52 3.7.2 J71 Rakennusautomaatio... 52 3.7.3 J715 Kenttäliittymät... 58 4 SÄHKÖSUUNNITTELUOHJEET... 63 4.1 Sähkösuunnitelmissa noudatettavat asiakirjat... 63 4.2 S Sähköenergian jakelu- ja käyttöjärjestelmät... 63 4.2.1 S1 Asennus- ja apujärjestelmät... 63 4.2.2 S2 Sähkönjakelu ja siihen liitetyt kuormitukset... 65 4.2.3 S22 Sähköenergian pääjakelujärjestelmä... 65 4.2.4 S23 Laitteiden ja laitteistojen sähköistys... 70 4.2.5 S24 Sähköliitäntäjärjestelmät... 71 4.2.6 S25 Valaistusjärjestelmät... 72 4.2.7 S26 Sähkölämmitysjärjestelmät... 73 4.2.8 S27 Sähköajoneuvojen latausjärjestelmät... 73 4.2.9 S4 Varavoimajärjestelmä ja siihen liitetyt kuormitukset... 73 4.2.10 S5 UPS-jakelujärjestelmä ja siihen liitetyt kuormitukset... 74 4.2.11 S6 Turvavalaistusjärjestelmät... 74 4.3 T tietotekniset järjestelmät... 74 4.3.1 T1 Viestintä- ja tietoverkkojärjestelmät... 74 4.3.2 T2 Tilakohtaiset kuva- ja äänijärjestelmät... 76

TATE-järjestelmäohje v 1.0 4 (81) 4.3.3 T3 Merkinanto- ja kutsujärjestelmät... 77 4.3.4 T4 Tiedotus- ja näyttöjärjestelmät... 78 4.3.5 T5 Tilaturvallisuusjärjestelmät... 78 4.3.6 T6 Paloturvallisuusjärjestelmät... 79 4.3.7 T7 Viranomaisjärjestelmät... 80 4.3.8 T8 Automaatio- ja mittausjärjestelmät... 80 LIITTEET Liite 1: Tiedonvaihtoaikataulu, esimerkki Liite 2: Sisäilmaston tavoitearvotalukko, esimerkki Liite 3: Sähkölaitetunnus- ja merkintäohje Liite 4: Vaatimuksia rakennusautomaatiojärjestelmän Web-valvomolle Liite 5: Erillisen hälytysjärjestelmän periaatteellinen rakenne Liite 6: Mittarointiohje Liite 7: RAU-valvomografiikkaohje

TATE-järjestelmäohje v 1.0 5 (81) 1 YLEISTÄ 1.1 Ohjeen tarkoitus 1.2 Ohjeistuksen lukuohjeet Tässä asiakirjassa on esitetty Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n talotekniikan järjestelmäkohtaiset laatutasovaatimukset ja suunnitteluohjeet. Sähkötekninen toteutus on kuvattu S2010-sähkönimikkeistön pääotsikoita noudattaen. LVIA-tekniikka on kuvattu Talotekniikka RYL 2002 nimikkeistön pääotsikoita noudattaen. Tässä ohjeessa esitetyt tekstit toimivat ohjeina suunnittelijoille. Laadittu ohjeistus sisältää eritasoisia huomiokeinoja: määräykset on alleviivattu ja korostettu punaisella. Määräyksiä tulee ehdottomasti noudattaa. korostuksissa on käytetty lihavointia 2 SUUNNITTELUPROSESSI 2.1 Suunnitteluprosessin tarkoitus perusteet tai vinkit pyydetyille asioille ovat tummansinisellä. Suunnitteluprosessin tarkoitus voidaan tiivistään neljään pääkohtaan: 1. Määritellä ja selkeyttää yhteisesti tilaajan, käyttäjän ja suunnittelijoiden kesken projektille asetettavat tavoitteet ja suunnittelun lähtötiedot. 2. Varmistaa, että tavoitteet on ymmärretty oikein. 3. Varmistaa, että tavoitteet tulevat huomioiduksi suunnittelun jokaisessa vaiheessa. 4. Tilaaja ja suunnittelija seuraavat ja varmistavat tavoitteiden toteutumisen suunnitteluprosessin jokaisessa vaiheissa aikataulun mukaisesti. 2.2 Aikataulu Suunnittelu käynnistetään heti, kun suunnittelijat on valittu. Rakennuttajakonsultin johdolla laadittu alustava hankeaikataulu liitetään suunnitteluohjelmaan. Aikataulua päivitetään tarvittaessa esim. lähtötietojen tarkentuessa. Suunnitteluvaiheen alussa pääsuunnittelijan johdolla laaditaan ehdotus-, yleissuunnitelma- ja toteutusta palvelevista suunnitteluvaiheista yksityiskohtainen suunnitteluaikataulu. Rakentamisvaiheen alussa laaditaan pääsuunnittelijan johdolla aikataulu toteutussuunnitelmien luovuttamisesta urakoitsijoille.

TATE-järjestelmäohje v 1.0 6 (81) Muiden suunnittelijoiden edellytetään noudattavan laadittavia aikatauluja. Aikatauluilla varmistetaan suunnittelun lähtötietojen oikea-aikainen laadinta ja toimitus sekä toteutuksen edellyttämä suunnitelmien oikeaaikainen valmistuminen. Aikatauluissa mm. esitettävät asiat projektista ja vaiheesta riippuen: käyttäjän lähtötiedot oikea-aikaisesti suunnittelijoille viranomaisselvitysten oikea-aikaisuus CAD-pelisääntöjen vahvistus/tarkennukset sopiminen laitetunnusjärjestelmästä olosuhde-ja energiasimuloinnit LCC- ja LCA-laskennat valaistussimuloinnit palosimuloinnit TATE-suunnittelijoiden välinen tiedonvaihto tekniset tilavaraukset alakattopiirustusten laadinta reikäpiirustusten laadinta mallihuonepiirustusten laadinta mallinnusprojekteihin liittyvä oikea-aikainen tiedonvaihto siten, että mallinnuksen aloittamista edeltää riittävä 2D-suunnittelu ja eri suunnittelualoja koskeva yhteensovitusvaihe suunnitelmien valmistumisen järkevä porrastus kaikkien suunnittelualojen suunnitelmien yhteensovitus TATE-suunnitelmien tarkastus ja laadunvarmistus TATE-suunnitelmien valmistuminen urakkakyselyasiakirjojen laadinta toteutusajan suunnittelijoiden tehtävät. 2.3 Suunnittelutehtävien laajuus Liitteessä 1 on esitetty esimerkki projektikohtaisesti muokattavasta tiedonvaihtoaikataulusta. Suunnittelutehtävien laajuus on kuvattu Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n omassa Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelossa (TATE 2012), tässä ohjeessa sekä muissa tarjouspyyntöasiakirjoissa. Muita suunnittelutehtävän laajuuteen liittyviä vaatimuksia ovat: suunnitelma-asiakirjat laaditaan noudattaen SYK Oy:n CAD-, BIM- ja Loppudokumentoinnin luovutusohjeita, muut asiakirjat laaditaan Microsoft Office-ohjelmilla

TATE-järjestelmäohje v 1.0 7 (81) hankkeen tavoitteenmukaisuus tarkistetaan ennen kunkin suunnitteluvaiheen suunnitelmien hyväksymistä jokaiselle osapuolelle kuuluu rakennustyön turvallisuudesta hoitaminen valtioneuvoston asetuksen VNa 205/2009 mukaisesti oman suunnittelutehtävien laajuudessa. suunnitteluohjelmassa on kuvattava tiedossa olevat, hankkeeseen liittyvät vaara- ja haittatekijät. 2.4 Suunnitteluprojektin organisointi 2.5 Tavoitteet Suunnitteluohjelmassa kuvataan projektin organisointi käytettävissä olevien lähtötietojen mukaisesti. Suunnittelijoiden tehtävät ja toimivalta määritellään suunnitteluohjelmassa sekä Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n ja suunnittelijoiden välisissä sopimuksissa. Suunnitteluohjelmassa nimetään hankkeen pääsuunnittelusta vastaava suunnitteluosapuoli sekä hankkeeseen kiinnitettävät muut suunnitteluosapuolet; tiedot kirjataan Hanketietokorttiin. Suunnitelmat laaditaan yhteistyössä eri suunnittelualojen kanssa. Pääsuunnittelijan tulee huolehtia ja antaa tilaajalle riittävä selvitys siitä, että eri suunnitelmat ovat keskenään yhteen sovitetut. Suunnittelijoiden vastuulliset henkilöt kirjataan asianmukaisiin sopimuksiin. Yhteistyön menettelytavoista sovitaan erikseen suunnittelun alkaessa. Suunnitteluohjelmassa on esitettävä, miten rakentaminen on tarkoitus toteuttaa. Lopullinen toteutuspa valitaan ennen hankintasuunnitelmien laadintaa. Hankkeen tavoitteet kuvataan yleisellä tasolla siten, että suunnitteluryhmälle muodostuu yhtenäinen kuva hankeen laajuudesta, vaativuudesta ja tilaajan ja käyttäjän erityisistä hankekohtaisista tavoitteista. Erityisiä tavoitteita voivat olla mm.: oppimis- ja tutkimusympäristön kehittäminen ja kehittämisen huomioiminen rakennusprojektin yhteydessä kampuksen elävöittäminen, saavuttaa kokonaisuutena hyvä toimintaympäristö yliopiston strategian tavoitteen mukaisesti tilojen halutaan tukevan luovaa ajattelua, sosiaalista käytöstä sekä yhteisöllisyyttä. SYK Oy:n erityisiä painopistealueita uudisrakennus- ja ylläpito hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa ovat: johtaminen asiakkuuden hoito sisäilma tiedonhallinta ohjeistus.

TATE-järjestelmäohje v 1.0 8 (81) Muut painopisteet ovat: rakennussuojelu energia, kestävä kehitys kampuskehittäminen tilakonseptien kehittäminen palveluiden kehittäminen laadunhallinta riskienhallinta tilaajavastuu työturvallisuus peruskorjaukset. Näihin alueisiin liittyvät suunnittelutehtävät sisällytetään suunnittelualakohtaisiin tehtävämäärittelyihin suunnitteluvaiheittain. Suunnittelulle asetettavia tavoitteita ovat esimerkiksi: tilankäytön tehostaminen, tilajoustavuus; tilan käyttäjämäärän muutos tilojen muunneltavuuden huomioiminen arkkitehti- ja rakennesuunnitelmissa sekä LVISA- järjestelmissä tilan jakaminen pienemmäksi / yhdeksi isommaksi uusiutuvan energian käytön lisääminen eri ratkaisumallien ja vaihtoehtojen selvitys energiatehokkuuden parantaminen: IV-LTO tehokkuus, jäähdytyksen optimointi ja jäähdytyksen lauhdelämmön talteenotto, ilmanvaihdon ohjaus läsnäolon mukaan, ylilämmön huomiointi / poisto, jne. ilmanjaon tehokkuus / mallinnus suurissa tiloissa automaation älykkyys järjestelmäohjaukseen sähköratkaisujen energiatehokkuus: valaistuksen ohjaus läsnäolon ja päivänvalon mukaan passiivinen energiansäästö eristystehokkuus, lämmitys ja jäähdytys sisäilmastotavoitteet/sisäilmaluokka o o o o o tilojen kesän ja talven tavoitelämpötilat vaihtelurajoineen tilojen kosteusvaatimukset vaihtelurajoineen tilojen ilman maksimi nopeus oleskelualueella kesällä ja talvella tilojen tuloilman suodatusvaatimus tilojen sallitut sisäiset henkilömäärät ja lämpökuormat tilojen äänitasovaatimukset

TATE-järjestelmäohje v 1.0 9 (81) tilojen puhtausvaatimukset IV-jäähdytys, erillisjäähdytys opetustiloihin ja vaativiin laboratoriotiloihin laboratoriotilojen, muiden erikoistilojen sekä tekniikan putkitunneleiden tms. painesuhteiden hallinta huollon ja ylläpidon huomioiminen käyttöikätavoitteet varajärjestelmien tarve kohteen ja järjestelmien investointitavoitteet järjestelmien elinkaarikustannustavoitteet kohteen ja järjestelmien ympäristölliset tavoitteet ja mahdolliset ympäristöluokitusten vaatimusten huomiointi. Suunnittelun valmisteluvaiheessa määritellään kohteen järjestelmälaajuus ja toteutuslaajuus. Päätökset kirjataan TATE-suunnittelun tehtäväluettelon TATE 12 kohtaan C3. Pääsääntöisesti rakennustyypin luokituksena käytetään H Opetusrakennukset 531- Yliopistot ja korkeakoulut; tarkistetaan hankekohtaisesti. Yleisesti kaikissa järjestelmissä tulee huomioida, että ne ovat yhteensopivia kampuksella olevien järjestelmien kanssa. Tämä koskee erityisesti väyläpohjaisia tietojärjestelmiä kuten rakennusautomaatio, paloilmoitusjärjestelmä, kulunvalvontajärjestelmä, murtoilmaisujärjestelmä, kameravalvonta, puhelin- ja ATK-verkot sekä energian ja veden mittausjärjestelmiä. Lisäksi suunnittelijat ovat velvollisia päivittämään oman suunnittelutyönsä osalta eri järjestelmien rakennus- ja kampuskohtaiset kaaviot ja piirustukset. Mikäli em. piirustuksia ei ole kohteeseen laadittu, on suunnittelija velvollinen ilmoittamaan asiasta rakennuttajalle, joka päättää piirustusten laadinnasta tapauskohtaisesti. Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee toteuttaa suunnitteluohjelman mukaiset toiminnalliset ja laadulliset tavoitteet asetetussa tavoitekustannuspuitteessa. Ehdotussuunnitteluvaiheessa tulee varautua vaihtoehtoisten toteutustapojen ja ratkaisujen selvittämiseen. Hankkeen tarkemmat laatutavoitteet sekä muut tavoitteet täsmennetään suunnittelun alkuvaiheessa suunnitteluryhmän kanssa. Hankkeen kustannustavoitteet määritetään valittavien toiminnallisten ja laatutavoitteiden mukaisesti laaditun tavoitehintalaskelman perusteella. Tärkeimpien rakenteiden, rakennusosien ja teknisten järjestelmien valinnat suoritetaan tiedostaen ratkaisujen koko elinkaaren aikaiset kustannukset. Liitteessä 2 on esitetty projektikohtaisesti muokattava sisäilmaston tavoitearvotaulukko, johon LVI-suunnittelija kerää projektin alkuvaiheessa saamansa käyttäjän, tilaajan ja muiden suunnittelijoiden antamat lähtötiedot. Arvot toimivat suunnittelun lähtötietoina simulointeja, laskentoja, laitemäärityksiä ja elinkaarivertailuja tehtäessä.

TATE-järjestelmäohje v 1.0 10 (81) 2.6 Tehtävien jako taloteknisessä suunnittelussa 2.6.1 Tilaajan tehtävät 2.6.2 Suunnittelijan tehtävät Tilaajan tehtäviä hoitavat ensisijaisesti rakennuttajakonsultin TATEasiantuntijat, joiden lausunnon/ esityksen perusteella tilaaja tekee päätökset järjestelmävalinnoista ja suunnitelmien hyväksynnästä. osallistuu tavoitteiden ja tiedonvaihtoaikataulun määrittelyyn ja laadintaan osallistuu pääjärjestelmien valintaan valitsee suunnittelijan esitysten perusteella järjestelmät ja laitteet hyväksyy suunnittelijan suunnitteludokumentit peruskorjauskohteissa organisoi tutkimusohjelman, missä selvitetään mm. säilytettävät/purettavat järjestelmät ja järjestelmien osat. Tutkimusohjelmassa otetaan lisäksi putkiverkostokohtaisesti kantaa, voidaanko verkosto uusimisen sijasta peruskorjata pinnoittamalla tai sukittamalla. vertaa ja varmistaa tavoitteiden toteutumisen suunnittelun eri vaiheissa varmistaa, että vertailuissa on käytetty kokonaisenergiatarkasteluja varmistaa, että elinkaarikustannusvertailuissa on huomioitu investointi- ja energiakustannusten lisäksi myös muut kustannukset. Tällaisia ovat mm. kunnossapito-, huolto- ja korjauskustannukset. varmistaa tilaajan kanssa, että elinkaarikustannusvertailuissa käytetään tarkasteluun soveltuvia energian hintoja, tarkastelujaksoja ja korkokantoja varmistaa, tarvitaanko elinkaarikustannusvertailuissa herkkyystarkasteluja esim. energian hinnan kehityksen tai korkokannan suhteen tuottaa tilaajan päätöksen teon avuksi riittävän määrän vaihtoehtoja ja niitä vertailevaa informaatiota suunnittelun eri vaiheissa osallistuu tutkimusohjelmaan peruskorjauskohteissa osallistuu käyttäjän, tilaajan, muiden suunnittelijoiden ja viranomaisten välisiin neuvotteluihin riittävien suunnittelun lähtötietojen saamiseksi ja tiedonvaihdon varmistamiseksi varmistaa tilaajan hyväksynnän suunnitteludokumenteille.

TATE-järjestelmäohje v 1.0 11 (81) 2.7 Laitteiden nimeäminen Laitteiden nimeämisessä käytetään olemassa olevaa kampuskohtaista nimeämisjärjestelmää, jota laajennetaan tarpeen mukaan esim. uudisrakennuksia varten. Uudisrakennuksissa ja laajoissa peruskorjauksissa sähkökeskuksien nimeämiseen voidaan harkinnan mukaan käyttää liitteen 3 nimeämisohjeen mukaista nimeämistapaa. Muiden nimeämistapojen käyttö ei ole sallittua. 2.8 Suunnitteludokumenttien laadinta 2.8.1 Suunnittelua koskevat tiedot ja vaatimukset Lähtökohtaisesti kaikki CAD-piirustukset rakennushankkeessa laatii suunnittelija. Työselityksiin tms. määritellään mahdollisesti urakkaan sisällytettävät asennus- ja loppupiirustukset sekä niiden laadintaa koskevat vaatimukset. Laatija määritellään urakkarajaliitteeseen. 2.8.2 Suunnitelmadokumentit (hankintaa palvelevat piirustukset) Suunnitelmat laaditaan SYK Oy:n CAD- ja Tietomalliohjeen sekä TATE 12 tehtäväluettelon mukaisesti. 2.8.3 Toteutusta palvelevat dokumentit (asennuspiirustukset) Toteutusta palvelevat dokumentit laaditaan SYK Oy:n CAD- ja Tietomalliohjeen sekä TATE 12 tehtäväluettelon mukaisesti. Lisäksi noudatetaan kortin ST 13.28 periaatteita. Urakoitsijat velvoitetaan toimittamaan toteutusta palvelevien piirustusten laatimiseksi tarvittavien laitteiden tekniset tiedot kirjallisesti tai tiedostomuodossa asennussuunnitelmien laatijalle. Toteutusta palvelevina piirustuksina laaditaan mm. seuraavat piirustukset ja tiedot: Kaikki TATE-suunnittelijat: reikäpiirustukset tarvittavilta osin leikkauspiirustukset. teknisten tilojen asennuspiirustukset (suunnitelmat päivitetään valittujen laitteiden mukaisilla mitoilla ja tiedoilla). Mallinnusprojekteissa laitteet esitetään yhdistelmämalleissa. Seuraavat asennuspiirustukset kuuluvat LVIA-urakoitsijoille: mittapiirustukset laitteiden alustoista ja luukkujen, kehysten, säleikköjen yms. kiinnittämisestä rakenteisiin laiteasennuspiirustukset väestönsuojista vesikatolle sijoitettavien laitteiden (lauhduttimien, huippuimureiden ym.) ja niiden kannatusrakenteiden asennuspiirustukset, kannatuspiirustukset teetettävä rakennesuunnittelijalla

TATE-järjestelmäohje v 1.0 12 (81) säätölaitepiirustukset urakkaan sisältyvistä säätölaitteista ja niiden johdotuksista. Sähkösuunnittelija elementtien putkituspiirustukset 2.8.3.1 Teknisten tilojen asennuspiirustukset vahvavirtajohdotuspiirustukset ryhmäineen (1:50) telejohdotuspiirustukset järjestelmistä, jotka eivät ole tähtimäisiä (1:50 tai 1:100) jakokeskusten lähtökohtaiset ohjauspiirikaaviot telekaavioiden päivittäminen laitetoimitusta vastaaviksi telerunko- ja ohjausrunkojohtojen kaapelivetotaulukot ja kytkentäluettelot konehuonepiirustuksien täydennys sähkölaitteilla (urakoitsija toimittaa tiedot) asemapiirroksen maakaapeleiden sijainnit mitoitettuina kiintopisteisiin (urakoitsija toimittaa punakynätiedot) mahdollisten lämmityskaapelointien mitoituspiirustukset hankittavien telelaitteiden kytkentäpiirustukset Seuraavat asennuspiirustukset kuuluvat sähköurakoitsijalle: keskusten kokoonpanopiirustukset laiteluetteloineen kojetaulukoiden ja -luetteloiden täydennys lopullisia arvoja vastaaviksi paloilmoitusjärjestelmien asennussuunnitelman teettäminen paloilmoitinliikkeellä (sisällytetään sähköurakkaan). Teknisten tilojen asennuspiirustuksissa (suunnittelija laatii) esitetään mm. seuraavat asiat: laitteiden, putkistojen ja kanavistojen tarkat asennuspaikat laitemerkinnät huoltotilan tarpeet katkoviivoin laitteiden putkiliitosten paikat tarvittavat huoltotasot laitevalmistajien ilmoittamat laitteiden virtaustekniset suojaetäisyydet mm. säätöventtiileille, säätöpelleille, ilmavirran mittauksille, höyrykostuttimille jne. esitetään piirustuksissa mittaviivoilla. Pohjapiirustuksien lisäksi tehdään tarpeellisista kohdista leikkauksia ja detaljipiirustuksia. Piirustukset kierrätetään kommentoitavana ja valmiit piirustukset hyväksytetään kaikilla rakennushankkeen osapuolilla.

TATE-järjestelmäohje v 1.0 13 (81) Asennuspiirustuksia laaditaan vähintään seuraavista teknisistä tiloista: ilmanvaihtokonehuoneet lämmönjakohuone jäähdytyskonehuone sprinklerikeskus kaasusammutushuone pääsähkötilat. 2.8.3.2 Rakennusaikaisten muutosten esittäminen suunnitelmissa Suunnittelija laatii muutossuunnitteluasiakirjat kytkentöihin, mitoituksiin yms. vaikuttavista muutoksista, mutta ei lopullisten tuotevalintojen aiheuttamista muutoksista eikä pienehköistä, työmaalla sovittavista asennusteknisistä täsmennyksistä. Sellaiset suunnitelmissa esiintymättömät muutokset, joilla saattaa olla merkitystä rakennuksen tuleville käyttäjille, merkitään luovutusasiakirjoihin. Niitä ovat mm. lopulliset tuotetiedot, piiloon jäävien kanavien ja putkien sijoitusmuutokset sekä alakattojen yläpuolelle tms. paikkoihin piiloon jäävien sulku- ja linjasäätöventtiilien, säätöpeltien, puhdistusluukkujen yms. putkisto- ja kanavistovarusteiden todelliset paikat. Urakoitsijat velvoitetaan toimittamaan tiedot em. suunnitelmissa esiintymättömistä muutoksista punakynäsarjoihin merkittynä. 2.8.4 Toteutusta palvelevien dokumenttien jakelu 2.8.5 Loppudokumentit Hyväksytyistä piirustuksista toimitetaan urakkarajaliitteessä määritellyt sarjat kopioita tilaajan määräämille muille suunnittelijoille, valvojille ja urakoitsijoille. Toteutusta palvelevat piirustukset tarkastutetaan viranomaisilla ja ulkopuolisten verkkojen haltijoilla ao. viranomaisten tai verkon haltijan erillisohjeiden mukaan. Kaikkien toteutuksen osapuolten tulee huolehtia tarvitsemiensa piirustusten ja kopioiden tilaamisesta riippumatta siitä, kenen hankintaan piirustukset kulloinkin kuuluvat. Suunnittelija laatii loppudokumentit. Loppudokumentit laaditaan SYK Oy:n CAD-, Tietomalli- ja Loppudokumenttien luovutusohjeen mukaisesti.

TATE-järjestelmäohje v 1.0 14 (81) 3 LVIA-SUUNNITTELUOHJEET 3.1 LVIA -suunnitelmissa noudatettavat asiakirjat Suunnitelmissa noudatetaan seuraavia asiakirjoja: Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998 TalotekniikkaRYL 2002, Talotekniikan rakentamisen yleiset laatuvaatimukset Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa A1: Rakentamisen valvonta ja tekninen ohjeistus, määräykset ja ohjeet 2006 (Lyhenne RakMK A1) Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa A2: Rakennuksen suunnittelijat ja suunnitelmat, määräykset ja ohjeet 2002 (Lyhenne RakMK A2) Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa A4: Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje, määräykset ja ohjeet 2000 (Lyhenne RakMK A4) Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa D1: Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot. Määräykset ja ohjeet 2010. (Lyhenne RakMK D1) Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa D2: Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Määräykset ja ohjeet 2012. (Lyhenne: RakMK D2) Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa D3: Rakennusten energiatehokkuus. Määräykset ja ohjeet 2012. (Lyhenne: RakMK D3) Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa D4: LVI-piirrosmerkit, ohjeet 1978. (RakMK D4) Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa D5: Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta. Ohjeet 2007. (Lyhenne: RakMK D5) Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa E7: Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus. Ohjeet 2004. (Lyhenne RakMK E7) Suomen LVI-liitto, Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuusopas, Julkaisu 1.2012 Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa E9: Kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuus. Ohjeet 2005 (Lyhenne RakMK E9) Suomen Kaukolämpö ry, Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, K1/2003 Valtioneuvoston päätös koneiden turvallisuudesta (1314/94) / EU:n konedirektiivi (98/37/EY) Sisäilmayhdistys, Sisäilmastoluokitus 2008 (RT 07-10946) Maakaasu: RT-Ohjekortit RT 52-10491 sekä RT 62 10202 ja kaasuntoimittajan ohjeet

TATE-järjestelmäohje v 1.0 15 (81) 3.2 G1 Lämmitysjärjestelmät 3.2.1 G11 Lämmöntuotanto 3.2.1.1 G1110 Kauko- ja aluelämpö 3.2.1.2 G1111 Lämmönjakokeskukset Terveen talon toteutuksen kriteerit. Kriteerit ja ohjeet toimitilarakentamiselle. (2003) (RT 07-10805) Päivänvalon hallinta sisätiloissa. (2008) (RT 07-10912) LVI-suunnitelmassa laitteet ja materiaalit määritellään pääasiassa LVItarvikeluettelon mukaisesti. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää valmistajien tuotenimiä ja -koodeja. LVI-suunnitelman piirrosmerkit ja lyhenteet ovat pääasiassa RakMK D4:n mukaisia. Lämmitysjärjestelmän suunnittelussa tulee varmistaa mahdollinen rakennuksen tulevaisuuden laajenemisvara. Laajenemisvara huomioidaan tekniikkatilojen tilavarauksissa, tonttiliittymissä sekä runkojohdon mitoituksissa projektissa erikseen sovittavassa laajuudessa. Lämmityksen mitoitusperusteet eri tiloille määritellään suunnittelijan ja tilaajan välisissä neuvotteluissa Kunkin tilan lämpöhäviöt on kompensoitava kyseiseen tilaan asennettavilla lämmitysjärjestelmillä. Rakennuksen lämmöntuotantotapa valitaan suunnittelijan esittämien ja perustelemien vaihtoehtojen joukosta. Vaihtoehtoisten energialähteiden (esim. maa-, vesi- ja aurinkolämpö) käyttömahdollisuudet tulee kartoittaa projektikohtaisesti. Samoin toimitaan ilmaisenergialähteiden osalta (esim. jäähdytyksen lauhde-energia). Lämmitysjärjestelmä liitetään jakeluverkostoon mittauskeskuksen kautta. Urakkarajoissa noudatetaan lämmöntoimittajan suosituskytkentärajoja. Lämmöntuotantolaitteet sijoitetaan tekniseen tilaan lähelle päälämmönkäyttäjiä. Rakennus liitetään paikallisen energialaitoksen kaukolämpöverkkoon lämmönjakokeskuksen välityksellä. Kaukolämmön talojohdon sekä kaukoluettavan mittauskeskuksen asentaa energialaitos, mittauskeskuksen liittimien jälkeiset asennukset kuuluvat rakennuksen LVI-urakoihin. Energian- ja veden mittarointijärjestelmien vaatimukset on kuvattu tarkemmin kappaleessa 4.3.8.2 ja liitteessä 6. Suunnittelijan tehtäviin kuuluu esittää tilaajalle toisioverkostojen tyypit, lukumäärä ja ominaisuudet perusteluineen. Lämmönjakokeskus suunnitellaan asennettavaksi pakettitoimituksena sisältäen seuraavat komponentit: lämmönsiirtimet

TATE-järjestelmäohje v 1.0 16 (81) lämmityksen ja käyttöveden kiertovesipumput sulku- ja kertasäätöventtiilit moottoriventtiilit (erillistoimitus) tyhjennys- ja ilmanpoistoventtiilit lämpöverkoston täyttöventtiilit kylmän käyttöveden syöttöventtiili LVK -kiertovesipumpun venttiili lianerotin lämpö- ja painemittarit rakennusautomaation anturit (erillistoimitus) pumppujen ryhmäkeskus sisältäen pääkytkimen, moottorinsuojakytkimet, merkkivalot ja hälytyskoskettimet sisäiset sähkökytkennät riviliitin ja -kotelo rakennusautomaatiojohdatuksia varten. Lämmönjakokeskuksen valvonta- ja säätöjärjestelmien alakeskus (VAK) asennetaan erikseen lämmönjakohuoneen seinälle, eikä se kuulu pakettitoimitukseen. Rakennus-automaatiourakoitsija toimittaa pakettiin asennettavat anturit sekä moottoriventtiilit. Kaikkien komponenttien pitää olla helposti huollettavissa ja vaihdettavissa. Lämmönsiirtimet 3.2.2 G12 Lämmönjakelu 3.2.2.1 G1122 Lämpöputkistot ja varusteet Lämmönsiirtimien valmistuksessa ja asennuksessa noudatetaan voimassaolevia paineastiamääräyksiä ja asetuksia. Lämmönsiirtiminä käytetään kovajuotettuja levylämmönsiirtimiä, joiden materiaali on haponkestävä teräs (AISI 316). Lämmönsiirtimet toimitetaan tehdasvalmisteisin irrotettavin eristein kovamuovi- tai teräspinnoitteella. Lämmönsiirtimet putkistoineen varustetaan tärinäneristimillä / joustavilla liittimillä estämään äänen ja tärinän siirtymisen rakennuksen runkoon. Lämmönjakelussa käytettävät putket, laitteet ja varusteet tulee olla lämmityskäyttöön tarkoitettuja. Niiden rakenne, materiaalit ja pintakäsittely pitää valita siten, että normaalit käyttöolosuhteet eivät aiheuta korroosiota, ääntä tai muodonmuutoksia. Järjestelmä tulee suunnitella ja varustaa siten, että mahdolliset vuodot voidaan havaita nopeasti. Rakennuksen lämmitysjärjestelmä toteutetaan 2-putkijärjestelmänä, lämmönsiirtonesteenä toimii vesi. Putkitustapana käytetään pintaasennusta aina, kun se on mahdollista. Piiloasennuksissa saa käyttää vain suojaputkeen asennettua taipuisaa muoviputkea. Verkosto suunni-

TATE-järjestelmäohje v 1.0 17 (81) tellaan siten, että se on säädettävissä ja tasapainotettavissa koko laajuudeltaan. Putket mitoitetaan piirustuksiin nimellissuuruuksia käyttäen. Putken sisämitan tulee olla vähintään ilmoitetun DN-mitan suuruinen. Lämmitysputkiston materiaalina käytetään ensisijaisesti teräsputkea, vaihtoehtoisesti voidaan käyttää kupariputkea, jos sen kokonaisedullisuus teräsputkeen nähden voidaan osoittaa. Sähkösinkittyä teräsputkea voidaan käyttää väliaikaisissa asennuksissa ja vähäisissä määrin pysyvissä näkyviin jäävissä putkisto-osissa. Teräsputkiston mitoituskriteerit huipputeholle ovat seuraavat: putkikoko DN 15 50, maksimipainehäviö 70 Pa/m putkikoko DN 65 200, mitoitus rajanopeudelle max. 0,8 m/s alle DN15 teräsputkikokoa ei käytetä muualla kuin radiaattorien kytkentäjohdoissa. Käytettäessä kupariputkia, mitoituskriteerit huipputeholle ovat seuraavat putkikoko DN 12 200, mitoitus rajanopeudelle max. 1,0 m/s. Yleisiä lämpöputkistoon liittyviä laatuvaatimuksia: lämpöliike tasataan luonnollisella kompensoinnilla, paljetasaimia ei käytetä seinälävistysten kohdalla ei saa olla putkiliitoksia ja putki pitää olla irti rakenteesta vapaasti liikuttavissa putkikannakkeen ja putken välissä on aina oltava äänenvaimennus tyhjennysventtiilit suunnitellaan verkostojen alimpiin kohtiin ilmanpoistimet suunnitellaan verkostojen ylimpiin kohtiin verkosto huuhdellaan sykehuuhtelumenetelmällä linjakohtaisesti ennen käyttöönottoa. Huuhteluventtiilien paikat tulee suunnitella ja osoittaa piirustuksissa. lämmitysverkoston pumpun yhteyteen asennetaan sivuvirtasuodatin Kaiko 3614 08x patruunalla. Patruuna vaihdetaan käyttöönoton yhteydessä tyhjennysventtiilin yhteyteen asennetaan letkuliitin ja sulkutulppa lämmitysverkostot varustetaan paineanturilla, josta on siirrettävissä ohjelmalliset hälytykset valvontajärjestelmään. Suunnittelijan tulee esittää mittausalue järjestelmittäin ilmanpoistimet ovat rakenteeltaan putken laajennuksia. Ne varustetaan sulullisella ilmanpoistoventtiilillä. Laajennusosan halkaisija on 1,5 x putken halkaisija ja pituus 3 x laajennusosan halkaisija pumput ja venttiilit määritellään vaadittujen teknisten ominaisuuksien ja säädettävyyden perusteella

TATE-järjestelmäohje v 1.0 18 (81) Eristys: radiaattorit ovat teräslevyrakenteisia ja tehtaalla pintakäsiteltyjä, rakennepaine 600 kpa. Varusteena on patteriliitin ja ilmaruuvi. Eristysluokissa ja koodeissa viitataan seuraaviin RT-ohjekortteihin: RT 50 10 344 Talotekniikassa yleisesti käytettävät eristysmateriaalit ja niiden asennus 3.2.2.1.1 Pumput Lämpöjohtopumput ovat putkeen asennettavia keskipakopumppuja joko vesivoideltuna tai kuivamoottoripumppuna. LVI-suunnittelijan tulee varmistaa pumpun valinnassa oikea tuottokäyrästö ja optimoida P1 - ottamateho mitoituspisteessä. Vakionopeuspumppu Pumpun materiaalien on sovelluttava pumpattavalle nesteelle. Pumput on valittava niin, että kokonaishyötysuhde jää hyötysuhdekäyrän parhaimmalle alueelle. Kuivamoottori pumppujen moottoreiden tulee olla kaikissa kokoluokissa (E1) IE2 tai parempaa hyötysuhdeluokkaa. Kuivamoottori pumppujen juoksupyörä saa olla enintään kaksi dimensiota pienempi pumpun pesään mahtuvasta maksimi juoksupyörästä. Pumput on valittava niin, että tuottoa voidaan muuttaa 10 % suuremmaksi, joko juoksupyörää vaihtamalla tai kierrosnopeutta nostamalla, ilman moottorin suurentamista. Pumput integroidulla taajuusmuuttajalla Valitaan EC- moottoreilla varustettuja A- energialuokan pumppuja. Ns. kuivamoottoriset integroidut taajuusmuuttajapumput tulee varustaa erillisellä paine-erolähettimellä. Mikäli taajuusmuuttajissa ei ole erillistä näyttöä (esim. nostokorkeus, ohjaustapa, käyrä jne.) tulee urakoitsijan toimittaa erillinen kaukosäädin tiedon saamiseksi taajuusmuuttajista. Valvonta-alakeskuksiin kampuskohtaisella väylällä liitettävät pumput, tulee sisältää lisälaitteet, jotta pumpun indikointi, hälytys, ohjaus ja säätö ovat mahdollisia rakennusautomaation kautta. Pumppujen varasarjat Varasarjojen tarve määritellään tapauskohtaisesti ja sovitaan yhdessä tilaajan kanssa. 3.2.2.1.2 Pumppujen taajuudenmuuttajat Pumppuihin, joissa ei ole integroituja taajuusmuuttajia, asennetaan erilliset taajuudenmuuttajat. Taajuudenmuuttajat tulee valita siten, että ne vastaavat pumppujen lopullista nimellistehoa. Taajuusmuuttajien tulee täyttää häiriösietoisuuden ja - päästöjen osalta EMC - standardien EN50081-1, EN50082-1 sekä EN61800-3 vaatimukset.

TATE-järjestelmäohje v 1.0 19 (81) Taajuusmuuttajien tulee olla 3-vaiheisia puhallin- tai pumppumoottorikäyttöön tarkoitettuja ja taajuus-/virtasäätöisiä. Kaikkien kohteeseen toimitettavien taajuudenmuuttajien tulee olla samalta toimittajalta ja samaa tuotesarjaa, esim. ABB, Vacon tai Danfoss. Laitteet tulee varustaa kampuskohtaisella väyläliitynnällä. 3.2.2.1.3 Taajuudenmuuttajien ominaisuuksia 3.2.2.2 Paisuntajärjestelmä taajuudenmuuttaja ei saa aiheuttaa häiritsevää ääntä itsestään eikä moottorin välityksellä, eivätkä ne saa aiheuttaa häiriösignaaleja sähköverkkoon tai ympäristöön taajuudenmuuttajat on oltava varustettuja erityisin radiotaajuisten häiriöiden häiriösuotimin ja oltava häiriösuojattuja. taajuudenmuuttajien kotelointiluokka tulee olla vähintään IP 34. riittävä jäähdytys huomioiden, että ympäristön lämpötila on 0 +35 ºC verkkoliitäntä 240/400V + 10 %, 50 Hz + 2 Hz varustettava kampuskohtaisella väyläliitännällä. Mikäli tätä ei perustellusta syystä voi toteuttaa, varustetaan muuttajat vaihtoehtoisesti: o o o taajuudenmuuttajalle tuleva ulkopuolinen pyörimisnopeudenohjaus on 0 10 VDC ja 0/4 20 ma sekä digitaalisia sisääntuloja vähintään 6 kpl. taajuudenmuuttajalta tulee saada standardiviesti (0 10V, 4...20 ma) ulkopuoliselle pyörimisnopeuden näyttölaitteelle (säätö- ja valvontajärjestelmälle). taajuudenmuuttajalta tulee saada hälytys- ja käyttötilatiedot ja niiden tulee soveltua ulkopuoliseen ohjaukseen (päälle/pois). tehokerroin n. 1 koko teho- ja nopeusalueilla sisään menon tulee olla erotettu (isoloitu). ennalta ohjelmoitavia vakionopeuksia eri nopeustilanteille, lähtömomentin rajoitus ja ohjaus sekä paikallisesti että kaukoohjauksena suojausominaisuuksia: moottorin yli- ja alikuormitussuojat, ylija alijännite- sekä maasulkusuoja, vaihevalvonta sekä syöttöettä lähtöjännitteelle kestettävä käyttö myös ilman moottoria tarvittaessa RFI-suodin. Paisuntajärjestelmänä käytettään suljettua tai vain perustellusti kompressorilla varustettua järjestelmää. Paisunta- ja varolaitteiden sijoituksessa, asennuksessa ja käytössä on noudatettava painelaitesäännöksiä.

TATE-järjestelmäohje v 1.0 20 (81) Paisunta-astioina käytetään kalvopaisunta-astiaa tai vain perustellusti kompressoritoimista paisunta-automaattia. Kalvopaisunta-astiat varustetaan kiinteällä tai vaihdettavalla kalvolla. Esipaine- ja tilavuus valitaan rakennuksen staattisen painekorkeuden ja verkoston nestetilavuuden mukaan. Verkoston ja paisuntasäiliön väliseen putkeen asennetaan sulkuventtiili, joka asennetaan varoventtiiliin nähden paisuntasäiliön puolelle. Venttiilin virheellisen käytön estämiseksi poistetaan venttiilin sulkukahva. 3.2.3 G1262 Maahan asennettavat lämpöputkistot Lumensulatusputkistoa käytetään vain paikoissa, joissa liukkaudenestoa ei voida järkevästi hoitaa kiinteistönhuollon toimesta. Sulatusjärjestelmä liitetään kaukolämpölaitoksen paluupuolelle lämmönsiirtimellä. Järjestelmä on matalalämpötilajärjestelmä, menoveden lämpötila on + 35 C. Lämmönsiirtonesteenä käytetään 30 % vesiglykoliseosta. Järjestelmä mitoitetaan 300 W / m2 sulatusteholle. Maanpinnan alla oleva lämpötila-anturi pitää lämpötilan halutussa asetusarvossa, järjestelmän toimintaa ohjataan ulkolämpötilan mukaan siten, että toiminta-alue on 2,5 C +2,5 C. Putkistot asennetaan siten, että niiden kaikki osat voidaan tyhjentää ja ilmata. Projektikohtaisesti määritetään käytettävien putkien ja varusteiden tekniset vaatimukset. Jakotukki ja ilmanpoisto sijoitetaan paikkaan, jossa niitä on helppo huoltaa. Eristys: Eristysluokissa ja koodeissa viitataan seuraaviin RT-ohjekortteihin: RT 50 10 344 Talotekniikassa yleisesti käytettävät eristysmateriaalit ja niiden asennus RT 50 10 345 Taloteknisten eristysten mitoitus ja käyttö 3.2.4 G1270 IV-laitteiden lämmitys-, jäähdytysvesi- ja LTO-putkistot Putkistot toteutetaan 2-putkijärjestelmänä. Lämmitys- sekä jäähdytysputkistojen lämmönsiirtonesteenä on vesi. Lämmöntalteenottoputkistojen lämmönsiirtonesteenä käytetään vesi-glykoliseosta, jonka vahvuus maantieteellisestä sijainnista riippuen on 30 40 %. Glykolina käytetään etyleeniglykolia. Putkitustapana käytetään aina pinta-asennusta. Kohdan järjestelmissä voidaan käyttää kohdan G1122 (lämmitys) putkijärjestelmän materiaaleja huomioiden kuitenkin seuraavat muutokset: sekä jäähdytys- että lämmöntalteenottoputkistoissa putket pintakäsitellään kondensoituvan veden aiheuttamaa korroosiovaaraa vastaan seuraavasti: 1) putken pintarasva poistetaan orgaanisella liuottimella 2) putket teräsharjataan 3) putket pintakäsitellään kaksinkertaisella ruosteenestomaalauksella