Biotuli-kyselytutkimus Toteutettiin keväällä 2012 Tavoitteena oli saada tietoa Kaakkois-Suomen yritysten näkemyksistä bioliiketoiminnasta sekä yhteistyösuhteista muiden yritysten kanssa. Vastaajina Etelä-Karjalaiset ja Kymenlaaksolaiset yritykset (joiden yhteystiedot saatiin Biotuli-projektiin osallistuvilta alueellisilta kehitysyhtiöiltä) sekä kasvu- ja laajentumishaluiset maatalousyritykset Kymenlaaksosta (yhteystiedot saatiin Kymenlaakson Pro-Agrialta). Kysely lähetettiin yht. 288 yritykselle, joista kyselyyn vastasi 66 vastaus-% oli siten n. 23 %. Vastaajat olivat yritysten toimitusjohtajia, yrittäjiä/omistajia, markkinointi-, myynti- ym. päälliköitä, liiketoiminta- ja myyntijohtajia, ja maanviljelijöitä.
Vastaajayritykset - toimiala Muut 25 % Maatalous 35 % Ympäristö- ja kiinteistöpalvelut 4 % Kemianteollisuus 5 % Elintarviketeollisuus 7 % Puu- ja metsäteollisuus 8 % Metalliteollisuus 16 % Muut: graafinen teollisuus (pakkausten ja painotuotteiden valmistus, lujitemuoviteollisuus, bioenergia, konsultointi ja asiantuntijapalvelut (esim. vesien ja lietteiden käsittely, erotus ja puhdistus), prosessi- ja laitossuunnittelu, insinööritoimistopalvelut, prosessiautomaatio, korroosio- ja prosessimittauslaitteet, veneteollisuus, teollisuuden suunnittelu- ja projektihallintopalvelut
Vastaajayritykset - koko Pk-yritys 12 % Suuri yritys 6 % Pieni yritys 23 % Mikroyritys 59 % Mikroyritys: < 10 työntekijää, lvv tai taseen loppusumma enintään 2 milj. Pieni yritys: < 50 työntekijää, lvv tai taseen loppusumma enintään 10 milj. Pk-yritys: < 250 työntekijää, lvv tai tai taseen loppusumma enintään 43 milj. Suuri yritys: yritys, joka ei täytä edellä mainittua pk-yrityksen määritelmää
Tulokset - yhteenveto Bioliiketoiminnaksi tai biojalostamotoiminnaksi luokiteltavaa toimintaa ainoastaan pienellä osalla vastaajista. Bioliiketoimintaan yrityksiä ajavat eniten uudet liiketoimintamahdollisuudet, ja toisena uusiutumattomien energialähteiden kalleus raaka-aineina. Vastaajat myös näkevät, että bioliiketoiminta mahdollistaa uusien tuoteinnovaatioiden, ja liiketoimintamallien syntymisen. Bioliiketoiminnan kasvu ja yleistyminen maailmanlaajuisesti nähdään todennäköisenä. Näin ollen bioliiketoimintaan osallistuminen nähdään myös keinoksi parantaa yrityksen kilpailuasemaa. Kaikkein potentiaalisimpina bioliiketoiminnan tuoteryhminä pidetään bioenergiaa ja polttoaineita sekä sellu-, paperi- ja pahvituotteita. Vahvuuksinaan bioliiketoimintaan osallistumisessa vastaajat näkivät alalle sopivan kokemuksen, monipuolisuuden ja osaamisen. Heikkouksina vastaajat puolestaan näkivät toisaalta niin ikään tietämyksen puutteen alasta ja markkinoista.
Tulokset - yhteenveto Suurimpina bioliiketoiminnan kasvua estävinä tekijöinä nähdään lainsäädäntö ja byrokratia, sekä niistä johtuva kankeus ja ennustettavuuden puute. Julkiselta vallalta toivotaan yritysten tukemista investoinnein, alan tutkimukseen ja teknologioiden kehittämiseen panostamista, sekä eri toimialojen välisen yhteistyön tukemista. Valtakunnallisella tasolla toivotaan lainsäädännön ja ohjeistuksen sekä verotuksen selkeyttämistä ja pitkäjänteisyyttä. Myös rahoitusmekanismien luomista ja valtion tukemia yhteisiä projekteja biotuotteiden kehittämiseksi toivotaan. Maakuntatasolla toivotaan olemassa olevan osaamisen aktivointia perustamalla uusiin innovaatioihin perustuvia yrityksiä, sekä ylipäätään yritysten välisen yhteistyön kehittämistä. Suurimpana toiveena vastaajayrityksillä oli riittävän laajan yritysverkoston luominen paikallisista osaajista. Alueellisilta päättäjiltä toivottiin myös riittävän rohkeita ja tarpeeksi nopeita panostuksia. Enemmistö alueen yrityksistä on myös valmis tekemään enemmän yhteistyötä muiden yritysten kanssa sekä toimimaan laajemmissa, useista toimijoista koostuvissa yhteistyöverkostoissa.