HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret
LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten pienituloisuusaste on selvästi vertailukuntien korkein mutta lapsiperheiden suhteellinen tuloasema ei ole keskimääräistä heikompi verrattuna kunnan yleiseen pienituloisuusasteeseen. Yläkoululaisten keskuudessa korostuvat psykososiaaliset ongelmat (ystävien puute, masentuneisuus, koulukiusaus, vanhemmuuden puute). Toisen asteen opiskelijoiden kohdalla näkyvät erot elintavoissa. Ammatillisissa oppilaitoksissa esiintyy selvästi enemmän esim. tupakointia. Ylipaino on lisääntynyt yleisesti ikäluokassa ja on vielä yleisempää ammattikoululaisten keskuudessa kuin lukiolaisilla.
LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Joensuussa nuoria jää koulutuksen ulkopuolelle vähän suhteessa vertailukuntiin. Kuitenkin nuorisotyöttömyys on vertailualueiden korkein, jonka seurauksena myös toimeentulotukea saaneiden määrä on vertailukuntia korkeampi. Mielenterveyshäiriöt ovat lisääntyneet nuorilla aikuisilla kuten myös päihdehuollon raskaiden palveluiden käyttö.
LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Kokemustieto hyvinvoinnista (SOHVI hanke): Kokemustiedon mukaan perheet toivovat neuvolasta nykyistä enemmän tietoa, tukea ja ohjausta perheen arkeen, varsinkin odotus ja vauva aikana sekä erotilanteessa. Perheet tarvitsisivat kotiin vietävää arkista apua sekä matalan kynnyksen palveluja ilman paperibyrokratiaa. Myös mielenterveysongelmat nousevat esille, erityisenä haasteena on saada tukea ja apua vanhempien ongelmiin. Vanhemmat kokevat asuinalueen lapsiperhepalvelut ja paikalliset vanhempien vertaisverkostot tärkeiksi. Tiedonkulkua ja vuoropuhelua tulisi kehittää yleisemminkin. Perheissä toivotaan, että lapsille löytyisi monipuolisia harrastusmahdollisuuksia läheltä kotia, harrastuksiin kuljettamiseen kuluu aikaa ja rahaa. Perheen niukka taloustilanne heikentää hyvinvointia.
LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Asiantuntijoiden kokemukset (SOHVI hanke): Asiantuntijahaastatteluissa nousee esille avio ja avoerojen sekä huoltajuuskiistojen vaikutus perheiden kanssa tehtävään työhön. Uutena huolestuttavana ilmiönä nähdään erojen yleistyminen vauvaperheissä, samoin kuin koululaisten oireilu (esim. väkivaltaisuus) ja tyttöjen lisääntyneet ongelmat (esim. masennus). Asiantuntijahaastatteluissa nousee esille suurien päiväkoti ja oppilasryhmien haasteet. Perheissä murrosikä nähdään edelleen haasteellisena vaiheena ja murrosikäisen vanhemmuus koetaan vaativaksi. Asiantuntijat toivovat yhteistyön kehittämistä erityisesti mielenterveysongelmien osalta. Haastatteluissa tuodaan esille myös alueellinen epätasa arvo Joensuun sisällä. Kaupungin ns. reuna alueella olevien perheiden nähdään olevan huonommassa asemassa. Myös nuorten hyvinvointiin liittyvät riskit ovat suurempia näillä alueilla. Asiantuntijoiden mukaan suurin osa joensuulaisista lapsista, nuorista ja lapsiperheistä voi hyvin. Toisena ääripäänä on kuitenkin ongelmien kasautuminen ja kasvaminen suuriksi varhaisen tuen puutteiden takia.
LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN
Mittari kuvaa, kuinka suuri osa alueen alle 18 vuotiaista kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle.
Indikaattori ilmaisee yhden huoltajan lapsiperheiden osuuden prosentteina kaikista lapsiperheistä.
Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta.
Indikaattori ilmaisee vuoden aikana sosiaalihuoltolain mukaisia kasvatus ja perheneuvolapalveluja saaneiden (sekä lasten että aikuisten) määrää suhteessa alle 18 vuotiaaseen väestöön.
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä 0 17 vuotiaiden määrästä.
Opettajan ohjaama luokkakysely tehdään kunnan kaikkien peruskoulujen 8. ja 9. luokilla joka toinen vuosi
Indikaattori ilmaisee niiden osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa, jolla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista.
Indikaattori ilmaisee niiden osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ikäluokassa, jolla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista.
Indikaattori ilmaisee niiden osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa, jolla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista.
Indikaattori ilmaisee painoindeksiin perustuen ylipainoisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa.
Indikaattori ilmaisee painoindeksiin perustuen ylipainoisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa.
Indikaattori ilmaisee painoindeksiin perustuen ylipainoisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa.
Opettajan ohjaama luokkakysely tehdään joka toinen vuosi
Opettajan ohjaama luokkakysely tehdään joka toinen vuosi
Opettajan ohjaama luokkakysely tehdään joka toinen vuosi
Alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa käyttävien osuus prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa.
Alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa käyttävien osuus prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa.
Alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa käyttävien osuus prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa.
Indikaattori ilmaisee vanhemmuuden puutetta kokevien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Vanhemmuuden puute koostuu seuraavista tekijöistä: vanhemmat eivät tunne oppilaan ystäviä eivät tiedä missä he viettävät viikonloppuiltansa, oppilas ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan oppilas ei saa kotoa apua kouluvaikeuksiin.
Indikaattori ilmaisee 15 24 vuotiaiden työttömien osuuden prosentteina 18 24 vuotiaasta työvoimasta. Nuorisotyötön on 15 24 vuotias työtön.
Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea vähintään 10 kuukautena saaneiden 18 24 vuotiaiden osuuden
Joensuu 2012: 0,8 % Indikaattori ilmaisee mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työja/tai kansaneläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuuden prosentteina 16 24 vuotiaasta väestöstä Noin puolella nuorina eläköityneistä syy on kehitysvammaisuus
Oppilas/Opiskelija ei tiedä, miten koulussa /oppilaitoksessa voi vaikuttaa koulun /oppilaitoksen asioihin. (Lähde kouluterveyskysely 2013)
Nuori ei syö koululounasta jokaisena koulupäivänä /opiskelupäivänä. (Lähde kouluterveyskysely 2013)
Perhe ei syö sellaista yhteistä ateriaa iltapäivällä tai illalla, jolloin yleensä kaikki ovat ruoka pöydässä. (Lähde kouluterveyskysely 2013)
Nuorella ei ole yhtään todella läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. (Lähde kouluterveyskysely 2013)
Netissä vietetty aika aiheuttaa nuorelle ongelmia vuorikausirytmissä. (Lähde kouluterveyskysely 2013)
Nuori harrastaa hengästyttävää ja hikoiluttavaa liikuntaa vapaa ajalla tavallisesti korkeintaan tunnin viikossa. (Lähde kouluterveyskysely 2013)
Nuorella on ollut lähes päivittäin päänsärkyä puolen vuoden aikana. (Lähde kouluterveyskysely 2013)
Nuorella on painoindeksin (BMI) mukaan ylipainoa. (Lähde kouluterveyskysely 2013)
Oppilas saa harvoin tai ei juuri koskaan apua koulusta/oppilaitoksesta koulunkäynnin ja opiskelun vaikeuksiin. (Lähde kouluterveyskysely 2013)
Oppilas/opiskelija pitää melko tai hyvin paljon koulunkäynnistä/opiskel usta tällä hetkellä. (Lähde kouluterveyskysely 2013)
Oppilas/opiskelija kokee, että opettajat kohtele oppilaita/opiskelijoita oikeudenmukaisesti. (Lähde kouluterveyskysely 2013)
Oppilas/opiskelija kokee, että luokan/ryhmän ilmapiiri ole sellainen, jossa voi vapaasti ilmaista mielipiteensä. (Lähde kouluterveyskysely 2013)
Nuori ei käytä alkoholijuomia. (Lähde kouluterveyskysely 2013)
Nuori ei tupakoi nykyisin.
Nuori syö aamupalan (muutakin kuin vain kahvia, mehua tai muita juomia) jokaisena kouluaamuna/opiskelupäivän aamuna. (Lähde kouluterveyskysely 2013)