Biodiversiteetti-indikaattorien kehittäminen MARMONI LIFE+ -projektissa Vivi Fleming-Lehtinen

Samankaltaiset tiedostot
Kansalaishavainnointi osana Itämeren tilan seurantaa

Itämeren hyvä ekologinen tila: Miten direktiivit sitä säätelevät?

Merenhoidon suunnittelun tilannekatsaus

LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?

Yksi meri- monta käyttäjää- Monta ongelmaa

Kompensaatiot osana hallintoa ja lainsäädäntöä

Luonnon monimuotoisuus ja sen turvaaminen ekologinen näkökulma haittavaikutusten vähentämiseen ja kompensaatioon osana yritysten toimintaa

Itämeren ekologinen tila ja kalakannat (paikkatietotehtävä)

Riistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa

HELCOMin Itämeren suojelun toimintaohjelma & Suomen biodiversiteettistrategia

Mitä kallioriuttojen levät kertovat ihmisen vaikutuksesta meriluontoon?

Eläinplanktonin keskikoko vs. kokonaismäärä

Meriluonnon monimuotoisuus ja merenhoitosuunnitelman tietotarpeet. Juha-Markku Leppänen SYKE Merikeskus

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Ekologiset yhteydet EU-tasolla

Perämeri LIFEn jälkeen tapahtunutta

Itämeri -seminaari

Meristrategiadirektiivi ja VELMU

FINMARINET Loppukonferenssi Merelliset suojelualueet monimuotoisuuden vaalijoina

VELMUn tavoitteet. VELMUn kokonaisarviointi seminaari Penina Blankett. Kuva: Metsähallitus 2009/EK

Biodiversiteettisopimus

Environment: Nature and BD

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Kestävän sinisen talouden -haut

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus

Luonto- ja lintudirektiivien raportoinnit Ulla-Maija Liukko, SYKE Eliötyöryhmäseminaari, YM

Itämeri pähkinänkuoressa

EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu

Suomen ympäristökeskuksen ajankohtaiset. Teemu Rintala Suomen ympäristökeskus, BD-keskus LS-neuvottelupäivät Kuhmo

Zonation merialuesuunnittelussa

Kevätkukintojen määrä ja laajuus

Tulevan kesän laskentojen tärkeys lintujen uhanalaisarvioinnille ja lintudirektiiviraportoinnille. Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus

Miten merisuojelualueista saadaan tehokkaita? 08. JOULUKUUTA, 2011 Erikoissuunnittelija Jan Ekebom /Metsähallitus

ELYt ja merialueiden suunnittelu

Vieraslajit valtaavat Saaristomerta

Määräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus

Nannut-luokittelu metatietokuvaus

Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet

HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö

Mitä ovat EU:n metsiin liittyvät politiikat, ja miten EU vaikuttaa kansalliseen metsäpolitiikkaan?

Finland, Data Sources Last revision:

KANSAINVÄLINEN SUOJELUPOLITIIKKA JA HAASTEET. Nina Tynkkynen Tampereen yliopisto

Katsaus Ruotsin merialuesuunnitteluun (Lähde: Joacim Johannesson & Thomas Johansson, Swedish Agency for Marine and Water Management)

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

Suuren järven pilaantuminen ja toipumiskehitys ekologisen tilan muutokset ja luokituksen relevanssi

HE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö

MarineStewardshipCouncil, MSC merkki mitä se on käytännössä,

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella

Avustettu leviäminen osana lajinsuojelua mahdollisuudet ja haasteet

The economics of the state of the Baltic Sea

ESCAPE (LIFE BIO/FI/917, ) Hoitosuunnitelma (Management plan, A3) (toimenpiteet C6, C7, C8, C9, D2)

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Kommenttipuheenvuoro: Nordic IPBES

Laadunvarmennus, pätevyyden ylläpito

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

BONUS-ohjelma sinisen kasvun edistäjänä Itämerellä

Vaikutusperustaiset menetelmät haitallisten aineiden seurannassa. Matti Leppänen Suomen ympäristökeskus Haitallisten aineiden päivä, YM, 12.3.

Luonnon monimuotoisuus Suomen EU pj kaudella - Kohti post 2020

Perinnebiotooppien ekosysteemipalvelut ja tukea niiden päivitysinventoinnille. Janne Heliölä, SYKE MATO-seminaari, Säätytalo 15.2.

Merenpohjan laajojen elinympäristöjen tila

E.O. WILSON. Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto

GLOBAALIT YMPÄRISTÖMUUTOKSET JA SOPEUTUVA OIKEUS

Finland/Europe. Helsinki. Metrex Partners. Helsinki Metropolitan Area - Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa

Ref. Ares(2017) /06/2017

VELMU tiedolla edistetään meremme monimuotoisuuden suojelua ja kestävä käyttöä

Elinympäristöjen tilan edistäminen ELITE Uuden ajan kynnyksellä? Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen LYMO/LUMO ELITE seminaari 24.3.

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Tavoitteena terve ja toimiva Itämeri

Suomen ekosysteemipalveluindikaattorit

Seabed. Phosphorus from the seabed and water quality in archipelagos. - modeling attempt

BIODIVERSITEETTIOHJELMAT

LIITTEET. asiakirjaan. komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Olli Ojala ja Lasse Järvenpää

Merenhoito ja toimenpideohjelma meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi

Iiro Ikonen Varsinais-Suomen ELY-keskus / Iiro Ikonen

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella

Vedenalaiset uhanalaiset luontotyypit ja niiden luokittelutyö. Dosentti Anita Mäkinen , Helsinki

EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN KARTOITTAMINEN EUROOPASSA: esimerkkinä ruuan tuotanto ja kysyntä

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Itämeri silakkameri? Ominaispiirteet, ympäristömuutokset ja ylikalastus - vaikutus kalakantoihin? Meremme tähden tapahtuma, Rauma

Life+ rahoitus. Pekka Harju-Autti Senior Adviser Min. of Env t, Finland

Sininen kasvu Meren hyvä tila

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Painolastivesiyleissopimuksen sallimat vapautukset

Elinympäristöjen tilan edistäminen, uudet biotalousinvestoinnit ja metsien kestävä käyttö

Monivalintatehtävät matematiikassa

Tyrehtyykö vieraslajien virta?

Johdat us eläinplankt onin maail maan

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

BIODIVERSITEETTI JA VALTION KIINTESITÖLIIKETOIMINTA

Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen

SAMBAH Itämeren laajuinen akustinen seuranta osoittaa Itämeren pyöriäispopulaation olevan välittömän suojelun tarpeessa

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä

NATURA VERKOSTO

Itämeren kasviplankton

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity

Kannanottoja "Tulevaisuuden kestävä vesihuolto" -selvitykseen

MERIALUESUUNNITTELU JA SEN LINKIT MERENHOITOON. Vaasa Ann Holm, Pohjanmaan liitto ja Pekka Salminen, Varsinais-Suomen liitto

Itämeren luontotyypit ja uuden tiedon tulva. Lasse Kurvinen Metsähallitus Luontopalvelut Lutu-seminaari

Transkriptio:

Biodiversiteetti-indikaattorien kehittäminen MARMONI LIFE+ -projektissa 2010-14 Vivi Fleming-Lehtinen

Miksi tilanarviot ja indikaattorikehitys? EU vaatimukset ja kansainväliset sopimukset: EU Meristrategiadirektiivi EU Luontodirektiivi EU Vesipuitedirektiivi EU Lintudirektiivi HELCOM Baltic Sea Action Plan YK Biodiversiteettisopimus

Biodiversiteetin kolme tasoa meristrategiadirektiivin kautta nähtynä 1. Lajitaso o o o Lajilevinneisyys Populaatiokoko Populaation kunto 2. Luontotyyppitaso o o o Luontotyypin levinneisyys Luontotyypin laajuus Luontotyypin kunto 3. Ekosysteemitaso o Ekosysteemikomponenttien suhteet

Meristrategiadirektiivi ja muut vaatimukset Level Biodiversity indicators HD WFD BD CBD BSAP Speci es Habit at Ecosyste m Species distribution X X X X Distributional range X X Distributional pattern within the X distributional range (where appropriate) Area covered by the species (for sessile/ benthic species) X Population size X X X (x) Population abundance and/or biomass (as X X (x) appropriate) Population condition X Population demographic characteristics (x) Population genetic structure (where appropriate) (x) Habitat level Habitat distribution X (x) X (x) Habitat distributional range X (x) Habitat distributional pattern X Habitat extent X Habitat area X Habitat volume (where relevant) Habitat condition X (x) (x) (x) Condition of the typical species and X (x) (x) communities Relative abundance and/ or biomass, as X appropriate Physical, hydrological and chemical conditions Ecosystem level Ecosystem structure (x) Composition and relative proportions of (x) ecosystem components Connectivity consideration (x) (x) Resilience consideration

Millainen on hyvä biodiversiteetin indikaattori? Indikaattori kokoaa monimuotoista tietoa yksinkertaiseen ja ymmärrettävään muotoon. Yksinkertaisesti päivitettävissä mittausten avulla Heijastaa yhtä tai useampaa monimuotoisuuden aspektia Vastaa paineisiin odotetulla tavalla Voidaan hyödyntää eri maantieteellisillä alueilla Tavoitetason asettaminen mahdollista

Referenssitason ja tavoitetason konsepti Tavoitetaso Sallittu poikkeama Referenssitaso 1900 2000 2050

Biodiversiteetti-indikaattorien tavoitteenasattelussa on vaihtoehtoisia lähestymistapoja Yksi minimi tai maksimi tavoitetaso Tavoiteväli, jolla on ylä- ja alaraja Tavoitteena tietynlainen trendi

MARMONI projekti: Innovative approaches for marine biodiversity monitoring and assessment of conservation status of nature values in the Baltic Sea

Kaksivaiheinen lähestyminen indikaattoreihin 1. Käytössä olevien indikaattorien testaaminen Itämeren aineistolla, monitorointitarpeiden testaaminen 2. Uusien (innovatiivisten) Itämerelle sopivien indikaattorien kehittäminen ja niiden vaatimien monitorointitarpeiden arvioiminen

1. Olemassaolevien indikaattorien kartoitus - tilanne Itämerellä Nykyisellään useita biodiversiteettiä, tai siihen liittyviä ominaisuuksia mittaavia indikaattoreita on käytössä Itämerellä Tämänhetkiset monitorointiohjelmat on rakennettu pääasiassa rehevöitymisen (HELCOM COMBINE), vedenlaadun (VPD), kalakantojen tai haitallisten aineiden tilan arvioinnin tueksi ei biodiversiteetin

1. Olemassaolevien indikaattorien kartoitus - yhteenveto kaikkiaan 28 pohjayhteisöiden, pelagiaaliyhteisöiden tai kalayhteisöiden indikaattoria arvioitu Näistä 13 varsinaisesti kuvaavat monimuotoisuutta Suuri osa kuvaa paineita, pääasiassa rehevöitymistä tai kalastusta (Työ käynnissä)

2. Uusien indikaattorien kehittäminen - step by step lähestyminen Indikaattorikonseptia testataan ensin olemassaolevalla aineistolla Arvioidaan linkki paineisiin Testataan havainnointimenetelmiä kentällä Kokeillaan sopivuutta eri alueilla Määritetään tieteellisistä lähtökohdista tavoitetaso ja/tai referenssitaso

2. Uusien indikaattorien kehittäminen - Vaatimukset indikaattoreille Innovatiivisia: uusia menetelmiä, tai vanhojen yhdistelmiä Kustannustehokkaita Helppokäyttöisiä Tavoite asetettavissa Sovitettavissa Itämerenlaajuiseen biodiversiteetin arviointiin

Proportion of total biomass 0.0 0.2 0.4 0.6 0.8 1.0 Kasviplankton indikaattori Algaline-dataa hyödyntäen Station 7, summer 2002 Yleisin laji > 80 % biomassasta 14 näytettä kesällä Toisiksi yleisin laji < 10 % 2 4 6 8 10 Species

Kasviplankton diversiteettiindikaattori Ongelma: harvinaisimpien lajien määrän arvioiminen lähes mahdotonta Indikaattorit joita testataan Yleisimpien lajien osuus biomassasta Taksonien määrä tietyssä biomassassa (esim. 10%, 90%) Sovellettu Shannon 95% biomassalle: ottaa huomioon sekä lajimäärän että tasaisuuden Funktionaalinen diversiteetti: työn alla Monitorointi: Algaline monitorointi, semikvantitatiivisen analyysimenetelmän ja perinteisen kvantitatiivisen menetelmän vertailu

Shannon diversiteetti Copepod biomassa Testattavat eläinplanktonindikaattorit Pieniä leviä syövän eläinplanktonryhmän biomassa Eläinplanktonin keskimääräinen koko

Automaattisen näytteenoton ja analyysin testaus

Testattavat makrofyytti-indikaattorit Ahdinparran pituuskasvu Tiettyjen indikaattorilajien alin kasvuraja Monivuotisten ja yksivuotisten lajien suhde 5 m A side scan sonar image.

Vuonna 2012 Pohjaeläin- ja habitaatti-indikaattorien kehittäminen Kenttätyöt Tvärminne-Saaristomeri alueella sekä Läntisellä Suomenlahdella Uusien indikaattorien lista valmis syksyllä 2012