VAMMAISPALVELUIDEN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON ASUMISPALVELUIDEN PALVELUSETELIN SÄÄNTÖKIRJA JA VALVONTASUUNNITELMA

VAMMAISPALVELUIDEN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON ASUMISPALVELUIDEN PALVELUSETELIN SÄÄNTÖKIRJA JA VALVONTASUUNNITELMA 0

1 SISÄLLYS I Sääntökirja palvelusetelipalvelun tuottamisesta sääntökirjan yleinen osa 1. JOHDANTO... 3 2. MÄÄRITELMÄT... 5 3. ASIAKKAAN ASEMA... 7 4. PALVELUNTUOTTAJAN VELVOITTEET... 8 5. SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI-JA TERVEYSPALVELUIDEN VELVOITTEET... 13 6. VEROTUS... 14 7. VALVONTA JA SÄÄNTÖKIRJAN MUUTTAMINEN... 15 II Palvelukohtainen osio sääntökirjan erityinen osa 8. VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON PALVELUSETELIJÄRJESTELMÄN PIIRIIN KUULUVAT ASIAKKAAT... 17 9. PALVELUSETELINLUOKAN MÄÄRÄYTYMINEN... 17 9.1 Palveluseteliluokkien kriteerit... 18 9.2 Asiakkaan hoivan tarpeen uudelleen määrittely... 20 10. PALVELUN LASKUTUS SOTESILTA JA ASIAKKAALTA... 20 11. PALVELUN TUOTTAJAN HENKILÖKUNNAN PÄTEVYYSVAATIMUKSET... 21 12. PALVELUN SISÄLTÖVAATIMUKSET... 22 13. PALVELUN LAATUVAATIMUKSET... 24 13.1 Yleisvaatimukset... 24 13.2 Tilat ja toimintaympäristö... 24

2 13.2.1 Rajoitteet ja eristäminen... 25 13.2.2 Kameravalvonta... 25 13.3 Ateriat... 26 14. LAADUN VALVONTA... 26 14.1 Valvontakäynnin sisältö... 28 14.2 Asiakkaiden palvelusuunnitelmiin osallistuminen osana valvontaa... 28 14.3 Ennalta ilmoittamaton valvontakäynti... 28 14.4 Reaktiivinen valvonta... 29 14.5 Asiakaskyselyt... 29 14.6 Vuosineuvottelu... 30 14.7 Omavalvonta... 30 14.8 Valvonta ulkopaikkakunnalla... 31 15. LAATUPOIKKEAMAT... 31 16. VASTUUT, VAKUUTUKSET JA VAHINGON KORVAUKSET... 31 17. PALVELUSETELIN MYÖNTÄJÄN RIIPPUMATTOMUUS... 32 18. SOTESIN ANTAMAT TIEDOT PALVELUN TUOTTAJALLE... 32 19. PALVELUSETELIN ARVO JA PALVELUSETELIPALVELUN HINNOITTELU... 32 19.1 Hoitopäivän hinta... 32 19.2 Tukipalveluiden hintakatot... 33 20. REKISTERIN PITO... 33

3 Sääntökirja vammaispalveluiden ja kehitysvammahuollon asumispalveluiden palveluseteliin. Sääntökirjan mallipohjana on toiminut Sitran palvelusetelin sääntökirja-malli Palvelusetelin sääntökirja yleinen malli. 2011. Sitra. I Sääntökirja palvelusetelipalvelun tuottamisesta sääntökirjan yleinen osa 1. JOHDANTO Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut (jatkossa Sotesi) tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Sastamalan kaupungille ja Punkalaitumen kunnalle. Sotesi on jaettu eri prosesseihin. Vammaispalveluiden vastuualue kuuluu perhe- ja sosiaalipalveluiden osaprosessiin. Vammaispalveluiden vastuualue vastaa vammaispalvelulain mukaisista asumispalveluista ja kehitysvammahuollon asumispalveluista. Vammaispalveluiden vastuuhenkilönä toimii vammaispalvelupäällikkö. Perhe- ja sosiaalipalveluista vastaa perheja sosiaalipalvelujohtaja. Vammaispalvelut tuottavat Sotesin omana toimintana kehitysvammahuollon ohjattua, autettua ja vaativaa autettua asumista sekä tukiasumista. Lisäksi näitä palveluita hankitaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Vammaispalvelulain mukainen asuminen hankitaan ostopalveluna. Jatkossa kaikki yksityinen asumispalvelu on tarkoitus hankkia palvelusetelin avulla. Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonta kuuluu asianomaiselle aluehallintoviranomaiselle sekä sille kunnalle, jossa palveluja annetaan (Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 922/2011 34 ). Kunnassa valvontaviranomaisena toimii lain mukaan kunnan sosiaalihuollosta vastaava toimielin tai sen määräämä viranhaltija. Sastamalan kaupungin hallintosäännön mukaan yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta toimii Punkalaitumen kunnan ja Sastamalan kaupungin välisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kuntalain 77 :ssä tarkoitettuna toimielimenä. Lautakunnan toimialana on sosiaali- ja terveydenhuolto, sisältäen myös vammais- ja kehitysvammahuollon palvelut (Sastamalan kaupungin hallintosääntö 2). Sosiaali- ja terveyslautakunnan delegointisäännön 15 mukaan vammaispalvelupäällikkö antaa sijaintikunnan lausunnon yksityisen palveluntuottajan asiassa silloin, kun asia koskee vammaispalvelulain tai kehitysvammaisten asumispalveluita. Lisäksi hän vastaa

4 viranomaisvalvonnasta ja toimii yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain mukaisena paikallisena valvontaviranomaisena vammaisten asumispalveluissa. Vammaispalveluiden sosiaalityöntekijä ja kehitysvammahuollon palveluohjaajat toteuttavat valvontaa yhdessä vammaispalvelupäällikön kanssa. Palveluiden toteuttamista ja kehittämistä linjaavia tavoitteita on kirjattu noudatettavien lakien lisäksi muun muassa hallitusohjelmaan, kansallisiin sosiaali- ja terveysalan strategia- ja muihin ohjelmiin sekä sosiaali- ja terveysministeriön, Stakesin ja Suomen Kuntaliiton antamiin suosituksiin ja oppaisiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koskevissa laatusuosituksissa korostetaan asiakkaan oikeutta hyvään kohteluun ja itsemääräämisoikeuteen sekä asianmukaiseen saattohoitoon. Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnassa ollaan valtakunnallisesti siirtymässä jälkikäteisvalvonnasta ja ongelmien sekä reklamaatioiden selvittelystä ennakkovalvontaan. Ennakkovalvonta edellyttää aktiivista yhteistyötä palvelun tuottajien ja valvontaviranomaisten välillä. Valvontavastuussa olevat viranhaltijat huolehtivat omalla tehtäväalueellaan laissa yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) säädetyistä tehtävistä: yhteistyöstä palvelun tuottajien ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisten kanssa, lausuntojen antamisesta aluehallintoviranomaisille toiminnan aloittamisesta tai muuttamista koskevassa lupa- ja ilmoitusasioissa ja tarkastusten suorittamisesta. Valvonnan lähtökohtana on asukkaiden perusoikeuksien tasa-arvoinen toteutuminen. Lain yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) tarkoituksena on varmistaa, että yksityisiä sosiaalipalveluja käyttävän asiakkaan oikeus laadultaan hyviin sosiaalipalveluihin toteutuu. Tämä asiakirja on laadittu Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden vammaispalvelulain mukaisten ja kehitysvammahuollon asumispalveluiden palvelusetelin sääntökirjaksi ja valvontasuunnitelmaksi vuosille 2016 2017. Valvonnan tavoitteena on varmistaa, että palveluyksikön asiakas saa tarvitsemansa hoivan ja huolenpidon Sastamalan kaupungin vammaispalveluiden edellyttämällä tasolla ja että palveluyksikössä noudatetaan aluehallintoviraston antamia ohjeita ja suosituksia.

5 2. MÄÄRITELMÄT Tässä sääntökirjassa 1. Asiakkaalla tarkoitetaan sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 3 :n 1 kohdassa tarkoitettua asiakasta. 2. Palvelusetelillä tarkoitetaan Sotesin asiakkaalle myöntämää sitoumusta, jonka perusteella Sotesi korvaa palveluntuottajalle tämän asiakkaalle antaman palvelun (hoivan ja huolenpidon) palvelusuunnitelman mukaisesti. Palveluseteli on yksi tapa järjestää kunnan lakisääteisiä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja. Tämän vuoksi asiakkaan asemaan vaikuttavat samat erityislainsäädännön säännökset kuin muillakin tavoin järjestetyissä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa. Palvelusetelin käyttäjällä on kuitenkin muista järjestämistavoista poiketen oikeus valita haluamansa, kunnan hyväksymä palvelun tuottaja. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) säätelee palvelusetelin käyttöä. Palvelusetelilakia sovelletaan palvelusetelin käyttämiseen kuntien järjestämissä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lakia sovelletaan ainoastaan yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkimiseksi. Tämän vuoksi lakia ei voi soveltaa julkisyhteisöjen tuottamien palvelujen hankkimiseen. Palvelusetelijärjestelmässä kunta ei tule sopimusosapuoleksi palvelusta sovittaessa, sillä kyseessä on kuluttajan asemassa olevan asiakkaan ja palvelun tuottajan välinen sopimus. 3. Asiakkaalle maksuttoman palvelun palvelusetelillä tarkoitetaan palveluseteliä palvelusta, joka on sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 ja 5 :ssä asiakkaalle maksuttomaksi säädetty sosiaali- ja terveyspalvelu. Palvelusetelilainsäädännön 7 pykälän 2 momentissa on säädetty, että asiakasmaksulain 4 ja 5 :ssä asiakkaalle maksuttomaksi säädetyistä palveluista ei saa jäädä asiakkaan maksettavaksi omavastuuosuutta. Palvelusetelin arvo tulee määrätä niin, että asiakkaalle ei jää maksettavaksi omavastuuosuutta. Käytännössä asiakkaalle maksuttomaksi säänneltyjen palvelujen hankinta palvelusetelillä toteutuu esimerkiksi niin, että kunta määrittelee palvelusetelille käyvän arvon, jolla palvelu voidaan tuottaa. Hyväksyttyjen palvelujentuottajien listalla ovat ne palveluntuottajat, jotka ovat valmiita tuottamaan palvelun kyseisellä hinnalla. Käytännössä tämä tarkoittaa hinnoittelumallina ns. hintakattomallia.

6 Vammaispalveluiden ja kehitysvammahuollon asumispalveluseteli on asiakkaalle maksuton palveluseteli. Palvelusetelin arvo määräytyy asiakkaan palvelutarpeen perusteella. 4. Hintakatolla tarkoitetaan kunnan palvelusta palveluntuottajalle maksamaa enimmäishintaa, johon sisältyy kunnan maksama osuus (palvelusetelin arvo). Kunnan päättäessä asettaa palvelun hinnalle hintakaton, se määrittää palveluntuottajille palvelusta maksettavan enimmäishinnan. Käytännössä kunta asettaa palvelusta maksettavan enimmäishinnan yhdeksi palveluntuottajien hyväksymiskriteeriksi. 5. Omavastuuosuudella tarkoitetaan vammaispalveluiden asumispalvelun palvelusetelissä niitä yksityisen palveluntuottajan tuottamia tukipalveluita, jota kunnan myöntämän palveluseteli ei kata ja joka jää asiakkaan maksettavaksi. Vammaispalvelulain mukaisessa ja erityishuoltona järjestettävässä kehitysvammahuollon palveluasumisessa voidaan periä kaikki ne maksut, jotka aiheutuvat tavallisesta asumisesta. Näitä ovat esimerkiksi vuokrakulut, tavanomaiset sähkö- ja vesimaksut ja muut elinkustannukset kuten ruoka. Kehitysvammahuollossa käytetään ylläpidon käsitettä joka kattaa edellä esitettyjen lisäksi esimerkiksi yleiset siivous-, vaatehuolto- ja hygieniavälineet ja -tarvikkeet sekä niistä muodostuneet kustannukset. Henkilökunnan antamasta hoivasta ei voida periä maksua. 6. Palveluntuottajalla ja palveluyksiköllä tarkoitettaan yksityistä palveluntuottajaa, joka täyttää kyseiselle toiminnalle yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa (922/2011) ja yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) asetetut vaatimukset. Sotesi hyväksyy vammaispalveluiden ja kehitysvammahuollon asumispalveluiden palvelusetelituottajat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain 4.n mukaisesti. 7. Sääntökirjalla tarkoitetaan asiakirjaa, jolla kunta asettaa palvelusetelilain 5 :ssä tarkoitetut hyväksymiskriteerit palvelun tuottajille. Kunta velvoittaa palveluntuottajat jatkuvasti noudattamaan sääntökirjan määräyksiä. Yksityinen palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan tämän sääntökirjan ehtoja siitä alkaen, kun palveluntuottaja hyväksytään palvelusetelillä toteutettavien sosiaali- tai terveyspalvelujen tuottajaksi. Itse palvelua tuotettaessa sitä koskevan sopimuksen osapuolina ovat palveluntuottaja ja asiakas.

7 Sopimuksen sitoumukset ja vastuut eivät kohdistu kuntaan. Se, mitä säädetään kunnasta, soveltuu myös kuntayhtymään. 3. ASIAKKAAN ASEMA Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä hänelle tarjotusta palvelusetelistä, jolloin kunnan tulee ohjata hänet kunnan muilla tavoin järjestämien palvelujen piiriin. Asiakas, jolle palveluseteli on myönnetty, valitsee kaupungin rekisteristä yksikön, johon hän haluaa muuttaa. Muutto edellyttää, että valitussa yksikössä on vapaana vuokrattava asunto. Asiakas ja palveluntuottaja laativat vuokrasopimuksen ja palvelusopimuksen. Palvelusopimuksessa sovitaan laskutusehdoista, maksuista, irtisanomisajan pituudesta ja asiakkaan valitsemista palveluista. Sopimuksessa tulee sopia asiakkaalle kuuluvista maksuvelvoitteista, jos asiakas joutuu hoidettavaksi sairaalaan tai palveluun tulee muita pidempikestoisia katkoksia. Tarvittaessa sopimuksien teossa tulee olla mukana asiakkaan asioidenhoitaja tai edunvalvoja. Sopimukset allekirjoittaa asiakas tai laillinen edunvalvoja. Tätä sopimussuhdetta koskevat sopimuksen sisällön mukaan määräytyvät kuluttaja-oikeuden ja sopimusoikeuden säännökset ja oikeusperiaatteet. Asiakkaan ja palveluntuottajan välistä sopimusta koskevan erimielisyyden saattamisesta kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi säädetään kuluttajariitalautakunnasta annetussa laissa. Kunnan on selvitettävä asiakkaalle tämän asema palveluseteliä käytettäessä, palvelusetelin arvo, palveluntuottajien hinnat, omavastuuosuuden määräytymisen perusteet ja arvioitu suuruus sekä vastaavasta palvelusta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan määräytyvä asiakasmaksu. Vammaispalveluiden palveluseteli on maksuton koskien ostettavaa palvelua ja omavastuuosuudella tarkoitetaan vammaispalveluiden palvelusetelissä niitä yksityisen palveluntuottajan tuottamia tukipalveluita, joita kunnan myöntämän palveluseteli ei kata ja joka jää asiakkaan maksettavaksi, esimerkiksi ylläpidonkorvaus ja ruoka. Asiakkaan tai hänen asioidensa hoitajan on annettava palvelusetelin myöntämistä varten tarvittavat tiedot. Asiakkaalle on annettava myös tieto siitä, mistä muualta ja mitä häntä koskevia tietoja voidaan hänen suostumuksestaan riippumatta hankkia. Asiakkaalle on

8 varattava tilaisuus tutustua muualta hankittuihin tietoihin ja antaa asiassa tarpeellinen selvitys. Palvelujen tuottamiseen palvelusetelillä sovelletaan kuluttajansuojalakia. Lain mukaan elinkeinoharjoittaja ei muun muassa saa kulutushyödykettä tarjotessaan käyttää sopimusehtoa, jota hyödykkeen hinta ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen on pidettävä kuluttajien kannalta kohtuuttomana. Reklamaatiotilanteessa kuluttajan tulee ilmoittaa tyytymättömyydestään sopimuskumppanilleen eli palveluntuottajalle. Asiakkaan asemaan sovelletaan palvelusetelilakia, sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia sekä potilaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia. Asiakkaalla on oikeus käyttää kuluttajaoikeuden mukaisia oikeusturvakeinoja reklamaatiotilanteessa. Seuraamuksiin kuuluvat kuluttajan oikeus pidättyä maksusta, virheen oikaisu, hinnanalennus, kaupan purku ja vahingonkorvaus. Palveluseteliä käyttävä asiakas voi saattaa sopimussuhdettaan koskevan erimielisyyden kuluttajariita-lautakunnan käsiteltäväksi. Sosiaalihuoltolain mukaan asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus kohtelustaan sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Asiakkaalla on myös mahdollisuus kantelun tekemiseen. 4. PALVELUNTUOTTAJAN VELVOITTEET Palveluntuottaja on palvelusetelijärjestelmän puitteissa palvelua tuottava, yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) tai yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) tarkoittama palveluntuottaja. Palveluntuottaja sitoutuu täyttämään palvelusetelilain (569/2009) 5 :n mukaiset yleiset ehdot. Kunnalla on oikeus vaatia palveluntuottajaa toimittamaan kirjalliset todistukset tai muun riittävän näytön siitä, että tässä kohdassa mainitut yleiset edellytykset täyttyvät. 1. Rekisteröinti ennakkoperintärekisteriin Palveluntuottaja sitoutuu olemaan rekisteröitynä verohallinnon ennakkoperintärekisterissä.

9 2. Palveluntuottajaa koskevan erityislainsäädännön edellytykset Palvelujentuottajan tulee täyttää kulloinkin voimassa olevat, sitä koskevat erityislainsäädännön edellytykset. Tässä tapauksessa erityislainsäädännöllä tarkoitetaan erityisesti yksityisestä terveydenhuollosta annettua lakia (152/1990) tai yksityisistä sosiaalipalveluista annettua lakia (922/2011). Palvelua tuottavan yksikön kohdalla edellytysten täyttyminen on tarkastettu yksikön perustamisvaiheessa. Perustamisluvan myöntää toimivaltainen aluehallintovirasto (AVI) tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Luvan saanut palveluntuottaja rekisteröidään yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen antajien Valveri-rekisteriin, jota Valvira ja aluehallintovirastot ylläpitävät. Sellaiset palveluntuottajat, jotka eivät harjoita ympärivuorokautista sosiaalipalvelutoimintaa tekevät toimiluvan hakemisen sijaan ilmoituksen toiminnan aloittamisesta sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle siinä kunnassa, jossa palveluntuottaja antaa ko. palveluja. 3. Vähimmäispalvelutaso Palveluntuottajan tuottamien palvelujen on jatkuvasti vastattava vähintään sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Palveluntuottajan on toteuttava asiakkaan oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon sekä sosiaalipalveluihin. Käytännössä kunta hyväksyy palvelun tason siinä vaiheessa, kun se valitsee tietyn palveluntuottajan mukaan palvelusetelijärjestelmään ja ottaa tältä asiaa koskevan sitoumuksen. Palveluntuottaja sitoutuu kuvaamaan kunnalle, miten sen henkilöstö ylläpitää ammattitaitoaan. 4. Vakuutusturva Palveluntuottaja sitoutuu ottamaan ja pitämään voimassa toimintansa edellyttämät lakisääteiset vakuutukset vastuun varalta, kuten potilasvahinkolain sekä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukaiset vakuutukset. Mahdolliset vahingot korvataan ensisijaisesti palvelun tuottajan vakuutuksesta ja viime kädessä palveluntuottaja vastaa niistä vahingonkorvauslain mukaisesti. Kunta ei vastaa palveluntuottajan palvelujen saajalle aiheuttamista vahingoista. Jos palvelu joudutaan uusimaan tai asiakas tarvitsee muuta palvelua palveluntuottajan virheestä johtuvasta syystä tai toimenpiteen suorittamisen virheellisyyden vuoksi, vastaa aiheutuvista kustannuksista palveluntuottaja.

10 5. Toimitilat Palveluntuottajan toimitilojen on jatkuvasti täytettävä turvallisuusmääräykset niin, että yksikössä huolehditaan asiakkaiden turvallisuudesta lain ja viranomaisten määräysten mukaisesti. Samoin toimitilojen on täytettävä lain edellyttämät palveluntuottajalle asetetut hyväksymisedellytykset. Liikuntarajoitteisella, esimerkiksi pyörätuolia käyttävällä asiakkaalla, tulee olla esteetön pääsy palveluntuottajan toimitiloihin. 6. Hintatiedot Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut ylläpitää palvelusetelituottajarekisteriä palvelusetelituottajiksi hyväksytyistä palveluntarjoajista. Palveluntuottajalla on oltava internetsivut, joilta käy ilmi toimitilojen osoitetiedot sekä tarjottavien palvelujen hintatiedot. Tarjottavien palvelujen hintatiedot tulee toimittaa asiakkaalle hänen pyynnöstään myös kirjallisessa muodossa. Palveluntuottajan tulee olla tavoitettavissa puhelimitse virka-aikana. 7. Henkilökunta Asiakkaalla on oikeus saada palvelua valintansa mukaan joko suomen tai ruotsin kielellä. Palveluntuottaja sitoutuu huolehtimaan siitä, että sen henkilökuntaan kuuluu riittävä määrä tämän kohdan edellytykset täyttäviä henkilöitä. Palveluntuottaja sitoutuu huolehtimaan siitä, että palveluntuottaja taikka sen johtohenkilö tai edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävä henkilö ei ole syyllistynyt rikosrekisteristä ilmenevällä lainvoimaisella tuomiolla laissa julkisista hankinnoista 53 :ssä mainittuun rikokseen tai tekoon tai sanotun lain 54 :n mukaiseen laiminlyöntiin. Hyväksytyllä palveluntuottajalla on oikeus osoittaa palvelusta vastaava henkilö. Palveluntuottaja vastaa myös alihankkijoidensa toiminnasta samassa laajuudessa kuin omasta toiminnastaan. 8. Asiakastyytyväisyys ja -palaute Palveluntuottaja sitoutuu toimimaan siten, että asiakastyytyväisyys on hyvä. Määräajaksi sovituissa asiakassijoituksissa tuottaja sitoutuu toimittamaan asiakkaan palvelupalautteen kunnalle kahden viikon kuluessa palvelun päättymisestä. Palautteen tulee olla kunnan käytettävissä ennen kuin lasku maksetaan.

11 9. Tiedonanto kunnalle Palveluntuottajan tulee informoida kuntaa säännöllisesti tarjoamiensa palvelujen laadun valvonnasta sekä hoitopalvelujen osalta potilasturvallisuudesta. Kuntaa tulee erityisesti informoida asiakkaiden ja potilaiden tekemistä reklamaatioista ja korvaus-vaatimuksista, reklamaatioihin johtaneista syistä ja niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä. Palvelun tuottajan tulee raportoida kunnalle palvelusetelillä tuotettua hoitoa koskevista julkisoikeudellisista valituksista, kanteluista ja hoitovahinkoilmoituksista samoin kuin kaikkia edellä mainittuja koskevista ratkaisuista. 10. Asiakirjat Palveluntuottaja laatii palvelusetelijärjestelmässä asiakasasiakirjat palvelutapahtuman yhteydessä. Palveluntuottajan tulee noudattaa huolellisuutta tietojen käsittelyssä ja esimerkiksi huolehtia siitä, että salassa pidettäviä tietoja käsitellään oikein. Palveluntuottajan tulee käsitellä asiakirjoja siten kuin henkilötietolaissa (523/1999) ja laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (159/2007) sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä säädetään. Kunta on palvelusetelillä järjestettävässä palvelussa syntyvien potilas- ja asiakasasiakirjojen henkilötietolaissa tarkoitettu rekisterinpitäjä. Palveluntuottajan tulee asiakirjoja käsitellessään noudattaa, mitä kunnan asiakirjojen käsittelystä säädetään (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999). Palvelujentuottajan tulee laatia asiakas- ja potilastietoja sisältävät asiakirjat henkilötietolain, potilaslain ja sosiaalihuollon asiakaslain edellyttämällä tavalla vastaavasti kuin kunnan omassa palvelutuotannossa. Jos palveluntuottaja laatii toiminnassaan asiakirjoja manuaalisesti, kunnan tulee huolehtia, että palveluseteliä käytettäessä kyseiset asiakirjat viedään sähköiseen järjestelmään vastaavasti kuin kunnan itsensä tuottamissa palveluissa. Terveydenhuollon lainsäädännöstä tulee vaatimus ylläpitää rekisteriä. Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on lakiin perustuva velvollisuus säilyttää potilasasiakirjoja. Tästä syystä terveydenhuollon ammattihenkilön tulee pitää rekisteriä ja säilyttää kopio jokaisesta kunnalle toimittamastaan asiakirjasta voidakseen esittää asiakirjat terveydenhuollon viranomaisille mahdollisten potilasvahinko- tai muiden valvonta-asioiden yhteydessä. Palveluntuottaja on velvollinen säilyttämään kunnalle toimitettujen asiakirjojen kopioita saman säilytysajan kuin

12 mikä kunnalle on lainsäädännössä määritelty koskien asiakirjojen säilyttämistä. Sama koskee käyttölokitiedostoja. Asiakas voi esittää tarkastuspyynnön tai virheen oikaisupyynnön rekisterinpitäjälle eli kunnalle tai, jos palvelun tuottajan ja kunnan välillä on erikseen sovittu, suoraan palvelun tuottajalle. Kunta on kuitenkin viime kädessä se, joka ratkaisee tarkastus- ja oikaisupyynnön. Koska kyse on viranomaisasiakirjoista, tiedon luovutuksesta päättää aina kunta rekisterinpitäjänä. Asiakirjojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia julkisuuslain säädöksiä sovelletaan asiakirjoihin silloinkin, kun ne ovat palvelun tuottajan hallussa. Asiakirjojen käsittelyä säätelee myös laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007). 11. Markkinointi Palveluntuottajan markkinoinnin on oltava asiallista, luotettavaa ja hyvän tavan mukaista. Ylisanoja tai vertailumuotoja ei saa käyttää. Markkinoinnilla ei tule luoda tarpeetonta sosiaalitai terveydenhuoltopalvelujen kysyntää. Hinnoista ilmoittamisen tulee tapahtua vertailukelpoisella tavalla siten, että palveluseteliä käyttävä asiakas voi vaivatta päätellä palvelun kokonaishinnan ja sen osuuden, joka jää hänen maksettavakseen. 12. Lainsäädäntö Palveluntuottajan on noudatettava kaikkia palvelun tuottajaa ja sen toimintaa koskevaa lainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä ja ohjeita. Palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan voimassa olevaa työsopimuslainsäädäntöä ja alan työehtosopimuksia. Palveluun sovelletaan Suomen lainsäädäntöä. 13. Sotesin asettamat muut vaatimukset Palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan kunnan yksittäistapauksessa mahdollisesti asettamia muita vaatimuksia. Sotesi voi yksittäistapauksessa asettaa palvelua tuottavalle yksikölle edellä mainittujen edellytysten lisäksi myös muita vaatimuksia. 14. Hyväksymisen peruuttaminen

13 Sotesilla on oikeus peruuttaa palveluntuottajan hyväksyminen ja poistaa palvelun tuottajan nimi hyväksyttyjen palveluntuottajien listasta välittömästi ilman irtisanomisaikaa, mikäli: a) hyviä hoito- ja palvelukäytäntöjä ei noudateta; b) palveluntuottaja ei noudata kunnan kirjallisesta kehotuksesta huolimatta sääntökirjan ehtoja; c) palveluntuottaja on tullut maksukyvyttömäksi, ei ole kyennyt hoitamaan laskujaan eräpäivään mennessä, on aloittanut akordimenettelyn, on asetettu selvitystilaan tai on välittömässä vaarassa tulla asetetuksi selvitystilaan; tai d) palveluntuottaja tai joku sen johtoon kuuluva henkilö on tuomittu syyllisenä elinkeinotoimintaan liittyvässä rikoksessa. Sotesin tulee peruuttaa palveluntuottajan hyväksyminen, jos palveluntuottaja pyytää hyväksymisensä peruuttamista. Peruuttaminen voidaan tehdä pääsääntöisesti kolmen (3) kuukauden kuluttua peruuttamispyynnöstä. 5. SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI-JA TERVEYSPALVELUIDEN VELVOITTEET Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden (=Sotesin) on pidettävä luetteloa hyväksymistään palveluntuottajista. Tiedot palvelujentuottajista, näiden tuottamista palveluista ja niiden hinnoista tulee olla julkisesti saatavilla internetissä ja muulla soveltuvalla tavalla. Sotesin on selvitettävä asiakkaalle tämän asema palveluseteliä käytettäessä, palvelusetelin arvo, palveluntuottajien hinnat, omavastuuosuuden määräytymisen perusteet ja arvioitu suuruus sekä vastaavasta palvelusta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan määräytyvä asiakasmaksu. Sotesin täytyy informoida asiakasta siitä, mistä ja mitä häntä koskevia tietoja voidaan hänen suostumuksettaan hankkia. Sotesin on varattava asiakkaalle tilaisuus tutustua muualta hankittuihin tietoihin ja tarvittaessa antaa asiaa koskevaa selvitystä. Sotesilla on velvollisuus valvoa hyväksymiensä palveluntuottajien palvelujen laatua hyväksymismenettelyn lisäksi myös palvelujen tuottamisen yhteydessä. Sotesin tulee täten

14 varmistaa, että palveluntuottajat täyttävät toiminnalle asetetut vähimmäisedellytykset. Sotesi valitsee palvelusetelijärjestelmän piiriin kuuluvat palveluntuottajat palvelusetelilain edellyttämällä tavalla. Sotesin tulee ottaa palveluntuottajan valintaa koskeva asia käsittelyyn yhden (1) kuukauden kuluessa palveluntuottajan ilmoittautumisesta ja tehtävä päätös palveluntuottajan hyväksymisestä tai hylkäämisestä kolmen (3) kuukauden kuluessa ilmoittautumisesta. Asiakas- ja potilasasiakirjat, jotka syntyvät setelillä palvelua järjestettäessä ja toteutettaessa, ovat viranomaisen asiakirjoja. Vaikka palvelujentuottaja laatii asiakirjat palvelutapahtuman yhteydessä, vastaa kunta rekisterinpitäjänä viime kädessä niiden käsittelystä. Palvelujen järjestämisen ja toteuttamisen kannalta olennaiset tiedot on tallennettava viimeistään palvelutapahtuman päättyessä aina Sotesin omaan asiakas- tai potilasrekisteriin. Palveluntuottajan ja kunnan tulee myös varmistaa, että palvelujen järjestämisen ja toteuttamisen kannalta tarpeelliset tiedot siirtyvät osapuolelta toiselle palvelutapahtuman eri vaiheissa. Tämä mahdollistaa sen, että jokaisen asiakkaan asiakirjat muodostavat hänen hoitonsa tai huoltonsa kannalta välttämättömän jatkuvan kokonaisuuden, johon tulee hoitoa ja huoltoa koskevat ratkaisut perustaa. 6. VEROTUS Palveluseteli on saajalleen veroton etuus. Verottomuus edellyttää, että palveluseteli myönnetään selkeästi määriteltyihin palveluihin on henkilökohtainen eikä siirrettävissä toiselle henkilölle ei ole suoraan asiakkaalle maksettavaa rahaa, jonka käytön hän itse määrittelee Palveluseteliä käytettäessä asiakkaan omavastuu ei oikeuta kotitalousvähennykseen tuloverotuksessa. Arvonlisäverolain 34 :n mukaan veroa ei suoriteta terveyden- ja sairaanhoitopalvelun myynnistä. Terveyden ja sairaanhoitopalvelulla tarkoitetaan ihmisen terveydentilan sekä toiminta- ja työkyvyn määrittämiseksi taikka terveyden sekä toiminta- ja työkyvyn palauttamiseksi tai ylläpitämiseksi tehtäviä toimenpiteitä, jos kysymyksessä on:

15 valtion tai kunnan ylläpitämässä terveydenhuollon toimintayksikössä annettava hoito taikka yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa tarkoitettu hoito; tai sellaisen terveydenhuollon ammattihenkilön antama hoito, joka harjoittaa toimintaansa lakiin perustuvan oikeuden nojalla tai joka on lain nojalla rekisteröity. Arvonlisäverolain 37 :n mukaan veroa ei suoriteta sosiaalihuoltona tapahtuvasta palvelujen ja tavaroiden myynnistä. Sosiaalihuollolla tarkoitetaan valtion tai kunnan harjoittamaa sekä sosiaaliviranomaisten valvomaa muun sosiaalihuollon palvelujen-tuottajan harjoittamaa toimintaa, jonka tarkoituksena on huolehtia lasten ja nuorten huollosta, lasten päivähoidosta, vanhustenhuollosta, kehitysvammaisten huollosta, muista vammaisten palveluista ja tukitoimista, päihdehuollosta sekä muusta tällaisesta toiminnasta. 7. VALVONTA JA SÄÄNTÖKIRJAN MUUTTAMINEN Sotesi on palvelusetelilain nojalla velvollinen valvomaan hyväksymiensä yksityisten palveluntuottajien tuottamien palvelujen tasoa ja poistamaan palveluntuottaja hyväksyttyjen palveluntuottajien joukosta, mikäli sääntökirjan määräyksiä ei noudateta. Asiakkaan käyttäessä palveluseteliä Sotesi ei ole sopimussuhteessa sosiaali- tai terveyspalvelua tuottavaan yksityiseen palveluntuottajaan. Palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan sääntökirjan ehtoja. Mikäli palvelun tuottaja ei täytä sääntökirjassa määrättyjä ehtoja, kunta voi poistaa palveluntuottajan hyväksyttyjen palveluntuottajien joukosta. Sotesi ja palvelun tuottaja asettavat nimeltä tai asemaltaan henkilön tai henkilöt, jotka toimivat yhteyshenkilöinä ja vastuuhenkilöinä sääntökirjan toteuttamisessa ja ilmoitusten vastaanottajina. Sotesissa yhteyshenkilönä toimii vammaispalvelun sosiaalityöntekijä tai palveluohjaaja. Sotesilla on oikeus tehdä muutoksia tämän sääntökirjan sisältämiin määräyksiin. Sotesi ilmoittaa muutoksista palveluntuottajalle kirjallisesti välittömästi päätöksen tekemisen jälkeen. Mikäli palveluntuottaja ei halua tulla sidotuksi muuttuneisiin sääntöihin, tulee sen ilmoittaa siitä kirjallisesti kunnalle kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa muutosilmoituksen lähettämisestä. Mikäli Sotesille ei toimiteta edellä mainittua ilmoitusta,

16 sitoutuu palveluntuottaja noudattamaan muuttuneita ehtoja muutosilmoituksessa mainitusta päivästä lukien, kuitenkin aikaisintaan kuusikymmentä (60) päivää muutosilmoituksen toimittamisesta. Tämä sääntökirja on voimassa toistaiseksi.

17 II Palvelukohtainen osio sääntökirjan erityinen osa 8. VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON PALVELUSETELIJÄRJESTELMÄN PIIRIIN KUULUVAT ASIAKKAAT Vammaispalvelulain 8 :n mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Vammaispalveluasetuksen 11 :n mukaan palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti. Vaikeavammaisuutta määriteltäessä ja arvioitaessa henkilön oikeutta palveluasumiseen, ei mitään vammaisryhmää voida sulkea säännöksen soveltamisen ulkopuolelle. Kehitysvammaisille henkilöille asumispalvelua myönnetään kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain perusteella. Vammaispalvelulain ja erityishuollon palveluasuminen kuuluu kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden alaisiin palveluihin, joten palvelu tulee myöntää subjektiivisena oikeutena, jos henkilö täyttää vammaispalvelulaissa ja -asetuksessa asetetut tai erityishuoltolain myöntämiskriteerit. Kunta ei voi määrärahojen puutteeseen vedoten evätä palvelun saantia. Kunnalla on oikeus päättää palveluasumisen järjestämistavasta. Ensisijaisena järjestämistapana on kunnan oma palvelutuotanto, mikäli se on mahdollista. Vammaispalvelulain ja kehitysvammahuollon ympärivuorokautinen yksityisten palveluntuottajien tarjoama hoiva hankitaan Sotesin alueella asiakkaille jatkossa pääasiassa palvelusetelin avulla. 9. PALVELUSETELINLUOKAN MÄÄRÄYTYMINEN Vammaispalveluiden asumispalvelun palvelusetelillä asiakkaalle voidaan hankkia viiden tasoista asumispalvelua sekä kehitysvammahuollon että vammaispalvelulain mukaisessa asumispalvelussa:

18 ohjattu palveluasuminen autettu (tehostettu) palveluasuminen vaativa autettu (vaativa tehostettu) palveluasuminen 1 vaativa autettu palveluasuminen 2 erityisen vaativa autettu palveluasuminen Asiakkaan palvelu- ja tuen tarpeeseen perustuva palveluseteliluokka määritellään vammaispalveluissa yhteistyössä asiakkaan, lähiverkoston ja tarvittaessa palvelun tuottajan kanssa. Apuna arvioinnissa voidaan käyttää tilanteen mukaan TOIMI -menetelmää psykososiaalisen toimintakyvyn kuvaamiseen ja ASTA -menetelmää asumisen palvelutarpeen arviointiin. Tarvittaessa palveluseteli-asia voidaan viedä moniammatillisen SAS-työryhmän arvioitavaksi. Asiakas saa palvelusetelistä vammaispalveluiden sosiaalityöntekijän tai vammaispalvelupäällikön tekemän viranhaltijapäätöksen. Palvelusetelipäätöstä voidaan muuttaa olosuhteiden muutosten yhteydessä. Ohjattu asuminen on ryhmäkotiasumista, jossa ei ole yövalvontaa. Ohjauksella pyritään edistämään asiakkaan mahdollisimman itsenäistä ja omatoimista elämää. Autetulla ja vaativalla autetulla asumisella kuvataan kehitysvammahuollon ympärivuorokautista asumispalvelua. Vammaispalvelulain mukaisessa toiminnassa puhutaan palveluasumisesta. Autettu asuminen on ryhmäkotiasumista, jossa henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden. Asumismuoto on tarkoitettu paljon apua ja tukea tarvitseville. Erityisen vaativaa palveluasumista hankitaan asiakkaille, jotka tarvitsevat käyttäytymisen ja/tai fyysisen aktiivisuuden kannalta erityistä hoivaa ja valvontaa. Erityisen vaativa palveluasuminen hankitaan sellaisilta yksityisiltä palveluntuottajilta, jotka pystyvät palvelun tarjoamaan ja se neuvotellaan aina erikseen palveluntuottajan kanssa. Palvelusetelillä voidaan hankkia myös tilapäishoitoa. 9.1 Palveluseteliluokkien kriteerit Asumisvaihtoehtoja arvioitaessa otetaan huomioon henkilön avun, hoidon, ohjauksen ja tuen tarve päivittäisessä elämässä. Lähtökohtana on aina kuntoutuksellisuus. Ohjauksella, tuella ja

19 avulla pyritään edistämään asiakkaan mahdollisimman itsenäistä ja omatoimista elämää. 1. Ohjatussa palveluasumisessa henkilökunta on paikalla aamu- ja ilta-aikaan. Ohjattu asuminen sopii henkilölle, joka tarvitsee jonkin verran apua, tukea ja ohjausta päivittäisissä toiminnoissaan. Ohjatussa asumisessa oleva henkilö ei pääsääntöisesti tarvitse apua yöaikaan, mutta tarvitsee asumiseensa päivittäin henkilökunnan apua, tukea ja ohjausta. Ohjatussa asumisessa tarjotaan asiakkaalle mahdollisuus itsenäiseen elämään töineen, opiskeluineen ja harrastuksineen turvallisessa ja tuetussa kotiympäristössä. Ohjaajat ovat apuna sekä elämäntaitojen opettelussa että niiden ylläpitämisessä. 2. Autettu palveluasuminen on ympärivuorokautista asumispalvelua. Autettu asuminen sopii henkilölle, joka tarvitsee paljon apua, hoitoa, ohjausta ja tukea päivittäisissä toiminnoissaan joilla on säännöllinen hoidon /hoivan tarve kaikkina vuorokauden aikoina. Autetun asumisen tavoitteena on tarjota paljon tukea tarvitseville henkilöille tasavertaiset mahdollisuudet osallistua ja harjoitella asumiseen liittyviä taitoja kodinomaisessa ympäristössä sekä mahdollistaa yhteiskunnallinen osallistuminen. Autettu asuminen pitää sisällään kaikki aikuisen henkilön elämänhallinnan alueet. Avun ja ohjauksen tarve voi olla sekä fyysistä ja/ tai psyykkistä sekä valvontaa. 3. Vaativa autettu palveluasuminen 1 on asumista jossa asiakas tarvitsee paljon sekä sanallista ohjausta ja fyysistä avustamista. Vaativan autettu asuminen sopii asiakkaille, jotka erityispiirteidensä ja käyttäytymisen haasteellisuuden vuoksi tarvitsevat erityisen paljon ympärivuorokautista valvontaa ja perushoidollista tukea. Asiakas tarvitsee esimerkiksi runsaasti somaattisista sairauksista johtuvia toimenpiteitä, psyykkisestä oireilusta johtuvaa keskusteluapua ja asioiden hoitamista. Avustamiseen tarvitaan yhden työntekijän apu. 4. Vaativa autettu palveluasuminen 2 on muutoin kuten vaativa autettu apu 1, mutta asiakas on täysin avustettava ja avustamiseen tarvitaan kahden tai useamman työntekijän apu. 5. Erityisen vaativa autettu palveluasuminen on tarkoitettu tilanteisiin, joissa on kyseessä runsas ympärivuorokautinen apu ja tuki erityisissä ja haasteellisissa palveluissa. Asiakas tarvitsee avustamiseensa kokoaikaisen tuen.

20 9.2 Asiakkaan hoivan tarpeen uudelleen määrittely Asiakkaan hoivan tarpeen muuttuessa, voidaan palveluseteliluokka määrittää uudelleen yhteistyössä Sotesin vammaispalveluiden palveluohjaajan ja tai sosiaalityöntekijän kanssa. 10. PALVELUN LASKUTUS SOTESILTA JA ASIAKKAALTA Sotesi maksaa palvelutuottajalle palvelusetelin arvon toteutuneen palvelun mukaan laskua vastaan. Laskutusjakso on yksi kuukausi. Palvelutuottaja laskuttaa asiakkaalle annetun palvelusetelin mukaisen arvon kunnalta jälkikäteen. Laskun yhteydessä tulee olla mainittu asiakkaan poissaolojen alkamis- ja päättymispäivät tilastointia (läsnäoloa) varten. Laskuihin ei lisätä laskutus- ym. lisiä. Ensisijaisesti käytetään verkkolaskua. Sotesi on velvollinen suorittamaan korkolain 4 1 momentin mukaisen viivästyskoron, mikäli maksusuoritus viivästyy. Sotesi maksaa 50 % asiakkaan palvelusetelin arvosta, mikäli asiakkaan hoito keskeytyy tilapäisesti korkeintaan 14 vuorokauden ajaksi. Sotesi ei maksa tämän jälkeisistä poissaolopäivistä. Tilapäinen poissaolo tarkoittaa, että asiakas on hoidettavana esimerkiksi sairaalassa tai muussa hoitopaikassa ja poissaolon kesto on kokonaisia vuorokausia. Kuolemantapauksessa Sotesi maksaa palvelutuottajalle palvelusetelin arvon vielä kuolemaa seuranneelta päivältä. Sotesi ei peri asiakkaalta asiakasmaksuja palveluista, jotka sisältyvät palveluseteliin. Palveluntuottajan ja asiakkaan välisessä sopimuksessa on merkittynä asiakkaan omavastuun määrä. Vammaispalveluiden palveluseteli on asiakkaalle maksuton palveluseteli, joka tarkoittaa, ettei asiakkaan saamasta hoivasta peritä maksua. Omavastuuosuudella tarkoitetaan vammaispalveluiden palvelusetelissä niitä yksityisen palveluntuottajan tuottamia tukipalveluita, jota kunnan myöntämän palveluseteli ei kata ja joka jää asiakkaan maksettavaksi; Asiakas maksaa itse ateriat, vuokran ja valitsemansa tukipalvelut ja ylläpidon korvauksen. Lisäksi asiakas maksaa oma-aloitteisesti ostamansa palvelut (esimerkiksi fysioterapia-, kampaamo- ja jalkahoitopalvelut) kokonaisuudessaan palveluntuottajalle heidän keskinäisen sopimuksen mukaisesti. Kunta ei vastaa peruuntuneista

21 palvelutapahtumista aiheutuneista kustannuksista. Asiakkaan laskuihin ei lisätä laskutus- ym. lisiä. Mikäli asiakas ei pysty suoriutumaan omavastuuosuudestaan, palveluntuottajan tulee ilmoittaa tilanteesta päätöksen tehneelle viranhaltijalle vähintään kolme kuukautta ennen sopimuksen irtisanomista. Mahdollisista hinnan korotuksista tulee ilmoittaa asiakkaalle vähintään kolme kuukautta etukäteen. Mikäli asiakas on (esimerkiksi sairaalahoidon takia) toistuvasti tai pitkäaikaisesti estynyt käyttämään niitä palveluita, jotka liittyvät sovittuun palvelukokonaisuuteen, palveluntuottajan tulee tämä ottaa kohtuullisessa määrin huomioon asiakaslaskutuksessa kyseisen poissaolokauden palvelumaksuja alentavana tekijänä. Sopimuksen sopimusehdoissa tulee olla tästä menettelystä maininta. Palveluntuottajan tulee huolehtia, että asiakkaalla on käytössään toimitilojen osoitetiedot sekä palveluseteliin liittyvät hintatiedot ja muiden tarjottavien palvelujen hintatiedot. Hintatiedot on toimitettava asiakkaalle kirjallisesti hänen niitä pyytäessä. Uuden asiakkaan palveluseteli on voimassa muuttopäivästä alkaen. Yksikössä jo asuvan asiakkaan palvelusetelin voimaantulopäivä on määritelty palvelusetelipäätöksessä. 11. PALVELUN TUOTTAJAN HENKILÖKUNNAN PÄTEVYYSVAATIMUKSET Henkilöstön kelpoisuusvaatimukset Kelpoisuuslaki (272/2005) määrittelee ympärivuorokautisissa asumispalveluissa toimivan johtajan ja ammatillisen hoitohenkilökunnan kelpoisuusvaatimukset. Lakia sovelletaan sekä yksityiseen, että kunnalliseen toimintaan. Henkilöstön täydennyskoulutus Täydennyskoulutusvelvoite koskee ensisijaisesti kuntia ja kuntayhtymiä. Kuntien ostaessa palveluita, ne voivat asettaa hankittaville palveluille laatuvaatimuksia, joihin sisältyy henkilöstön osaamistasoa ja koulutustasoa koskevia vaatimuksia. Sotesin palvelusetelituottajilta edellytetään, että ne huolehtivat henkilöstön ammattitaidon

22 säilymisestä ja kehittämisestä. Henkilöstöllä tulee olla myös riittävä suomen kielen taito ja kohderyhmän tarvitsema kielitaito. Henkilöstömitoitus- ja rakenne Toimintayksiköissä tulee olla ammatillisen koulutuksen omaava henkilö kaikissa työvuoroissa. Riittävyyttä voidaan seurata tarkistamalla työvuorolistat ja henkilöstösuunnitelma. Lisäksi Sotesi voi pyytää selvityksen yövalvonnasta. Asiakkaiden hyvinvoinnin turvaamiseksi palveluntuottajilla tulee olla käytössä moniammatillista osaamista. Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautista asumispalvelua koskevassa valtakunnallisessa valvontaohjelmassa on annettu suositus ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön määrästä ja rakenteesta. Tätä suositusta noudatetaan tarkasteltaessa yksityisten palvelutuottajien henkilöstömitoitusta ja rakennetta. Henkilöstön hyvinvointi Henkilöstöstrategiassa tehdään linjaukset muun muassa henkilöstön saatavuuteen ja osaamistarpeiden määrittämiseen. 12. PALVELUN SISÄLTÖVAATIMUKSET Vammaispalveluiden ja kehitysvammahuollon asumispalvelua järjestetään henkilöille, jotka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsevat toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti. Asumispalvelun asiakkaat tarvitsevat ympärivuorokautista hoivaa, ohjausta, tukea ja valvontaa. Asumispalveluissa tuetaan omatoimisuutta ja luodaan turvallinen, sekä esteetön asumisympäristö. Asumispalveluissa korostetaan elämänlaadun merkitystä, vahvistetaan elämän merkityksellisyyttä ja tuetaan hyvinvointia elämän kaikilla osa-alueilla. Asumispalveluyksikön tulee tukea asiakkaan itsenäistä suoriutumista ja päätöksen tekoa, kuntoutumista, elämänhallintaa ja osallisuutta yhteiskuntaan. Palveluissa tulee huomioida asiakkaan omat voimavarat ja vahvistaa asiakkaan elämänlaatua, itsemääräämisoikeutta sekä

23 kunnioittaa yksityisyyttä. Palvelusuunnitelmassa tulee huomioida se, että palvelujen ja kuntoutumisen tavoitteena on asiakkaan itsenäinen tai mahdollisimman itsenäinen asuminen. Hoitoyksikön tulee mahdollistaa se, että asiakas voi asua yksikössä elämänsä loppuun asti, ellei hänen hoitonsa edellytä sairaalahoitoa. Palveluyksikössä kiinnitetään erityistä huomiota laadukkaaseen saattohoitoon. Saattohoito toteutetaan asiakasta ja omaisia tukien. Palveluasuminen sisältää kodinomaisen ympäristön, asiakkaan ympärivuorokautisen palvelun ja huolenpidon sekä sitä tukevat palvelut, kuten henkilökohtaisen avustamisen asunnossa ja sen ulkopuolella sekä turvapalvelut. Asiakkaan päivittäisestä hygieniasta huolehditaan ja asiakasta avustetaan tarvittaessa. Hygieniassa huomioidaan hiukset, kynnet, hampaat ja ihonhoito. Asiakasta avustetaan wc-käynneissä ja muussa henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisessa tarpeen mukaan siten, että hänen yksityisyytensä turvataan. Peruspalveluihin sisältyvät sairaanhoitajan suorittamat hoitotoimenpiteet ja asiakkaan terveydentilan seuranta ja arviointi sekä sen vaatimat toimenpiteet. Palveluntuottaja vastaa perusterveydenhuoltotasoisten näytteiden ottamisesta ja niiden kuljettamisesta analysoitaviksi. Palveluntuottaja vastaa asiakkaan lääkityksestä. Lääkkeet säilytetään turvallisesti, niiden jakelu on huolehdittu ja niiden vaikutuksia seurataan. Asiakas maksaa lääkkeet itse. Palveluntuottaja voi järjestää yksityiset lääkäripalvelut palveluyksikössä ja periä niistä asiakkaalta maksun. Maksukäytännöstä tulee tiedottaa asiakasta etukäteen. Halutessaan asiakkaalla on oikeus käyttää perusterveydenhuollon palveluita. Yksiköiden varustukseen tulee kuulua sähkösäätöinen hoivasänky, jos asiakkaan palvelutarve sitä edellyttää. Sotesi järjestää asiakkaalle tarvittavat apuvälineet lääkinnällisen kuntoutuksen toteaman yksilöllisen tarpeen perusteella. Asiakas saa Sotesin hoitotarvikejakelusta maksuttomat hoitotarvikkeet Sotesin hoitotarvikejakeluohjeen mukaisesti. Asiakkaalle annettavien palveluiden tulee olla suunnitelmallisia ja tavoitteellisia. Palveluntuottaja sitoutuu antamaan laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa Asiakaslain (812/2000) mukaisesti. Asiakkailla tulee olla hoito- ja palvelusuunnitelma, jossa määritellään palvelut sekä muut asiakkaan selviytymistä sekä omia voimavaroja tukevat palvelut ja hoidon tavoitteet. Asiakkaalle tulee olla nimettynä vastuutyöntekijä. Annettava palvelu suunnitellaan yhteistyössä asiakkaan ja omaisten kanssa.

24 Asiakkaalla tulee olla mahdollisuus osallistua palveluyksikön tarjoamaan viriketoimintaan. Palveluyksikkö järjestää asiakkaalle kuljetuksen sekä tarvittaessa saattajan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin asiakkaan kanssa yhdessä sopien. Asiakas maksaa kuljetukset ja mahdolliset palvelumaksut. Niistä tulee tiedottaa etukäteen. Asiakas kustantaa omat henkilökohtaiset vaatteensa ja sopii palveluyksikön kanssa niiden huollosta. Asiakasta avustetaan henkilökohtaisten hankintojen tekemisessä, jos omaisilla ei ole siihen mahdollisuutta. Palveluntuottaja vastaa, että asiakkaan etuudet (esimerkiksi Kelan hoitotuki ja asumistuki) ovat ajan tasalla. Palveluntuottaja hakee asiakkaalle etuudet tai huolehtii riittävän ohjauksen etuuksien hakemiseen asiakkaalle ja/tai hänen asioidenhoitajalleen. Asiakas itse, hänen valtuuttamansa henkilö tai edunvalvoja vastaa asiakkaiden raha-asioiden hoidosta. Palveluntuottaja avustaa tarvittaessa asiakasta raha-asioiden hoidossa ja tarvittaessa asiakkaalle haetaan edunvalvoja tai hänelle tehdään edunvalvontavaltuutus maistraattiin. 13. PALVELUN LAATUVAATIMUKSET 13.1 Yleisvaatimukset Yksityiseltä palveluntuottajalta edellytetään vähintään sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Palveluyksikön toiminnan tulee perustua annettuihin laatusuosituksiin ja lakeihin. Palvelun tulee muutenkin noudattaa yleisesti hyväksyttyjä sekä voimassa olevia vammaisten henkilöiden hoitoa ja palveluja koskevia suosituksia. 13.2 Tilat ja toimintaympäristö Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) määrittelee, että toimintayksikössä tulee olla riittävät ja asianmukaiset toimitilat ja varusteet. Yhteistilojen tulee täyttää asukkaiden palvelutarpeet ja toimintayksikön kannalta keskeiset laatuvaatimukset. Yhteisten tilojen mitoituksessa on huomioitava, että niissä voi järjestää päivätoimintaa, tapahtumia ja

25 mahdollistaa omaisten vierailuja. Asiakkaan on pystyttävä liikkumaan apuvälinein esteettömästi ja vaivattomasti. Sotesin palvelusetelituottajaksi hyväksymisen edellytyksenä on, että asukkailla on esteetön pääsy ulkoilemaan ja asiakkaalla on mahdollisuus halutessaan ulkoilla turvallisesti päivittäin. Tilaratkaisuissa on huomioitava se, että asiakkaalla on oikeus itsemääräämiseen, yksityisyyteen ja osallisuuteen. Toimitilojen on jatkuvasti täytettävä turvallisuusmääräykset niin, että yksikössä huolehditaan asiakkaiden turvallisuudesta lain ja viranomaisten määräysten mukaisesti. Sotesin palvelusetelituottajilta edellytetään, että tilojen laitteiden ja koneiden ylläpidosta ja huollosta on kunnossapito- ja hygieniasuunnitelmat ja vastuuhenkilöt ovat nimettyinä. Palveluyksiköllä tulee olla pelastusviranomaisten hyväksymä pelastussuunnitelma (Pelastuslaki 29.4.2011/379) 13.2.1 Rajoitteet ja eristäminen Sosiaalihuollon lainsäädännössä tai laatusuosituksissa ei ole menettelytapaohjeita rajoitteiden tai eristämisen käytöstä, koska lähtökohta on, että asukkaiden liikkumista rajoitetaan ja eristämistä käytetään vain äärimmäisissä pakkotilanteissa. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen mukaan liikkumista on voitava rajoittaa asiakkaan tahdosta riippumatta silloin, kun kyse on vakavan uhkaavan vaaran torjumisesta. Tällöinkin vain siinä määrin, kuin se on aivan välttämätöntä. Liikkumista rajoittavista turvavälineistä on tehtävä yksilöity päätös, joka perustuu asukkaan turvallisuuden takaamiseen väliaikaisessa tilanteessa. Näistä päätöksistä vastaa lääkäri. Liikkumista rajoittavista toimenpiteistä tehty päätös on perusteltava asiakkaalle ja/tai omaisille. Yksiköllä tulee olla ohjeistus suoja- ja rajoitustoimenpiteistä. 13.2.2 Kameravalvonta Kameravalvonnan periaatteista on säädetty Suomen perustuslain 8 :ssä ja Rikoslain 24 luvun 6-7 :ssä. Kameravalvonnan edellytyksenä on, että sen tulee olla rekisterin pitäjän toiminnan kannalta asiallisesti perusteltu. Kameravalvonnan piiriin tulevien ja etenkin sen piirissä pidempään tai toistuvasti olevien tulee tietää kameravalvonnasta.

26 13.3 Ateriat Palveluntuottajan tulee turvata asiakkaan riittävä nesteiden ja ravinnonsaanti. Asiakkaille järjestetään päivittäinen ruokailu, johon kuuluvat aamiainen, lounas, iltapäiväkahvi ja välipala, päivällinen sekä iltapala. Asiakkailla on mahdollisuus päivittäiseen ruokailuun yhteisissä tiloissa ja asiakasta avustetaan ruokailussa tarvittaessa. Erityisruokavaliot järjestetään niitä tarvitseville. Asiakkaiden yöpaasto ei saa olla yli 11 tuntia. Välipalaa tulee olla aina tarvittaessa, myös yöaikaan, tarjolla. Asiakkaiden ravitsemusta ja painoa seurataan säännöllisesti ja poikkeamiin puututaan. Hoitoyksikön käytössä on ruokahuollon omavalvontasuunnitelma, joka sisältää hygieniapassit. Palveluntuottaja voi sopia erikseen asiakkaan aterioihin mahdollisesti liittyvistä erityistoiveista (muut kuin edellä mainitut) ja tehdä näistä keskinäisen sopimuksen ja laskuttaa sen mukaisesti. Ravitsemussuosituksia tulee käyttää asiakkaan ravitsemuksen arvioinnissa, ohjauksessa, sekä käytännön hoitotyössä. 14. LAADUN VALVONTA Sastamalan kaupungin valvontamenettelyn tavoitteena on taata asiakkaille palvelukokonaisuus, joka takaa asiakkaille hyvän hoidon riittävän laadun. Palvelusetelissä hyvä laatu on keskeinen kilpailukykytekijä palveluntuottajan arjen toiminnassa ja se parantaa toiminnan tuottavuutta itse. Palveluntuottajan tulee jatkuvasti täyttää laissa ja suosituksissa säädetyt toimintaedellytykset ja tästä johtuen jatkuvasti arvioida toimintaansa. Toimintayksiköissä tulee olla järjestelmä hoidon ja hoivan laadun seuraamiseksi, arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelmallisen omavalvonnan toteuttaminen on olennainen osa toimintayksikön arkea. Laadukas palvelutoiminta on asiakaslähtöistä ja mahdollistaa asiakkaan ja hänen omaistensa osallistumisen palvelua koskevaan suunnitteluun, päätöksentekoon ja arviointiin. Sotesi, aluehallintovirasto sekä sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto toimivat yksityisten sosiaalipalvelujen valvontaviranomaisina. Sotesi valvoo palvelusetelituottajarekisteriin hyväksymiensä palvelujen laatua ja varmistaa, että palvelujen laatu täyttää palvelusetelilain ja sääntökirjan mukaiset kriteerit. Palveluntuottaja hyväksyy Sotesin palveluyksikköön tekemät valvonta- ja auditointikäynnit, yhteistyö- ja