1 Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry.

1 Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry. TOIMINTAKERTOMUS 2011

Sisällysluettelo 2 Yleistä 4 Tekemisen riemua nuorisoseuratoiminnan suunnat 2010-2012 1. Nuorisoseuralaisuus Etelä-Hämeessä 5 Etelä-Hämeen tärkeimpiä tapahtumia olivat vuonna 2011 5 Muita merkittäviä asioita vuonna 2011 olivat 5 1.1. Viestintä 6 Uutismaa-lehti 7 Ns-lehti 7 Sähköiset kuukausiteidotteet 7 1.2. Yhteistyöverkostot 7 Johtokuntien ja työntekijöiden koulutuspäivät 7 2. Palvelut jäsenyhdistyksille 8 Jäsenistö 8 Yhteistyötahot 8 Monipuolista toimintaa 8 2.1. Jäsenyhdistysten toiminnan kehittäminen 8 Alueellisen toiminnan kehittäminen 9 Leipää ja kulttuuria hanke 2010-2012 9 Yhteistyö Suomen Pöytätennisliiton kanssa 10 Seurakäynnit 10 Seurantalot 11 Sähköposti, kotisivut 11 Valtakunnalliset sivustot 11 Toimintatilastot vuodelta 2010 11 H-kiltatoiminta 11 2.2. Koulutus 11 Koulutuskalenteri 11 Neuvonta 11 Nuorten Akatemia 12 Opintotoiminta Etelä-Hämeessä Opintokeskus Kansalaisfoorumi 12 Erikoiskurssit 12 Järjestyksenvalvojakoulutus 12 2.3. Jäsenpalvelut 12 Tarvikevälitys 12 3. Kulttuuri- ja harrastustoiminta 13 3.1. Kehittäminen 13 Tanssitoiminta 13 Teatteritoiminta 14 Kansanmusiikki 14 Liikunta 14 Nuorisotoiminta 14 3.2. Koulutus 14 Oma tanssikoulutus 14 Kansantanssin ohjelmistokurssi 14 Kansantanssin perusopinnot 14 Oma teatterikoulutus 14 Oma kansanmusiikkikoulutus 14

3.3. Tapahtumat 15 Omat ja jäsenseurojen tanssitapahtumat 15 Tanssigaala Kultaiset askeleet 15 Tanssiva Asikkala 15 Hollo ja Martta kv. kansantanssi ja musiikkifestivaali 15 Omat ja jäsenseurojen teatteritapahtumat 15 Omat ja jäsenseurojen kansanmusiikkitapahtumat 15 Takinkääntöviikko 15 MM Mölkky 2011 Lahti 15 Omat yleistapahtumat 16 Valtakunnalliset harrastus- ja koulutustapahtumat 17 FolkForum ja Folklandia-risteily 17 Valtakunnalliset lentopallokisat 17 Tanssimania ja DÄÄNS leiri 17 Teatterilaiva 17 3 4. Kansainvälinen toiminta 17 4.1 Kehittäminen 18 4.2 Kansainväliset verkostot 18 5. Tukitoiminta 18 5.1. Hallinto 18 Johtokunta 18 Edustaminen ja muistamiset 19 Im memoriam 19 Asiantuntijatoimikunnat 19 Kokoukset: Kevätkokous, Syyskokous 19 Suomen Nuorisoseurojen Liiton valtuustot 19 Suomen Nuoriso-opisto 19 5.2. Toimisto ja henkilöstö 19 Henkilöstö 20 Muuta 20 Henkilöstön koulutus 21 5.3. Talous 21 Tilintarkastus 21 Helvi Jukaraisen kansantanssirahasto 21 Varainhankinta 21 Puvusto 21 Pikkuteatteri ja Hannunsali 22 Sopimukset 22 Yleisavustukset 22 Muut avustukset 22 Allekirjoitukset 22 Liitteet Jäsenluettelo 23 Tapahtumakalenteri 2011 25 Tanssiva Lahti ohjelma 2011 27 Opintokerhoavustus nuorisoseuroille 2011 28 Opintokerhoavustus 2011 29 Opintokeskustuki nuorisoseurojen kurssitoimintaan 2011 30 Suurkertomus Kansanliikkeen mahdista 31 Yhteistiedot 32

4 YLEISTÄ Vuoden 2011 osalta Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry:n toimintaa toteutettiin toimintasuunnitelman mukaisesti huomioiden järjestön nuorisoseurakokouksessa 2009 hyväksyttyä järjestön kolmivuotisohjelmaa: Tekemisen riemua - nuorisoseuratoiminnan suunnat vuosille 2010-2012 Suomen Nuorisoseurojen Liiton joka kolmas vuosi järjestettävä Nuorisoseurakokous hyväksyi 12.- 13.9.2009 Kulttuurikeskus Sofiassa Helsingissä toiminnan suuntaviivat vuosille 2010-2012. Tekemisen riemua! - kolmivuotisohjelma korostaa lasten ja nuorten harrastustoimintaa, nuorten omaa toimintaa ja vaikutusmahdollisuuksia sekä toiminnan talouden vahvistamista: Nuorisoseuratoiminnan juuret ovat syvällä suomalaisessa kansalaisyhteiskunnassa. Jokainen seura on ainutlaatuinen yhteisö ja tekemisen kirjo niissä on laaja. Yhdistävänä tekijänä paikallisessa, alueellisessa ja valtakunnallisessa toiminnassa on kuitenkin yhteinen arvopohja ja yhteisesti sovitut tavoitteet. Nuorisoseurat sekä vaalivat että uudistavat suomalaista kulttuuria. Toiminnassamme kansainvälisyys saa yhä enemmän painoarvoa, samoin toiminta tietoverkkojen ja sosiaalisen median luomissa yhteisöissä. Seuratoiminta tarjoaa mahdollisuuden niin löyhään, yhden harrastuksen tai tapahtuman varaan rakentuvaan yhteisöllisyyteen, kuin vahvaan koko ihmisen elämänkaaren mittaiseen jäsenyyteen maamme suurimmassa kansalaisjärjestössä. Nuorisoseuroja on tällä hetkellä yli 700 ja niissä on yli 54 000 jäsentä. Jäsenistöstä puolet on alle 29-vuotiaita ja neljäsosa alle 16-vuotiaita. Nuorisoseurat pitävät yllä 600 nuorisoseurantaloa, jotka ovat monipuolisia toimintakeskuksia omilla alueillaan. Seurojen harrastusryhmiin osallistuu lähes 30 000 eri-ikäistä toimijaa. Keskeisimmät harrastusmuodot ovat tanssi, teatteri ja liikunta. Talkootyötä seuroissa tehdään vuosittain yli 300 henkilötyövuoden verran ja nuorisoseurojen kulttuuritapahtumissa käy vuosittain lähes miljoona osallistujaa. Toimintamme arvot ovat osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus Toiminta-ajatuksemme mukaan nuorisoseurassa lapsella ja nuorella on eri-ikäisten muodostamassa yhteisössä mahdollisuus kasvaa kulttuuristen harrastusten avulla hyväksi ihmiseksi ja kunnon kansalaiseksi.

1. NUORISOSEURALAISUUS ETELÄ-HÄMEESSÄ Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry. tavoitteensa mukaisesti vahvisti omalla alueellaan järjestön roolia nuoriso-, kulttuuri-, sivistys- ja liikuntakentässä. Etelä-Hämeen tärkeimpiä tapahtumia olivat vuonna 2011: MM Mölkky Lahti 2011 26.-28.8. Lahden kauppatori Valtakunnallisesti ja kansainvälisesti oltiin mukana: Folklandia 7. - 8.1. Silja Europa Barnlek 13.-17.7. Skive, Tanska Tanssimania 29.9.-2.10. Tampere Teatterilaiva 23.-24.9. Silja Europa Lisäksi jäsenseurojen tapahtumia: Tanssiva Asikkala 10.4. Vääksyn liikuntahalli Takinkääntöviikko 24.-30.7. Mallusjoella Hollo ja Martta festivaali 30.10.- 6.11. Hollolassa 5 Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry. kuului jäsenenä Suomen Nuorisoseurojen Liittoon ja Suomen Kansainväliseen Mölkkyliittoon. MUITA MERKITTÄVIÄ ASIOITA VUONNA 2011 OLIVAT: Tanssin osaamiskeskus Tanssin osaamiskeskus hanke ei saanut rahoitusta Suomen Kulttuurirahastolta, mutta järjestön organisaatiouudistuksen myötä lähdettiin neuvottelemaan Etelä- Hämeen keskusseuran roolin muuttamista osaamiskeskukseksi. Etelä-Hämeen yksi vahvuus on monipuolinen tanssiosaaminen ja tästä syystä järjestön tanssin osaamiskeskus luontevasti sopisi Lahteen. Loppuvuodesta neuvottelut Suomen Nuorisoseurojen Liiton ja Kalevan Nuorten Liiton kanssa johtivat siihen, että tanssin osaamiskeskus perustetaan Lahteen ja se aloittaa toimintansa 1.1.2012 Organisaatiouudistus Järjestön organisaatiouudistusta on käsitelty johtokunnassa sekä yleisissä kokouksissa vuoden aikana. Toistaiseksi keskusseura tullaan säilyttämään. Hankkeet Leipää ja Kulttuuria -työllistämishanke oli käynnissä koko vuoden. Hanke alkoi 1.9.2010. Projektipäällikkönä toimi Marjo Aalto. Voi hyvin työssä hanke alkoi 2.11.2011 Hanke on Hämeen ELY-keskuksen rahoittama työelämän kehittämishanke, jossa rakennetaan työhyvinvointiohjelma yhdistykselle. Henkilöstöjärjestelyistä: Hollolan Nuorisoseuran kanssa oli ostopalvelusopimus, koskien Tanssiva Lahti tapahtuman ohjelman tuottamista.

MM Mölkky 2011 Lahti tapahtuman tapahtumapäälliköksi valittiin 4.4.2011 Ossi Arvela. Media-assistentti Anne- Mari Kuronen aloitti 1.4.2011 Monivuotinen puvustonhoitaja Päivi Semeri nimitettiin 1.9. alkaen Etelä- Hämeen Kalevan Nuoret ry:n toiminnanohjaajaksi. Uusi puvustonhoitaja Maija Kjellberg aloitti 1.10.2011 Jäsenrekisterivastaava Jaana Ståhl oli töissä 1.1.-7.5.2011 MM Mölkky 2011 Lahti MM Mölkky järjestettiin kaksipäiväisenä tapahtumana Lahden Torilla. Tapahtuman käytännön järjestelyistä vastasivat tapahtumapäällikkö Ossi Arvela ja Lahden Tanhuujat. Ossi Arvela aloitti työnsä 4.4.2011. Lahden Tanhuujien kanssa on keskusseura tehnyt tapahtumaan liittyen palvelusopimuksen. Lisäksi järjestelyissä auttoi Hollolan Nuorisoseura. Tanssiva Lahti kuului osana MM Mölkky tapahtumaa ja se järjestettiin alatorilla. Tanssiva Lahti sai suuren suosion ja tämä uusi tapahtumapaikka sai hyvä vastaanoton. Hollolan Ns. vastasi ohjelman tuottamisesta. 6 Juhlat Seuraavat jäsenseurat saavuttivat kunnioitettavan 110 vuoden iän: Hollolan ja Padasjoen Nuorisoseurat Palkinnot/Nimeämiset Etelä-Hämeen Vuoden Hermanniksi nimettiin Pekka Patamäki Artjärveltä ja vuoden nuorisoseuraksi Särkilahden Nuorisoseura, Sysmästä. Vuoden kansantanssiohjaajaksi valittiin Teija Nikkari Hollolan Nuorisoseurasta. Kiertopalkinto ja koulutusstipendi annettiin nimityksen yhteydessä Kalevan Nuorten luokittelutapahtumassa Hollolan lukiolla, Salpakankaalla 9.4.2011. Valtakunnallisesti: Vuoden Nuorisoseura oli Tornion Vojakkala Ns. (Lappi) Vuoden Hermanni Paavo Vuorenoja (Häme) SNL; Vuoden ohjaaja Eija Kainulainen (Uusimaa) KNL; Vuoden ohjaaja Jukka Hannula (Lappi) Järjestön historiateos Yhteisön voima Järjestön historianteos julkistettiin Aleksis Kiven päivänä 10.10.2011 eduskunnassa. Ministeri Jaakko Nummisen suurtyö saatiin vihdoinkin valmiiksi. Tämä kirjasarja kuvaa todella kattavasti Nuorisoseurajärjestön vaiheita syntyajasta aina tähän päivään. Historianteos on myynnissä ja tavoitteena on myydä 2000 kirjasarjaa. Kotisivut Kotisivut uudistettiin. 1.1. Viestintä Seurojen, seurantalojen, piirijärjestöjen ja liittojen sivustot olivat ajan tasalla www.nuorisoseurat.fi ja www.seurantalot.fi -palveluissa. Vuoden aikana valmistuivat liitoille uudet kotisivut, joihin Etelä-Häme teki omat sivunsa. Toiminnasta tiedotettiin pääasiassa Uutismaa lehdessä ja Herkkumeili - sähköpostitiedotteilla. Lisäksi seurojen eri alojen yhteyshenkilöille lähetettiin tiedotteita ja kurssi- yms. kutsuja. Lisäksi erilaisia tiedotteita lähetettiin tarpeen mukaan. Keskusseuran ja piirin kotisivuja ylläpidettiin osoitteessa http://etela-

hame.nuorisoseurat.fi. Keskusseuran ja piirin kotisivujen ylläpidosta vastasi media-assistentti Anne-Mari Kuronen. 7 Uutismaa-lehti Uutismaa-lehti ilmestyi kolme kertaa vuoden aikana aikakauslehtimuotoisena. Lehti ilmestyi NS-lehden välissä. Lehden ilmestymisajat olivat seuraavat: 1. nro 18.2. (aineistopäivä oli 22.1.) 2. nro 28.5. (aineistopäivä oli 7.5.) 3-4. nro 21.9. (aineistopäivä oli 31.8.) Lehti julkaistiin myös sähköisessä muodossa. Uutismaa-lehdestä kerrottiin seurakäynneillä, kokouksissa ja tiedotteissa. Toimihenkilöt, johtokunnan jäsenet ja paikallisseurat laativat juttuja alueeltaan lehteen. Lehti jaettiin mm. kirjastoihin ja toiminta-alueen kuntien nuoriso-, kulttuuri- ja sivistystoimiin. Lehden taitosta vastasi Juha Jämsä ja Sakari Syrjänen Uudeltamaalta. NS-Lehti Toteutuma Nuorisoseuralehti toimi järjestön sisäisen tiedon kulun välineenä. Se antoi ajanmukaista tietoa järjestöstä myös ulkopuolisille Lehti ilmestyi neljä kertaa vuodessa. Lehti julkaistiin myös sähköisessä muodossa liiton kotisivuilla. Lehteä markkinoitiin seurakäynneillä, keskusseuran kokouksissa ja tiedotteissa. Rohkaistiin johtokunnan jäseniä ja paikallisseuroja laatimaan juttuja alueeltaan lehteen. Toimihenkilöt hoitivat tiedot maakunnallisista tapahtumista lehteen. Lehti on tullut jokaisen jäsenseuran puheenjohtajalle ilmaiseksi sekä myös niille jotka ovat Uutismaa lehden jakelulistalla. Uutismaa lehti ilmestyi NS-lehden välissä Uudellamaalla ja Etelä-Hämeessä. Sähköiset kuukausitiedotteet Sähköpostitiedote Herkkumeili lähetettiin vuonna 2011 noin kerran kuussa, yli 350 eri sähköpostiosoitteeseen. Herkkumeilissä tiedotettiin järjestön ja maakunnan eri tapahtumista ja koulutuksista. 1.2 Yhteistyöverkostot Tiivistä yhteistyötä tehtiin ensisijaisesti jäseninä olevien paikallisyhdistysten kanssa sekä Etelä- Hämeen Kalevan Nuorten, Uudenmaan Nuorisoseurain Liiton ja Uudenmaan Kalevan Nuorten piirin kanssa. Yhteistyötä tehtiin erityisesti koulutus- ja tapahtumatoiminnan järjestämiseksi. Edellä mainittujen yhteistyökumppaneiden lisäksi yhteistyötä tehtiin mm. Suomen Nuorisoseurojen Liitto, Kalevan Nuorten Liiton, Sivistysliitto Kansalaisfoorumin, Lahden kaupungin, Suomen Kansainvälisen Mölkkyliiton, Päijät-Hämeen Tanssialan Tuen, Lakes in, Lahden Kortteliliigan, Lahden Messujen, Media-akselin ja Koulutuskeskus Salpauksen kanssa. Johtokuntien ja työntekijöiden koulutuspäivät Koulutuspäivä pidettiin 17.9. toimiston kokoustilassa. Koulutus toteutui suunnitelman mukaisesti. Koulutussuunnittelija Eija Majoisen johdolla tutustuttiin SKYP:een. Etelä-Hämeen luottamus- ja toimihenkilöt osallistuivat koulutuspäivään.

2. PALVELUT JÄSENYHDISTYKSILLE 8 Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry:n jäseninä on 69 paikallista, toimivaa yhdistystä. Jäseniä on yhteensä jäsenrekisterin mukaan 2626. Jäsenmäärä ei ole todellinen, koska osa jäsenyhdistyksistä ei ole mukana jäsenrekisterissä ja eivät näin ollen ole ilmoittaneet toimintatietojaan. Alle 16 -vuotiaita jäseniä on 862. Etelä-Hämeen Nuorisoseurat toteutti perustehtäväänsä, paikallisseurojen palvelutoimintaa opetusministeriön avustuksella, joka oli 34 000 euroa. Luettelo jäsenseuroista on liitteenä. Jäseniä kaikkiaan on 4635. Yhteistyötahot Tärkeimmät yhteistyökumppanit olivat: Etelä-Hämeen Kalevan Nuoret, Opintokeskus Kansalaisfoorumi, Uudenmaan keskusseura ja KN-piiri, muut keskusseurat ja KN-piirit, Hollolan Ns., Lahden Tanhuujat, Villähteen Ns., Suomen Nuorisoseurojen Liitto, Kalevan Nuorten Liitto, Lahden kaupungin eri hallintokunnat, Päijät-Hämeen Tanssialan Tuki ry., Folklore Suomi Finland, Tanssiklubi Dancing, Päijät-Hämeen Kantrin Ystävät, Etelä-Hämeen Kansanmusiikin Ystävät, Lahden Messut, Ruokamiehet Oy, Tuoterengas, Suomen Kansainvälinen Mölkkyliitto, Lahden Kortteliliiga, Etelä-Suomen Sanomat, Uusi Lahtilehti, Lahden Kansanopisto, Päijät-Hämeen Kylät ry., Lahden Matkailu Lahti Travel, Lakes, Lahden Mieskuoro, Toriratikka/Tori-isäntä, Keskustan eheytys/keskustaisäntä ja Radio Voima. Monipuolista toimintaa Nuorisoseurat ovat omaleimaisia toiminnallisia yhteisöjä. Opintotoiminta tuki nuorisoseurojen sivistystehtävää. Toimintaa kehitettiin jäsenten ja alueen asukkaiden toiveiden mukaisesti. Rohkaistiin seuroja hakeutumaan aktiivisesti yhteistyöhön muiden yhteisöjen kanssa. Nuorisoseurat tarjosivat mahdollisuuden kansainväliseen toimintaan. Lisäksi Keskusseura antoi seuroille ja jäsenille tarpeellisen ohjauksen ja neuvonnan järjestöllisissä asioissa. Seurat kykenivät toimimaan tehokkaasti ja tuloksellisesti jäsentensä parhaaksi ja järjestön aatteellisten päämäärien hyväksi. Järjestökoulutuksen tavoitteena oli ja on kehittää ja ylläpitää seurojen toimihenkilöiden tietoja ja taitoja sekä luoda yhteistä näkemystä toiminnan tavoitteista. Tehtiin muutama yksittäinen seurakäynti, mutta pääpainona olivat alueelliset seuratapaamiset. Alueellisten seurakäyntien yhtenä tarkoituksena oli räätälöidä alueen seurojen tarpeisiin vastaavaa koulutusta tai luentoja. Sisällöt räätälöitiin yhdessä alueiden toimijoiden kanssa. Toimintasuunnitelma eli ja tulee elämään koko ajan. Järjestön Internet-pohjainen keskitetty jäsenhallintarekisteri oli käytössä. Alkuvuonna jäsenrekisterivastaava Jaana Ståhl aktiivisesti innosti seuroja liittymään rekisteriin. Valitettavasti vielä kaikki jäsenseurat eivät ole rekisterissä, kuitenkin jokaisen seuran perustiedot ovat. Rekisteriin liittyi tiedottamista ja koulutusta. Etelä-Häme hoiti asiaa aluetapaamisten yhteydessä. 2.1 Jäsenyhdistysten toiminnan kehittäminen Yhteydenpito seuroihin: - jäsenkentän ja sen tarpeiden tuntemus aktiivinen ohjaus ja neuvonta

- seurojen toimintaedellytysten kehittäminen - alueelliset tapaamiset 9 Alueellisen toiminnan kehittäminen Johtokunta ja toimihenkilöt ovat huomioineet päätöksissään ja toimissaan piiriorganisaation palvelutehtävän vaatimukset ja haasteet. Toimintaa on suunnitelmallisesti kehitetty huomioiden jäsenyhdistysten tarpeet. Alueellisia, seurojen omista lähtökohdista syntyneitä ideoita ja koulutustilaisuuksia on aktiivisesti järjestetty. Leipää ja kulttuuria hanke 2010-2012 Projektipäällikkönä toimii kokopäiväisesti Marjo Aalto. Projektipäällikön palkkaus tulee kokonaan Elyltä, koska hankkeen tavoitteena on työllistää yli 500 päivää työttömänä työnhakijoina olleita palkkatuen piiriin kuuluvia henkilöitä. Projektipäällikön työtehtävänä on hallinnoida hanketta ja toteuttaa projektisuunnitelma. Projektipäällikkö etsii työpaikkoja Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry:n alueella olevista nuorisoseuroista ja osallistuu palkattavien henkilöiden rekrytointiin sekä ohjaukseen yhteistyössä työnantajina toimivien nuorisoseurojen kanssa. Tarvittaessa projektipäällikkö opastaa ja kouluttaa nuorisoseuralaisia työnantajana toimimisen käytäntöihin. Projektipäällikkö myös arvio ja kehittää hanketta koko projektin ajan. Leipää ja kulttuuria työllistämishankkeen tavoitteena on vahvistaa pitkäaikaistyöttömien ja nuorten sosiaalista osaamista ja työvoimapoliittisia valmiuksia työllistämällä heitä kulttuuriseen nuorisotyöhön liittyviin tehtäviin. Työpaikkoja tarjoavat Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry:n alueella (Päijät-Häme, Kanta-Häme) toimivat nuorisoseurat ja nuorisoseurojen piirijärjestö sekä läheiset yhteistyötahot. Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry:n alueella toimii 69 nuorisoseuraa. Niiden toiminnan laajuudessa ja aktiivisuudessa on huomattavia vaihteluja, kaikilla seuroilla ei ole realistisia mahdollisuuksia ryhtyä työllistäjäksi. Työllistämisen lisäksi hankkeessa pyritään lisäämään työttömien kiinnostua kansalaistoimintaan ja vahvistaa työllistävien taitoja toimia kansalaisjärjestöissä ja osallistua monimuotoiseen toimintaan. Työllistämällä seuroille avautuu mahdollisuuksia kehittää ja/ tai laajentaa toimintaansa ja uusia näkemyksiä toimintaansa. Jotta seurat voivat työllistää ja hyötyä tukityöllistettyjen osaamisesta on heidän itse sitouduttava työllistämisen lainalaisuuksia ja perehdyttävä sen käytäntöihin. Osassa seuroista on lähdettävä liikkeelle uudenlaisten toimintatapojen opettelusta. Projektipäällikkö ohjaa työnantajiksi ryhtyviä tai sitä suunnittelevia työnantajia työllistämisen kaikissa vaiheissa kunkin työnantajan tarpeiden mukaan. Ja hankkeen kautta järjestetään tarvittavaa koulutusta seuroille toimimisesta palkanmaksajana. Vuoden 2011 painopistealue on työllistäminen ja työharjoittelutoiminnan koordinointi. Leipää ja kulttuuria hankkeelle oli asetettu määrälliseksi tavoitteeksi vuoden 2011 osalta työllistää kymmenen henkilöä palkkatuetussa työssä, työharjoittelussa, työelämänvalmennuksessa tai työkokeilussa samanaikaisesti. Hanke ylitti vuodelle 2011 asetetut määrälliset työllistämistavoitteet. Vuoden loppuun mennessä oli työllistetty 16 henkilöä. Käytettyinä tukimuotoina ovat olleet pääasiassa korkein palkkatuki. Vajaakuntoisia työllistettiin yksi henkilö

ja työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa viisi henkilöä ja työkokeilussa yksi henkilö kuudestatoista. Leipää ja kulttuuria hankkeessa painotetaan määrällisten tavoitteiden ohessa myös laadullisia tavoitteita, kuten työsuhteiden pitkäkestoisuutta, työyhteisön kokonaisvaltaiseksi jäseneksi pääsyä, itsearvostuksen ja oman elämänlaadun parantumista työllistämisen tai työharjoittelun keinoin. Työnimikkeiden kirjo on ollut laaja mm. toimistotyöntekijöitä, mediaassistentti, puvustonharjoittelija, remonttimiehiä ym. Työllistettyjen työttömyyshistoriat ovat olleet hyvin erilaisia. Heidän koulutustaustansa on myös vaihdellut oppikoulusta akateemiseen loppututkintoon. Työllistetyt ovat tehneet useimmiten kuusituntisia työpäiviä ja heidän palkkansa koostui pääosin korkeimmasta korotetusta palkkatuesta ja mahdollisista kunta/kaupukilisistä. Toisaalta ns. kuntalisän puuttuminen on saattanut muodostua työllistämisen kynnykseksi. Nuorisoseuroilla saattaa olla hyvin vähäiset resurssit käytettävissä palkkakustannuksiin. Joihinkin työpaikkoihin mitä on vuoden aikana ollut avoinna, ei ole välttämättä ollut helppo löytää sopivia tekijöitä. Kuitenkaan yhtään paikkaa ei ole jätetty täyttämättä. Välimatkat saattavat olla pitkiä eikä julkinen liikenne välttämättä kulje, tai työtehtävät vaativat jonkinlaista erikoisosaamista eikä välttämättä heti taas näitä omaavia ihmisiä löydy pitkäaikaistyöttömistä. Sidosryhmät ja verkostoituminen Leipää ja kulttuuria hanke on tehnyt aktiivista yhteistyötä Päijät-Hämeen Lahden TE-toimiston kanssa ja useiden Päijät-Hämeen sekä Kanta-Hämeen alueella toimivien työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa. Verkostoitumista aktivoitiin muihin leipää ja kulttuuria hankkeisiin sekä muihin hankkeen toimintaa jollakin tavoin käytännössä tukeviin hankkeisiin. Hankkeet ovat muodostuneet olennaiseksi osaksi toimintaa ja projektityökaluja ja käytäntöjä on alettu kehittämään työntekijöiden yhteisvoimin. Koko vuosi panostettiin uusien toimintamallien/ työkalujen suunnitteluun nuorisoseuratyönantajien käyttöön. Toimintamallit ja hyvät käytänteet on koottu kaikkien saataville www.nuorisoseurat.fi sivuille. Hankkeiden projektipäälliköt / hanketyöntekijät ovat tavanneet yhteispalavereissa sekä työntekijäpäivillä vuoden aikana neljästi. Hankkeen oma ohjausryhmä tapasi vuoden aikana neljä kertaa. Yhteistyö Suomen Pöytätennisliiton kanssa Toiminnanjohtaja tapasi Pöytätennisliitosta Taneli Keinosen 12.4. ja yhteisesti sovittiin, että jäsenseuroille tiedotetaan mahdollisuudesta saada opastusta pöytätennikseen ja kisojen järjestämiseen. Muutamat seurat innostuivat asiasta. 10 Etelä-Hämeen alueelliset seuratapaamiset ja seurakäynnit kevät 2011: 7.3. Mallusjoen Ns. / alueellinen tapaaminen Nikke Areena Orimattila 10.3. Asikkalan Ns. / alueellinen tapaaminen Nuorisotalo Vääksy 15.3. Nuoramoisten Ns. / alueellinen tapaminen Seurantalo 23.3. Myrskylän Ns. / alueellinen tapaaminen Seurantalo 30.3. H:linnan Kansantanssijat/ alueellinen tapaaminen Heimoliiton tsto. 31.3. Toukokuun Ns./ alueellinen tapaaminen Seurantalo 23.5. Harmoisten Ns. Seurantalo

Etelä-Hämeen alueelliset seuratapaamiset syksy 2011: 7.9. Villikkalan Ns./ alueellinen tapaaminen Seurantalo 15.9. Kurhila-Hillilän Ns./ alueellinen tapaaminen Seurantalo 19.9. Janakkala-Saloisten Ns./ alueellinen tapaaminen Seurantalo 26.9. Tikkalan Ns./ alueellinen tapaaminen Seurantalo 28.9. Harmoisten Ns./ alueellinen tapaaminen Seurantalo 20.10. Ns. Silmu/ alueellinen tapaaminen Seurantalo 16.11. Kalhon Ns. Seurantalo 11 Seurantalot Kotiseutuliitto piti yllä valtakunnallista seurantalosivustoa: www.seurantalot.fi Etelä-Hämeestä peruskorjausrahoja haki neljä seuraa ja sai kolme: Ridasjärven Ns. 7.000 Ns. Toivola 4.000 Möysän Ns. 4.000 Yht. 15.000 Sähköposti Ylläpidettiin rakennettua sähköpostiosoitteistoa, johon on kerätty seurojen johtokuntien, ohjaajien ja aktiivisten toimijoiden osoitteita. Hyödynnettiin tiedotuksessa valtakunnallisia sähköpostitiedotteita, joita vuoden 2011 lopussa olivat teatteri-, tanssi- ja kv-tiedote. Kotisivut Keskusseuran kotisivut olivat osoitteessa: osoitteessa http://etela-hame.nuorisoseurat.fi kotisivut uudistettiin. Sivuja päivitettiin aktiivisesti ja sivuilta oli linkit mm. paikallisten yhdistysten kotisivuille. Valtakunnalliset sivustot Aktivoitiin paikallisseuroja toimittamaan omat tietonsa nuorisoseura- ja seurantalosivustoon. Toimintatilastot vuodelta 2010 Keskusseura keräsi yhdessä piirin kanssa seuroilta vuoden 2010 toimintatilastot. Tilastot kerättiin sähköisesti jäsenrekisterin kautta. Tilastoista on koottu jäsenseurojen toiminnan tunnuslukuja. H-Kiltatoiminta Etelä-Hämeen Hermanniksi nimettiin Pekka Patamäki, Artjärveltä. Koko järjestön vuoden Hermanniksi nimettiin Paavo Vuorenoja Hämeestä. Valtakunnallinen tapaaminen järjestettiin Rovaniemellä 9.-10.4.2011 2.2 Koulutus Koulutuskalenteri Koko maan kattava yhteinen koulutuskalenteri oli opintokeskuksen sivuilla: www.kansalaisfoorumi.fi. Seuroja tiedotettiin sivustojen käytöstä. Neuvonta Opastettiin paikallisia yhdistyksiä käyttämään Opintokeskus Kansalaisfoorumin tarjoamia mahdollisuuksia ja palveluja kurssien ja opintokerhojen järjestämisessä. Neuvontaa annettiin puhelimitse, sähköpostilla ja seurakäynneillä.

Nuorten akatemia Tiedotettiin nuorten akatemian järjestämästä koulutuksesta. www.nuortenakatemia.fi Välitettiin nuorten akatemian opintokirjoja. Knoppikoulutus sisälsi nuorten akatemian opintokirjan. 12 OPINTOTOIMINTA ETELÄ-HÄMEESSÄ Kts. myös liitteet. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Kurssi- ja kerhotoiminnan tukeminen Kansalaisfoorumin Lahden aluetoimisto antaa suunnitteluapua ja jakaa taloudellista tukea opintokerho- ja kurssitoimintaan. Vuoden 2011 aikana on suunniteltu ja valmistauduttu kurssi- ja opintokerhotoiminnan sähköisen varaus- ja tilitysjärjestelmän Skafnetin käyttöönottoon alkuvuodesta 2012. Vuoden 2011 avustukset Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry:lle ja sen jäsen nuorisoseuroille olivat: - opintokerhoille jaetut avustukset olivat yhteensä 11.659 - kursseille jaetut avustukset olivat yhteensä 42.951. Teatterikasvatuksen ohjaajakoulutus Ohjaajakoulutus (4,5op) toteutettiin Lahdessa vuoden 2011 aikana. Koulutuskokonaisuuteen sisältyivät seuraavat 0,75opintopisteen pituiset jaksot: suunnittelu ja arviointi, teatterikasvatuksen perusteet, teatteria ryhmätoimintana ja toimintaryhmänä, lapsi- ja nuorisoteatterin ohjaamisen perusteet, draamakasvatuksen perusteet, esityksen ohjaaminen, improvisaatio ohjaajan työkaluna, dramaturgian aakkoset ja yhteisöteatterin ohjaaminen. Osallistujia oli yhteensä 22. Yhteistyössä Uudenmaan Nuorisoseurojen Liiton ja Suomen Harrastajateatteriliiton kanssa aloitettiin uusi koulutuskokonaisuus Helsingissä syyskuussa 2011. Ohjaajakoulutusopas löytyy osoitteesta www.kansalaisfoorumi.fi/opiskelu Erikoiskurssit Järjestettiin vuoden aikana tarpeen mukaan erikoiskursseja: EA 1/2 kertauskurssi Lahdessa 29.1. Hygieniapassi kurssi 14.4. Lahdessa. Kurssilaisia 13 henkeä. EA 1 kurssi Hollolan Ns. 13.-15.10. Tarpeen mukaan kursseja toteutettiin alueellisina. Järjestyksenvalvojakoulutus Yhteistyössä Uudenmaan ja SKAF:n opintokeskuksen kanssa järjestettiin järjestyksenvalvojan peruskursseja sekä kertauskursseja (kortin uusiminen). Järjestyksenvalvojan peruskurssi 12.-13.2. ja 19.-20.2. Orimattilassa Järjestyksenvalvojan peruskurssin kertauskurssi 16.4. Orimattilassa Järjestyksenvalvojan peruskurssin kertauskurssi 13.-14.9. Lahdessa EA kurssien kouluttajana toimi Marja Nipuli. Järjestyksenvalvojakurssien pääkouluttajana toimi Timo Komonen. Hygieniapassinkouluttajana toimi Leila Keinänen. Toteutuneet erikoiskurssit olivat: 2.3 Jäsenpalvelut Tarvikevälitys Hoidettiin toimintasuunnitelmassa olevan tavoitteen mukaisesti.

3. KULTTUURI- JA HARRASTUSTOIMINTA Keskusseura tuotti laadukasta ja ajanmukaista ohjaajakoulutusta, tapahtumia ja kilpailuita. 13 Koulutustoiminnalla tuettiin jäsenseurojen harrastus- ja järjestötoimintaa sekä koulutettiin keskusseuran luottamushenkilöitä ja työntekijöitä. Eri alojen kouluttajina toimivat: Hannu Nipuli, Päivi Semeri, Antti Kalliomaa, Eija Majoinen, Pirita Laiho, Aimo Hentinen, Aaro Harju, Marja Nipuli, Timo Komonen, Susanna Kivinen, Anu Kokkonen, Jussi Hynninen, Jussi Kaijankangas, Petri Kauppinen, Leila Keinänen ja Juha Semeri. Lapset ja nuoret Tavoitteena oli lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen. Piiritoimisto loi mahdollisuuksia nuorten omalle toiminnalle ja vaikuttamiselle. Järjestettiin laadukasta harrastus- ja kerhotoimintaa. Alueen nuorisoseurat järjestivät lasten ja nuorten harrastustoimintaa ja loivat edellytyksiä nuorten omalle toiminnalle seuroissa. Tuettiin nuorisoseuroja nuorten oman toiminnan kehittämisessä koulutuksen, ohjauksen, hanketoiminnan ja tukimateriaalin avulla. Järjestettiin keskeisten harrastusalojen ohjaajakoulutusta ja tapahtumia. Nuoret vaikuttamaan Nuorisoseurojen tavoitteena on kasvattaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Nuorille tarjottiin mahdollisuuksia toimia ja osallistua suunnitteluun ja päätöksentekoon. Nuoria oli toiminnan suunnittelijoina ja päätöksentekijöinä. Nuorisoseurantaloja kehitettiin nuoret huomioiden. 3.1 Kehittäminen Tanssitoiminta Toiminta tarjosi elämyksiä ja tavoitteita kaikenikäisille harrastajille. Kansantanssitoiminnan painopiste oli lasten ja nuorten harrastamisessa. Etelä-Hämeessä oli mahdollisuus tanssiharrastuksen myötä sosiaaliseen yhdessäoloon tai olla mukana ammattimaisessa näyttämötaiteessa. Jokaiselle harrastajalle löytyi omien tavoitteidensa mukainen rooli. Harrastuksen myötä oli mahdollista kokea kulttuurien erilaisuutta ja tutustua ihmisiin eri puolilta maailmaa. Tanssitoimikuntaa ei vuodelle 2011 valittu. Keskusseura on edistänyt kansantanssitoimintaa koulutuksen, tapahtumien ja tiedotuksen keinoilla. Keskusseura on tiedottanut valtakunnallisista tapahtumista ja koulutuksesta. Tanssitoimintaa on suunniteltu, toteutettu ja tiedotettu yhteistyötahojen kanssa. Pirita Laiho, Jussi Hynninen ja Hannu Nipuli toimivat tuomareina lasten kansantanssiluokittelussa 9.4. Hollolassa. Tuomariston sihteerinä oli Jaana Ståhl. Aikuisten valtakunnallisen kansantanssiluokittelun järjestettiin Jyväskylässä 1.- 3.4. Etelä-Hämeestä luokitteluun osallistui 2 ryhmää. Hannat ja Heikit Hollolan Ns. Ryhmä luokiteltiin yleissarjassa mestaruussarjaan. Lahden Tanhuujien Riijarit. Ryhmä luokiteltiin sarjassa yli 35 -vuotiaat valiosarjaan. Hannu Nipuli kuului luokittelun tuomaristoon. Tanssitaloja pitivät alueella Hollolan Ns. Kukossa ja Matit ja Maijat ry. Hollolan lukiolla.

Koreografia Akatemia järjestettiin Ylöjärvellä 10.-14.8. Akatemian työskentelyyn ja järjestelyihin osallistui Hannu Nipuli.. Hannu Nipuli kuului Pispalan Sottiisin päätoimikuntaan ja toimi Sottiisin ohjelmatoimikunnan puheenjohtajana. Pispalan Sottiisi järjesti Messilässä 24.- 25.3. ohjelmaseminaarin, johon osallistui Hannu Nipuli. Tanssin osaamiskeskus Vuoden aikana pidettiin viisi erillistä kokousta osaamiskeskuksen toiminnan aloittamiseksi Lahdessa. Loppuvuodesta 1.11. siirtyi Teija Nikkari Lahteen ja aloitti valmistelevat työt tanssin osaamiskeskuksen toiminnan käynnistämiseksi. Teijan lisäksi osaamiskeskuksen työntekijöinä osaksi ovat Päivi Semeri ja Hannu Nipuli. Asiasta neuvoteltiin kahden vuoden sopimus liittojen kanssa eli vuodet 2012-2013. Järjestön tanssipalvelut toteutetaan ensi vuoden alusta lähtien Lahdesta / Etelä-Hämeestä käsin. Hannu Nipuli aloitti järjestön kuukausittain ilmestyvän tanssitiedotteen kokoamisen syyskuusta 2011. 14 Teatteritoiminta Kansanmusiikki Liikunta Nuorisotoiminta Teatteritoiminnan vastuuhenkilönä toimi toiminnanjohtaja ja 1.9. alkaen Kalevan Nuorten toiminnanohjaaja Päivi Semeri. Kansanmusiikkitoiminnan toteutuksesta vastasi pääsääntöisesti maakunnallinen kansanmusiikkiyhdistys Etelä-Hämeen Kansanmusiikin Ystävät. Toimikunta ei kokoontunut vuoden aikana. Toimikunta ei kokoontunut vuoden aikana. 3.2 Koulutus Oma tanssikoulutus Kansantanssien ohjelmistokurssi 10.9.2011 Hollolan lukiolla Kurssi toteutettiin yksi päiväsenä ja myös valtakunnallisena kurssina. Kouluttajana toimi Petri Kauppinen. Kurssilla opeteltiin Tanssipidot 2012 ohjelmat. Kurssille osallistui 30 ohjaajaa. Kansantanssin perusopinnot Kurssi alkoi vuoden 2010 aikana: Kurssin kolmas eli viimeinen jakso pidettiin 29.-30.1. Koulutuksessa on 12 nuorta mukana. Kouluttajina ovat toimineet Susanna Kivinen, Pirita Laiho ja Anu Kokkonen. Oma teatterikoulutus Omaa koulutusta ei järjestetty, eikä seurojen yhteistä teatteritapaamista. Oma kansanmusiikkikoulutus Omaa koulutusta ei järjestetty.

3.3 Tapahtumat Omat ja jäsenseurojen tanssitapahtumat: Tanssigaala Kultaiset askeleet 5.2. ravintola Wanha Walimo, Lahti Toista kertaa järjesti Päijät-Hämeen Tanssialan Tuki ry. tanssigaalan, jonka yhtenä elementtinä on palkita tanssintoimijoita. Yhdistyksen puheenjohtajana toimi Teija Nikkari, Hollolasta Gaalan järjestelyissä olit aktiivisesti mukana Päivi Semeri.. Tanssiva Asikkala 10.4. Vääksyn liikuntahalli, Asikkala Asikkalan Nuorisoseuran järjesti toista kertaa monipuolisen tanssitapahtuman, johon mukaan oli tullut eri tanssialojen harrastajia. Tapahtuma onnistui hienosti ja yleisö eli innolla mukana esityksissä. Hollo ja Martta kansainvälinen kansantanssi- ja musiikkifestivaali 31.10. 6.11.2011 Hollo ja Martta - festivaalit saavutti tavoitteeseensa. Tapahtumassa oli yhteensä 68 tilaisuutta ja konserttia. Niitä seurasi yli 20 000 silmäparia. Myönteinen yllätys oli uuden keskellä viikkoa olleen konsertin onnistuminen yli odotusten.koko viikon ajan ihmisillä oli mahdollisuus samaistua elämänmyönteiseen tanssinsykkeeseen monissa eri tilaisuuksissa. Kansainväliset illat olivat suositumpia kuin koskaan. Esimerkiksi Uudessakylässä Nastolassa ensikertaa järjestetty illanvietto myi heti loppuun. Tapahtuma tuo pitkään kaivattua lisätoimintaa seurojentaloille. Ensi vuonna Hollo ja Martta - festivaali tanssitaan lasten ja nuorten voimin. Tarkemmin voi lukea festivaalista sivuilta: hollojamartta@phnet.fi www.hollolannuorisoseura.fi Omat ja jäsenseurojen teatteritapahtumat: Alueen nuorisoseurojen kesäteattereista tiedotettiin ja niitä esiteltiin Uutismaalehden sivuilla. Omat ja jäsenseurojen kansanmusiikkitapahtumat: Takinkääntöviikko 24.-30.7. Mallusjoki, Orimattila Tapahtuma on yksi maamme omintakeisimmista kesäjuhlista, joka kerää vuosittain korkeatasoisen esiintyjäjoukon ja monituhatpäisen yleisön Mallusjoen seurantalolle. Tapahtuman järjesti Mallusjoen Nuorisoseura. MM-Mölkky 26.-28.8.2011 Lahden Torilla Mölkyn MM-kisat järjestettiin 2011 ensimmäistä kertaa Lahden kauppatorilla. Tärkeimmät syyt tapahtuman siirtoon Kisapuistosta keskustaan olivat näkyvyyden saaminen, profiilin nosto, sekä uusien yhteistyökumppaneiden saaminen mukaan paremman sijainnin myötä. Tapahtumapäällikkö Ossi Arvela, aloitti tehtävässään 1.4.2011. Tämän lisäksi työharjoittelussa Sari Kiiski 27.6.- 16.9.2011. Tapahtumapäällikön tehtävänä oli toimia näiden em. toimien saaminen toteutumaan käytännössä. Tapahtumaan osallistui yhteensä 211 joukkuetta. Mukana oli edustettuna yhteensä 12 eri kansallisuutta. Kaiken kaikkiaan kilpailijoita oli yli tuhat. Tapahtuman tuominen Lahden keskustaan takasi laajan näkyvyyden. Finaalia oli paikan päällä seuraamassa noin 600 henkeä, joka oli myös maksimimäärä jota pääkentän katsomoon ja sen ympäristöön mahtui. Mestaruuden voitti Lahtelainen joukkue Nassu, hopealle Möysän mesut ja pronssille Vettynyt halko. Tapahtumaan oli koko viikonlopun ajan vapaa pääsy. 15

16 Mölkyn MM-kisoja markkinoitiin seuraavissa tapahtumissa: 13.5. SuomiMies Seikkailee - Lahti 14.5. Kirkkopäivät - Lahti 15.5. Mahdollisuuksien tori - Lahti 18.5. Salpauksen lukion liikuntapäivä Lahti 4.6. Tallinn Open Tallinna, Viro 11.6. Kesähärdelli Heinola 19.6. RantaCasino Heinola 27.7. Unikeonpäivä Heinola 27.7. Heinolan avoimet mestaruuskilpailut Heinola 14.10. Salpausselän peruskoulu Muita tapahtumia: 16.8. Mölkkytuomareiden koulutus 20.9. Radio Voima vs. Kisaorganisaatio -haasteottelu Lahden kaupunki tuki tapahtumaa 30.000. Tästä huolimatta tapahtuman talous jäi tappiolle 6.000. Suurimmat syyt tähän olivat uuden tapahtumapaikan mukanaan tuomat kustannukset, sekä ennakoitua pienemmäksi jäänyt sponsorituen määrä keskustan yrityksiltä. Tapahtuman näkyvyyden suhteen asetetut tavoitteet saavutettiin. Tapahtumanäkyvyys torilla, sekä medioissa oli suurta. Viikonlopun aikana tapahtumassa vieraili noin 4000 henkeä. Tanssiva Lahti 2011 Tanssiva Lahti -tapahtuma tarjosi yleisölle 13 näyttävää ja korkeatasoista tanssi-, musiikki- ja laulukonserttia Lahden alatorilla viikonloppuna. Alatori osoittautui tapahtuman myötä oivalliseksi kohteeksi järjestelypaikkana. Lahden seudun tanssin- ja musiikintaitajat, yhteensä 400 esiintyjää, vastasi tapahtuman ohjelma-annista. Sunnuntain ohjelma oli suunnattu lapsille ja lapsiperheille. Tapahtuma nosti esiin päijäthämäläisiä taitajia. Tanssiva Lahti - tapahtuma toimii Päijät-Hämeessä tanssin-, musiikin- ja lauluharrastuksen näyteikkunana. Tanssivan Lahden kaikkiin tilaisuuksiin oli vapaa pääsy. Tanssiva Lahti edesauttaa tanssin eri lajien yhteistyötä. Esittäjistö koostui nuorista taitajista, jotka dynaamisella ja värikkäällä tavalla toivat iloa katsojille. Tanssiva Lahti -tapahtuma oli kansainvälinen, vaikka kaupungin myöhäinen avustuspäätös tarkoitti opetusministeriön hakemuksen myöhästymistä. Pitkien neuvottelujen jälkeen kansainvälisen ryhmän rahoitus järjestyi sponsorisopimuksen myötä. Pietarilainen tanssiryhmä Petersburg Souvenir Venäjältä osallistui tapahtumaan ja keräsi konsertteihinsa Alatorin täyteen väkeä. Yleisöä eri konserteissa ja muissa esityksissä oli kolmen päivän aikana yhteensä yli 4800 henkeä. Omat yleistapahtumat Lahden alueen seurojen: Lahden Tanhuujat, Sampot, Louhikon Ns., Tanssiklubi Dancing, Jalkarannan Ns. ja Möysän Ns. yhteinen talvirieha Launeen perhepuistossa 12.2. Tapahtuma kuuluu osana kaupungin Talvikarnevaalia.

VALTAKUNNALLISET HARRASTUS- JA KOULUTUSTAPAHTUMAT FolkForum (kansantanssiseminaari) 7.1.Turku ja Folklandia-risteily 7.-8.1. Silja Europa Seminaariin osallistui Etelä-Hämeestä 2 henkilöä ja risteilylle n. 200 henkeä. Hollolan Ns:n vieraana Folklandia risteilyllä ja esiintyjänä oli Slovakiasta Mladost kansantanssiryhmä. Valtakunnalliset lentopallokisat 7.5. Porissa, Satakunnassa Suomen Nuorisoseurojen Liiton valtakunnalliset lentopallokisat pelattiin Porissa 7.5.2011. Kisoihin osallistui yhteensä 24- joukkuetta. Tulokset Etelä-Hämeen osalta: Naisten C-sarjassa Myrskylän Ns:n joukkue 5. Miesten C-sarjassa Ns. Liekin joukkue 3. Tanssimania 29.9.-2.10. Tampereella Tanssimania keräsi viikonlopun aikana kansantanssin ja -musiikin tekijät ja ystävät Tampereelle. Kymmenettä kertaa järjestetty uuden kansantanssin tapahtuma keräsi noin 4000 kävijää ja saavutti yleisötavoitteensa. Joka toinen vuosi järjestettävä Tanssimania on alan suurin koulutustapahtuma, ja sen pajoihin osallistui tälläkin kertaa yli 300 osanottajaa. Kilpailut ja palkitut Tanssimaniassa käytiin myös Koreografiakilpailu, Tanhutaisto sekä valittiin vuoden ohjaajat. Tuomaristo valitsi yksimielisesti Koreografiakilpailun voittajaksi ja 1200 euron rahapalkinnon saajaksi Anna Ojan teoksen Luoteinen. Annan Oja oli onnistunut hienosti välittämään tanssin perustehtävän tekemällä pienestä hetkestä kokonaisen koreografian Toinen palkinto 800 euroa meni jyväskyläläisten Katariina Hiukan ja Paula Ketun tanssiteokselle Tyrkkyllä. Kolmannen palkinnon 500 euroa pokkasivat Leila Ritatörmä ja työryhmä (Lapin Urheiluopiston tanssialan perustutkinnon opiskelijat) teoksella Helwa. Yleisön villinneessä Tanhutaistossa voittajaksi kruunattiin Hannat ja Heikit Hollolasta. DÄÄNS-leiri 30.9.-2.11. Tanssimania yhteydessä järjestettiin ensimmäistä kertaa nuorille 12-17 vuotiaille suunnattu tanssileiri. Leirin tehtiin yhteistyössä Sottiisin ja Etelä- Hämeen kanssa. SNL:n johtokunta oli myöntänyt toiminnan kehittämisrahaa Etelä-Hämeelle 3000 euroa, joka käytettiin tähän leirihankkeeseen. Leirin johtajana ja pääjärjestäjänä toimi Hannu Nipuli. Leirin kouluttajina toimivat ammattiopettajat Susanna Kivinen, Pia Semeri, Jouni Prittinen ja Jussi Kaijankangas. Leiri saavutti suuren suosion ja sille osallistui 133 nuorta. Leiri päätettiin toteuttaa joka vuosi. Teatterilaiva -harrastajateatterifestivaali 23.-24.9. Silja Europa Etelä-Hämeen teatteria harrastavista seuroista osallistuttiin tapahtumaan. 17 4. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA On välitetty ryhmille, kysynnän perusteella mahdollisuus kansainvälisiin kontakteihin. Tarvittaessa on välitetty ulkomaisia ohjaajia seurojen harrastusryhmille. Hyödynnettiin seurojen ulkomaisia vieraita Tanssiva Lahti -tapahtuman ohjelmassa sekä kutsuttiin suoraan kansainvälisiä vieraita tapahtumaan.

4.1 Kehittäminen Alueen nuorisoseurojen ryhmät ovat vierailleet ulkomailla seuraavasti: Hollolan Ns.: Hannat ja Heikit Venäjällä, Unkarissa ja Kiinassa Annat ja Antit Puolassa Riinat ja Rikut Turkissa ja Tšekissä Aikuiset Virossa Lahden Tanhuujat: Tanska Matit ja Maijat: Espanjassa Riihimäen Kansantanssijat: Tanska Nurmijärven tanssi- ja mus.yhdistys: USA ja Tanska 18 Nuorisoseurat isännöivät ulkomaisia ryhmiä seuraavasti: Hollolan Ns:ssa vieraili ryhmät; Venäjältä, Slovakiasta, Unkarista, Romaniasta, Saksasta, Kroatiasta, Tšekistä, Liettuasta, Englannista ja USA:sta. Tanssiva Lahti tapahtumassa ryhmä Venäjältä Riihimäen Kansantanssijoiden vieraina ryhmät; Italiasta, Norjasta ja Saksasta. Lisäksi Hollo ja Martta festivaalin yhteydessä järjestettiin kansainvälinen seminaari, jossa osallistujia oli Suomen lisäksi seuraavista maista: Espanja, Venäjä, Tšekki, Belgia, Romania, Valko-Venäjä, Bulgaria, Englanti ja USA. 4.2 Kansainväliset verkostot Asiaa hoidettiin etupäässä tiedottamalla. Tehtiin yhteistyötä Folklore Suomi Finlandin kanssa. 5. TUKITOIMINTA 5.1 Hallinto Johtokunta Johtokunta hoiti vastuullisesti eri toimialojen kehittämistä niin käytännön tehtävien kuin talouden osalta. Johtokuntaan kuuluivat: Simo Räihä (pj.), Rauno Grönroos, Hannu Markkanen, Teija Nikkari, Joonas Nurmi, Mikko Semeri ja Pirjo-Liisa Virtanen (varapj.). Varajäseninä Harri Piho ja Satu Sällineni. Johtokunnan sihteerinä toimi Hannu Nipuli. Talous- ja hallintosihteeri Merja Ilmoniemi, Kalevan Nuorten toiminnanohjaaja Päivi Semeri (1.9.alkaen), projektipäällikkö Marja Aalto ja tapahtumapäällikkö Ossi Arvela osallistuivat myös säännöllisesti johtokunnan kokouksiin. Johtokunta piti kertomusvuonna kaikkiaan viisi varsinaista päätöskokousta ja yhden toiminnan kehittämiskokouksen. Kaikki kokoukset olivat yhteiskokouksia Etelä-Hämeen Kalevan Nuorten kanssa. Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 91 pöytäkirjaan merkittyä pykälää. Työvaliokuntaan kuuluivat Simo Räihä, Pirjo-Liisa Virtanen, Teija Nikkari, ja Hannu Nipuli. Puheenjohtaja Simo Räihä yhdessä Hannu Nipulin ja Aimo Hentisen kanssa kävivät 1.3. esittelemässä Lahden kaupungin kulttuurilautakunnalle uudistettua MM Mölkky 2011 Lahti tapahtumaa.

Edustaminen ja muistamiset Hollolan Ns:n 110v. juhlagaala Kukossa 26.3.. Riihimäen Kansantanssijat 50v. 18.6. Padasjoen Ns. 110v. 10.7. Kimmo Laitinen 50v. 4.11. 19 Im memoriam Väinö Jääskeläinen / Ruhan Ruhka 20.8. Eila Ahonen / Lahden Tanhuujat 18.11. Asiantuntijatoimikunnat Toimikuntia ei nimetty. Kokoukset Kevätkokous Syyskokous Kevätkokous pidettiin 24.3. Lahdessa (toimiston kokoustila). Kokouksessa oli läsnä 9 seurasta 15 virallista edustajaa. Kokouksessa valittiin vaalivaliokunta, jonka puheenjohtajaksi valittiin Pirjo- Liisa Virtanen ja jäseniksi Teija Nikkari, Harri Piho, Mikko Semeri ja Hannu Markkanen Syyskokous pidettiin 24.11. Lahdessa (toimiston kokoustila). Kokouksessa oli läsnä 9 seurasta 19 virallista edustajaa. Suomen Nuorisoseurojen Liiton valtuustot 21.5. Helsinki ja 26.-27.11. Kuopiossa Keskusseuran edustajina kokouksissa olivat Anu Toropainen ja Osmo Hervola. Osmo Hervola valittiin kevätvaltuustossa vaalivaliokunnan puheenjohtajaksi. Kuopion syysvaltuustoon osallistuivat virallisten edustajien lisäksi Mikko Semeri ja Hannu Nipuli. Mikko Semeri valittiin varajäseneksi kaudelle 2012-2013 Suomen Nuorisoseurojen Liiton hallitukseen. SKAF:n yleiskokouksen edustajina ovat olleet Pirjo-Liisa Virtanen ja Joonas Nurmi Suomen Nuoriso-Opisto Kannatusyhdistyksen kokouksiin on osallistunut vuoden aikana Osmo Hervola. 5.2 Toimisto ja henkilöstö Keskustoimisto on suorittanut suunnittelu-, valmistelu- ja toimeenpanotehtävät päättävien elinten asettamien tavoitteiden ja päätösten mukaisesti. Keskusseura on hoitanut Päijät-Hämeen Tanssialan Tuen, Tanssiklubi Dancingin sekä Uudenmaan keskusseuran ja KN-piirin kirjanpidon. Uudenmaan kanssa tehty sopimus kattaa koko taloushallinnon hoitamisen. Keskusseuran toimistossa sijaitsee As. Oy Painotalon painosiiven 1. kerroksessa, jossa sijaitsee myös Etelä-Hämeen Kalevan Nuorten, Opintokeskus Kansalaisfoorumin alueopintotoimiston ja Lahden Tanhuujien toimistot sekä keskusseuran puvusto, joka on vuokrattu Kalevan Nuorille. Toiminnanjohtaja on kuulunut As. Oy Painotalon hallitukseen, joka on kokoontunut vuoden aikana kolme (3) kertaa. Taloyhtiössä pidettiin varsinainen

yhtiökokous 31.11. As. Oy Painotalon isännöitsijänä toimi Mikael Myllykangas Reim Group Oy. 20 Toimiston vartioinnista vastaa ISS Security Service. Toimiston hälytysjärjestelmää uusittiin ja asennettiin valvontakameroita. Toimistossa oli remontti 3.-4.1. Remontin tekivät Eero Tahvanainen ja Hannu Nipuli. Lisäksi työpiste remontti 27.9. tekijöinä Mikko Semeri ja Hannu Nipuli. Henkilöstö Keskusseuran palveluksessa ovat vakinaisesti työskennelleet: Hannu Nipuli toiminnanjohtaja Merja Ilmoniemi talous- ja hallintosihteeri Ossi Arvela tapahtumapäällikkö 4.4.2011 alkaen Lisäksi: Marjo Aalto projektipäällikkö (Leipää ja kulttuuria hanke) Jaana Ståhl jäsenrekisterivastaava 1.1.-7.5.2011 Anne-Mari Kuronen media-assistentti 1.4.2011 alkaen työllistämistuella Teija Nikkari palvelutuottaja 1.11.2011 Tanssin osaamiskeskus Sari Kiiski toimi harjoittelijana MM Mölkky tapahtumassa ajalla 27.6.- 16.9.2011 sekä Marja-Leena Jokela puvustossa 14.3.-30.9.2011 Keskusseuralla oli palvelusopimus Hollolan Nuorisoseuran kanssa. Keskusseura osti Aimo Hentisen osaamista Tanssiva Lahti tapahtuman ohjelman tuottamiseksi. SKAF:n opintokeskuksen koulutussuunnittelija Eija Majoinen hoiti ansiokkaasti opintokerho- ja kurssitoimintaa alueella. Eija oli mukana alueellisissa seuratapaamisissa sekä toimi kouluttajana ja auttoi toiminnan suunnittelussa. Voi hyvin työssä hanke alkoi 2.11.2011 Hanke on Hämeen ELY-keskuksen rahoittama työelämän kehittämishanke, jossa rakennetaan työhyvinvointiohjelma yhdistykselle. Työhyvinvointiohjelman tarkoituksena on auttaa henkilöstöä jaksamaan työssä ja pidentämään työuraa. Ohjelmasta muodostuu malli, jonka yhdistys voi ottaa osaksi toimintasuunnitelmaansa. Työhyvinvointimallissa on kolme erilaista salkkua: Työnohjaussalkku, rekrytointisalkku ja työkuntosalkku. Toimihenkilöt ovat pitäneet vuoden aikana yhdeksän (9) kuukausi palaveria. Tyky päivät: 3.5., 18.11. ja 7.12. Muuta: Keskusseuralla on työterveydenhoitosopimus Lahden kaupungin työterveysaseman kanssa. Hannu Nipuli kuului järjestön järjestötoimikuntaan ja järjestöjen yhteiseen koulutustoimikuntaan. Nipuli on koulutustoimikunnan puheenjohtaja. Hannun Nipuli toimi Pispalan Sottiisin ohjelmatoimikunnan puheenjohtajana sekä kuului Sottiisin päätoimikuntaa. Ohjelmatoimikunta piti vuoden aikana kolme virallista (3) kokousta ja kolme (3) suunnittelu kokousta. Päätoimikunta piti kolme (3) kokousta.