Varusmies 2010 Opas varusmiespalvelukseen valmistautuvalle
2
Varusmies 2010 Opas varusmiespalvelukseen valmistautuvalle 3
ISBN 978-951-25-2064-0 Edita Prima Oy, Helsinki 2010 4
Varusmies 2010 Ilman ennakkoluuloja palvelukseen... 6 Tuleva varusmies... 10 Suomen turvallisuus ja sotilaallisen maanpuolustuksen aluejako... 10 Puolustusvoimien tehtävät... 11 Suomen puolustusratkaisu... 11 Jokainen mies on asevelvollinen... 12 Ennen varusmiespalvelusta... 13 Ensin kutsuntoihin... 13.. Terveystarkastukset... 13.. Kyselylomake... 13.. Kutsuntatilaisuus... 14.. Palvelukseenastumisaika... 14.. Palveluspaikan valinta... 14.. Yleiset palvelukseenastumis- ja kotiuttamisajat... 15 Hakemuksesta tehtävät päätökset... 15.. Palvelukseenastumisajan siirtäminen... 15.. Naisten vapaaehtoinen asepalvelus... 15.. Monikansalaisuus... 16.. Aseeton palvelus... 17 Siviilipalvelus... 17 Jehovan todistajat... 17.. Muut erityistapaukset... 1 7... Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden omaavat... 17 Kestääkö kuntosi varusmiespalveluksen haasteet?.. 18 Varusmiespalvelus... 19 Palvelukseen astuminen... 19 Alokkaan arki... 20 Lomat ja vapaa-aika... 21 Sotilaan vaatetus... 22 Muonitus... 22 Majoitus... 23 Lääkintähuolto... 23 Kirkollinen työ... 24 Varusmiestoimikunta... 24 Aloitetyö... 24. Johtajakoulutus... 25 Varusmiehestä huolehditaan... 28.. Palveluksen alkamisajan tai -paikan muutos... 29.. Sotilasavustus... 29.. Opinnot... 30.. Opintolainojen korot... 30.. Muu toimeentulotuki, sosiaalipalvelut ja.. sosiaaliturvaetuudet... 30.. Virka- ja työsuhde... 30.. Yrittäjyys... 31.. Maatalousyrittäjä... 31.. Työttömyys... 31.. Verotus... 31.. Eläke... 31.. Laina-asiat ja velkaantuminen... 31.. Ajokortti... 31.. Passi ja esteettömyys... 31.. Palvelusturvallisuus... 31.. Tapaturmat... 32.. Päivärahat ja muut korvaukset... 32.. Lomat ja vapaat... 33.. Lomamatkat... 34.. Ulkomailta palvelukseen astuvat... 34.. Isyysvapaa ja isyysraha... 35.. Sotilasoikeudenhoito... 35.. Oikeusapu... 36.. Ennakoi reserviin siirtyminen... 36.. Ammattiasiat ja palvelustodistus... 36.. Ohi on... 36.. Kertausharjoitukset ja vapaaehtoinen.. maanpuolustus... 36 Puolustushaarat ja aselajit... 37 Maavoimat... 38.. Jalkaväki... 39.. Kenttätykistö... 39.. Ilmatorjunta... 40.. Viesti... 40.. Pioneeri... 41.. Suojelu... 41.. Sotilaspoliisi... 42.. Huolto... 42.. Kuljettajakoulutus... 43 Merivoimat... 44 Ilmavoimat... 46 Rajavartiolaitos... 48. Erikoisjoukot ja -alat... 49 Laskuvarjojääkäriksi... 49 Sukeltajaksi... 50 Suomen Kansainväliset Valmiusjoukot... 51 Elektronisen sodankäynnin koulutus... 52 Helikopteriapumekaanikoksi... 52 Ilmavoimien erikoiskurssit... 52.. Lentoreserviupseerikurssi (LentoRuk)... 5 2.. Ilmavoimien reservinupseerikurssi... 5 4.. Ilmavoimien aliupseerikurssi... 5 4.. Lentoteknillinen aliupseerikurssi... 55 Sotilassoittajat... 56 Urheilukouluun... 56 Erikoisrajajääkäriksi... 57 Erikoistehtäviin... 57.. Lääkärit, hammaslääkärit, eläinlääkärit ja.. proviisorit... 57.. Lakimieskokelaaksi... 58.. Kirkolliselle alalle... 58.. Uusmedia-alan tehtävät... 59... web -ylläpitäjä... 59... web -graafikko... 59... web -ohjelmoija... 59.. Graafikot... 59.. Ruotuväki -lehti... 59 Naisten vapaaehtoinen asepalvelus... 59. Yhteystietoja... 60 Varusmiespalveluksen jälkeen... 62 Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen antama koulutus... 6 3 Sotilasammatit... 64 Erikoisjääkäriksi... 6 4 Puolustusvoimien siviilitehtävät... 6 5 Rajavartiolaitoksen palvelukseen... 6 6 Hakemuksella rauhanturvatehtäviin... 66 Puolustusvoimien arvomerkit... 67 5
Ilman ennakkoluuloja palvelukseen Jokaiselle päivälle riittää tekemistä ja ilmapiiri Helpompaa on ollut, mitä puheiden perusteella olisi odottanut 6
on loistava Upseerioppilas Iain Airaksinen astui palvelukseen Kaartin Jääkärirykmenttiin Santahaminaan. Santahaminan Aliupseerikoulusta hänet komennettiin jatkamaan opintojaan reservinupseerikurssille Haminaan. Kesken reserviupseerikurssin hän kuuli pääsystä Ilmavoimiin varusmieslentäjäkurssille. Hamina on hieno kaupunki ja tulenjohtajan tehtävät mielenkiintoisia, mutta sotilaslentäjäksi halusin alunperinkin, perustelee Airaksinen kurssin keskeytymistä. Nyt hän palvelee Lentoreserviupseerikurssilla Tikkakoskella Ilmasotakoulun Ilmavoimien reserviupseerikoulussa. Vaikka palvelusaika venähtikin Airaksisen osalta 18 kuukauteen, tuntuu hänellä vielä intoa riittävän: Kavereilta olin kuullut hyvinkin vaihtelevia tarinoita intistä, mutta itselläni oli positiivinen asenne sitä kohtaan. Olin alusta alkaen valmis vuoden palvelukseen, eikä sen ylitys haittaa yhtään. Jokaiselle päivälle riittää tekemistä ja ilmapiiri on loistava, kehuu Airaksinen. Ilmapiirin lisäksi Airaksinen kiittelee Puolustusvoimien tarjoamia urheilumahdollisuuksia: Vapaa-ajalla pystyy harrastamaan monipuolisesti urheilua uinnista rantalentopalloon ja jos jotakin lajia harrastaa kovemmalla tasolla, niin mahdollista on saada urheiluvapaata. Koulutus on välillä rankkaakin, muttei kuitenkaan niin, että lenkillä ei jaksaisi käydä päivän päätteeksi, arvioi Airaksinen. Fyysinen koulutus on nousujohteista eikä palveluksen läpäiseminen vaadi huippu-urheilijan kuntoa, mutta kyllä se aikaisempi kuntoilu auttaa niin koulutuksessa kuin siviilielämässäkin, Airaksinen jatkaa. Vaikka muut armeijakokemukset vähän hämärtyisivätkin ajan myötä, niin ensimmäisen herätyksen Airaksinen muistaa hyvin. Alikersantti oli edellisenä päivänä varoitellut aikaisesta herätyksestä, mutta en sitä jo viideltä odottanut. Nopeasti piti etsiä pyyhe ja hammasharja, jonka jälkeen mentiin alikersantin ohjaamana aamupesulle, muistelee Airaksinen. Hyvässä johtajassa Airaksinen arvostaa muun muassa innostusta ja luottamusta. Johtajan pitää osata vaatia alaisiltaan, mutta samalla arvostaa heitä yksilöinä, lisää Airaksinen. Airaksinen on sitä mieltä, että intistä jää käteen paljon hyvien muistojen lisäksi ja tulevaisuuskin hänen osalta on jo tiedossa: Kyllä sinne kadettikurssille on pakko hakea, lopettaa Airaksinen. 7
Palveluspaikasta ja jatko-opintovalinnoista on ollut paljon hyötyä palveluksen aikana. Ilmavoimien toiminta kiinnostanut jo nuoresta pitäen Alikersantti Lauri Sivusuo astui palvelukseen tammikuussa 2009 Ilmasotakouluun. Sivusuon mielialat eivät olleet erityisen korkealla ennen armeijaan tuloa kavereiden kannustuksen takia. Kavereilta oli saanut koko ajan kuulla aamujen määrästä sekä niin sanotusta hajoamisesta, mutta lähdin silti ihan virkein mielin katsomaan, minkälainen paikka se armeija onkaan, kertoo Sivusuo palvelukseenastumisestaan Tikkakoskelle. Ensimmäisestä yöstään ja herätyksestä armeijassa Sivusuo muistelee: Ei siinä ensimmäisenä yönä tullut oikein kunnolla nukuttua. Aamun herätys tuntui varsin äkkipikaiselta. Herätyksen jälkeen ihmettelin suu pyöreänä, että mitäs ihmettä aikuisia ihmisiä viedään lähes kädestä pitäen pesuhuoneeseen aamutoimille! Kyllä se sitten lähti hyvin käyntiin, kun tajusi ohjattujen aamutoimien tarkoituksen. Alikersantti Sivusuo palvelee Ilmasotakoulun Aliupseerikoulussa aliupseerikurssin Viestilinjan apukouluttajana. Palveluspaikkatoiveeni toteutuivat täysin, kun pääsin tänne Ilmasotakouluun Tikkakoskelle. Ilmavoimien toiminta on kiinnostanut minua jo nuoresta pitäen ja täältä Tikkakoskelta minulla on lyhyt kotimatka, kertoo Sivusuo. Halu suorittaa palvelusta on Sivusuolla kasvanut palvelusajan myötä: Motivoitumiseni palvelukseen on tällä hetkellä todella hyvä alun kangertelun jälkeen. Palvelusinto on koko ajan ollut kasvussa työmäärän ja vastuun lisääntyessä samanaikaisesti. Palveluspaikasta ja jatko opintovalinnoista on ollut paljon hyötyä palveluksen aikana. Alikersantti Sivusuo kertoo jo hakeneensa Ilmasotakoulusta varusmiespalveluksen jälkeistä sopimussotilaan paikkaa. Hyvän johtajan Sivusuo määrittelee seuraavalla tavalla: Hyvä johtaja on ammattitaitoinen, esimerkillinen kaikessa toiminnassaan, vaativa, mutta myös palkitseva alaisiaan kohtaan. Sivusuo oli pitänyt huolta fyysisestä kunnosta jo ennen varusmiespalvelustaan harrastaen jääkiekkoa ja nykyään harjoitellen kuntosalilla. Kyllähän se paino on armeijassa toistakymmentä kiloa tippunut, mutta samalla on tullut kestävyyskuntoa huomattavasti lisää, tuumii Sivusuo. Ei tämä niin kauheaa ole, mitä tästä puhutaan! Palvelukseen astuessani suurin ennakko odotukseni oli päästä itse kokemaan millaista tämä armeija aika on. Pal- 8
Minut valittiin B-kuljettajaksi kevyiden ajoneuvojen pariin ja olenkin tästä syystä ollut erittäin motivoitunut koko palvelukseni ajan. jon tästä paikasta ja täällä olemisesta olin kuullut kavereilta ja isoveljiltä ja nyt olen sen jo osittain päässyt itse kokemaan. Täytyy myöntää, että helpompaa on ollut, mitä puheiden perusteella olisi voinut odottaa. Näin kertoilee omista kokemuksistaan lentosotamies Harri Kalliokoski ja jatkaa: Ei tämä niin kauheaa ole, mitä tästä puhutaan! Ensimmäinen aamu on Kalliokosken yksi mieleenpainuvimmista muistoista. Kotona hän ei ollut tottunut yhtä nopeaan herätykseen ja sen jälkeisiin aamutoimiin. Siihen kun vielä lisää pienen ihmetyksen Missäs sitä nyt ollaan siitäpä se armeija jo alkoikin! Jokainen aamu siitä eteenpäin onkin sitten toistanut lähestulkoon samaa tuttua kaavaa, Kalliokoski sanoo. Palveluspaikkaansa Ilmasotakouluun lentosotamies Kalliokoski on ollut erittäin tyytyväinen ja hänen toiveensa suorittaa varusmiespalvelus puolessa vuodessa on toteutunut. Haaveilin kuuden kuukauden palvelusajasta ja se toteutui. Minut valittiin B-kuljettajaksi kevyiden ajoneuvojen pariin ja olenkin tästä syystä ollut erittäin motivoitunut koko palvelukseni ajan. Kalliokosken varusmiespalvelusaika on ollut täynnä hienoja kokemuksia. Hän on odottanut tätä inttiä jo pienestä pojasta lähtien. Esimerkkinä onnistuneesta motivoinnista palveluksen aikana Kalliokoski kertoo joukkueenjohtajastaan: Itseäni erityisesti motivoi joukkueenjohtajani lupaus: jos teen työni hyvin ja saan hyvät pisteet, niin hän tekee kaikkensa, jotta pääsen haluamaani jatkokoulutukseen peruskoulutuskauden päätyttyä. Näin kävikin! Tämä on antanut minulle motivaatiota suorittaa palvelus parhaalla mahdollisella tavalla! Kalliokoski odotti peruskoulutuskauden olevan fyysisesti raskaampi kuin mitä se todellisuudessa olikaan. Hän oli harrastanut kuntoilua jo ennen palvelukseenastumistaan. Palvelukseen astuessani en mielestäni ollut missään rapakunnossa ja uskonkin tämän edistäneen paljonkin palveluksesta selviämistä. Ainahan kuntoa voi parantaa ja mielestäni olen onnistunut siinä palveluksen aikana. Mielestäni erittäin hyvä vapaa-ajan viettotapa armeijassa on kuntoilu. Hyvästä kunnosta palkitaan jopa kuntoisuuslomilla, kehuu Kalliokoski. Varusmies 2010 on hyvä tietolähde Tutustu tähän kirjaseen huolellisesti ennen kutsuntoja. Ota kirjanen mukaan astuessasi palvelukseen ja säilytä se myös siirtyessäsi reserviin. Tutustu myös puolustusvoimien nettisivuihin osoitteessa www. mil.fi. 9
Tuleva varusmies Suomen turvallisuus ja sotilaallisen maanpuolustuksen aluejako Sinä olet paras henkilö puolustamaan maatamme. Suomi tarvitsee sinunkin panostasi, sillä olet paras henkilö puolustamaan maatamme, valtiollista itsenäisyyttämme ja alueellista koskemattomuuttamme. Yleiseen asevelvollisuuteen perustuva sotilaallinen maanpuolustus sekä oma toimintasi takaavat, ettei sinun eikä muiden maassamme asuvien oikeuksia loukata, eikä elämäämme Suomessa kukaan pääse uhkaamaan. Sotilasliittoon kuulumaton Suomi ylläpitää ja kehittää kansallista puolustusta ja uskottavaa sotilaallista suorituskykyä. Tämä tukee Pohjois-Euroopan nykyistä vakaata sotilaspoliittista tilannetta. Suomi pyrkii pysyttelemään kansainvälisten selkkausten ulkopuolella ja etsimään tilanteisiin rauhanomaista ratkaisua. Samaan aikaan on kuitenkin osoitettava, että Suomi pystyy puolustamaan itseään. Itsenäisyys ja kansalaisten turvalliset olot täytyy säilyttää, sillä niiden eteen suomalaiset ovat taistelleet edellisissä sodissa. Varusmiehenä olet siis tärkeä osa maanpuolustusta. Asevelvollisuusaikanasi saat koulutusta, jonka avulla pystyt tehokkaasti puolustamaan Suomea ja parhaiten suojelemaan lähimmäisiäsi sekä itseäsi. Varusmiehet koulutetaan palveluksen aikana puolustusvoimien kokoonpanoon tarvittaviin sodan ajan tehtäviin. Suorittamalla varusmiespalveluksesi kykyjesi mukaan, osoitat parhaalla tavalla halusi turvata maamme tulevaisuuden. Sinuun luottavat myös ne, jotka eivät itse kykene turvaamaan maataan ja sen oikeuksia. TURKU Etelä-Suomen Sotilaslääni Länsi-Suomen Sotilaslääni Itä-Suomen Sotilaslääni Pohjois-Suomen Sotilaslääni Sotilasläänin raja Paikkakunta Aluevesiraja Pääesikunta Maavoimien Esikunta Aluetoimisto TIKKAKOSKI JYVÄSKYLÄ KEURUU KUOREVESI NIINISALO SÄKYLÄ TAMPERE Yhteinen raja Ruotsin kanssa: 596 km Merkkien selitykset Sotilasläänin Esikunta Ilmavoimien Esikunta Lennosto Aluevesirajaa 1250 km Merivoimien Esikunta Meripuolustusalueen Esikunta OULU Joukko-osasto HÄMEENLINNA HATTULA VAASA KAUHAVA TAMMISAARI Sotilaallisen maanpuolustuksen aluejako Yhteinen raja Norjankanssa: 722 km UPINNIEMI HELSINKI RIIHIMÄKI TUUSULA Yhteinen raja Venäjänkanssa: 1324 km LAHTI UTTI KOUVOLA HAMINA SODANKYLÄ ROVANIEMI KAJAANI MIKKELI VEKARANJÄRVI LAPPEENRANTA KUOPIO KONTIOLAHTI 10
Puolustusvoimien tehtävät Puolustusvoimien on oltava valtiovallan käytettävissä maamme itsenäisyyden turvaamiseksi asein siinä tapauksessa, että kaikki muut keinot on käytetty. Puolustusvoimien tärkein tehtävä on jo olemassaolollaan estää maamme joutuminen sotaan. Puolustusvoimien tehtävänä on: 1). Suomen sotilaallinen puolustaminen, johon kuuluu: a. maa-alueen, vesialueen ja ilmatilan valvominen sekä alueellisen koskemattomuuden turvaaminen; b. kansan elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen; c. sotilaskoulutuksen antaminen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ohjaaminen sekä maanpuolustustahdon edistäminen; 2). muiden viranomaisten tukeminen, johon kuluu: a. virka-apu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, terrorismirikosten estämiseksi ja keskeyttämiseksi sekä muuksi yhteiskunnan turvaamiseksi; b. pelastustoimintaan osallistuminen antamalla käytettäväksi pelastustoimintaan tarvittavaa kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntijapalveluja; c. osallistuminen avun antamiseen toiselle valtiolle terrori-iskun, luonnononnettomuuden, suuronnettomuuden tai muun vastaavan tapahtuman johdosta; sekä 3). osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Suomen puolustusratkaisu Suomen sotilaallinen puolustaminen toteutetaan alueellisen puolustuksen periaatteella. Alueellisessa puolustuksessa yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvataan ja sotilaallisen toiminnan kannalta tärkeät kohteet ja toiminnot suojataan yhteistoiminnassa muiden viranomaisten kanssa. Hyökkääjän pääsy valtakunnan toiminnan kannalta tärkeille alueille ja vaikuttaminen yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin estetään. Oman toiminnan kannalta tärkeät alueet pidetään kaikissa olosuhteissa. Hyökkäys torjutaan ja tarvittaessa hyökkääjä lyödään maa-, merija ilmavoimien yhteisoperaatiolla sekä puolustusvoimien yhteisillä suorituskyvyillä. Maapuolustuksella hidastetaan ja kulutetaan sekä valituilla alueilla torjutaan ja lyödään maitse suuntautuvat hyökkäykset. Ilmapuolustuksella estetään hyökkääjää saavuttamasta ilmaherruutta sekä suojataan yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja ja omia joukkoja. Meripuolustuksella torjutaan merialueelta suuntautuvat hyökkäykset ja turvata valtakunnan meriyhteydet. Maa-, meri- ja ilmapuolustuksen toteuttamiseen osallistuvat kaikki puolustushaarat, rajavartiolaitos ja siviiliviranomaiset. Tärkeä osa tätä järjestelmää ovat palvelustaan suorittavat varusmiehet. 11
Jokainen mies on asevelvollinen Asevelvollisuuslain 2 :n määrittämä kansalaisvelvollisuus alkaa sen vuoden alusta, jolloin mies täyttää kahdeksantoista vuotta ja jatkuu sen vuoden loppuun, jona hän täyttää kuusikymmentä vuotta. Asevelvollinen on palveluksessa taikka kuuluu reserviin tai varareserviin. Varusmiespalvelus suoritetaan normaalisti 19 20. -vuotiaana. Erikoistapauksissa palvelukseen astutaan 18 ja 29 ikävuosien välillä. Varusmiespalvelusaika on joko 180, 270 tai 362 päivää. Upseereiksi, aliupseereiksi ja miehistön vaativimpiin erityistehtäviin koulutettavien asevelvollisten palvelusaika on 362 päivää. Miehistön erityistaitoa ja ammattimaista osaamista vaativiin tehtäviin koulutettavien palvelusaika on 270 päivää. Aseetonta palvelusta suorittavien palvelusaika on 270 tai 362 päivää. Muilla miehistötehtäviin koulutettavilla on 180 päivän palvelusaika. Joukko-osastossa suoritettavien valintojen perusteella ratkeaa tehtävä, johon varusmies koulutetaan ja tehtävän mukainen palvelusaika. Siksi palvelukseen astuessasi sinun kannattaa aina varautua pisimpään eli 362 vuorokauden palvelusaikaan. Tarkempia tietoja palvelusajoista saat mm. kutsunnoista sekä ottamalla yhteyttä suoraan koulutusta antavaan joukko-osastoon. Yhteystiedot löydät tämän kirjan sivulta 60. Varusmieskoulutuksen päämääränä on tuottaa puolustusvoimien sodan ajan joukkoihin sijoitettavaa hyvän suorituskyvyn omaavaa henkilöstöä. Lisäksi koulutuksen avulla ylläpidetään perusvalmiutta ja kykyä kohottaa valmiutta tarpeen mukaan. Asevelvollisuusaika on Suomessa 43 vuotta SAAPUMISERÄ I/xxxx IKÄ 18 19 20 30 50 60 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Peruskoulutuskausi 8 vkoa 180 pv KUTSUNNAT 270 pv VARARESERVI 362 pv VARUSMIES- PALVELUS Taistelijoiden erikoiskoulutuskausi 9 vkoa Aliupseerikurssi I 7 vkoa Joukkokoulutuskausi 9 vkoa Erikoismiesten erikoiskoulutuskausi 31 34 vkoa 35 38 vkoa Aliupseerikurssi II 9 vkoa Reserviupseerikurssi 14 vkoa Koulutuksen aikajaksottelu ( 180 362 pv ) MIEHISTÖ RESERVISSÄ Kertausharjoituksia max. 40 pv tai 75 pv SAAPUMISERÄ II/xxxx 180 pv Rauhan aikana palveluksesta vapautetut Reserviupseerien ja aliupseerien johtajakausi 23 28 vkoa Peruskoulutuskausi 8 vkoa UPSEERIT JA ALIUPSEERIT RESERVISSÄ Kertausharjoituksia max. 100 pv Aliupseerikurssi I 7 vkoa 270 pv Taistelijoiden erikoiskoulutuskausi 9 vkoa VARARESERVI Joukkokoulutuskausi 9 vkoa Joukkokoulutuskausi 9 vkoa Erikoismiesten erikoiskoulutuskausi Aliupseerikurssi II 9 vkoa 362 pv 180 pv 31 34 vkoa 35 38 vkoa Reserviupseerikurssi 14 vkoa VARARESERVI IKÄ 18 19 20 30 50 60 SODANAJAN JOUKKO Reserviupseerien ja aliupseerien johtajakausi 23 28 vkoa 270 pv ko 12
Ennen varusmiespalvelusta Kutsuntatilaisuudessa: annetaan tietoja ja ohjausta, tarkistetaan henkilötiedot, tarkastetaan terveydentila, kuullaan asevelvollisen toivomukset ja tehdään asevelvollista koskevia päätöksiä; päätös palveluskelpoisuudesta, ratkaisu palvelukseenastumisajasta ja -paikasta, sekä palveluksesta vapauttamista koskevista asioista ja ratkaisu kaikista hakemuksista. Ensin kutsuntoihin Kutsunnat pidetään vuosittain elo-joulukuussa. Ne koskevat miespuolisia Suomen kansalaisia, jotka kyseisenä vuonna täyttävät 18 vuotta. Lisäksi kutsuntoihin osallistuvat ne, jotka on määrätty sen vuoden kutsunnoissa uudelleen tarkastettavaksi sekä alle 30-vuotiaat, jotka ovat jääneet edellisiin kutsuntoihin saapumatta ja joita ei ole erikseen tarkastettu. Jokaiselle kutsuntavelvolliselle lähetetään kotiosoitteella mm. tämä kirjanen, kyselylomakkeet ja kutsuntakuulutus, josta selviää kutsuntatilaisuuksien järjestäminen eri kunnissa. Jos et saa lähetystä esimerkiksi osoitteen muutoksen vuoksi, se ei oikeuta jäämään pois kutsunnasta. Kutsuntakuulutus on nähtävissä myös puolustusvoimien internet -sivuilla osoitteessa www.mil.fi sekä kunnan virallisella ilmoitustaululla. Kutsunnasta poisjäänti ilman laillista estettä on asevelvollisuuslain mukaan rangaistava teko. Jos muutat toiseen kuntaan ennen kutsuntoja, ota yhteys uuden asuinalueesi aluetoimistoon hyvissä ajoin ennen kutsuntoja. Kutsuntapäivä on palkaton vapaapäivä, ellei työsopimuksessa ole muuta mainittu. Muista, että muuttoilmoitus on tehtävä maistraatille, kun muutat pysyvästi asunnosta toiseen tai kun tilapäinen muutto kestää yli 3 kuukautta. Muuttoilmoitus on tehtävä viimeistään viikon kuluessa muutosta. Terveystarkastukset Kutsuntaikäisten miesten terveystarkastukset suoritetaan lakisääteisesti ennen syksyn kutsuntatilaisuuksia. Tämä tarkastus ei vapauta varsinaisesta kutsuntatilaisuudesta. Nuorison terveystodistus ei vapauta ennakkoterveystarkastuksesta. Jos sinulla on erikoislääkärintodistus, ota se mukaan ennakkoterveystarkastukseen ja kutsuntaan. Aluetoimistoilla on asevelvollisuuslain mukainen oikeus saada muilta viranomaisilta, yhteisöiltä ja yksityisiltä henkilöiltä kutsunnanalaisen palveluskelpoisuuteen, palveluksen järjestämiseen tai sijoittamiseen liittyviä tietoja. Matkakustannuksia terveyskeskuksiin ja kutsuntatilaisuuksiin ei korvata. Mahdollisia erikoislääkärintodistuksia ei myöskään korvata. Kyselylomake Palveluskelpoisuuden, palveluspaikan ja koulutushaaran määritykseen vaikuttavat osaltaan vastauksesi ennakkokyselyyn. Kyselylomakkeet on täytettävä huolellisesti ja palautettava ohjeen mukaisesti. Tietojasi käsittelevät viranomaiset ovat vaitiolovelvollisia. Vastauksissasi esittämät toivomukset palveluspaikan ja -ajan suhteen pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon. Erikoisjoukkoihin ja erikoisaloille ei määrätä varusmiehiä suoraan kutsunnoissa, vaan niihin valitaan hakemusten ja valintakokeiden perusteella. Heille määrätään kutsunnoissa varapaikka. Lisätietoja erikoisjoukoista ja -aloista sivulta 49 59 13
Kutsuntatilaisuus Kutsuntatilaisuuteen sinun on otettava mukaasi ajokortti, passi tai muu virallinen henkilöllisyystodistus sekä tarvittavat lääkärin- ja opiskelutodistukset. Vieraalla paikkakunnalla tilapäisesti asuvat voivat käydä kutsunnassa myös oleskelupaikkakunnallaan tai lähimmässä mahdollisessa kutsuntapaikassa. Tästä on kuitenkin etukäteen ilmoitettava omalle aluetoimistolle. Ulkomailla asuvien ei tarvitse saapua Suomeen kutsuntaan henkilökohtaisesti. He voivat hoitaa kutsunta-asiansa valtakirjalla Suomessa olevan asiamiehen välityksellä. Ulkomailla asuvat voivat toimittaa tarvittavat kutsuntaasiakirjat myös lähimpään Suomen edustustoon, joka lähettää ne Suomeen. Kutsuntatilaisuudessa annetaan tietoja ja ohjausta tarkistetaan henkilötiedot tarkastetaan terveydentila kuullaan asevelvollisen toivomukset tehdään asevelvollista koskevia päätöksiä:.. päätös palveluskelpoisuudesta.. ratkaisu palvelukseenastumisajasta ja -paikasta... sekä palveluksesta vapauttamista koskevista... asioista Palvelukseenastumisaika Jaettaessa ikäluokka saapumiseriin pyritään ottamaan huomioon mm. esittämäsi toivomukset. Kutsuntojen jälkeisenä keväänä ylioppilaaksi kirjoittavia suositellaan hakeutumaan toisen vuoden tammikuun erään. Ellei opiskelu/koulu ole esteenä, suositellaan kutsuntojen jälkeistä tammikuun saapumiserää. Talvierä mahdollistaa myös arvosanojesi parantamisen syksyllä tai taloudellisen tilan parantamisen työskentelemällä. Yleisiä palvelukseenastumisaikoja on kaksi vuodessa tammi- ja heinäkuussa. Poikkeavat palvelukseenastumisajat koskevat Urheilukoulua. Pyri selkiyttämään aselaji- ja koulutushaaratoiveesi etukäteen. Palveluspaikan valinta Yleisenä periaatteena on sijoittaa asevelvollinen palvelukseen kotipaikkansa lähellä sijaitseviin joukko-osastoihin. Tavoitteena on myös sijoittaa asevelvolliset sellaiseen sotilaskoulutukseen ja tehtävään, joka parhaiten vastaa heidän koulupohjaa, ammattia, tulevaisuuden suunnitelmia, taitoja ja harrastuksia. Joukko-osastojen sijainti, koulutusmahdollisuudet ja varusmiesten määrät kuitenkin aiheuttaa sen, että jokainen ei mahdu lähimpään joukkoosastoon. Ruotsinkieliset varusmiehet koulutetaan pääosin Uudenmaan Prikaatissa Tammisaaressa. Tähän joukko-osastoon otetaan myös ruotsin kieltä hallitsevia suomenkielisiä asevelvollisia heidän toivomustensa perusteella mikäli tilaa on. Pyri selkiyttämään aselaji- ja koulutushaaratoiveesi etukäteen. Missä tehtävissä voisit hyödyntää siviilitietojasi ja -taitojasi? Mistä puolustusvoimien koulutuksesta olisi puolestaan sinulle hyötyä opiskeluissasi tai työelämässä? Huomaa, että samantapaisia tehtäviä on eri aselajeissa.. Esimerkiksi viestimiehiä tarvitaan ja koulutetaan muuallakin kuin Viestirykmentissä. Ilmoita toiveesi selvästi kutsuntalautakunnalle! 14
Yleiset palvelukseenastumis- ja kotiuttamisajat Maavoimat, Merivoimat, Ilmavoimat ja Rajavartiolaitos Palvelukseen Kotiutuminen astuminen 180 pv 270 pv 362 pv I/11 10.01.2011 08.07.2011 06.10.2011 06.01.2012 II/11 11.07.2011 06.01.2012 05.04.2012 06.07.2012 I/12 09.01.2012 06.07.2012 04.10.2012 04.01.2013 II/12 09.07.2012 04.01.2013 04.04.2013 05.07.2013 I/13 07.01.2013 05.07.2013 03.10.2013 03.01.2014 II/13 08.07.2013 03.01.2014 03.04.2014 04.07.2014 Palvelukseen on astuttava määrätyn päivän klo 16.00 mennessä. Urheilukoulun alkamisajat löytyvät sivulta 56. Hakemuksesta tehtävät päätökset Palvelukseenastumisajan siirtäminen Varusmiespalvelus on suositeltavaa aloittaa mahdollisimman pian koulun päättämisen jälkeen ennen perheen perustamista, pitkäaikaisten opintojen aloittamista, ulkomaille muuttamista tai ryhtymistä itsenäiseksi yrittäjäksi. Vanhempana suoritettu varusmiespalvelus koetaan usein rasittavana mm. taloudellisten tai perhehuolien vuoksi. Palveluksen aloittamisajankohtaa voidaan hakemuk- sesta muuttaa asevelvolliselle, jolle se katsotaan erittäin tarpeelliseksi ammattiin valmistumista tai opiskelua varten, taloudellisten olojen järjestämistä varten, näihin verrattavista muista erityisistä henkilökohtaisista syistä. Hakemus jätetään kirjallisena aluetoimistolle. Hakemus on perusteltava ja liitettävä mukaan todiste ajankohdan siirron tarpeellisuudesta, kuten oppilaitoksen antama selvitys opiskelun vaatimasta ajasta yms. Hakemuksissa käytettäviä lomakkeita ja lisätietoja saa aluetoimistoista, palvelupisteistä, puolustusvoimien Internet-sivuilta ja kutsuntapaikoilta. Naisten vapaaehtoinen asepalvelus Naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen pääsemisen edellytyksenä on Suomen kansalaisuus, 18 29 vuoden ikä sekä terveydentilan ja muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien sopivuus sotilaskoulutukseen. Palvelukseenastumismääräyksen saanut nainen voi kirjallisesti ilmoittaa, ettei aloita palvelusta. Vastaavalla tavalla voi asepalvelusta suorittava nainen 45 päivän kuluessa palvelukseenastumispäivästä ilmoittaa, ettei hän jatka palvelusta. Joukko-osaston komentaja voi peruuttaa 45 päivän sisällä naisen asepalveluksesta annetun määräyksen vamman, sairauden, ilmeisen sopimattomuuden tai vastaavan muun syyn perusteella. Asepalvelukseen määrätty nainen on asevelvollisia koskevien säännösten alainen. Palveluksen jälkeen naiset siirretään reserviin sekä määrätään kertausharjoituksiin samoin perustein kuin miehetkin ja he ovat asevelvollisuuslain alaisia sen vuoden loppuun, jona täyttävät 60 vuotta. 15
Erityisjärjestelyjä vähän Naisten asepalvelus toteutetaan kaikissa puolustushaaroissa ja aselajeissa. Sotilastehtäviä ei siis jaeta sukupuolen mukaan. Eri tehtäviin määrääminen ratkaistaan niiden asettamien vaatimusten ja soveltuvuuden perusteella. Naisten koulutuksen sisältö on sama kuin muilla varusmiehillä. Erikoisjoukkoihin tai -aloille pääsyvaatimukset ovat samat kuin miehillä, kuten myös mahdollisuus johtajakoulutukseen ja myöhemmin sotilasuralle. Naisten fyysistä kuntoa ylläpidetään samojen periaatteiden mukaisesti kuin miestenkin. Naisten asepalvelus toimeenpannaan mahdollisimman pienin erityisjärjestelyin ja puolustusvoimien kannalta taloudellisesti edullisin ratkaisuin. Varuskunnissa naisille on omat tuvat. Leireillä, sotaharjoituksissa ja merivoimien sota-aluksilla ei erillismajoitusta järjestetä. Raskaus on peruste palveluksen keskeyttämiselle. Myöhemmin ratkaistaan erikseen, miten palvelusta jatketaan. Miten palvelukseen haetaan Puolustusvoimien 19 aluetoimistoa huolehtivat naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen liittyvästä hakemusten käsittelystä, valinnoista ja palvelukseen määräämisestä. Erikoisjoukkojen valinnoista huolehtii kyseinen joukkoosasto. Aluetoimistoista ja puolustusvoimien muista toimipisteistä sekä puolustusvoimien nettisivuilta saa hakeutumiseen liittyviä ohjeita sekä hakemuslomakkeita Monikansalaisuus Suomen kansalaisuuden saanut ulkomaan kansalainen, joka on entisessä kotimaassaan suorittanut asevelvollisen rauhanaikaisen palvelusvelvollisuutensa tai osan siitä (vähintään 4 kk), voidaan hakemuksesta vapauttaa varusmiespalveluksesta rauhan aikana. Vapautuksesta voi päättää aluetoimisto. Aluetoimisto voi hakemuksesta vapauttaa varusmiespalveluksesta erityisestä syystä rauhan aikana ulkomailla asuvan Suomen kansalaisen, jolla on myös toisen valtion kansalaisuus, jos asianomaisen varsinainen asunto ja koti ei ole Suomessa eikä hänellä ole tosiasiallisia siteitä Suomeen. Jos Suomen kansalaisella on myös Norjan, Ruotsin tai Tanskan kansalaisuus, hänen asevelvollisuudestaan on lisäksi voimassa, mitä kyseisten sopimusvaltioiden kanssa tehdyssä sopimuksessa (SopS 44/68) määrätään. Lisäksi Amerikan Yhdysvaltain (SopS 25/39) ja Suomen välillä on tehty vastaava asevelvollisuutta koskeva sopimus. Suomen kansalainen, johon sovelletaan edellä mainittuja sopimuksia, ei ole kutsunnanalainen eikä hänen tarvitse suorittaa asevelvollisuuteensa liittyvää palvelusta Suomessa sinä aikana, jona hänen katsotaan vakituisesti asuvan kansalaisuutensa mukaisessa sopimusvaltiossa. Sopimusvaltioissa asuvien monikansalaisten ei tarvitse vapautusta erikseen hakea, vaan heidän osaltaan sovelletaan edellä mainittuja sopimuksia. Sopimusvaltioissa asuvia monikansalaisia kehotetaan selvittämään oma asevelvollisuuteen liittyvä asemansa Suomen edustustosta tai omasta valvovasta aluetoimistosta Suomesta. Asevelvollisella ei ole velvollisuutta tulla kutsuntaan eikä varusmiespalvelukseen, jos hänellä on myös toisen valtion kansalaisuus ja hänen asuinpaikkansa on viimeiset seitsemän vuotta ollut muualla kuin Suomessa. Tämän ns. seitsemän vuoden tulkinnanalaisten ei tarvitse vapautusta erikseen hakea. Vapautettu monikansalainen asevelvollinen voidaan määrätä palvelukseen, jos hän muuttaa Suomeen ennen sen vuoden loppua, jolloin hän täyttää 30 vuotta. Vapautuspäätökset samoin kuin sopimustulkinnat perustuvat väestötietojärjestelmän osoite- ja kansalaisuustietoihin. Siksi kannattaa varmistaa väestökirjanpitäjältä tai edustustolta, että ne ovat oikein. Lisäksi 21 -vuotiaiden tai sitä vanhempien ulkomailta palvelukseen tulevien monikansalaisten kannattaa varmistua, etteivät menetä tai ole menettäneet Suomen kansalaisuuttaan 22 -vuotiaana. Lisätietoja osoitteista: www.migri.fi www.maistraatti.fi www.vaestorekisterikeskus.fi Edustustojen yhteystiedot osoitteesta www.formin.fi Lisätietoja ja hakuohjeet, sivu 59 Sotilaskoulutuksesta selviytyminen ei ole terveelle nuorelle mitenkään 16
Aseeton palvelus Asevelvollinen, jonka vakaumus estää häntä suorittamasta asevelvollisuuttaan aseellisessa palveluksessa ja joka hakee aseettomaan palvelukseen, vapautetaan aseellisesta palveluksesta ja määrätään aseettomaan palvelukseen. Aseettomana palvelevan varusmiespalvelusaika on vähintään 270 päivää tai 362 päivää, mikäli koulutettu tehtävä sitä edellyttää. Tietoja aseettomaan palvelukseen hakeutumisesta saa puolustusvoimien nettisivuilta, aluetoimistoista, palvelupisteistä ja kutsuntapaikalla. Siviilipalvelus Asevelvollinen, jonka vakaumus estää häntä suorittamasta asevelvollisuuslaissa säädettyä palvelusta, vapautetaan hakemuksesta sen suorittamisesta. Samalla hänet määrätään suorittamaan siviilipalvelusta työ- ja elinkeinoministeriön määräämänä aikana siviilipalveluskeskuksessa ja siviilipalveluslaitoksissa. Siviilipalvelusaika on 362 päivää. Hakemus tehdään työ- ja elinkeinoministeriön siviilipalveluslomakkeella. Tietoja siviilipalvelukseen hakeutumisesta saa netistä, aluetoimistoista, palvelupisteistä ja kutsuntapaikalla. Jehovan todistajat Jehovan todistajat -nimiseen uskontokuntaan kuuluvalle asevelvolliselle myönnetään hakemuksesta 3 vuotta lykkäystä, mikäli hän osoittaa alle 2 kuukautta vanhalla seurakunnan todistuksella olevansa aktiivinen seurakunnan jäsen ja ilmoittaa, että uskonnolliseen vakaumukseen perustuvat vakavat omantunnonsyyt estävät häntä suorittamasta varusmies- tai siviilipalvelusta. Lykkäystä uudelleen haettaessa on toimitettava uusi todistus seurakuntaan kuulumisesta. Lykkäystä voidaan myöntää enintään sen vuoden loppuun, jona asevelvollinen täyttää 28 vuotta. Mikäli lykkäys on jatkunut keskeytyksettä ja lykkäyksen edellytykset ovat tämän jälkeenkin edelleen olemassa, vapautetaan Jehovan todistajat -nimiseen uskontokuntaan kuuluva asevelvollinen asevelvollisuuden suorittamisesta rauhan aikana eri hakemuksesta. Muut erityistapaukset Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden omaavat Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden omaavat ja alle 12-vuotiaana maakuntaan muuttaneet ja joilla on kotiseutuoikeus saavat varusmiespalveluksen suorittamisen sijasta palvella vastaavalla tavalla luotsi- ja majakkalaitoksessa ylivoimaista, mutta se edellyttää hyvää kestävyyttä ja lihaskuntoa. 17
tai muussa siviilihallinnossa. Kunnes tällainen palvelus on järjestetty, kotiseutuoikeuden omaavat ovat vapautettuja asevelvollisuuden suorittamisesta Kestääkö kuntosi varusmiespalveluksen haasteet? Sotilaskoulutuksesta selviytyminen ei ole terveelle nuorelle mitenkään ylivoimaista, mutta se edellyttää hyvää kestävyyttä ja lihaskuntoa. Varusmieskoulutusjärjestelmässä liikuntakoulutuksen osuus on yli 20 prosenttia koulutukseen käytettävästä ajasta ja fyysisen koulutuksen osuus on lähes puolet. Liikuntakoulutuksen päämääränä on pysyvän liikuntaharrastuksen edistäminen siten, että asevelvolliset jatkavat fyysisen kuntonsa ylläpitämistä myös reservissä. Hyvän fyysisen kunnon myötä kohenee myös oma terveys, työkyky ja elämisen laatu. Jos epäilet omaa kuntoasi Aloita viipymättä monipuolinen kuntoharjoittelu. Muista, että kuntosi kohoaa jo, mikäli liikut 3 4 kertaa viikossa vähintään 30 minuutin ajan. Huomaat, että kunnon kohottaminen ei vaadi isoa panostusta viikottaisissa rutiineissa. Varusmiespalvelukseen sisältyy runsaasti kävelyä. Kävelytottumuksia voit kehittää lisäämällä ennakkoon päivittäistä kävelyä. Tee kävellen nyt se lyhyt matka, jonka ennen ajoit autolla. Käytä hissin sijasta rappusia. Liikkumistapoja ja -tottumuksia muuttamalla fyysinen kuntosi kohoaa huomaamatta. Kestävyys ja lihasvoima ovat tärkeimmät sotilaskoulutuksessa tarvittavat perusominaisuudet. Myöskään ei sovi unohtaa esimerkiksi asutuskeskustaistelussa vaadittavaa nopeutta ja ketteryyttä. Kestävyyttä voidaan helposti kehittää kävely-, sauvakävely-, juoksu-, uinti-, pyöräily-, soutu-, melonta-, rullaluistelu- tai hiihtolenkkien avulla. Kestävyysharjoituksia tulisi tehdä 1 2 kertaa viikossa. Harjoituksen tulisi kestää vähintään 30 60 minuuttia ja sen tulisi aiheuttaa lievää hengästymistä ja hikoilua. Lihaskuntoa voidaan kehittää esim. kuntosaliharjoittelulla, kuntonyrkkeilyllä sekä muiden kamppailulajien harjoittelulla. Lihaskuntoharjoittelussa korostetaan käsien ja keskivartalon lihaskestävyyden ja -voiman kehittämistä. Lihaskuntoharjoituksia tulisi tehdä 2 3 kertaa viikossa. Yhden harjoituksen on kestettävä vähintään 30 60 minuuttia. Edellä mainittujen harjoitusten lisäksi on hyvä tehdä myös ketteryyttä, nopeutta ja lihasten hallintaa kehittäviä harjoituksia 1 2 kertaa viikossa. Tähän soveltuvat parhaiten palloilulajit ja yleisurheilu. Kuntoharjoittelu aloitetaan nousujohteisesti ja varovasti ottaen huomioon oma lähtötaso. Vähemmän liikuntaa harrastaneilla tulisi ensimmäisten viikkojen aikana harjoitusten olla keveitä ja lyhyitä (20 30 min). Rasitustasoa lisätään kunnon kohotessa lisäämällä harjoitusvauhtia ja siirtymällä vaativampaan harjoitusmaastoon, pidentämällä harjoituksen kestoa sekä lisäämällä liikuntasuoritusten määrää. Kunnon testaaminen Ennen kuntoharjoittelun aloittamista on hyvä varmistaa, että terveytesi on kunnossa. Tarvittaessa voit käydä lääkärin tarkastuksessa. Fyysisen kunnon lähtötasotestillä on hyvä tarkistaa, onko kuntosi odotusten mukainen. Kävele, hölkkää tai juokse 12 minuuttia mahdollisimman hyvää vauhtia. Testi kertoo varsin luotettavasti hengitys- ja verenkiertoelimistön tilan sekä kunnon. Jos ehdit 12 minuutin aikana yli 3000 metriä, kuntosi on kiitettävällä tasolla. Mikäli jäät alle 2200 metrin, aloita kiireesti säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen. Palautuminen Jotta kuntosi kohoaa optimaalisesti, sinun on huolehdittava myös elimistön palautumisesta. Muista, että elimistö kehittyy ja kunto nousee vasta palautumisen aikana. Palautumista edistävät ainakin seuraavat tekijät: liikuntaharjoituksiin liittyy aina alku- ja loppuverryttely (10 15 min) kuntoiluun liittyy luonnollisena osana myös säännöllinen lihashuolto: venyttelyt, jumpat ja erilaiset hieronnat (15 30 min/krt) nestetasapainon ylläpitäminen harjoituksen aikana ja sen jälkeen monipuolinen ja oikeasisältöinen päivittäinen ravinto ovat myös palautumisen elinehto kevyt ja palauttava liikunta kovien harjoitusten ja harjoitusjaksojen jälkeen, esimerkiksi kävely, sauvakävely, uinti, pyöräily alhaisella teholla suoritettuna nopeuttavat elimistön palautumista paremmin kuin paikallaan oleminen säännöllinen riittävä lepo/uni, 7 8 tuntia vuorokaudessa säännöllinen, monipuolinen ja virikkeellinen elämä. Tupakointi ja alkoholin käyttö hidastavat palautumista. Tervetuloa maan suurimpaan kuntokouluun! Lisätietoa ja kunto-ohjeita sekä virtuaalinen kuntotesti osoitteessa www.mil.fi/liikunta Puolustusvoimien 12 min kuntoluokittelu Suluissa naisten luokittelu alle 2200 m huono (alle 2000 m huono) 2200 2600 m tyydyttävä (2000 2400 m tyydyttävä) 2600 3000 m hyvä (2400 2800 m hyvä) yli 3000 m kiitettävä (yli 2800 m kiitettävä) Puolustusvoimien keskiarvo miesten osalta on noin 2500 metriä ja naisten osalta 2300 metriä. 18
Varusmiespalvelus Palvelukseen astuminen Palvelukseenastumismääräys Palvelukseenastumismääräys annetaan sinulle joko kutsuntatilaisuudessa tai se lähetetään postitse. Siitä selviää, milloin ja mihin joukko-osastoon sinun on astuttava palvelukseen. Palvelukseenastumismääräys on samalla matkalippusi, josta irroitettavilla lipuilla voit matkustaa linja-autolla ja junalla Suomen alueella kotipaikastasi palveluspaikkakunnalle (liput eivät käy Tampereen ja Turun paikallisliikenteessä eikä pääkaupunkiseudun seutuliikenteessä). Lippuun on merkitty sen voimassaoloaika. Muista matkustustavoista maksetaan korvaukset palveluspaikassa jälkikäteen tositteiden perusteella: matkakorvausta kotipaikasta palveluspaikkaan siltä osalta, jota palvelukseenastumismääräyksen matkalippu ei kata ruokarahaa, jos matkustamisaika kestää yli kuusi tuntia. Sinun on muistettava esittää matkaliput ja muut tositteet korvausanomuksen yhteydessä heti palvelukseen astuttuasi. Jos ennen palvelukseen lähtöä sinulle sattuu sellainen tapaturma tai sairastuminen, joka estää sinua matkustamasta tai on haittana palveluksen suorittamiselle, on sinun syytä anoa aluetoimistolta palvelukseenastumisajan siirtämistä. Erittäin tärkeää on, että liität hakemukseen lääkärintodistuksen sairauden tai vamman laadusta, sen aiheuttamista haitoista ja todennäköisestä kestämisajasta tai kehittymisestä. Mikään hakemus ilman päätöstä ei riitä syyksi palveluksesta poisjäämiseen. Lähde ajoissa matkaan Lähde matkalle riittävän aikaisin. Saapuessasi joukko-osastoon jo puolen päivän aikaan ehdit kaikessa rauhassa ottaa vastaan varusteesi ja sovittaa niitä. Myöhästyminen aiheuttaa perillä joukko-osastossa hankaluuksia sekä vastaanottajalle että saapujalle itselleen. Älä tee itsestäsi huomionkohdetta tulemalla palvelukseen humaltuneena ja muista, että sotilaan esiintyminen juopuneena on rangaistavaa samoin kuin päihteiden tuominen kasarmialueelle. Joukko-osastosi sijoituspaikkakunnan rautatie- ja linja-autoasemalla on järjestetty opastus ja kuljetus perille. Ainakin ensimmäinen matka palveluspaikkaan kannattaa tehdä julkisia kulkuneuvoja käyttäen, mikäli se vain on mahdollista. Mitä matkalle mukaan Kotoa lähtiessäsi pukeudu käytännölliseen, sään mukaiseen vaatetukseen, jonka viet kotiin ensimmäisellä lomallasi. Vaikka varusmiehellä on lomalla ja vapaa-aikanaan oikeus käyttää siviiliasua, ei sen säilyttäminen kasarmialueella ole sallittua. Jokaisesta palvelukseen tulevasta varusmiehestä löytyy vahvuuksia. Puolustusvoimien tehtävä on löytää näille vahvuuksille käyttöä. Palveluksen aikana annettava koulutus on vaativaa, mutta se antaa myös valmiuksia tulevaan elämään. Lisäksi se kehittää jokaisen henkistä ja fyysistä kestävyyttä. Aiemmin yksikön päällikkö, nykyisin johtamisen ja pedagogiikan laitoksen opettaja, kapteeni Jami Virta Kun lähdet varusmiespalvelukseen, ota mukaasi: ilman verkkovirtaa toimivat parranajovälineet henkilökohtaisen puhtauden hoidossa tarvittavat välineet sairausvakuutuskortti (KELA-kortti) ja ajokortti rokotustodistus tämä Varusmies-kirjanen tilinumerosi ja kolikoita postimerkkiautomaattia varten (suuria rahasummia ei pidä tuoda mukana, koska niiden turvallinen säilyttäminen yhteismajoituksessa on vaikeaa). Jonkin ajan päästä voit myös ottaa liikunta- ja harrastusvälineitä mukaan kasarmille. Joukko-osastossa on lukittava kaappi tai varasto, jossa voidaan säilyttää mukana tuomasi harrastusvälineet. 19
Alokkaan arki Palvelukseen astumispäivä Olet palveluksessa siitä hetkestä alkaen, kun ilmoittaudut joukko-osastoosi. Asevelvollinen on lain mukaan sotilashenkilö myös siitä hetkestä lähtien, kun hänen olisi pitänyt viimeistään saapua joukko-osastoon. Ensimmäinen päivä on varattu varusteitten hakuun. Varsinaista koulutusta ei vielä ole, joten silloin on hyvää aikaa tutustua kaikessa rauhassa uuteen, outoon ympäristöön. Mitä aikaisemmin ilmoittaudut yksikköösi sitä rauhallisemmin alkaa totuttautumisesi sotilaan elämään. Ensimmäinen aamu Ensimmäinen herätys sotaväessä on ikimuistoinen tosin se tuskin on niin kauhea kuin tarinat kertovat. Sotilaallisen ripeyden ja täsmällisyyden opettelu alkaa heti ensi hetkistä. Pukeutuminen ja palvelukseen järjestyminen sekä sotilaallinen käyttäytyminen hämmentävät aluksi jokaisen siviilielämään tottuneen. Alussa tuntuukin olevan kiire joka paikkaan odottamaan, mutta se kuuluu asiaan, jotta mahdollisimman pian päästäisiin varsinaiseen koulutukseen käsiksi. Vauhdikasta alkua ei kannata säikähtää. Jokainen asia opetetaan ennen kuin sen osaaminen vaaditaan. Koulutus alkaa Ensimmäisten päivien oppitunneilla opetetaan mm. sotilaan oikeudet ja velvollisuudet, sotilaan käyttäytyminen, esimiehen ja alaisen käskyvaltasuhteet sekä maanpuolustuksen perusteita. Sulkeisjärjestyksen harjoittelu ja asekäsittelyharjoitukset luovat perustan alkavalle taistelukoulutukselle. Älä haudo ongelmiasi Esimiestesi puoleen kääntymistä ei kannata ujostella, sillä he antavat neuvoja pienissäkin asioissa. Lähin esimiehesi on oma ryhmänjohtaja, sotilasarvoltaan yleensä alikersantti. Häneltä voit kysyä kaikkia jokapäiväiseen palvelukseen liittyviä asioita. Joukkueenjohtajalle voit kertoa esimerkiksi koulutukseesi vaikuttavista ongelmista. Yksikön vääpeli huolehtii yksikön käytännön hallinnoinnista ja huollosta. Hänen puoleensa voit kääntyä mm. matkakorvaus- ja lomamatka-asioissa. Yksikön päällikkö vastaa koko yksikkönsä hallinnosta, koulutuksesta ja hyvinvoinnista. Hänen puoleensa on jokaisella alokkaalla oikeus kääntyä aina koskivatpa ongelmat sitten sotilastai siviiliasioita. Kahdenkeskisessä tulohaastattelussa esimiehet tutustuvat alaisiinsa ja tarjoavat mahdollisuuden esittää omia toivomuksia ja kysymyksiä, joiden ratkaiseminen helpottaa sopeutumista sotilaselämään. Myös joukko-osaston komentaja, sotilaspappi, lääkäri, sairaanhoitaja, sosiaalikuraattori ja varusmiestoimikunta ovat valmiita auttamaan ongelmien ratkaisemisessa. Yksikköupseerina huolehdin varusmiesten palvelusolosuhteista. Varusteiden ja vaatteiden tulee olla ehjiä ja puhtaita, majoitus- ja koulutustilojen asiallisessa kunnossa sekä matkaliput ja päivärahat oikeaan aikaan varusmiehille toimitettuna. Aiemmin yksikköupseeri, nykyisin Helsingin vartioston johtaja, yliluutnantti Jani Suojarinne 20