10. SAK:n sääntöjä, järjestödemokratiaa koskevat esitykset ja sääntöjen muutokset ESITYS N:o 45,, Jäsenliittojen ja henkilöjäsenten kansanvaltaisten oikeuksien puolesta Ammattiyhdistysliikkeen menestyksellisen toiminnan perustana on ennen muuta mahdollisimman täydellisen ja laajan demokratian noudattaminen järjestötoiminnassa. Tämä johtuu siitä, että ammattiyhdistysliikkeen perusvoiman muodostavat siihen vapaaehtoisesti liittyneet työläiset. He eivät ole liittyneet järjestön jäseniksi alunperin ehkä niinkään aatteellisista syistä kuin pääasiassa tarkoituksella yhteisvoimin turvata ja parantaa elinehtojaan. Kaikkien työläisten vapaana yhteenliittymänä olisi ammatillisten järjestöjen toiminnassa väärin rajoittaa jäsenistön mielipiteen vapaata esiintulemista, eikä niinollen saisi tehdä ratkaisuja kysymättä jäsenistön mielipidettä asioissa, jotka sitä koskevat. Niin SAK:n kuin sen jäsenliittojenkin säännöissä kohdassa "Tehtävät ja menettelytavat" ilmenee selvästi pyrkimys turvata ja kehittää kansanvaltaista ja vapaata yhteiskuntajärjestelmää. Tällaisen toimintaperiaatteen hyväksyminen yhteiskunnalliseen elämään nähden edellyttää, että samaa toimintaperiaatetta noudatetaan myöskin järjestön sisäisessä toiminnassa. Keskusliittomme säännöissä on kuitenkin kohtia, jotka epämääräisen ja tulkinnanvaraisen sanamuoden vuoksi antavat mahdollisuudet järjestödemokratian kaventamiseen jäsenjärjestöjen itsenäisyyden rajoittamiseen ja henkilöjäsenten vapaan mielipideilmaisun sivuuttamiseen. Käytäntö on vienyt siihen, että "demokratiaan" ja järjestökuriin vedoten, on kielletty keskusliittomme johdon menettelyn ja erehdyksien arvosteleminen ja vaadittu jäsenliittoja, osastoja ja niiden henkilöjäseniä noudattamaan niitä päätöksiä, joita keskusliittomme johto, useimmiten edes jäsenliittojen mielipidettä kuulematta on tehnyt, vaikka ne ovat olleet jäsenistön etujen vastaisiakin. Sääntöjen tarkoituksena työläisten vapaassa yhteenliittymässä ei saisi olla jäsenten oikeuksien rajoittaminen. Niitä loukataan mm. silloin, kun keskusliiton johto tekee laajakantoisia, koko järjestöä koskevia ratkaisuja kysymättä jäsenliittojen, osastojen ja henkilöjäsenten mielipidettä, vaikka ko. ratkaisu koskee nimenomaan heitä, jäsenliittojen oikeuksia loukataan silloin, kun estekään tai rajoitetaan niiden toimintaa, niiden pyrkiessä sääntöjensä mukaan täyttäfhään tehtäväänsä turvata ja jatkuvasti parantaa jäsenistönsä ja alansa työläisten elinehtoja, ammatillisten järjestöjen henkilöjäsenten oikeuksia syrjitään silloin, kun heiltä estetään osallistuminen ja mahdollisuus vaikuttaa niiden edustajien valitsemiseen, jotka SAK:n edustajakokouksessa päättävät koko keskusliiton toimintaan liittyvistä asioista. Keskusliittomme sääntöjen käytäntöön soveltaminen ja niiden tulkinta ovat erityisesti viime vuosina johtaneet järjestödemokratiaa loukkaavaan käytäntöön. On selvää, että tällaisen asiantilan jatkuminen ei voi olla vaikuttamatta heiken- 71 H AÄtJtMn*". Vts», i njj.,, ->
tävästi koko järjestön toimintaan ja siten koko työväenluokan taisteluun elinehtojensa ja oikeuksiensa puolasta, Edelläolevan perusteella ehdotamme, että SAK :n sääntöjä tarkistetaan si en: 1) että keskusliiton johtoelimet eivät voi tehdä ennakoivia, koko järjestöä ja sen henkilöjäseniä koskevia sopimuksia, vaan.että tällaisten asioiden ollessa kysymyksessä on kysyttävä jäsenliittojen ja niiden perusjärjestöjen mielipidettä, joiden mielipiteiden perusteella asia ratkaistaan, sillä keskusliiton työvaliokunta ei voi tuntea tilannetta kaikilla eri aloilla ja liitoissa. 2) että keskusliiton johto ei rajoita jäsenliittojen oikeutta esittää vaatimuksia työ- ja palkkaehtojen parantamiseksi. Keskusliiton tulee ohjata ja opastaa liittoja niiden toiminnassa, antaa liitoille arvio yleistilanteesta ja mahdollisuuksista, jotta liitoilla olisi mahdollisimman selvä kuva vallitsevista olosuhteista. Jäsenliiton on palkkaliikkeen hoidossa oltava kiinteässä yhteistoiminnassa keskusliiton työvaliokunnan kanssa. Työtaistelun aloittamisesta päättää kuitenkin viime kädessä -se liitto, siltä osin kuin taistelu koskee ao. liiton jäseniä, sekä päättää työnantajalle jätettävistä muutosesityksistä jäsenistönsä mielipiteen ja kokonaistilanteen huomioonottaen. s 3) että keskusliiton säännöt ja vastaavasti myös jäsenliittojen säännöt muutetaan siten, että keskusliiton edustajakokoukseen valittavat edustajat ja valtuustoehdokkaat valitaan jokaisessa jäsenliitossa jäsenäänestyksellä suhteellista vaalitapaa noudattaen, jolloin koko maa on yhtenä vaalipiirinä ja jokaisella perusjärjestöllä on oikeus asettaa edustajakokous- ja valtuustoehdokkaansa näitä vaaleja varten. SAK:n jäsenliittojen, ammattiosastojen ja henkilöjäsenten oikeuksia koskeviin Turun Liha-elintarviketyöläisten Kotkan Sokerityöläisten ja Porin Leipomo- ja Myllytyöntekijäin ammattiosastojen esityksiin liitto periaatteellisesti yhtyy. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto r.y. ESITYS N:o 46 SAK:n ja sen jäsenliittojen sääntöjen määritelmät, joiden mukaan valitaan edustajat SAK:n edustajakokoukseen ja valtuustoon, ovat sekavat ja antavat mahdollisuuden valita edustajat järjestödemokratian vastaisesti ja virkavaltaisesta Esim. Suomen PaperiteoUisuudentyöntekijäin Liiton osastoissa saatetaan ehdokkaaksi asettaa henkilö hänen tietämättään eikä hänellä ole tilaisuutta kieltäytymiseen ennen vaaleja. Viimevuosien aikana on SAK:n piirissä suoritettu hyvin kauaskantoisia toimenpiteitä ilman, että jäsenistön mieltä on kysytty. Esimerkkeinä mainittakoon v. 1951 ^solmittu työläisille turmiollinen ns. linnarauha-sopimus, tällöin' hinnat kaikista pisteostoista huolimatta jatkuvasti kohosivat. Samaan aikaan pääomapiirit Korean konjunktuuritn, kiristyneen työvauhdin ja vähentyneen työvoiman ansiosta saivat ennätysvoittoja ilman, että työläiset olisivat saaneet markankaan hyvitystä palkkoihinsa. Mainittakoon, että "lamakauden" ollessa kovimillaan nousi teollisuusosakkeiden hinnat 75 /o,- joka osoittaa vielä tällöinkin olleen mahdollisuuden tuntuvaan palkkojen korotukseen. V. 1954 solmitussa yleissopimuksessa ei kiinnitetty tarpeeksi huomiota luottamusmiehen aseman turvaamiseen ja v. 1955 solmittiin työläisille vahingollinen indeksisuositus, joka antaa mahdollisuuden hintojen korotuksille, mutta palkkoja voitaisiin tarkistaa vasta useita kuukausia myöhemmin. Liittojen toimintapiirissä on mainitunlaiset virkavaltaiset menetelmät kaiketi keskusliiton mallia seuraten tulleet tavaksi. Osastoilta ei ole kysytty mielipidettä ennen sopimusten solmiamista ja neuvotteluja on pitkitetty aina huhtikuulle saakka. 72
Yllämainituin perustein esirämme SAK :n VII varsinaiselle edustajakokoukselle päätettäväksi seuraavaa: ' 1. SAK:n sääntöihin otetaan määräys, että jäsenliitot velvoitetaan järjestämään jäsenosastoissaan edustajakoköusvaalit suhteellista vaalitapaa noudattaen. 2. Edustajakokous velvoittaa valittavan työvaliokunnan yllämainitunlaisissa, työläisille tärkeissä kysymyksissä suorittamaan tiedusteluja liitoilta ja tarvittaessa alistamaan asiat jäsenäänestykseen. 3. SAK ei-enää ryhtyisi v. 1951 55 tehtyihin linnarauha* ja indeksisopimuksiin ilman jäsenistön mieltä kysymättä. 4. SAK velvoittaa jäsenliittojaan toimimaan niin, että työntekijöitä ei sidota sopimuksilla, joita he eivät ole kokouksissaan saaneet ensin hyväksyä. 5. SAKrn edustajakokousten väliaikaa lyhennettäisiin 3 vuoteen, jotta jäsenistöllä olisi useimmin tilaisuus tutkia SAK:n taholta harjoitettua politiikkaa. S. Paperiteöllisuudentyöntekijäin Liiton osasto N:o 14, Varkaus. Liittotoimikunnan lausunto: Viitaten osastojen tekemiin esityksiin SAK;n sääntöjen muuttamiseksi esittää Suomen Paperiteöllisuudentyöntekijäin Liitto r.y:n liitto toimikunta, että SAK:n edustajakokous antaisi tutkia edustajakokouksen sääntövaliokunnan osastojen esitykset ja tehdä senjälkeen esityksensä kokoukselle... * Suomen Paperiteöllisuudentyöntekijäin Liitto r.y. ESITYS N:o 47 Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton alaisuuteen kuuluu useita pieniä ammattiliittoja, jotka toimintansa ylläpitämiseksi joutuvat käyttämään melkein jokaisen "markan, minkä ne jäsenmaksuina jäseniltä perivät. Tästä johtuu, että ne työtaistelun sattuessa eivät kykene ainakaan tyydyttävästi avustamaan jäseniänsä. Siitä taasen voi olla muita haitallisia seurauksia. Voipa taistelusta luopuminen tulla äärimmäistapauksissa mahdollisesti kysymykseen, mikä tietenkin merkitsisi ei vain kyseisen liiton vaan myös SAK:n arvovallalle tuntuvaa vauriota. 'Pidämmekin senvuoksi välttämättömänä, että SAK antaessaan lakkoluvan tekee samalla päätöksen asianomaisen, taloudellisesti heikon liiton rahallisesta tukemisesta lakon aikana. Edotamme, että Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto (SAK) r.y:n sääntöjen 13 :n 10 kohtaan otettaisiin näin kuuluva lisäys: * d) niissä tapauksissa, joissa taloudellisissa vaikeuksissa olevan liiton jäsenistö on ryhtynyt työtaisteluun keskusliiton luvalla, tuetaan liittoa SAK:n taholta lakkoavustuksin. Suomen Kiinteistötyöntekijäin Liitto r.y. ESITYS N:o 48. _ Senjälkeen kun valtioneuvosto oli lokakuussa 1954 antanut uuden palkkasäännöstelypäätöksen, irtisanoivat ammattiliitot saman vuoden lopulla sekä vuoden 1955 alussa voimassa olevat työehtosopimukset. Niin teki myös allekirjoittanut liitto. Kun uuden työehtosopimuksen aikaansaamisessa ei neuvottelutietä syksyyn 1955 mennessä päästy vähääkään eteenpäin, jouduttiin erinäisten vaiheiden jälkeen tilanteeseen, jossa lakko oli katsottava ainoaksi keinoksi työntekijäpuolen vaatimusten läpiviemiseksi. Kysymys lakon aloittamisesta alistettiin liiton v 73
jäsenistön ratkaistavaksi. Äänestyksessä annettiin lakkoon lähdön puolesta 2/3 äänistä eli se määrä, mikä liittomme sääntöjen mukaan tässä asiassa tarvitaan. Ottamatta kuitenkaan varteen äänestyksen tulosta ja sitä, että työnantajapuoli ei ollut luvannut markankaan korotusta palkoille, SAK:n työvaliokunta teki päätöksen, jolla se eväsi liitoltamme lakkoluvan. Näinollen on syytä kysyä, mitä poikkeuksellisia lisäedellytyksiä liitoltamme vaaditaan, jotta se saisi SAK:n luvan lakon aloittamiseen vastaisuudessa tarpeen niin vaatiessa. Normaalit lakon aloittamisen edellytyksethän olivat tällä kertaa kiistämättä olemassa. SAK antoi kylläkin luvan uhkavaatimuksen esittämiseen työnantajapuolelle, mutta mitä merkitystä oli uhkavaatimuksella, kun se käytännössä osoittautui katteettomaksi eleeksi. Liittomme arvovalta kärsi vain ikävän kolauksen. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edustajakokoukselle, että se antaisi SAK:n valittavalle johdolle kehoituksen kiinnittää entistä vakavampaa huomiota pientenkin liittojen lakkolupapyytttöihin tapauksissa, joissa lakon voidaan katsoa olevan ainoan keinon työntekijäin oikeutettujen vaatimusten toteuttamiseksi. > Suomen Kiinteistötyöntekijäin Liitto r.y. Samoja kysymyksiä koskevia esityksiä ovat tehneet seuraavat perusjärjestöt; S. Jalometallityöntekijäin Liitto,! Helsingin os. n:o 2; S. Kirjatyöntekijäin Liitto, Oulun Kirjatyöntekijäin Yhdistys r.y.; S. Kunnantyöntekijäin Liitto, Helsingin Raitiotieläisten Rataosasto r.y., Helsingin Raitjotiekorjaamon ammattiosasto r.y., Oulun Kunnantyöntekijäin ammattiosasto r.y., Helsingin Katurakennustyöläisten ammattiosasto r.y., Helsingin Satamarakentajat r.y.; Suomen Metallityöväen Liitto, Helsingin, Porin, Oulun, Rauman, Jyväskylän, Porvoon, Karkkilan, Järvenpään, Harjavallan, Sorsakosken sekä Taalintehtaan metallityöväen, Porin metalliteiltään, Helsingin valimotyöläisten, Hietalahden sulkutelakkatyöläisten, Tampereen lentokonetyöväen, Helsingin autokorjaamotyöväen, Oulun autotyöväen, Helsingin ja Turun sähkötyöväen ammattiosastot; Suomen Muurarien Liitto, Helsingin, Turun, Jyväskylän, Äänekosken ja Lempäälän osastot; Suomen Paperiteollisuuden työntekijäin Liitto, osastot n:o 2 Nokia, 32 Pyhtää, 38 Kyröskoski, 43 Oulu, 44 Lauritsala, 45 Valkeakoski ja 61 Tampere; Suomen Rakennustyöläisten Liitto, Osastot n:o 6 Helsinki, 34 Tainionkoski, 43 Pori, 55 Järvenpää, 59 Oulu, 67 Vuoksenniska, 90 Pesiö, 93 Äänekoski, 99 Kajaani, 120 Ryttylä, 156 Harjavalta, 224 Kankaanpää, 236 Kangasala, 265 Tikkurila ja 305 Taalin tehdas; sekä Suomen Työläisliitto, Harjavallan Rikkihappo- ja superfosfaattityöntekijäin ao. ja Keikyän Teollisuustyöväen ao. Liittotoimikuntien lausunnot: Kun osaston esityksestä ei selviä, mihin suuntaan valintatapaa olisi tehtävällä sääntömuutoksella samanlaistettava, ei liittotoimikunta katsonut voivansa yhtyä osaston esitykseen. Näin ollen olisi liittotoimikunnan mielestä SAK:n sääntöjen 9 :n 4) kohta pidettävä entisellään. Suomen Jalometallityöntekijäin Liitto r.y. Mitä tulee SAK :n edustajakokoukseen valittajien edustajain valintaan, niin on todettava keskusliiton jäsenliittojen saavan edustajia kokoukseen jäsenmääränsä edellyttämän määrän.. Koska on kysymys jäsenliittojen edustuksesta niin liittotoimikunta katsoo tarkoituksenmukaisemmaksi, että liitot omissa säännöissään määrittelevät tavan, jolla edustajat, valitaan. Samoin on liittojen omana tehtävänä määritellä, millä tavoin liiton omaan edustajakokoukseen ja liittoneuvostoon (valtuustoon) valitaan edustajat. 74 Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto r.y.
Liittomme vuonna 1954 pidetty edustajakokous totesi muuttaessaan liiton sääntöjä siten, että liiton edustajat SAK:n edustajakokoukseen valitsee liittovaltuusto osastojen asettamista ehdokkaista, joista liittovaltuusto niinikään nimeää myös ehdokkaat SAK:n valtuustoa varten, että mainitunlainen valintapa on täysin kansanvaltainen, koska liittovaltuuston valitsee liiton edustajakokous, jossa täysivaltaisina edustajina ovat osastojen keskuudestaan jäsenäänestyksellä valitsemat edustajat. Edelläolevaan viitaten liittotoimikunta esittää, etteivät liiton eräiden osastojen ko. asiasta tekemät esitykset anna aihetta toimenpiteisiin. Suomen Kunnantyöntekijäin Liitto r.y. Viime vuosien kokemukset ovat selvästi osoittaneet työnantajapuolen järjestelmällisen jarrutuksen työehtosopimus- y.m. neuvotteluissa. Jos vielä lisäksi ammattiosastojen esitykset huomioitaisiin alistamalla ratkaisut jäsenäänestykseen, johtaisi se siihen, että sopimusten lopullinen hyväksyminen ja voimaan astuminen siirtyisi määrättömään aikaan. Välttyäksemme edellä mainitsemastamme, ei voida pitää oikeaan osuneena sitä käsityskantaa, että ennen sopimusten lopullista vahvistamista ne alistettaisiin perusjärjestöjen hyväksyttäväksi. Tällaista ei voida pitää SAK:n ja sen jäsenistön kokonaisedun kannalta oikeana. Liittomme esittääkin, että suurten ratkaisujen esille. tullessa asianomaisten liittojen liittotoimikuntain mielipidettä k.o. asiasta tiedustellaan, jonka jälkeen SAK:n valtuustolle ja työvaliokunnalle annetaan valtuudet sääntöjen edellyttämässä järjestyksessä toimia parhaaksi katsomallaan tavalla.' Helsingin sähkötyöläisten ammattiosasto r.y. ja muut yllämainitut ammattiosastot ovat tehneet SAK:n Vilille varsinaiselle edustajakokoukselle saman sisältöiset muutosesitykset SAK:n sääntöjen 8 :n 3. momentin 2. kappaleen ja 9 :n 4. momentin 1. kappaleen sisältöön nähden. Sääntömuutokset tarkoittavat sitä, että SAK:n valtuuston jäsenet ja edustajakokousedustajat valitaan kussakin SAK:n jäsenliitossa jäsenäänestyksellä suhteellista Vaalitapaa noudattaen. Lisäksi eräät osastot esittävät, että liittojen sääntöihin tehtäisiin vastaavanlaiset muutokset. Edellä mainittujen osastojen esitysten johdosta liittotoimikunta esittää SAK:n edustajakokouksen päätettäväksi seuraavaa: 1. Että SAK:n sääntöjen 8 :n 3. momentin toinen kappale ja 9 :n 4. momentin ensimmäinen kappale säilytetään asiasisällöltään muuttumattomina. 2. Että SAK:n jäsenliitot ovat itsenäisiä rekisteröityjä yhdistyksiä ja päättävät sääntöjensä muutoksista omissa liittokokouksissaan. Suomen Metallityöväen Liitto r.y. Kuten liittomme Helsingin osasto, ovat myös Jyväskylän, Äänekosken, Turun ja Lempäälän osastot SAK:n edustajakokoukselle osoittamissaan esityksissä arvostelleet SAK:n sisäisessä elämässä havaittuja puutteellisuuksia järjestödemokratian noudattamisessa niin talous- ja palkkapoliittisia ratkaisuja tehtäessä kuin SAK:n johtavia elimiä valittaessa. Kun liiton jäsenjoukon keskuudessa myös yleisesti kaivataan perusjärjestöjen kannan suurempaa huomioonottamista k.o. ratkaisuja tehtäessä, samoin kuin perusjärjestöjen välitöntä oikeutta osallistua SAK:n edustajakokous- ja valtuustonedustajien valintaan, ehdottaa liittotoimikunta, että SAK:n edustajakokous hyväksyisi liittomme Helsingin osaston esityksessä edellytetyn päätöksen. Suomen Muurarien Liitto r.y. Viitaten omiin esityksiinsä liittotoimikunta lisäksi yhtyy osastojen tekemiin esityksiin edustajakokousehdokkaiden valitsemiseksi kaikissa liitoissa jäsenäänestyksellä, jota varten SAK:n ja liittojen säännöt olisi tarkistettava. Suomen Rakennustyöläisten Liitto r.y. 75 snfejk^iu"-.»
SAK:n säännöt eivät nykyisessä muodossaan kiellä liittoja meriettelemästä edustajakokousedustajain valintaan nähden esitetyllä tavalla, vaan on asian ratkaiseminen menettelytapaan nähden liittojen päätettävissä. Jos taasen liittojen säännöissä on muunlainen määräys, ei SAK:n edustajakokous voi näitä sääntöjä muuttaa. Esitys on epäjohdonmukainen liittojen suvereenisuuteen nähden, joten liittotoimikunta ei yhdy esitykseen. Toinen muutosehdotus, koskien käsittelyjärjestystä eräissä ratkaisuissa' on tarpeen sen takia, että SAK:n johdolla on nytkin mahdollisuus alistaa jokin asia jäsenäänestykseen jos se ei katso voivansa asiaa päättää. Näin on myöskin käytännössä menetelty esim. eräitten yleisten palkkaratkaisujen osalta. Liittotoimikunta ei yhdy esitykseen. Suomen Työläisliitto r.y. Työvaliokunnan lausunto: ' Lukuisissa esityksissä on ehdotettu, että SAK:n sääntöihin otettaisiin määräys jäsenäänestyksen suorittamisesta suhteellista vaalitapaa noudattaen valittaessa edustajia SAK:n edustajakokoukseen. Niinikään on esitetty, että edustajakokouskautta lyhennettäisiin. Molemmissa suhteissa SAK:n säännöt kuudennessa edustajakokouksessa v. 1951 uusittiin. Tällöin päädyttiin nykyisten sääntöjen mukaiseen menettelyyn edustajain valinnassa, koska jokainen SAK:n jäsenliitto on itsenäinen yhdistys, jolla täytyy olla mahdollisuus itse päättää edustajiensa valinnasta ja valintatavasta. Kun lisäksi ei tähän mennessä mitään kokonaisuuden kannalta sellaista perusteltua aihetta ole ilmaantunut, joka puhuisi entiseen käytäntöön palaamisen puolesta, työvaliokunta katsoo oikeaksi esittää mainitut esitykset hylättäviksi. Viisivuotisiin edustajakokouskausiin siirryttiin kuudennessa edustajakokouksessa siksi, että kolmivuotiskauden puitteissa, edustajakokous muodostui kustannuksiltaan varsin rasittavaksi. Tämä näkökohta on edelleenkin painavana otettava huomioon ja tämän perusteella työvaliokunta esittää edustajakokouskauden säilytettäväksi nykyisin voimassa olevien sääntöjen mukaisena. - Joissakin esityksissä on arvosteltu sitä, että eräitä ratkaisuja ei ole saatettu jäsenäänestykseen tai että jäsenistö on tullut sidottua sopimuksiin, joita jäsenillä ei ole ollut tilaisuus ennen niiden vahvistamista käsitellä. Näissä esityksissä vallitseva käsitys on erheellinen, sillä ratkaisuissaan SAK:n työvaliokunta on toiminut joko edustajakokouksen yleisten tai SAK:n valtuuston yksityiskohtaisten ohjeiden linjoja noudattaen. Laajakantoisimmat ratkaisut ovat olleet valtuuston käsiteltävänä myös jälkiarvostelun mielessä ja ovat ne saaneet valtuuston joko yksimielisen tai enemmistön hyväksymisen. Onkin mahdotonta ajatella, että laajakantoiset ja monivivahteiset tilanteet olisi ennen niiden ratkaisemista saatettava kenttäkäsittelyyn, jossa asiaan vaikuttavia näkökohtia ei aina ole tilaisuutta saada tunnetuksi. Normaali kansanvaltainen menettelytapa antaakin jäsenistölle täyden atfvostehivapauden siinä tapauksessa, että ratkaisut olisivat jäsenistön etujen vastaisia tai harhaan osuneita. Tähän 76
arvosteluvapauteen kuuluu lisäksi oikeus mahdollisesti tarpeellisten johtopäätösten tekemiseen. i Suomen Kiinteistötyöntekijäin Liitto esittää, että SAK:n sääntöjen työtaisteluavustuksia koskevat periaatteet muutettaisiin sellaisiksi, että myös hyökkäyslakkoja avustettaisiin ja esittää lisäksi että työvaliokunnan olisi myönettävä lakkolupa jäsenliitoille siinäkin tapauksessa, että se näkisi, ettei ole olemassa: mitään sen enempää taloudellisia kuin muitakaan edellytyksiä työtaistelun onnistumiselle. SAK:n työvaliokunta katsoo, että sääntöjen nykyiset määräykset 8vat siinä määrin koeteltuja ja käytännössä oikeiksi osuneita, ettei esitystä niiden ja niiden perusteella syntyneiden menettelytapojen muuttamiseksi olisi, hyväksyttävä. Sen sijaan työvaliokunta esittää, että edustajakokouksessa valittavan sääntövaliokurinan tehtäväksi annettaisiin valmistaa ehdotus sääntöjen 9. pykälän 8. kohdan muuttamiseksi sellaiseksi, että esityksiä edustajakokoukselle tekisivät vain SAK:n varsinaiset juriidiset jäsenet, s.o. SAK m jäsenliitot, joille niiden perusjärjestöt tekisivät esityksensä, joiden tekemiseen suoraan edustajakokoukselle niillä nykyisin voimassa olevien sääntöjen mukaan on oikeus. Tällä uudistuksella päästäisiin siitä epäkohdasta, joka osoittautui erittäin huomattavaksi nyt pidettävään edustajakokoukseen valmistauduttaessa, jolloin esityksiä tehtiin kaikkiaan lähes 800,entisten alle 200 sijaan ja jolloin esitykset kuitenkin pääasiassa koskettelevat samoja kysymyksiä. Samassa yhteydessä sääntövaliokunnan tehtäväksi tulisi antaa sääntöjen tarkistaminen muilta tarpeelliseksi osoittautuneilta osilta. SAK:n työvaliokunta. 77
11. SAK:n äänenkannattajia koskeva esitys ESITYS N:o 49 SAK:n äänenkannattajat ' Ammattiyhdistysliikkeen lehdistö ei ole maassamme saavuttanut sitä asemaa eikä tasoa, joka tulee asettaa vaatimukseksi. Useimmilla ammattiliitoilla on omat julkaistunsa, joiden teknillinen taso ei ole sellainen kuin pitäisi. Palkka- ' työläinen leviää nykyisin vain sellaisten liittojen piiriin, joilla ei ole omaa lehteä. Palkkatyöläisenkin painatustapa on sellainen, että se ei nykyisissä olosuhteissa vastaa SAK:n äänenkannattajalle asetettavia vaatimuksia. Jos ammattiyhdistysliikkeen lehdistö voitaisiin keskittää siten, että kaikille SAK:n jäsenliittojen, jäsenille tulisi nykyaikaiset toimitukselliset ja painatusteknitliset vaatimukset täyttävä lehti, niin ammattiyhdistysliikkeen yhtenäisen valistus- ja tiedotustoiminnan mahdollisuudet olisivat suuressa määrin toisenlaiset kuin nykyisin. Tästä tietoisina on SAKsn toimiston ja työvaliokunnan piirissä suoritettu valmisteluja ja suunnittelutyötä ammattiyhdistysliikkeen lehdistön saattamiseksi sellaiselle kannalle, että se tiedotus- ja valistusmielessä palvelisi parhaalla mahdollisella tavalla koko ammattiyhdistysliikkeen tarkoitusperiä. Nykyisellä kirjapainotekniikalla olisi mahdollisuuksia painaa aikakauslehtimuodossa kaksiväristä julkaisua suhteellisen alhaisilla painatuskustannuksilla, jos paiiiosmäärä olisi SAK:n jäsenmäärän edellyttämä. Tällainen lehti tulisi levikiltään olemaan maamme suurin ja niinmuodoin lehden taloudenhoidon helpottamiseen maksettujen ilmoitusten tieto olisi huomattavia mahdollisuuksia. Tämän luontoisesta lehdestä voitaisiin myös tehdä sisällöltään kiinnostava siten, että siitä muodostuisi maamme ammatillisesti järjestäytyneiden, työntekijöiden perhelukemisto. Kyseisen lehdistöuudistuksen organisatooriset, painatusteknilliset ja kustannuksiin vaikuttavat tekijät eivät kuitenkaan vielä ole riittävästi selvitetyt. Tämän vuoksi SAK:n työvaliokunta esittää edustajakokouksen päätettäväksi, että edustajakokous antaa SAK:n valtuustolle ja työvaliokunnalle tehtäväksi ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, joiden avulla voitaisiin aikaansaada kaikille SAK:n jäsenille levitettävä ja teknilliseltä tasoltaan nykyaikaisia vaatimuksia vastaava ammattiyhdistysliikkeen yhteinen.jäsenlehti. 78 ' SAK:n työvaliokunta.
12.'Järjestömuotoja, liittorajoja sekä jäsenyyttä koskevat esitykset ESITYS N:o 50 Järjestömuotokysymys Järjestömuotokysymys on eräs ammattiyhdistysliikkeemme "ongelmalapsista", jonka kehittyminen ei ole tapahtunut SAK:n edustajakokouksissa määriteltyjen suuntaviivojen mukaan. Hyväksytty teollisuusliittoperiaate on jäänyt monessa suhteessa käytännössä toteuttamatta. Tähän lienee ratkaisevasti vaikuttanut se, ettei teollisuusliittomuotoa ole koskaan rajojensa osalta riittävän selvästi määritelty. Toiminta on rakentunut enemmän ammatti- tai yleisliittopohjalle, josta on ollut seurauksena lukuisten erimielisyyksien syntyminen sekä järjestämisalasta että sopimusoikeudesta. Erimielisyyksiä ei SAK:n työvaliokunta ja sen asettama järjestömuotojaostokaan ole merkittävämmässä mielessä kyennyt sovittamaan. Ammattikunta-ajattelu on saanut tästä tuulta purjeisiinsa, jonka seurauksena on ollut eräiden pienliittojen syntyminen ja eräiden joutuminen kokonaan ammattiyhdistystoiminnan ulkopuolelle. Kun edellämainittuun, syiden ja seurausten piiriin on vielä liittynyt jäsenmaksujen erilaisuus, on syitä ollut aivan riittävästi aikaansaamaan nykyisen tilanteen sekä järjestömuoto- että jäsenhankintakysymyksessä. Muutama esimerkki nykyisestä käytännöstä: Autoalantyöntekijäin liiton toiminta-ala jäi jo sen perustamisvaiheessa kapeahkoksi, koska suuri osa SAK:sta erotetun Kuljetustyöntekijäin liiton jäsenistä (satamatyöläiset) jouduttiin ohjaamaan Suomen Työläisliittoon. Varsinaisen autoliikenteen palveluksessa olevan työntekijäjoukon järjestäminen on osoittautunut aikaisemminkin vaikeaksi, koska ko. työvoima on liikkuvaa ja usein vähälukuinen yhtä työpaikkaa kohti. Sen vuoksi liitto on tuntenut mielenkiintoa autokorjaamoihin ja autokoritehtaisiin, mutta näillä aloilla on esiintynyt erimielisyyttä sekä järjestämisalasta että sopimusoikeudesta Autoalantyöntekijäin Liiton, Puutyöväenliiton ja Metallityöväen liiton välillä. Autoalantyönteki- : jäin liitolla on ollut vaikeuksia myöskin sen toimipiiriin kuuluvan öljyalan kanssa, joskin tilanne tässä suhteessa on viime aikoina kehittynyt parempaan suuntaan. Liiton toimintapohjan laajentaminen alan yleisen järjestämisvaikeuden ja em. rajankäyntien vuoksi ei ole ainakaan toistaiseksi johtanut myönteiseen tulokseen. 79 ~ia* a±k_
Jalometällityöntekijäin liitto on joutunut luovuttamaan osan jäsenistään (hammasteknikot ja optikot) Mekanikkojen liitolle, joten sen nykyisen jäsenkannan muodostavat vain kulta-, hopea- ja kellosepät, joista viimeksimainittujen piirissä elää edelleen pyrkimys omaan järjestötoimintaan. Kun liiton nykyinen jäsenmäärä liikkuu noin 800 jäsenen tienoilla ja järjestäytyminen on noin 65%>, on liitto joutunut vaikeuksiin, joista selviäminen näyttää varsin vaikealta, vaikkapa- alan järjestäytyneisyys saataisiin sataprosenttiseksi. Näin ollen on harkittava onko liiton toimintapohja vieläkään riittävä. Kunnantyöntekijäin liiton järjestämisalalla on viimeksi kuluneina vuosina ilmennyt erimielisyyksiä Maaseudun Kunnallisten Viranhaltijain liiton kanssa siitä, voiko viimeksimainittu ulottaa toimintansa esim. kauppaloiden virkamiehiä käsittäväksi, kuten eräissä tapauksissa jo on tapahtunut. SAK:n työvaliokunnan ja järjestömuotojaoston suhtautuminen tämänlaatuisiin pyrkimyksiin on ollut kielteinen. Maaseututyöväen liitto on jo saanut, joskin vielä riittämättömän otteen varsinaisiin maataloustyöntekijöihin, mutta sensijaan metsätyövoiman järjestäminen on osoittautunut nykyisen järjestämistavan ja toimitsijavoiman avulla erittäin vaikeaksi. Ellei jotakin tehokkaampaa ja taloudellisesti vähemmän rasittavaa järjestämistapaa löydetä, joutuu liitto jatkuvasti taistelemaan erittäin suuria vaikeuksia vastaan. Metsätyövoiman järjestämisessä voitaisiin ajatella luo' vuttavaksi paikallisten osastojen perustamis- ja ylläpitotoiminnasta alueellisten osastojen toiminnan hyväksi. Järjestömuodon liitto voisi itse tarkemmin määritellä. Metallityöväen liiton laajaan järjestämisalaan, varsinaisen ns. raskaan metalliteollisuden lisäksi, on kuulunut useita erikoisammattiryhmiä, joiden piirissä ammattikuntahenki on saanut siinä määrin jalansijaa, että eräitä ryhmiä on siitä jopa irroittautunut oman liiton perustamismielessä. Kun tämän ohella liiton järjestämisalalla on ollut rajankäyntiä mm. autokoriteollisuuden ja autokorjaamoiden osalta Autoalantyöntekijäin liiton kanssa sekä teollisuuslaitosten korjausmiesten osalta puunjalostusteollisuutta edustavien SAK:n jäsenliittojen kanssa, olisi aikaansaatava ratkaisu, joka rauhoittaisi em. liittojen toimialueet. Edellämainitut esimerkit ovat vain osa siitä ongelmaryhmästä, joka järjestö-! muodollisesti on aste asteelta ammattiyhdistysliikkeemme sisälle muodostunut. Ellei tilanteen parantamiseksi ryhdytä riittävän päättäviin toimenpiteisiin, kulkeutuu kehitys edelleen samaan suuntaan ja jossakin vaiheessa joudutaan suoranaiseen sekasortoon. Vaikka teollisuusliittoperiaatteen pohjalla tapahtuva yleinen järjestäytyminen olisikin meillä vielä tulevaisuuden kysymys, olisi sen muotoiseen järjestäytymiseen joka tapauksessa pyrittävä sekä organisatoorisia, että sopimuspoliittisia keinoja käyttäen. Organisatoorisesti pitäisi kehitystä ohjata siihen, että tapauksissa, joissa ammattiyhdistysliikkeen yleinen etu sitä vaatii, olisi suoritettava rinnakkaisliittojen toiminnan yhdistäminen samalla kun työehtosopimustpiminnan ohjaus pitäisi suunnata siten, että kullakin alalla sopimusoikeus olisi varsinaista alaa edustavilla liitoilla. Jatkuva teollistuminen voi tuoda mukanaan uusia pulmia, 80
^MÄM joiden ratkaiseminen liikkeemme kokonaisedun mukaisesti voi olla vaikeaakin, mutta edustajakokouksen määrittelemällä, teouisuusliittomuotoon pyrkivällä toimintalinjalla, SAK:n työvaliokunnan ja valtuuston olisi mahdollista suorittaa riittävän tehokasta ohjausta ja valvontaa. Esimerkit muista maista, esim. Skandinaviasta, osoittavat, että teollfsuusliittomuodon kehittyessäkin siihen liittyy erillisiä, pienempiä ryhmiä omine toiveajatteluineen,- joten sellaiseen lienee varauduttava meilläkin tulevaisuutta silmälläpitäen, mutta se ei saa nyt eikä tulevaisuudessa ruokkia pienten ammattiryhmien pyrkimyksiä omiin erillisliittoihin, vaan on tällaiset ryhmät ohjattava seii alan pääliittoon, jolla kulloinkin kysymyksessä oleva ammattiryhmä työskentelee. Tällöin, on kuitenkin toisaalta huolehdittava siitä, että alaa- edustavan liiton piiriin perustetaan erikoisryhmien.jaostot asiantuntijaelimiksi sopimus- ja järjestämistyön osalta. Kun teollisuuksittain järjestäytymisen eräänä esteenä on ollut epätietoisuus tämän järjestäytymismuodon rajoista, olisi edustajakokouksen jälkeen valittavalle järjestqmuotojaostolle annettava ensimmäiseksi tehtäväksi järjestämisrajojen määritteleminen jäsenliittojen osalta, jotka rajat, työvaliokunnan ne hyväksyttyä, olisivat jokaista jäsenliittoa velvoittavia sekä järjestämisalaan että sopimusoikeuteen nähden. Liittojen sääntöjen määräykset järjestäytymisalan osalta olisi niiden edustajakokouksissa saatettava muotoon, joka sallii riittävän joustavia järjestelyjä edellämainitussa mielessä. Sekä organisatoorisesti että sopimuspoliittisesti selvän toimintalinjan hyväksyminen, joka edustajakokouksen jälkeen koko ammattiyhdistysliikkeemmje toimintapanoksella selvitetään positiivisessa mielessä koko jäsenistölle, voi tuoda järjestämiskentällemme työrauhan, joka on välttämätöntä järjestämisasian edelleen kehittämiseksi. Jäsenmaksukysymyksessä olisi pian päästävä, ainakin sen rasitetta silmälläpitäen, yhdenmukaiselle pohjalle. Se poistaisi osaltaan järjestämistyöstämme erään esteen. Edelläolevaan viitaten esittää työvaliokunta emfstajakokouksen hyväksyttäväksi, että 1) Työvaliokunnan tulee ohjata kehitystä siihen suuntaan, että selvästi rinnakkaistoimintaluonteen omaavien liittojen toiminta organisatoorisestikin voidaan yhdistää. 2) Valittavan työvaliokunnan toimesta ohjataan liittojen sopimustoimintaa suuntaan, joka tarkoittaa teollisuusliittomuotoista järjestäytymis- ja sopimustoimintaa. Kun jäsenliittojen keskeisin neuvotteluin on jo eräissä tapauksissa saavutettu hyväksyttäviä tuloksia, olisi tätä edessä olevan siirtymävaiheen aikana entisestään tehostettuna jatkettava. 3) SAK:n jäsenyyteen pyrkivät ammattiryhmät tai toimialat ohjataan niihin -SAK:n jäsenliittoihin, jotka suoranaisesti tai lähinnä edustavat jäsenyyteen pyrkivien ammatti- tai toimialaa. Uusia jäsenliittoja hyväksytään SAK:oon vain siinä tapauksessa, että niiden hyväksymisen kautta 81
/ avataan SAK:n piirissä uusi järjestämisala tai että erikoisen painavat syyt muuten puoltavat hyväksymistä. 4) Erimielisyyksien syntyessä joko järjestämisalasta tai sopimusoikeudesta, on asia ennen toimenpiteisiin ryhtymistä lähetettävä SAK:n työ-. valiokunnan käsittelyyn. 5) Valittava järjestömuotojao$to valmistaa ensi tilassa koko järjestämiskentän osalta liittorajaohjeen perusteluineen, jota, työvaliokunnan sen toimintaohjeeksi hyväksyttyä, käytetään pohjana jäsenistöön päin suoritettavassa valistustyössä järjestömuotokysymyksessä. 6) Järjestäytymisen tehostamista ja ns. pakkojärjestäytymistä koskevien esitysten osalta työvaliokunta viittaa v. 1955 uuden vuoden julkilausumaansa ja sen mukaiseen käytännön toimintaan, jota työvaliokunnan käsityksen mukaan tulisi edelleen jatkaa ja ehdottaa, että esitykset eivät anna aihetta eri päätöksen tekemiseen. 7) Esitykset SAK:sta erotettujen liittojen jäsenyyden palauttamiseksi työvaliokunta ehdottaa hylättäväksi. SAK:n työvaliokunta. ESITYS N:o 51 Järjestäytymisen tehostaminen Ammattiyhdistysliikettä' ei ole missään maassa voitu saada täysin tehokkaaksi pelkästään työntekijäin järkeen vetoamalla. Vain harvat yksilöt liittyvät ammatilliseen järjestöön harkinnan perusteella. Valtaosa ammatillisten järjestöjen jäsenistä on tullut mukaan joko työtoverien erilaisesta painostuksesta tai joko yleisen* käymistilan taikka jollakin teollisuusalalla tapahtuneen joukkoesiintymisen aiheuttaman joukkomielteen vaikutuksesta. Varmin keino ammatillisten järjestöjen lujittamiseksi on toveripiirin painostus, jonka ei suinkaan tarvitse merkitä pakkokeinoja. Toistakymmentä vuotta sitten päätti Merimiesunioni, etteivät sen jäsenet määräpäivän jälkeen enää työskentele yhdessä järjestymättömien merimiesten kanssa. Tästä päätöksestä ilmoitettiin myös työnantajille. Päätöksellä oli sellainen vaikutus käytännössä, että jokainen järjestymätön heti ilmoitti halua-yalfcsa päästä Merimies-Unionin jäseneksi. Merimiesunioni saavutti ulkomaanliikenteessä 100-prosenttisen järjestäytymisen ikäänkuin yhdellä kynänpiirrolla. Järjestymättömyys ei enää sen jälkeen ole tullut kysymykseenkään eikä ammatillinen järjestämistyö ole muodostanut minkäänlaista pulmaa. Merenkulun alalla on tässä suhteessa nyt enimmän työtä selitettäessä niille tuhansille, jotka pyrkivät jäseneksi Merimies-Unioniin, minkä vuoksi ei voida ottaa jäseneksi ketään muita kuin sellaisia, joille voidaan varata työ merenkulun alalla. Kun lukuisilla teollisuus- ja taloudellisen elämän aloilla järjestyneisyys yhä on verrattain heikko, olisi mielestämme kaikkialla, jossa enemmistö joko koko alalla tai jollakin työpaikalla kuuluu ammatilliseen järjestöön, sopivana ajankohtana päätettävä esittää sekä järjestymättömille että työnantajille, että määräpäivän jälkeen ei työskennellä järjestymättömien kanssa. Kun järjestymättömistä vain harvat ovat. vakaumuksesta järjestymistä vastaan, liittyisivät mukaan, koska muussa tapauksessa uhkaisi työstä pois joutuminen. Joku saattaa väärin luulla, että tällainen toimenpide merkitsisi pakotusta järjestymättömiin nähden ja siten olisi lainvastainen teko. Sitä se ei ole. Mutta järjestynyt työväki ei saa antaa pakottaa itseään työskentelemään järjestymättömien kanssa. Sellaiseen pakkoon alistuminen olisi orjamaista eikä sellainen saa tulla kysymykseen demokraattisessa yhteiskunnassa. 82 i
Edellä sanotun perusteella ehdotamme SAK:n edustajakokoukselle, että se a) päättää kehoittaa. kaikkia alaisiaan järjestöjä harkitsemaan, milloin ne katsovat ajankohdan sopivaksi kieltäytyä työskentelemästä järjestymättömien kanssa, ja että b) tällainen ratkaisu tehtäisiin yleensä aina silloin, kun alan työntekijöistä enemmistö jo on järjestynyt. Suomen Merimies-Unioni r.y. ESITYS N:o 52 Järjestäytymisen tehostaminen Liittomme pitää ensiarvoisen tärkeänä, että SAK:n edustajakokous kiinnittää vakavaa huomiota järjestövoiman lisäämiseen ja lujittamiseen kaikissa sen eri muodoissa. Kun vielä on olemassa perusjärjestöjä, jotka eivät toiminnallaan tue eri puolilla maata olevia SAK:n alaisia paikallisjärjestöjä, olisi SAK:n edustajakokouksen käsiteltävä kysymystä ja velvoitettava jäsenliittojaan ryhtymään toimenpiteisiin asian korjaamiseksi. Eräät liittomme perusjärjestöt ovat esityksissään kiinnittäneet huomiota pakolliseen järjestäytymiseen, liittomme ei -kuitenkaan voi tähän yhtyä, koska Suomen perustuslaki turvaa jokaiselle maan kansalaiselle järjestäytymisvapauden, mikä käytännössä merkitsee sitä, että jokainen täysivaltainen maamme kansalainen voi kuulua jäsenenä voimassa olevien lakien perusteella toimiviin järjestöihin, tai olla niihin liittymättä. Sen sijaan tulisi edustajakokouksen velvoittaa eri liittoja toimimaan kaikella tarmolla siten, että työehtosopimuksiin saataisiin määräys siitä, että täytettäessä vapaina olevia työpaikkoja etusija asetettaisiin ammatillisesti järjestyneille työntekijöille sekä, että liittojen tulisi toimenpiteillään valvoa ainoastaan jäsentensä oikeuksia. ESITYS N.-o 53 Suomen Metallityöväen Liitto r.y. Järjestäytymisen tehostaminen SAK:n järjestövoiman kasvu oli vuosina 1944 1947 erittäin voimakas, sillä tänä lyhyenä aikana jäsenmäärä nousi yli kolminkertaiseksi ja saavutti lähes 350 000 rajan. Tällöin asetettiin vakavassa mielessä lähimmäksi tavoitteksi jäsenmäärän kohottaminen 400 000. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan SAK:n jäsenmäärä on alentunut noin 100 000:11a, mikä on suuresti heikentänyt ammattiyhdistysliikkeen järjestöllistä voimaa ja vaikutusvaltaa yhteiskunnassa. Monien SÄK:n jäsenliittojen vakavistakin ponnistuksista huolimatta ei jäsenmäärä ole saatu sanottavasti kohoamaan. Mistä tämä ammattiyhdistysliikkeen ja kaikkien palkkatyöntekijäin kannalta erittäin huolestuttava ilmiö johtuu? Tätä kysymystä olisi vakavasti pohdittava, löydettävä syyt siihen ja pyrittävä jäsenmäärän kasvua ehkäisevät syyt poistamaan. Syytöksillä ei ilmeisestikään asiaa voida korjata. Ei myöskään pitämällä kiinni sellaisista periaatepäätöksistä, jotka estävät palkkatyöväen voimien nykyistä suurempaa kokoamista ammattiyhdistysliikkeen riveihin. Ilmeinen tosiasia on, että SAK:n ja koko ammattiyhdistysliikkeen järjestövoiman suurin menetys,on tapahtunut aloilla, jotka ovat joutuneet pahimmin ammattiyhdistysliikkeen piirissä esiintyvien ristiriitojen repimiksi. Tämän osoittaa seuraava vertailu. Aloilla, joissa hajaannus on ollut suurin, on työntekijäin ammatillinen jär- 83 e
jestyneisyys v. 1947 ja v. 1954 (tilastoon otettu myös ne liitot, joihin erotettujen liittojen jäseniä on pyritty ohjaamaan). Vuosi 1947 Kuljetustyöntekijäin liitto 24 009 Kutomateollisuustyöväen liitto 15 OM Metsä- ja Uittotyöväen liitto 17 436 Maa- ja Sekatyöväen liitto 20 009 Työläisliitto 10 307 86 792 Vuosi 1954' Autoalantyöntekijäin liitto 4787 Työläisliitto 9 711 Kutoma- ja Neuletyöväen liitto 6 341 Maaseututyöväen liitto 8101 28 940 Tappio 57 852 Metallityöväen liiton jäsenmäärä on alentunut saman ajan kuluessa" 53118:sta 37 108:aan eli 16 010, joka osittain johtuu putkityöntekijäin erottamisesta.. Järjestövoiman lisäämiseksi olisi siis päähuomio kiinnitettävä edellä mainituille aloille ja tällöin pyrittävä kaikilla "tahoilla poistamaan kaikki sekä järjestölliset että muut esteet järjestövoiman ja yhtenäisyyden lisäämiseksi. On epäilemättä olemassa muitakin tekijöitä kuin edellä mainittu, jotka estävät järjestövoiman kasvua. Ilmeistä onj-että SAK:n ja monien jäsenliittojen johtohenkilöt ja johtoelimet ovat luisuneet liian keskitettyyn ja virkavaltaiseen toimintaan sekä järjestödemokratian väheksymiseen. Tästä on seurauksena, että laajat jäsenjoukot tuntevat itsensä syrjäytetyiksi, joukoksi, jonka tehtävänä on vain säännöllisesti maksaa jäsenmaksunsa ja tyytyä johtoelimissä tehtyihin päätöksiin. Kun lisäksi päätökset eivät läheskään aina ole jäsenistöä tyydyttäviä ja kun päätöksen tekijät eivät myöskään aina voi saada jäsenjoukkoja vakuuttuneiksi päätösten oikeutuksesta ja tarkoituksenmukaisuudesta, niin selvää on, että syntyy epäluottamusta, tyytymättömyyttä ja täydellistä välinpitämättömyyttäkin ammattiyhdistysliikettä kohtaan. Tämä koskee erityisesti ammattiyhdistysliikkeen palkkapolitiikkaa, joka luonnollisista syistä eniten kiinnostaa kaikkia palkkatyöntekijöitä ja jonka suhteen SAK:n piirissä ovat vallinneet suurimmat erimielisyydet. Viime aikoina tämä tyytymättömyys on saanut konkreettisimmat ilmauksensa eri ammattiryhmien pyrkimyksenä perustaa erillisiä ammattiliittoja, mikä epäilemättä johtaa järjestövoiman murentumiseen ja organisation taantumiseen. Tämä ilmiö ei voi johtua mistään muusta kuin siitä ajatuksesta, että ns. oman ammattiliiton puitteissa pystytään hoitamaan asianomaisen alan työntekijäin etuja paremmin kuin suuremman liiton puitteissa. Ei ole ilmeisestikään sattuma, v että tällaisia pyrkimyksiä esiintyy aloilla, joissa tyytymättömyys palkkapolitiikan hoitoon on suuri, kuten metalli-, paperi- ja kuljetusalojen työntekijäin piirissä. Edellä sanotun huomioonottaen esitämme SAK:n järjestövoiman lisäämiseksi seuraavaa: 1) Niiden palkkatyöntekijäin, jotka eivät ole SAK:n jäseniä, tulee saada vapaasti valita se liitto, jonka kautta he haluavat liittyä SAK:n jäsenyyteen siihen asti kunnes teollisuusliittoperiaatteen mukaisesti on lopullisesti ja koko laajuudessaan ratkaistu, minkä liiton jäsenyyteen eri työntekijäryhmien tulee kuulua. 2) SÄK:sta ja sen jäsenliitoista sisäisten ristiriitojen johdosta erotetuille annetaan oikeus lukea hyväkseen jäsenyysaikansa erotetussa liitossa tai liitossa, josta he ovat tulleet erotetuiksi. 84 *
3) Ryhdytään tarmokkaisiin ja määrätietoisiin toimenpiteisiin järjestömuodon kehittämiseksi yhä enemmän teollisuusliittoperiaatteen mukaiseksi. 4) Milloin on todennäköistä, että edessä olevan ratkaisun suhteen on olemassa eriäviä mielipiteitä, on kysyttävä jäsenten mielipidettä ennen päätöksen tekoa ja että lopullisen päätöksen ratkaisee tiedustelun tulos. Suomen Rakennustyöläisten Liitto r.y. ESITYS N:o 54 Yhtenäisyys ja järjestäytyminen Liittotoimikunta, yhtyen Rovaniemen osaston, samoin kuin samaa tarkoittaviin liittomme Heinolan, Äänekosken, Turun ja Salon osastojen esityksiin, katsoo niiden mukaisen menettelyn olevan omiaan samalla myös edistämään ammattiyhdistysliikkeen yhtenäisyyden palauttamista ja sekä järjestäytyneisyyden että SAK:n koko joukkovoiman lisääntymistä. Suomen Muurarien Liitto r.y. ESITYS N:o 55 Teollisuusliittoperiaate Siitä huolimatta, että SAK:n edustajakokoukset ovat jo useita kertoja hyväksyneet järjestömuodoksi ns. teollisuusliittomuodon, ei kehitystä ole riittävällä tavalla ohjattu hyväksytyn periaatteen käytäntöön soveltamiseksi Rijttämätön valistustyö ja ohjauksen puute ovat aiheuttaneet sen, että liittorajat ovat muodostuneet entistä sekavammiksi ja edelleen siitä johtuu, että erimielisyydet liittorajoista ovat olleet omiaan karkoittamaan työntekijöitä ammattiyhdistysliikkeen riveistä. Valistustyön puutteesta johtuen on viime aikoina ilmennyt entistä suurempaa halua perustaa pieniä ammattikuntia käsittäviä liittoja, joiden toiminta työväestön kokonaisedut huomioonottaen ei voi olla missään muodossa tehokasta ja tuloksia tuottavaa. Nykyisissä oloissa on ainoastaan jäsenmäärällisesti ja taloudellisesti voimakkailla liitoilla mahdollisuuksia tehokkaasti hoitaa työehto- ja palkkapolitiikkaa. Tämän johdosta olisi kehitystä ohjattava siten, että nykyisin toiminnassa olevia pieniä liittoja voitaisiin yhdistää tai ohjata ne lähimmän pääalan liiton yhteyteen. Edellä oleviin perusteluihin viitaten Suomen Puutyöväenliitto ehdottaa, että SAK:n edustajakokous uudelleen vahvistaa aikaisemmat päätökset teollisuusliittomuotoon siirtymisestä, että valittava työvaliokunta velvoitetaan ryhtymään toimenpiteisiin tehdyn päätöksen käytännössä toteuttamiseksi, että jäsenliittojen toimintaa ja työehtosopimuspolitiikkaa' ohjataan teollisuusliittoperiaatteen mukaiseksi. Suomen Puutyöväenliitto r.y. ESITYS N:o 56 Autoalan työntekijäin järjestäytyminen Koska olemme havainneet eri liitoilla olevan automiehiä koskevia työehtoja palkkasopimuksia ollen ne määritelmiltään kovin erilaisia ehdotamme, että edustajakokous käsitteli asiaa ja määrittelisi automiesten ja autokorjäamotyontekijäin työehto- ja palkkasopimusten teon yksinomaan Suomen Autoalantyöntekijäin Liitto r.y:n hoidettavaksi. Porvoon Autoalantyöntekijät r.y. 85
ESITYS N:o 57 Esitämme edustajakokoukselle, että se määrittelisi liittorajat niin liikealalla kuin teollisuudessakin siten, että näillä aloillay työskentelevät autoalantyöntekijät kuuluisivat Suomen Autoalantyöntekijäin Liitto r.y:n tekemien työehtosopimusten alaisuuteen. Mäntyharjun Automiehet r.y. ESITYS N:o 58 Esitämme SAK:n edustajakokoukselle, että -kokous tekisi päätöksen, jonka mukaan kaikki autoalantyöntekijät ohjattaisiin Suomen Autoalantyöntekijäin Liitto r.yin piirun eikä hajoitettaisi eri liittojen alaisuuteen, joissa heidän asioitaan ei parhaalla tahdollakaan voida hoitaa tyydyttävällä tavalla. Kuopion Autoalantyöntekijät r.y. ESITYS N:o 59 Esitämme edustajakokouksen päätettäväksi, että autoalantyöntekijäin tulee kuulua oman ammattiliittonsa alaisuuteen, huolimatta siitä millä työpaikalla he työskentelevät. Siis autonkuljettajan tulee kuulua Autoalantyöntekijäin liittoon vaikkapa hän toimii autonkuljettajana esim. puuteollisuudessa, jonka pääliittona on Puutyöväen Liitto. Jyväskylän Autoalantyöntekijät r.y. ESITYS N:o 60 SAK:n alaisten liittojen liittorajakysymys on meille autoalantyöntekijöille erittäin tärkeä, koska useilla työpaikoilla automiehet ovat vain pienenä ryhmänä. Lisäksi ammattimme ei edellytä erikoistumista minkään teollisuus- tai liikealan puitteisiin. Työpaikan pääalan ammattiosastot ja liitot ovat kyllä halukkaat pitämään automiehet jäseninään, mutta heidän asioidensa hoitaminen supistuu useimmiten vain jäsenmaksujen perimiseen. Edelläolevaan viitaten osastomme esittää, että edustajakokous asjassa tekisi meille myönteisen ratkaisun edistäen siten alamme työntekijäin järjestäytymistä ja työehto- sekä palkkasopimusten myönteistä kehitystä. Iisalmen Automiehet r.y. ESITYS N:o 61 Esitämme edustajakokoukselle, että se myötävaikuttaisi siihen, että autonkuljettajiin ja autoalalla työskenteleviin ei noudatettaisi teollisuusliitteperiaatetta vaan että he järjestöllisesti ja sopimuksellisesti kuuluisivat Autoalantyöntekijäin liiton piiriin. Ja että ne liitot, joiden sopimusten piiriin kuuluu automiehiä tai alalla työskenteleviä, jättäisivät palkkamäärittelyt autoalan työntekijäin kohdalta avoimiksi, sanonnalla, että autoalan työntekijöihin nähden noudatetaan Autoalantyöntekijäin liiton palkkasopimusta. Lappeen Automiehet r.y. ESITYS N:o 62 SAK:n edustajakokouksen käsitellessä jälleen liittorajakysymystä esittää osastomme, että edustajakokous asiasta päättäessään huomioisi alamme erikoisuuden ja pyrkisi ohjaamaan kaikki autoalantyöntekijät järjestäytymään tämän alan ammattiliittoon. Lisäksi olisi määriteltävä, että teollisuus- y.m. liitot eivät palkkasopimuksissaan mainitsisi automiesten palkkoja, vaan mainittuihin sopimuksiin otettai- 86
siin sanonta, että automiesten palkat määräytyvät Autoalantyöntekijäin liiton sopimusten mukaisesti. Kymin Autoalantyöntekijät r.y. ESITYS N:o 63 Teollisuusliittoperiaate Kuudennen edustajakokpuksen hyväksymää teollisuuslinjaperiaatetta on sanotun kokouksen jälkeen koetettu soveltaa mm. puunjalostusteollisuuden korjaamoiden työläisiin nähden, jotka kuuluvat Suomen Metallityöväen Liittoon. Sanottuja korjaamoiden työläisiä kuuluu Suomen Metallityöväen Liittoon noin 8.000, joista useimmat ovat vanhoja järjestöjen jäseniä. Ja järjestöön kuuluminen edellämainituissa työläisryhmissä on ollut hyvä. Teollisuusliittoajatus on saanut mainituilta metallimiehiltä aivan jyrkän vastustuksen ja saa edelleenkin, joten ehdotamme, että mainittu päätös tarkistettaisiin siinä mielessä, että t suurempia työläisryhmiä ei voi pakottaa omista ammattiliitoista pois. Samoin työehtosopimuspolitiikka kuuluisi niille litolle, joille se jo ammatin mukaan kuuluu. Tainionkosken sähkö- ja metallityöntekijäin ao. ESITYS N:o 64 Koska edelleenkin voimalaitosten työntekijöiden kohdalla on vaikuttamassa liittorajariita ja alan työntekijöitä kuuluu useampaan eri liittoon, niin tulee SAK:n toimia siten, että höyry- ja vesivoimalaitoksen- työntekijät kuuluisivat yhden liiton jäsenyyteen. Kun näistä työntekijöistä suurin osa kuuluu tällä hetkellä Suomen Metallityöväen Liittoon, tulee tämän liiton olla se liitto, johon kaikki höyry- ja vesivoimalaitosten työntekijöiden tulee kuulua. s Voimalaitosten käyttöhenkilökunnan ammattiosasto. ESITYS N:o 65 Autokorjaamoalan työntekijäin työehtosopimuksellisia asioita' hoidettaessa on tuottanut suurta sekavuutta ja haittaa se, että solmittavaa työehtosopimusta ovat pyrkineet solmimaan muutkin ammattiliitot kuin Metallityöväen Liitto, joka sen on aina tehnyt. On selvää, että tällainen epäterve kilpailu kulloinkin. neuvoteltavana olevaan työehtosopimukseen vaikuttaa varsin haitallisesti, aiheuttaen mm. tarpeetonta viivytystä sopimuksen lopulliselle valmistumiselle. Autokorjaamoiden työt jo luoliteensakin puolesta selvästi kuuluvat metallilii-_ ton piiriin solmittaviin työehtosopimuksiin, samoin kuin alan työläiset yleensä kuuluvat tämän liiton kautta ammatillisiin järjestöihin. Edelläolevaan viitaten ehdotamme SAK:n edustajakokoukselle, että autokoriteollisuuden sekä laskutusautökorjaamoita koskevat työehtosopimukset neuvottelee ja solmii Metallityöväen Liitto. Tampereen autokorjaamotyöväen ammattiosasto. ESITYS Nro 66 Erikoiskorjauspajojen työntekijöitä koskevissa kokouksissa on ilmennyt yleisenä kantana se, että paperi- ja selluloosatehtaitten ja sahojen korjauspajoissa työskentelevät metallityöntekijät kuuluvat ja haluavat kuulua Metallityöväen Liittoon sekä tuntevat sen omaksi liitokseen. Tällöin pitää olla myös itsestään selvää, että Metallityöväen Liitto on se, joka hoitaa työntekijöitä kos- «7
kevan työehtosopimuspolitiikan, eikä Paperiteollisuudentyöntekijäin Liitto ja Puutyöväenliitto, kuten viime aikoina on tapahtunut. Korjauspajoissa työskentelevät metallityöntekijät haluavat oha samanarvoisia kuin raskaan metallin työntekijät omassa ammatissaan eikä suinkaan paperitehtaitten ja sahojen hanttimiehiä, kuten Puutyöväen- ja Paperiteollisuudentyöntekijäin Liiton sopimuspolitiikka edellyttää. Ehdotamme SAK:n sääntöjen 13 6 mom. muutettavaksi siten, että saman teollisuusalan piirissä työehtosopimukset ja niihin liittyvät kysymykset sopii kutakin ammattialaa edustava liitto itsenäisesti. ESITYS N:o 67 Oulun seudun metallityöväen ammattiosasto. Kysymys liittorajoista on käsittääksemme eräs tärkeimpiä asioita, jotka juuri meitä korjauspaja- ja voimalaitostyöntekijöitä eniten askarruttavat. Tämä johtuu siitä, että me jos ketkä olemme joutuneet siitä kärsimään. Edellisen edustajakokouksen tehtyä periaatepäätöksen siirtymisestä n.s. teollisuusliittomuotoon, alkoi ankara skisma eri liittojen välillä. Alkunsa sai ankara jäsenkalastus, ja tilanne soljui siihen malliin, joka ei suinkaan ollut eikä ole nytkään kunniaksi ammattiyhdistysliikkeelle. Mikä ikävintä asiassa oli, että jäsenjoukot joutuivat vetämään ehdottomasti lyhyemmän korren. Liittojen kinastellessa kuka tekee sopimukset, osoitti käytäntö, ettei niitä tehnyt kukaan, jouduimme olemaan pitkät ajat ilman sopimuksia. Kun ne joskus vuoden lopulla tehtiin, olivat ne toisinto edellisestä, tai vieläkin huonompi. Kun tilanne on tämä, eikä sanottavampaa parannusta ole näkyvissä, olemme tulleet tulokseen, että ainoastaan korjauspaja- ja voimalaitostyöntekijäin liitto olisi ainoa oikea ratkaisu pulmiemme selvittämiseksi. Tämän vuoksi me ehdotamme edustajakokoukselle, että se periaatteessa antaa kannatuksensa asiallemme. Onhan ammattiyhdistysliikkeen tarkoitus kehittää ja suojata jäsenistönsä palkka- ja sosiaalisia oloja. Koettujen vuosien käytännöstä me toteamme, että vain perustamalla oman liiton, voimme saattaa itsemme tasa-arvoiseen asemaan toisten samoilla aloilla työskentelevien kanssa. ESITYS N:o 68 Säynätsalon metallityöväen ammattiosasto. Esitämme SAK:n edustajakokoukselle, että puu- ja paperiteollisuuden korjauspajat pidettäisiin edelleenkin Suomen Metallityöväen Liittoon kuuluvina ja ainoastaan Metallityöväen Liitto on oikeutettu solmimaan korjauspajojen työehtosopimukset. Äänekosken metallityöväen ammattiosasto. ESITYS N:o 69 Esitämme autokorialan liittorajakysymyksen ratkaisemiseksi, että autokoriteollisuuden työntekijät ohjattaisiin Suomen Metallityöväen Liiton jäsenyyteen. Teollisuusliittoperiaatteen mukaisesti autokoriala metalliteouisuusvoittoisena pitää kuulua Metallityöväen Liittoon. Helsingin autokorityöläisten ammattiosasto. ESITYS N:o 70. Vallitsevana käytäntönä on ollut, että puunjalostusteollisuuden korjauspajojen työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen ovat Suomen Metallityöväen Liiton lisäksi solmineet Suomen Puutyöväen Liitto ja Suomen Paperityöväen Liitto, sekä autokorjaamoiden työntekijöitä koskevan sopimuksen Suomen Metallityöväen Liiton lisäksi Suomen Autoalantyöntekijäin Liitto. Tästä johtuen 88
on e.m. työaloilla käytännössä yhtä aikaa useita, toisistaan eroavia työehtosopimuksia aiheuttaen paljon sekavuutta esim. palkka- ja työaikakysymysten hoidossa. Edellä olevaan viitaten ja lisäksi erikoisesti sitä seikkaa korostaen, että valtaosa mainittujen työalojen työntekijöistä kuuluu Suomen Metallityöväen. Liittoon, Kuopion Metallityöväen ammattiosasto n:o 60 esittää SAK:n edustajakokoukselle, että tämä ottaisi edellä olevan kysymyksen käsiteltäväkseen ja päättäisi, että po. työehtosopimusten ensisijainen solmimisoikeus kuuluu Suomen Metallityöväen Liitolle. Kuopion metallityöväen ammattiosasto. ESITYS N:o 71 ', ' Esitämme, että SAK:n edustajakokous määrittelee liittojen rajat siten, että autokorjaamo, autohuoltokorjaamot ja autoliikenteen korjaamot, siis kaikki liikkeet, joissa autokorjaustyötä tehdään, sekä auto-osa-, autotarvike-, auto-, autojäähdyttäjä- ja autokoritehtaat kuuluvat Suomen Metallityöväen Liiton sopimuspiiriin. Autohuoltoasemat ja rasvaamot jäävät Autoalan liiton piiriin ja että edellä olevan johdosta SAK:n edustajakokous velvoittaa työvaliokuntaa päätöksellään toimimaan niin, että loputkin autokorityöntekijöistä liittyvät Suomen Metallityöväen Liittoon. Turun autokori työväen ammattiosasto. ESITYS N:o 72 Osastomme jäsenistö tulee pysymään edelleen Suomen Metallityöväen Liiton jäseninä, joten puunjalostusteollisuuden korjauspajain työntekijäin siirtäminen Paperityöväenliittoon ei voi tulla kysymykseen. Kankaan metallityöväen ammattiosasto. ESITYS N:o 73 Esitämme että SAK:n edustajakokous antaisi julkisuuteen selvän kannanilmaisun niistä ammattiyhdistysliikettä suuresti hajoittavista toimenpiteistä, mihin eräät piirit ovat ryhtyneet perustamalla erillisiä pieniä ammattiliittoja. Putkityöalalla tällainen hajoitustoiminta tunnetaan erityisen hyvin* ja sen seuraukset ovat tulleet selvästi näkyviin sen jälkeen kun maahan perustettiin ns. putkimiesliitto, hajoittaen putkimiesten vahvan järjestörintaman pirstaleiksi. Osastomme jäsenistö haluaa kuulua Metallityöväen Liittoon. Kantamme on, "että kuulumalla suureen ja voimakkaaseen liittoon voimme saada parhaan palkka- ja työehtosopimuksen. Turun putkialan työntekijäin ammattiosasto. ESITYS N:o 74 Muutaman viime vuoden aikana on järjestäytyneisyys putkityöalalla ollut luvattoman heikko, johtuen siitä, että alalle on perustettu SAK:n ulkopuolella oleva pieni erillinen ammattikuntaliitto, jonka perustamisen seurauksena kokonaan järjestäytymättömien lukumäärä on jatkuvasti kasvanut. Edelläolevan johdosta kehoitamme SAK:ta kiinteästi toimimaan siten, että se aikaisempia päätöksiään noudattaen ohjaa putkialan työntekijöiden järjestäytymistä edelleenkin Suomen Metallityöväen Liittoon ja että sama liitto edelleenkin tekee putkialan työehtosopimukset. Osastomme käsitys on, että pienten ammattikuntaliittojen perustaminen vahingoittaa koko maamme ammattiyhdistysliikettä, kuten kokemus on osoittanut. Tampereen putkialan työntekijäin ammattiosasto. 89
ESITYS N:o 75 Sähkötyöntekijäin ja putkialan työehtosopimukset tekee Suomen Metallityöväen Liitto., Oulun seudun metallityöväen ammattiosasto. ESITYS N:o 76 ' Esitämme SAK:n Vlldle varsinaiselle edustajakokoukselle, että perustettu Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y. hyväksyttäisiin SAK:n jäsenliitoksi ja että liittotoimikunnan lausunto olisi myönteinen osastomme esityksen puolesta. Tampereen sähkötyöntekijäin ammattiosasto. ESITYS N:o 77 Esitämme SAK:n edustajakokoukselle, että sähköalan ammattiliitto hyväksytään SAK:n jäseneksi. Jyväskylän seudun sähkötyöväen ammattiosasto. ESITYS N:o 78 Edustajakokous tekee päätöksen, jonka perusteella Suomen Kuljetustyöntekijäin, Suomen Metsä- ja uittotyöväen ja Suomen Putkimiesliitoille varataan mahdollisuus palata SAK:n jäsenyyteen, ja että kokous velvoittaa työvaliokunnan toimimaan siten, että työläisten luottamus järjestöihin palautuu ja kasvaa ainakin sille tasolle, kun se oli silloin kun SAK:n jäsenmäärä oli korkeimmillaan ja kun toimintakin tyydytti suurinpiirtein työläisiä. ESITYS Nro 79 Helsingin sähkötyöläisten ammattiosasto. Koska S*AK:n VI:n edustajakokouksen tekemää teollisuusliittoperiaatepäätöstä ei ole voitu käytäntöön sovelluttaa, vaan on mainittu päätös aiheuttanut ikäviä liittorajariitoja, jotka puolestaan ovat jarruttavia tekijöitä hoidettaessa palkka- ja työehtosopimuksia, olisi mainittu periaatepäätös tarkistettava tai kokonaan kumottava. Valkeakosken metallityöväen ammattiosasto. ESITYS N:o 80 Suomen Metallityöväen Liitto r.y. yksin, ainoa ja oikea liitto, jonka me hyväksymme puunjalostusteollisuuden voimalaitos- ja korjaamotyöntekijäin työehtosopimuksen neuvottelijaksi ja allekirjoittajaksi. Porin voimalaitos- ja korjaamotyöntekijäin ammattiosasto. ESITYS Nro 81 Huomioon ottaen sen sekavuuden, mikä on leimaa antavana puunjalostusteollisuuden korjaamojen työehtosopimusrintamalla, kun eri liitot pyrkivät neuvottelemaan ja allekirjoittamaan sopimuksia korjaamojen osalta, mikä käytännössä aiheuttaa työpaikoilla ristiriitoja siitä, minkä liiton sopimusta noudatetaan, ehdottaa Myllykosken metallityöväen ammattiosasto r.y. *5AK:n 90