Ilomantsin ortodoksinen seurakunta TASEKIRJA 2015 Y-TUNNUS 0242663-8 1
Sisällysluettelo TOIMINTAKERTOMUS...4 1. Kirkkoherran yleiskatsaus...4 2. Seurakunnan jäsenmäärän kehitys...5 3. Seurakuntatyön arviointia...6 4. Seurakunnan talouden vuoden 2015 yleiskatsaus....8 5. Seurakunnan vuoden 2015 talouden katsaus...8 5.1 Seurakunnan talouden tunnusluvut...8 5.3 Seurakunnan verotulojen kehitys 2010 2015...8 5.4 Seurakunnan tulot ja menot vuonna 2015...9 5.5 Seurakunnan tilivelvolliset...9 5.6 Talousarviossa hyväksyttyjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arviointi.10 5.7 Vuoden 2015 talouden johtopäätökset...10 5.8 Talouden suunta ja seurakunnan toimintaedellytykset...10 5.9 Neuvoston esitys tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi....10 6. Hallinto...11 6.1 Hallinto kulut...12 7. Työntekijät ja heidän hyvinvointinsa...12 7.1. Henkilöstökulujen analyysi...13 8. Seurakuntatyö...13 8.1 Seurakuntatyön yleiskatsaus...13 8.2 Pastoraalinen palvelu...14 8.3 Kirkkomusiikki...14 8.3.1 Kirkkomusiikin tilipäätös...16 8.4 Jumalanpalvelukset...16 8.4.1 Ajan pyhittäminen ja liturgiat...16 8.4.2 Elämää pyhittävät toimitukset...17 8.4.3 Erityistä Praasniekat Piispan vierailut...17 8.4.4 Elian kirkon ja tsasounien toiminnan tilinpäätös...18 8.5.5 Vuonna 2015 toimitetut jumalanpalvelukset ja muut tilaisuudet...18 9. Seurakuntatyön toimintamuodot...20 9.1 Aikuistyö...20 9.1.1 Seurakuntaillat...20 9.1.3 Aikuisten piirit...21 9.1.4 Retket ja tapahtumat...21 9.1.5 Ekumeeniset suhteet...22 9.1.6 Maahanmuuttajat...22 9.1.7 Aikuistyön ja muun seurakuntatyön tilinpäätös...23 9.2 Nuoriso ja lapset...23 9.2.3 Lasten tie kirkkoon -hanke...24 9.2.4 Uskonnonopetus...24 2
9.2.4.1 uskonnonopetuksen järjestely Ilomantsin kunnassa vuonna 2015...25 9.2.5 Seurakunnan lapsi- ja nuorisotyön tilinpäätös...26 8.3.1 Diakonian ja lähetyksen tilinpäätös...26 9.3.1 Diakoniahanke...26 10. Tiedotus...27 10.1. Tiedotuksen määrärahat...27 11. Seurakuntien yhteistoiminta...27 12. Kirkkoherran tärkeimmät tilaisuudet...28 13. Kiinteistöt...32 13.1 Hautausmaat...33 13.2. Investoinnit...33 14. Talouden analyysi. Tuloslaskelman ja taseen tunnuluvut...34 14.1. Seurakunnan talouden analyysin tunnuluvut...34 14.2 Tuloslaskelma...34 14.2.1 Tuloslaskelman tunnusluvut, tulorahoitus riittävyys...35 14.3 Rahoituslaskelma...35 14.3.1 Rahoituslaskelman analyysi, tulorahoituksen riittävyys ja maksuvalmius...36 14.4 Tase...36 14.4.1 Taseen analyysi tunnusluvut...36 14.5. Kriittinen piste...37 15. Tilipäätös 31.12.2015...38 16. Rahoituslaskelma...45 17. Talousarviovertailu vuodelle 2015...46 18. Tilinpäätöksen erittelyt...55 18.1 Tase tileittäin...55 18.2 Tase-erittelyt...57 3
TOIMINTAKERTOMUS 1. Kirkkoherran yleiskatsaus I lomantsin ortodoksisessa seurakunnassa toteutuu Apostoli Paav alin opetus. Hänen mukaansa kirkon jäsenet ovat kiviä siinä rakennuksessa, jonka perustuksena ovat apostolit ja profeetat, ja jonka kulmakivenä on itse Kristus Jeesus. Hän liittää koko rakennuksen yhteen niin, että se kasv aa Herran pyhäksi temppeliksi, ja Hän liittää teidätkin Hengellään rakennuskivinä Jumalan asumukseen. Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan tehtävänä on palvella ihmisiä seurakunnassa ja seurakunnan toimintaympäristössä. Seurakunnan työssä pitää olla näkyvissä ja käsin koskettavissa kirkkomme arvot eli rakkaus ja lähimmäisen palveleminen. Samalla näkyvissä on oltav a myös I lomantsin seurakuntalaisten asettamat arvot rakkaus, lähimmäisen palv e- leminen ja auttaminen, avoimuus, läpinäkyvyys ja yhteisöllisyys. Seurakuntatoiminta on aktiiv ista niin, että jokaisella iästä riippumatta ja omista lähtökohdistaan on mahdollista osallistua kirkkomme toimintaan. Seurakunnan toiminnan keskeiset alueet ov at jumalanpalv eluselämä, seurakunnan läsnäolo kouluissa ja päiv äkodeissa, ikäihmisten palveleminen palvelukodeissa, sekä seurakunnan aktiivisuus ja ulospäin suuntautuminen yhteiskuntaan päin. Luottamushenkilöt pitäv ät huolta työntekijöiden koulutuksesta ja hyv inv oinnista. Ilomantsin ortodoksista seurakuntaa johdetaan synodaalisesti. Synodaalinen johtamiskulttuuri tarkoittaa sitä, että papisto, luottamushenkilöt ja muut vapaaehtoiset kävelevät yhdessä yhteistä tietä. Luottamushenkilöiden huolenpito näkyy niin että kirkkoherra suoritti työn ohella oppisopimuksella Taloushallinnon erikoisammattitutkinnon ja kanttori aloitti jatkoopinnot Itä-Suomen yliopistossa. Seurakunnan toimintakulttuuri on keskusteleva ja avoin. Jokainen luottamushenkilö ja vapaaehtoinen antaa seurakunnan käyttöön mielipiteensä. Hän myös antaa aikaansa, kokemustaan ja tietotaitoaan. Seurakunta toimii yhteistyössä paikallisten ja hiippakunnallisten toimijoiden kanssa. Seurakunnan tapahtumat ja päätökset ov at esillä avoimesti ja julkisesti. Esimiehenä olen v uoden 2015 aikana ollut kahdelle v akituiselle työntekijälle ja yhdelle osa-aikaiselle työntekijälle. Esimiehenä pidän huolta henkilöstön jaksamisesta, motiv oinnista, koulutuksesta ja hyv invoinnista. Lisäksi johdettavanani on ollut noin 70 v apaaehtoista työntekijää. Vuoden 2015 aikana seurakunnassa toteutettiin kaksi toimintaan liittyvää hanketta: Lasten tie kirkkoon ja Diakonia toimintatonni - hanke. Seurakunta on ollut mukana Ilomantsin kunnan ja Ilomantsin ev.lut. seurakunnan kanssa kuntaliiton ehdottamassa hankkeessa Yhteisöllinen innovointi ja uudet työskentelytavat. Tämä hanke toi seurakunnalle Innovointi-palkinnon. Seurakunnallamme on paljon annettav a myös muille Suomen ortodoksisessa kirkossa ja paikallisessa toimintaympäristössä. Esimerkiksi jumalanpalveluselämä ja toimintapiirien toimintamuodot, vapaaehtoistyön aktiivisuus ja hallinnon sisällä vallitseva keskustelevuus ovat asioita, joiden onnistumisesta voimme puhua ääneen. Seurakunnan luottamushenkilöiden ja seurakuntalaisten kanssa päiv itimme seur a- kunnan strategian. Strategian nimi on Seurakunnan toimintaohjelma 2016 2020. Toimintaohjelman tehtäv änä on ohjata toiminnan suunnittelua ja arv iointia. Seurakunnan toimintaohjelma on sopusoinnussa kirkon strategian 2016 2020 kanssa. 4
Suomen kuntien ja seurakuntien toimintaympäristö muuttuu radikaalisesti. Seurakunnan jäsenmäärän kehitys ja epätasapainossa oleva seurakunnan ikäjakauma asettaa suuria haasteita seurakunnan toiminnan järjestämisessä. Seurakunta on ollut yhteistyössä Ilomantsin kunnan, Ilomantsin yrittäjien, paikallisen ev.lut. seurakunnan, eri paikallisten toimijoiden, naapuriortodoksiseurakuntien ja kirkon palvelukeskuksen kanssa. Kiitos kaikille, jotka ov at ponnistelleet yhteisen seurakuntatyön edistämiseksi ja kantaneet vastuuta seurakunnan eri toimielimissä ja vapaaehtoistyössä! 2. Seurakunnan jäsenmäärän kehitys Jäsenmäärä 1.1.2015 oli seurakunnassamme 1007 (pv 40 h). Jäseniä 31.12.2015 oli 976 (pv 40 h). Seurakunnan jäsenmäärä v äheni 30 henkeä. Seurakunnan v äestön lasku johtui kuolleiden määrästä ja seurakunnasta muualle muuttaneista. Ensimmäisen kerran seurakunnan nykyhistoriassa seurakunnan väkiluku laski alle tuhannen. Vuodesta 2010 vuoteen 2015 seurakunta jäsenmäärä laski 13,65 %. Vuoden tilastot ovat seuraavanlaiset: kastettu 9, kuollut 20, seurakuntaan muuttanut 18, seurakunnasta muuttanut 39, kirkkoon liittynyt 5 ja kirkosta eronnut 3. Ilomantsin ortodoksisessa seurakunnassa kyseiset luvut ovat 2010 lähtien olleet seuraavat: 5
Suurin ikäryhmä on varttuneet aikuiset eli 41-64 v uotiaat, joiden osuus kaikista seurakuntalaisista on 38 %. Toiseksi suurin ikäryhmä on eläkeläiset eli 65-vuotiaat (37 %). Kolmanneksi suurin ikäryhmä on nuoret ja lapset eli 20-v uotiaat ja nuoremmat, joiden osuus seurakuntalaisista on 14,24 %. Neljäs ja pienin väestöryhmä on nk. nuoret aikuiset, 21 40 vuotiaat, joiden osuus on vain 10,76 %. Lasten määrä seurakunnassa on kasvanut vuoden 2015 aikana. Seurakunnan ikäjakauma nostaa esille seurakunnan haasteet sekä vanhustyössä että lasten ja nuorten palvelemisessa. 3. Seurakuntatyön arviointia Seurakunnan toimintaa ja voimavaroja on arvioitu vuosien ajan. Vain jatkuvalla arvioinnilla saavutetaan hyviä tuloksia. Seurakunnan väkimäärän pienentyminen on aiheuttanut suuria muutoksia seurakunnan työssä. Nykyisin Elian seurakunnalla on yksi pastoraalisen työn tekijä, kirkkoherra. Hänen kontollaan ovat sekä liturgisen elämän ylläpito, että suuri kirjo seurakunnallisia tehtäviä. Hengellistä työtä pidetään kirkon perustyönä. Nykyisen käytännön mukaan kirkkoherran toimenkuvaan kuuluu hyvin suuri määrä työtä, joka on hallinnollista. Vaikka hallinnollista ja hengellistä työtä ei pidäkään erottaa liikaa toisistaan, on hyvä muistaa se, mikä on perinteisesti seurakunnan perustoimintaa. Se on liturgisen elämän ylläpitämistä ja siihen liittyvää sielunhoitotyötä. Kirkkoherra organisoi diakoniatyötä, jalkautuu koteihin jakamaan ehtoollista, kohtaa ihmisiä hoitokodeissa, käy kouluissa, sekä tekee maahanmuuttajatyötä ja nuorisotyötä. Seurakunnan väkijakauma on v ahvasti vanhuspainotteinen, mikä v uosi v uodelta lisää papin työtä ikäihmisten keskuudessa. Jumalanpalvelukset ovat seurakunnan perustoimintaa. Niitä on pidetty pääkirkon Elian lisäksi hyvin myös sivukylillä sijaitsevissa kappeleissa. On kuitenkin huomattava, että seurakunnan jäsenistä n. 85 % elää n. 20 kilometrin säteellä Ilomantsin Pogostasta. Tämä aiheuttaa v äkisinkin sen, että palv elukset keskittyvät Elian kirkkoon. Seurakunnassa on otettu huomioon myös venäläisperäisten maahanmuuttajien tarpeet. Kirkkoslaavinkielisten palv elusten tav oitteena on, että kaikki tuntisiv at Elian seurakunnan omaksi seurakunnakseen, eikä hajaantumista mahdollisesti kansallisesti jakaantuneisiin kirkkokuntiin tapahtuisi. 6
Seurakunnan tehtäv ä on saav uttaa mahdollisimman moni seurakunnan ikäryhmä ja yrittää vastata kaikkien tarpeisiin. Uutena toimintamuotona on noussut esille yksinäisyydestä kärsiv ille ihmisille suunnattu ystäv äpalvelu, jota v arten seurakunta on ollut mukana mm. ystäv äpalv elukoulutuksessa. Tätä yksinäisyyden torjumista on kaikkien tuettav a. Eri ikäryhmien syntymäpäivien huomioiminen on seurakunnan perustoimintaa. Yksi merkittäv ä toiminto on uusien seurakuntalaisten mukaan ottaminen seurakunnan toimintoihin. Uusille jäsenille olisi osoitettava jokin vastuullinen tehtävä. Siinä kirkkoherran panos on merkittäv ä. Seurakunnan julkisuuskuvan vahvistaminen edelleenkin on jokaisen seurakuntalaisen tehtävä. Tule ja katso -kehotusta v oi jokainen toteuttaa. Seurakunnan toimintojen julki tuominen ja avoimuus ovat erittäin tärkeä osa seurakunnan toimintaa. Seurakunnan toinen liturgisen työn tekijä on kanttori. Kanttori on avainhenkilö kirkon liturgisen elämän toteuttamisessa. Säännöllinen kuoron harjoittelu ja pitkäjänteinen työ kuoron jäsenten sitouttamiseksi heidän vapaaehtoiseen tehtäv äänsä on ensiarv oisen tärkeää. Kuoron käyttämä ja tarvitsema rahoitusosuus on erittäin pieni siihen nähden, kuinka näkyvä osuus kirkkolaululla seurakunnassa on. Käytännöllisesti katsoen, kirkkolaulu ja papin liturginen työ ovat erottamattomat ja välttämättömät toisilleen. Senkin takia kirkkolaulun arviointi ja sen merkityksen seuranta seurakunnassa on jatkuvaa. Elian kirkon kuoro on lyhyessä ajassa saanut useita uusia laulajia. Harjaantuminen kirkkolaulajaksi vie vuosia. Sen tähden pitkäjänteisyys on avainsana. Seurakunnan kanttori on ammattilainen kuoronjohtaja ja arvioi koko ajan kuoron teknistä ja taidollista osaamista. Yhteistyö Taipaleen ortodoksisen seurakunnan kuoron kanssa on osa tuota pitkälle kantav aa näkemystä. Lisäksi on erityisesti mainittav a se yhteistyö, jota I lomantsissa on eri kuor o- jen kanssa tehty jo vuosien ajan. Erityisen huomion ansaitsee Elian seurakunnan kirkkolaulupiiri, jota seurakunnan kanttori harjoittaa. Kirkkolaulupiiri on maallikoitten erinomainen panos kirkkolaulun ja resitatiivisen lukemisen harjoittamiseksi ja vahvistamiseksi. Huomattakoon vielä, että pienessä seurakunnassamme kanttorin toimenkuva on hyvin laaja. Hänellä on kirkkolaulun lisäksi tehtäviä opetus-, tiedotus- ja perhetyössä. Kirkolliset juhlat sävyttävät Elian seurakunnan elämää. Kirkkovuoden juhlien lisäksi praasniekat ovat oleellinen osa seurakunnan vuotta. Praasniekkojen erityinen merkitys on sekä paikallisen identiteetin vahvistaminen, mutta myös oman kristillisen perinteen esiin tuominen kaikelle yleisölle. Seurakunnan tehtävä on myös kouluttaa. Koulutuksen kohdalla merkittävä asia on lähitoimijoiden panos. Elian seurakunnan yhteistyökumppanina on jo vuosien ajan ollut I lomantsin kansalaisopisto. Yhteistyö on ollut mutkatonta ja molempia osapuolia hyödyntävää. Elian seurakunta toimii myös ekumeenisesti. Ystävyysseurakuntatoiminta täyttää 40 v uotta v uonna 2016. Sen lisäksi I lomantsin ortodoksit ov at aktiiv isesti mukana paikkakunnan ekumeenisessa työssä. Kaikki työmuodot eivät kuitenkaan ole ortodokseille luontevia, mutta ekumeeninen ilmapiiri on ollut kaikki tunnustukset huomioon ottavaa. On tarpeen vahvistaa ekumeenisia yhteyksiä, ja tultava vastaan sopivassa määrin eri tunnustusten käytäntöjä. Täytyy pitää mielessä se, että ortodoksisella kirkolla on Pyhään Traditioon pohjautuva uskonopintulkinta ja toimintatavat. Vapaaehtoiset ovat seurakunnan voimavara. I lman v apaaehtoisia toiminta loppuisi. Elian seurakunnassa toimii v apaaehtoisesti lukuisa määrä ihmisiä. Osa heistä on luottamushenkilöitä, osa muita toimijoita. Kaikkia heitä on syytä muistaa kiitoksissa ja rukouksissa. Hienointa on se, että vapaaehtoiset itse keksivät ja kehittävät seurakunnan toimintaa. Kaikki me olemme yhtä, ja kurottaudumme yhtä päämäärää kohti. 7
Kuten edellä olev asta ilmenee, seurakunnan työntekijöiden työtehtäv ät ov at lukuisat. Oleellista koko seurakunnan mitassa on, että sekä kirkkoherra että kanttori jaksavat työssään. Siinä kaikki seurakunnan jäsenet auttavat parhaansa mukaan. 4. Seurakunnan talouden vuoden 2015 yleiskatsaus. Seurakunnan talous luo edellytykset seurakunnan ydintoiminnoille. Seurakunnan strategiaan kirjoitetut taloudenhoidon tavoitteet ja kehittämislinjat ohjaavat valtuustokauden aikana päätöksentekoa. Seurakunnan hallinnon perimmäinen tehtävä on luoda henkiset ja aineelliset edellytykset jumalanpalveluselämälle, pastoraaliselle työlle ja muulle kirkolliselle toiminnalle. Seurakunnan alueelta ulospäin suuntautuva muuttoliike, työttömyys ja väestön ikärakenne pienentää hitaasti verotuloja. Seurakuntatyö on haasteellista koska toteutamme evankeliumin käskyä tässä ja nyt. Seurakunnan haasteet ov at: seurakuntamme on kasv attajaseurakunta. Seurakunnassamme ikäihmisten määrän kasv u v aatii taloudellisia resursseja ja uudenlaista toimintakulttuuria. Seurakunnan arvokas kiinteistöpohja kuluttaa seurakunnan taloudellisia resursseja. Seurakunnan tilikauden v uosikate muodostui 19 717,96 ylijäämäiseksi. Seurakunnan talousarvio muodostui 39 549,43 alijäämäiseksi. Seurakunnanneuvosto esittää valtuustolle, että tilikauden ylijäämä siirretään edellisten tilikausien yli- ja alijäämätilille. Keskusrahastosta seurakunta on saanut 34 000 toiminta-av ustusta ja 20 000 peruskorjausavustusta. Vakuutukset ovat LähiTapiola Itä Ilomantsissa (kiinteistöt) ja LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiössä (tapaturma- ym. lakisääteiset). Vakuutusmaksuja on maksettu 6404,99. 5. Seurakunnan vuoden 2015 talouden katsaus 5.1 Seurakunnan talouden tunnusluvut Vuosi Jäsenet Verotulot Vuosikate Tulos Inv. Inv. Rahoitus Ali-, ylijäämä 2015 976 210 199 19 718 5 250-64 800 20 000-39 550 2014 1007 208 413-12 870-28 521-22 936 22 000-29 457 2013 1039 198 334 39 487 95 193-20 499 22 367 97 062 Muut talousarvion toteutumat ilmenevät talousarvion toteutumaraportista. Seurakunnan kokonaisrahoituslaskelma on tilinpäätöksen liitteenä. 5.3 Seurakunnan verotulojen kehitys 2010 2015 Veroprosentti vuonna 2015 on ollut 1,90 %. Veroja kertyi 210 199 vuonna 2015. 8
5.4 Seurakunnan tulot ja menot vuonna 2015 5.5 Seurakunnan tilivelvolliset Seurakunnan tilivelvollisia ovat: - seurakunnanneuvoston jäsenet, - kirkkoherra, - kirkkoherran sijainen sijaisuuden aikana, - kanslianhoitaja, - kirkkojen ja rukoushuoneiden isännöitsijät ja - mahdollinen pääkirkon kassanhoitaja. Tiliv elv ollisella on v astuu v alv ontatapojen muodostamisesta ja v alv onnan jatkuv asta ylläpidosta toiminta-alueellaan. 9
5.6 Talousarviossa hyväksyttyjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arviointi 2015 2014 Yleinen seurakuntatyö 136,82 /jäsen 136,14 /jäsen Tiedotus 10,01 /jäsen 9,38 /jäsen Kristinoppikoulu 53,02 /leiriläinen 52,50 /leiriläinen 5,89 /henkilö/vrk 5,83 /henkilö/vrk Kiinteistötoimi 11,83 /m2 15,35 /m2 2,13 /m3 2,76 /m3 19,86 /jäsen 24,94 /jäsen 5.7 Vuoden 2015 talouden johtopäätökset Vuoden 2015 talousarvion tilikauden tuloksen piti olla -20600 alijäämäinen. Tilikauden tulos on 5250 ylijäämäinen. Erotus on 25850. Erotus selittyy niin että vuonna 2015 tuloja oli suunniteltua enemmän ja menoja oli suunniteltua vähemmän. Tulojen määrään vaikutti verotulojen kertymä (15199 ) ja seurakunnan saamat lahjoitukset (6500 ). Menojen alitus perustuu siihen että henkilöstökuluihin, vapaaehtoisten koulutukseen ja majoitukseen ja rakennusten kunnossa pitoon käytettiin vähemmän (-17400 ) rahaa kuin oli arvioitu. 5.8 Talouden suunta ja seurakunnan toimintaedellytykset Seurakunta lähtee tällä hetkellä taloudenhoidossaan nykyisestä toimintojen ja henkilökunnan tasosta, mutta samalla säästöillä tai tulojen kartuttamisella pienentää systemaattisesti vuotuista alijäämää. Alijäämän kompensointiin ja investointeihin käytetään avustuksia ja kiinteistöjen realisoinnista saatuja tuloja. Jos seurakunnan talouden alijäämä kompensoidaan v ain talletuksilla neljän v uoden päästä seurakunnan säästöt laskevat 70 % nykytasosta. I lomantsin ortodoksisen seurakunnan itsenäinen toiminta on muutoksessa ja murroksessa. Seurakunta tarv itsee kulttuurihistoriallisen omaisuuden ylläpitoon (Elian kirkko, Pappila, Hattuv aara) Suomen ortodoksisen kirkon taloudellista tukea. Seurakunnan toimintaedellytysten turv aamiseksi seurakunta osallistuu aktiiv isesti keskusteluihin uudenlaisesta seurakuntamallista, joka mahdollistaisi seurakunnan itsenäisen toiminnan myös lähitulev aisuudessa. Seurakunnan luottamushenkilöiden ja työntekijöiden tahto on löytää 3 4 vuoden sisällä sellainen ratkaisu joka mahdollistaisi seurakunnan yhteisön toiminnan seuraavien 15 vuoden ajan. 5.9 Neuvoston esitys tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Seurakunnanneuvosto esittää valtuustolle, että tilikauden ylijäämä siirretään edellisten tilikausien yli- ja alijäämätilille. Seurakuntaneuvosto valmistelee seurakuntavaltuustolle syksyn 2015 kokouksessa esityksen kiinteistöhoitokulujen vähentämisestä ja seurakunnan toiminnan tilatarpeista. Ilomantsin seurakunnan toiminta on aktiivista. Vapaaehtoisten rooli seurakunnan toiminnan kehittämisessä on elintärkeä. Seurakunnanneuvosto seuraa talouden kehitystä joka kuukausi. Tavoite on löytää tapa, jolla voisimme vertailla talouskehitystä edellisen vuoden mukaan. 10
6. Hallinto Luottamuselimet: Seurakunnanvaltuusto: Hoskonen Hannu, Huurinainen Ritva, Ikonen Eeva, Jeskanen Veli pj, Karhapää Lea 1. vpj, Kyykallio Iiris, Lostedt Yngve, Martiskainen Teuvo, Puruskainen Oiva 2. vpj, sekä kirkkoherra itseoikeutettuna jäsenenä. Kokoontumiset: 2 Seurakunnanneuvosto: Laatikainen Marjaana, Elian kirkon isännöitsijä, Martiskainen Markku, Purmonen Maire, Puruskainen Kauko v pj., Sav inainen Jorma, Jeskanen Veli v alt.pj., sekä kirkkoherra itseoikeutettuna jäsenenä. Kokoontumiset: 9 Kiinteistölautakunta: Eronen Pirjo, Hoskonen Oiva pj, Jeskanen Pertti, Jeskanen Veli, Laitila Eija. Kokoontumiset: 4 Aikuistoimikunta: Huurinainen Ritva, Laatikainen Marjaana, Martiskainen Armi, Mononen Elma, Puruskainen Oiva, Riikonen Juha pj, Tuovinen Pekka Kokoontumiset: 3 Nuorisotoimikunta: Hämäläinen Kari, Koiv uniemi Anu, Kurki Riina, Lautanen Marita, Puruskainen Anna, Savinainen Jorma pj, kirkkoherra ja kanttori. Kokoontumiset: 3 Vaalilautakunta: Malvela Veikko, Palviainen Pirkko, Oresmaa Martti sekä kirkkoherra itseoikeutettuna jäsenenä. Kokoontumiset: 2 Taloustyöryhmä: Jeskanen Veli, Karhapää Lea ja Puruskainen Kauko, Pursiainen Teuv o kutsuttuna asiantuntijana sekä kirkkoherra. Kokoontumiset: - Pyhäkköjen isännät: Laatikainen Marjaana Elian kirkko; Martiskainen Pekka Huhuksen rukoushuone; Matfeinen Teuvo Mutalahden rukoushuone; Purmonen Eelis Parppeinvaaran tsasouna; Puruskainen Jouni Hattuvaaran tsasouna; Tuominen Irene Sonkajan tsasouna. Tilintarkastajat: Pursiainen Teuvo, Mutanen Mauri, varalla: Hiltunen Eeva, Palviainen Jorma. Marraskuussa 1. ja 2. päiv ä pidettiin sääntömääräiset v altuuston v aalit. Valtuuston ehdokkaita oli 12. Vaaleissa äänesti 129 seurakuntalaista. Äänestysprosentti oli 14,67 %. Äänestyksen tuloksen perusteella Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan v altuustoon on v alittu vuosiksi 2016 2019 Teuvo Martiskainen, Juha Riikonen, Oiva Puruskainen, Veli Jeskanen, Iiris Kyykallio, Yngve Lostedt, Eeva Ikonen, Lea Karhapää ja Natalia Paukkonen. Jokainen luottamushenkilö on vapaaehtoinen ja antaa aikaansa, kokemustaan, mielipiteitään ja tietotaitoaan rakennettaessa seurakuntaa kohti tulev aisuutta. Luottamushenkilöiden asiantuntijuus on ollut hyv in tärkeä voimav ara v almisteltaessa eri hallintoasioita, tarjouskilpailuja, urakkasopimuksia jne. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat olleet meidän av aimiamme suunnittelussa, päätöksenteossa ja arv ioinnissa. Seurakunnan elimien kokouspöytäkirjat ovat seurakunnan nettisivulla. Syksyllä 2015 seurakuntavaltuusto hyväksyi päivitetyn seurakunnan toimintastrategian vuosille 2016 2020. Toimintaohjelma syntyi seurakuntalaisten kanssa yhdessä keskustellen. Strategian tehtäv ä on ohjata toiminnan suunnittelua ja arv iointia. Seurakuntalaiset kokoontuivat 30.9. Vanhaan Pappilaan pohtimaan miten seurakunnan toimintaohjelmassa asetetut arvot ohjaavat seurakunnan toimintaa arjessa. Seurakunnan uusi toimintaohjelma löytyy seurakunnan nettisivuilta 1. 1https://www.ort.fi/sites/default/files/liitteet/erjahokkinen/Ilomantsin_srk_toimintaohjelma%202016_2 020_luonnos_VALMIIS.pdf 11
6.1 Hallinto kulut Hallintokuluihin ei sisälly kanslian henkilöstökulut. Vuosi 2013 2014 2015 Kulut - 12 155-12 908-10 012 %osuusverotuloista 6,13 % 6,19 % 4,76 % %osuus menoista 3,34 % 3,47 % 2,45 % 7. Työntekijät ja heidän hyvinvointinsa Seurakuntamme työntekijät ovat asiatuntevia, omistautuneita työhönsä, ja oman alansa erikoisosaajia. Tulev aisuutta ajatellen osaamisen kehittäminen ja arv ostaminen ja työntekijöiden hyv invointi voivat antaa v oimaa tehtäessä työtä tulev ien haasteiden ratkaisemiseksi. Työntekijät ovat osallistuneet kirkollishallituksen ja Valamon kansanopiston koulutuksiin. Kirkkoherra suoritti työn ohella oppisopimuksella Taloushallinnon erikoisammattitutkinnon Markkinointi-instituutissa. Kirkkoherra on hengellinen ja pastoraalinen isä, sekä hallinnollinen johtaja. Kirkkoherra on seurakunnan pappi ja seurakuntalaisten sielunhoitajana. Hän on seurakunnan isä ja jumalapalveluksien papillinen toimittajana. Kanttori Riikka Patrikainen on vastuussa jumalanpalveluksien musiikillisesta osiosta, seurakunnan kirkkomusiikkikasvatuksesta, kirkkokuorosta, aikuis- ja lapsikerhoista sekä diakoniasta laitosvierailujen osalta. Kanttori aloitti keväällä 2014 kirkkomusiikin sovittamiseen ja säveltämiseen liittyvät opinnot I tä-suomen yliopiston kirkkomusiikin professorin, säveltäjä Ivan Moody n ohjauksessa. Tarkoituksena oli tuottaa paremmin pienemmälle seurakuntakuorolle sopiv aa laulumateriaalia. Pääsisällöksi kurssilla sovittiin serbialaisen pääsiäiskanonin sovittaminen suomeksi. Jouluun mennessä kaikki pääsiäiskanonin kahdeksan irmossia oli sovitettu ja niiden harjoittaminen tapahtuu kev äällä 2016. Kokemus tällaisesta työskentelystä itse tuottaman materiaalin testaamisesta oman kuoron kanssa on ollut hyvin innostava ja lupaav a. Kanttorin työ ei ole vain toistaa aiemmin tehtyä, vaan tuoda oma panos oman kirkon hyväksi laajemminkin uuden, käyttökelpoisen materiaalin tuottamisen muodossa. Joensuussa perustettu I SOCM ry eli Kansainvälinen ortodoksisen kirkkomusiikin yhdistys täytti 10 v uotta v uonna 2015. Kanttori osallistui muutamina päiv inä konferenssiin (8.- 11.6.). Tämä hyödytti kanttorin työtä mm. erilaisten kansainvälisten kontaktien myötä. Apuna materiaalin löytämisessä serbialaista pääsiäiskanonia varten ISOCM:in kautta on kanttorille ollut mm. serbialainen säveltäjä Milorad Marinkovic. Pääsisältönä kanttorin jatko-opinnoissa on tutkimuksen tekeminen aiheena idän kirkon vaikutus karjalaisiin kuolemaan liittyviin riitti-itkuihin. Kanttori katsoo kansanperinnettä ja kirkon perinnettä hautaamiseen liittyen laulajan asemasta käsin. Hänen tutkimustyötään ohjaavat Itä-Suomen yliopiston kirkkomusiikin tutkijaprofessori Maria Takala-Roszczenko ja kulttuurintutkimuksen professori Pertti Anttonen. Yliopiston jatko-opiskelijana oleminen työn ohessa on vaativaa, mutta antaa uuden innostavan näkökulman työhön Ilomantsissa. Kanttori jatkoi työtä tukev ia lauluopintoja Sanna Heikkisen opetuksessa, ja pianoopintoja kansalaisopistossa Svetlana Pustosnajan opetuksessa. 12
Kanslisti Erja Hokkinen hoiti kirjanpidon, palkat, yleiset toimistotyöt ja siiv ouksen seurakuntatalolla. Kirkkoherra toimi kanttorin ja kanslistin esimiehenä. Kirkkoherra keskustelee päivittäin työntekijöiden kanssa eri tilanteista ja päivän töistä. Vuoden 2015 aikana seurakunnassa on työskennellyt Lasten tien kirkkoon - hankkeen osa-aikaistyöntekijä Viljami Ovaskainen. Diakoniatyön osa-aikaistyöntekijänä toimi Juha Riikonen. Kirkkoherra Ioannis Lampropoulos kävi kehityskeskustelun helmikuussa kanslisti Erja Hokkisen kanssa. Isät Vesa Takala, Raimo Sissonen, Raimo Kiiskinen ja Stefan Holm toimivat vuonna 2015 kirkkoherran lomien ja v apaapäiv ien sijaisina. Darja Potkonen, Markus Hänninen, Larissa Qvintus ja Annamari Muikku ovat toimineet kanttorin sijaisina. Kirkkoherra ja kanttori toimivat kanslian hoitajina kanslistin lomien aikana. Kirkkoherra on ollut kirkolliskokouksen jäsen ja OPL:n (Ortodoksisten Pappien Liitto) puheenjohtaja. Kanttori on kuulunut OKL:n eli Ortodoksisten Kanttorien Liitto ry:n hallitukseen varapuheenjohtajana. 7.1. Henkilöstökulujen analyysi Suurin kiinteä kustannusmenoerä on vakituisten työntekijöiden palkat. Kaikkien henkilöstökulujen (170, 210, 280) osuus talousarv iossa oli v uonna 2015 v erotuloista 72,95 % ja kokotalousarviosta 37,47 %. Palkkojen kustannukset nousivat vuodesta 2014 1,20 %. VUOSI 2013 2014 2015 3 vakituiset - 134 100-137 565-138 547 Muut palkat - 15 224-13 949-14 796 YHTEENSÄ -149 324-151 514-153 343 %osuusverotuloista 75,29 72,70 72,95 %osuus menoista 41,06 40,73 37,47 8. Seurakuntatyö 8.1 Seurakuntatyön yleiskatsaus Seurakunnan v apaaehtoisten osuus seurakunnan työssä on seurakunnan toiminnan kannalta olennainen. Kuorolaisten rakkaus kirkkolaulua kohtaan, naisten aktiiv isuus kirkkokahv ien järjestämisessä, miesten kädentaidot, monien seurakuntalaisten taito maalata ikoneita, tehdä jumalanpalveluspukuja ja koristella kirkkoa ja tsasounia, sekä eri toimintapiirien aktiiviset vetäjät ja osallistujat ovat tuoneet elämää seurakuntaan. Vapaaehtoistyön rooli ja merkitys seurakunnan toiminnassa on korvaamaton. Onkin huolehdittava siitä, että ihmiset itse haluavat ja jaksavat toimia kirkon vapaaehtoistyössä. Vapaaehtoistyön vastuut jaetaan ihmisten välillä. Seurakunta järjesti 2.12. kaikille seurakunnan vapaaehtoisille kiitoskahvit. Ohjelmassa oli ortodoksisia joululauluja (kirkkokuoro ja kirkkolaulupiiri) sekä runonlausuntaa. Yleisestä seurakuntatyöstä vastaa seurakunnanneuvosto ja sen alaisuudessa toimivat aikuis- ja nuorisotoimikunta. Aikuistoimikunta ja nuorisotoimikunta ovat keskustelleet ja suunnitelleet seurakunnan toimintaa liittyen lapsi- ja nuorisotyöhön, maahanmuuttaja-, vanhus-, ekumenia- sekä diakonia- ja lähetystyöhön. 13
8.2 Pastoraalinen palvelu Pappi keskustelee päivittäin ihmisten kanssa heidän elämäntilanteistaan. Kanttori ja pappi v ierailivat kerran kuussa Palvelukeskus Yläpihassa, hoitokoti Apilassa, Aurinkorinteessä, Toivonlahdessa ja sunnuntaisin terveyskeskuksessa osasto ykkösellä ja kakkosella. Vanhustentalon kerhohuoneessa toimitettiin jouluna ja pääsiäisenä liturgia. I lomantsin ortodoksisen seurakunnan ikäjakaumasta nousee uusia haasteita palv e- luksien toimittamisessa paikkakunnan hoitolaitoksissa. Vanhusten määrän kasvaminen lisää myös v ierailuja seurakunnasta ihmisten luokse. Vastauksia näihin haasteisiin haettiin diakonia-hankkeella, jolle saatiin kirkollishallituksen rahoitus. Hankkeen työntekijänä työskenteli TT Juha Riikonen. Diakonia-osiossa lisää tästä hankkeesta. Vierailimme kerran kuussa päiväkodeissa ja kirkonkylän kaikissa koulussa. Kerran vuodessa kävimme myös kyläkouluissa. Lasten ja nuorten aktivoituminen edellyttää lasten ja nuorten keskuudessa toimimista. 8.3 Kirkkomusiikki Kanttorin päätehtävä on olla vastuussa seurakunnan jumalanpalveluksien laulusta sekä kuorolaisten harjoituttamisesta tätä palv elutehtäv ää v arten. Seurakunnan jumalanpalv e- luksien laulamisesta kantaa päävastuun Ilomantsin Pyhän Elian kirkon kuoro. Pyhän Elian kirkon kuoro Kirkkokuoron toiminta on jumalanpalveluksien laulamiseen valmistavaa tavoitteellista toimintaa, joka perustuu vapaaehtoisuuteen. Kuorolla on viikoittaiset harjoitukset tiistai-iltaisin, laululauantai-yhteistyötä puolivuosittain Taipaleen kirkkokuoron kanssa, sekä äänenmuodostuskoulutusta Sanna Heikkisen ohjauksessa. Lisäksi on esiintymisiä sekä paikallisesti että laajemmin, jumalanpalvelusten radiointeja sekä vuosittain tai harvemmin matkoja mm. Viron ortodoksiseen kirkkoon (Eesti Apostolik Õigeusu Kirik). Vuoden 2015 lopussa Pyhän Elian kirkon kuorossa oli 15 laulajaa; 3 bassoa, 3 tenoria, 3 alttoa ja 6 sopraanoa. Kuoron toimintaa suunnitteli kanttorin apuna kolmijäseninen kirkkomusiikkitoimikunta; Yngv e Lostedt, Tiina I hanus ja Mari Parv iainen. Toimikunnassa yksi jäsen v aihtuu v uosittain. Vuoden lopussa Mari Parv iaisen tilalle tuli Hannu Lappalainen. Kirkkomusiikkitoimikunta, jonka kuoro nimesi Kumuksi, kokoontuu toimintakauden alussa syyskuussa ja alkuvuodesta tammikuussa, sekä kevätkauden lopussa. Vuonna 2014 aloitettu kuoron toimintaohjeitten työstäminen saatettiin loppuun, ja yhdessä mietityt toimintaohjeet jaettiin kuorolaisille syksyllä. Yhteisen keskusteluprosessin kautta kuoron toiminnan tavoitteet ovat sekä yhdessä mietittyjä että selkeästi toiminnassa esillä. Myös säännöllinen tiedottaminen toiminnasta palvelee kuorotoiminnan avoimuutta. Vuonna 2015 kirkkokuoron merkittävimpiä ponnistuksia olivat pääsiäisen ja joulun kaikkien hartauksien ja palvelusten laulaminen. Radiointi su 1.2., sävelhartaus Taipaleen kirkkokuoron kanssa Ilomantsissa palmusunnuntaina 29.3., 1. adventin ilomantsilaisten kuorojen hyväntekeväisyyskonsertti 13.12. ja Runopirtin joulun ortodoksinen sävelhartaus 20.12. antoivat oman lisänsä kuoron tavoitteelliseen toimintaan. Kanttori järjesti syksyllä kaikille kuorolaisille puolen tunnin tapaamisen. Tapaamisen tarkoituksena oli kuunnella tarkemmin, mitä jokaisen ääni-instrumentille kuuluu, ja antaa mahdollisia lisäohjeita oman äänen kehittämiseksi. Samalla kanttori kuunteli laulajien äänialat, mikä auttaa kanttorin työtä kirkkomusiikin sovittamisessa Ilomantsin kirkkokuorolle. Tarkoituksena oli myös v aihtaa kuulumisia ja keskustella asioista, joista kuoroharjoitusten aikana ei ole aikaa eikä mahdollisuutta keskustella. 14
Ekumenia ja paikallinen yhteistyö Kirkkokuoro oli mukana paikallisessa kuoroyhteistyössä 1.adventin hyväntekeväisyyskonsertin muodossa. Tässä yhteistyössä olivat jo toistamiseen mukana luterilainen ja ortodoksinen seurakunta, I lomantsin kunta ja kansalaisopisto mukana olleitten kuorojen kanssa. (I lomantsin Sekakuoro, I lomantsin Mieslaulajat, I lomantsin ev.lut. kirkkokuoro ja Pyhän Elian kirkon kuoro). Kuorot harjoittelivat konserttia varten sekä yhteistä ohjelmaa jokaisen kuoron perinteisestä ohjelmistosta, että esittivät erikseen kuoron omaa ohjelmistoa. Kansalaisopiston tuella järjestettiin laulukoulutuslauantai kunnan Kalevala-salissa 7.11. Opettajina toimivat omien kuoronjohtajien lisäksi musiikkipedagogi Sanna Heikkinen ja Itä-Suomen yliopiston kirkkomusiikin opettaja Petri Nykänen. Koulutus oli kirkkokuorolle maksuton. Hyv äntekeväisyyskohde oli ilomantsilaisten vähävaraisten lapsiperheiden auttaminen kunnan perhetyön kautta. Kohteet olivat omassa kunnassa. Yhteistyöllä tuotettiin hyväntekeväisyyteen yhteensä 1688,95. Kuoron ekumeeniseen työhön kuuluivat vuoden aikana ekumeeniset hartaudet sekä perinteinen pääsiäisen ehtoopalvelus Elian kirkossa ja sieltä ekumeeninen ristisaatto luterilaiseen kirkkoon, jossa pidettiin luterilaisen kirkkokuoron kanssa lyhyt sävelhartaus 5.4. Kirkkokuoro kävi perinteisesti pääsiäisen ja joulun alla laulamassa myös paikkakunnan eri hoitokodeissa. Kuoron Parppeinvaaran Runopirtissä 20.12. pitämä Ortodoksisia joululauluja säv elhartaus koostui ortodoksisista joulunajan jumalanpalv eluslauluista sekä koljadoista eli ortodoksisista kansanlauluista. Säv elhartaus palv elee kuoron ja seurakunnan toiminnan av autumista kaikille ortodoksisesta perinteestä kiinnostuneille. Säv elhartaus järjestettiin yhteistyössä Ilomantsin museosäätiön kanssa. Kuoromme piti ensimmäistä kertaa laululeirin igumenia Mikaelan siunauksella Lintulan luostarissa 20. 22.11. Perjantaina lauloimme piispa Arsenin toimittaman kokoöisen palv eluksen Jumalansynnyttäjän temppeliinkäymisen juhlan aattona. Lintulassa saimme tilaisuuden myös keskittyä paremmin kuoron omaan jouluohjelmistoon. Lauloimme myös muut luostarin palvelukset ja ruokailimme yhdessä sisariston kanssa. Hetkipalveluksia kesäisin maallikkovoimin I lomantsissa on melkein kymmenen v uoden ajan toiminut kansanlaulua ja kirkossa lukemista edistämään tarkoitettu kirkkolaulupiiri. Piiri kokoontuu vuoroviikoin, ja toimittaa kirkossa ehtoopalv eluksen tai akatistoksen harjoitusten jälkeen. Myös vuoden 2015 kesänä järjestettiin piiriläisten v oimin hetkipalveluksia seurakunnan eri pyhäköissä. Nämä ilman kirkon työntekijöitä toimitettav at maallikkopalvelukset ov at mahdollistaneet pyhäkköjen auki pitämisen tav allista useammin. Kirkkolaulupiiriläisille hetkipalvelushaaste on ollut miellyttäv ä ja piirillä on suunnitelmia laajentaa toimintaa. Kanttorin työnkuva Kanttorin työnkuva Ilomantsissa on laaja. Jumalanpalveluslaulusta huolehtimisen ja kirkkolaulutoiminnan edistämisen lisäksi kanttori on vastuussa myös vuoroviikoin kokoontuvasta perhekerhosta. Kanttori piti aamunavauksia lukiossa, yläkoulussa ja alakoulussa, sekä vieraili koulussa, päiväkodilla, vanhainkodilla ja monissa muissa hoitolaitoksissa. Kanttori vieraili myös ala- ja yläkoulun uskontotunneilla. Kanttori tuottaa materiaalia Aamun Koitto - lehteen, sekä kirjoittaa hartauskirjoituksia Pogostan Sanomiin. Kanttori on mukana tiistaiseuratoiminnassa, ja järjestää tapahtumia ja matkoja yhteistyössä Aittan (aikuistoimikunta) ja Nuottan (nuorisotoimikunta) kanssa. Seurakunnan diakonia- sekä lapsi- ja nuorisotyön hyv äksi järjestetyt ruokaillat keväällä ja syksyllä ovat ohjelmaltaan olleet musiikkipainotteisia, ja kanttori suunnitteli niitä yhdessä yksinlaulusta kiinnostuneitten kuorolaisten sekä piano-opettaja, säestäjä Svetlana Pustosnajan kanssa. 15
Kanttori on vuonna 2015 edelleen toiminut OKL:n eli Suomen Ortodoksisten Kanttorien Liitto ry:n varapuheenjohtajana. OKL:n toiminta koostui talvipäivistä Valamossa helmikuussa kanttorien lisäkoulutuksen merkeissä (tässä tapauksessa opetusta jumalanpalveluksista) ja syksyllä Kanttorikuoro osallistui Lappeenrannan Kirkkopäiviin omalla konsertillaan elokuussa. Pitkät etäisyydet muuhun Suomeen leimaav at työtä I lomantsissa ja v ertaistuen sekä koulutuksen saaminen on vaikeaa. Muun muassa tästä syystä OKL:n toiminnan tärkeys työn kannalta kanttorin työssä painottuu. Pyhän Elian kirkkoon v almistui joulukuussa koroke kanttorin ja laulajien v älisen v uorovaikutuksen helpottamiseksi. Koroke toimii käytössä hyvin kanttorin on helpompi kuulla ja nähdä kuoro kokonaisuutena kuin mitä aikaisemmin, mikä v astaav asti v aikuttaa kirkk o- laulun tasoon. Työhyv inv ointia lisäsi Pogostan Sanomien toimituksen kanssa yhdessä järjestetty Tyky-kuntoutus ohjatusti kuntosalilla viikoittain. Yhteenveto Yhteistyö sekä kuoron että seurakunnan sisällä, mutta myös kunnan (kunta, koulut, kansalaisopisto, muut seurakunnat, yhdistykset) sisällä on vahva tuki Ilomantsin kanttorin työssä. Ilomantsia on siunattu monilla vapaaehtoisilla, joita ilman kirkkolaulutoimintakaan ei olisi niin rikasta ja monipuolista kuin se tällä hetkellä on. 8.3.1 Kirkkomusiikin tilipäätös Kirkkomusiikin toiminnan (220) rahoitusosuus on v uonna 2015 v erotuloista 0,73 % ja kokotalousarv iosta 0,37 %. Kirkkomusiikki on ikkuna ortodoksisuuteen monella tav alla. Kirkkomusiikin rahoitus on pieni verrattuna tämän alueen toiminnan laajuuteen. Kirkkomusiikki (220) Vuosi 2013 2014 2015 Tulot 47 222 263 Menot - 3 774-1 954-1 529 Toimintakate - 3 727-1 732-1 266 %osuusverotuloista 1,90 % 0,94 % 0,73 % %osuus menoista 1,04 % 0,53 % 0,37 % 8.4 Jumalanpalvelukset 8.4.1 Ajan pyhittäminen ja liturgiat Jumalapalvelukset ovat kaikille avoimia. Palvelukset järjestetään pääkirkossa, tsasounissa, seurakuntasalilla ja palvelukodeissa. Viikonloppuisin ja suurina juhlina profeetta Elian kirkossa ja tsasounissa toimitettiin aattona suuri ehtoopalvelus ja juhlapäivinä aamupalv elus ja liturgia. Noin joka toinen keskiviikko toimitettiin ehtoopalvelus. Seurakuntasalilla toimitettiin keskiviikkoisin aamupalvelus ja liturgia joinakin juhlapäiv inä. Opetusliturgia toimitettiin tammikuussa. Kerran kuussa järjestettiin kirkossa liturgian jälkeen vapaaehtoisvoimin kirkkokahvit. Seurakunnan tsasounissa toimitettiin jumalanpalv elukset tsasounien praasniekoissa ja muutaman kerran vuodessa mahdollisuuksien mukaan, erityisesti joulu- ja pääsiäisaikaan. 16
Pyhäkköjen kaunistus ja siivous tapahtuu vapaaehtoisvoimin. Kirkkoleipien paistosta ovat huolehtineet Armi Martiskainen ja Pirjo Puruskainen. Maahanmuuttajien kaksikieliset palvelukset jatkuivat. Rovasti Stefan Holm toimitti keväällä palvelukset 22.2. ja 17.5. Kaksikielisiä palveluksia ei toimitettu syksyllä, sillä isä Stefan Holm siirtyi Joensuun seurakunnan palvelukseen. Seurakunta on keskustellut Joensuun seurakunnan papiston kanssa mahdollisista ratkaisuista. Seurakunnan v äestön ikääntyminen aiheuttaa uusia haasteita palv eluksien järjestelyissä. Ottaen huomioon seurakunnan koon ja ikärakenteen, palveluksiin osallistutaan kohtuullisesti. 8.4.2 Elämää pyhittävät toimitukset Ennen hautajaisten, kasteen, ja elämän kannalta tärkeiden sakramenttien tai muun palv e- luksen toimittamista pappi oli yhteydessä seurakuntalaisten kanssa ja keskusteli ihmisten elämäntilanteesta ja palveluksien sisällöstä ja merkityksestä. Joulupaaston ja suuren paaston aikana seurakuntalaisilla oli mahdollisuus osallistua katumuksen sakramenttiin perjantai-iltaisin Pyhän Elian kirkossa. Seurakunta tiedottaa kirjeitse seurakuntalaisia mahdollisuudesta toimittaa rukouspalv elus syntymäpäiv äänsä v iettäv ille ja kodinpyhitys seurakuntaan muuttaneille. Seurakunta muistaa kortilla 1 7-vuotiaiden lasten syntymäpäiv ät. Pappi on toimittanut ripityksiä heikkokuntoisille seurakuntalaisille hoitolaitoksien henkilökunnan tai seurakuntalaisten kutsusta. 8.4.3 Erityistä Praasniekat Piispan vierailut Elian kirkon ja jokaisen tsasounan praasniekka on ainutlaatuinen ja omanlaisensa. Praasniekat ovat pyhäkköjen suurin vuosijuhla. Praasniekat korostavat paikallisuuden tärkeyttä ja merkitystä. Elian kirkon juhla on Ilomantsin juhla. Ulkopaikkakuntalaisten osallistuminen juhlaan korostaa juhlan kansallista merkitystä. Huhuksen praasniekka oli 13. 14.5.2015. Praasniekkapalv elukset toimitettiin tsasounalla, missä nautimme sekä illalla että päiv ällä yhteisestä, huhuslaisten järjestämästä kahv i- tuksesta. Parppeinvaaran kaikkien pyhien praasniekassa lauantaina 30.5. toimitettiin klo 18 ehtoopalvelus ja sunnuntaina 31.5. klo 9 aamupalvelus ja liturgia tsasounalla. Kirkkokahvit nautittiin Parppeinpirtillä. Yngve, Hannu ja Juha esittivät juhlassa karjalaisia ja muita lauluja. Petrun praasniekka pidetiin Hattuvaarassa 28. 29.6.2015. Petrun praasniekan ohjelmassa oli 28.6. ennen ehtoopalv elusta litania v anhalla hautausmaalla ja ehtoopalv eluksen jälkeen kahvit ja tsuajut tsasounan pihalla. 29.6. ohjelmaan kuuluivat palvelukset, ristisaatto sekä litania kalmistolla. Palvelusten jälkeen oli ruoka ja kahvit tsasounan pihalla. Päiv äjuhla pidettiin tsasounan pihalla, missä kuulimme pyhiinv aeltajan laulun apostoli Pietarista ja Paav alista. Yhteisen hetken kruunasi paikalle saapuneen sotav eteraanin kertomus Hattuv aaran taisteluista samalla paikalla. Hattuv aaran kyläläiset hoitiv at kaikki praasniekkaan liittyv ät tarjoilut ja tsasounan pihan laittamisen itse. Koko juhla pidettiin ensimmäistä kertaa kokonaan tsasounalla. Iljan praasniekka pidettiin19. 20.7.2015. Praasniekan palvelukset alkoivat ristisaatolla 19.7. seurakuntatalolta kirkkoon klo 17. Palvelukset 20.7. toimitti KP Oulun metropoliitta Elia. Praasniekan teemana oli Lähimmäisyys, vapaaehtoisuus ja diakonia. Samasta aiheesta PSHV:n toiminnanjohtaja isä Sergius Colliander piti myös juhlapuheen päiv äjuhlassa. Muutoin tsuajuillan ohjelmassa oli tanhua, kantelemusiikkia Emilia Piipposen soittamana ja I lomantsin sekakuoro. Päiv äjuhlassa kuulimme Flamenco-musiikkia kitaralla Viljami Ov askai- 17
sen esittämänä. Ohjelmaan kuului perinteisesti myös yhteislaulu. Tänä vuonna kirkkokuoro oli opetellut tsuajuiltaa varten uusia pyhiinvaeltajan lauluja profeetta Eliasta, jotka varmasti jäävät myös tulevien vuosien juhlaohjelmistoon. Pirjo Puruskainen naisten avustamana ja Martat järjestivät juhla-ateriat. Ikonipiiri hoiti kahvituksen praasniekkapäivänä. Miestenpiiri järjesti teltat. Illanvietto Turun Martin ystävyysseurakunnan kanssa pidettiin Metsälässä. Tämä vuosi oli ensimmäinen, kun ystävyysseurakuntamatkoja järjestänyt Matti Äärilä ei enää ollut mukana. Matille ikuinen muisto! Ilomantsin ikonimaalarit järjestivät praasniekan ajaksi myyntinäyttelyn sekä kahvituksen. Kahvituksen tuotto meni ikonimaalareitten toiminnan hyväksi. Mutalahden praasniekkaa vietettiin 7. 8.9. Mutalahden praasniekan yhteydessä järjestettiin 8.9. ristisaatto Melaselkään, Suomen ja Venäjän rajavartioston kanssa ja Suomen ja Venäjän ortodoksisten kirkkojen kanssa. Ristisaattoon osallistui 50 ihmistä. Sonkajan tsasounan praasniekkaa juhlittiin 13. 14.9. Praasniekkojen ruokailussa ja tsuaju-illoissa oli vapaaehtoinen maksu. KIITOS KAIKILLE VAPAAEHTOISILLE JA JUHLIIN OSALLISTUNEILLE! 8.4.4 Elian kirkon ja tsasounien toiminnan tilinpäätös Elian kirkon ja tsasounien ympärillä tapahtuvan toiminnan (310 380) rahoitus-osuus oli vuonna 2015 verotuloista 2,7 % ja kokotalousarviosta 1,5 %. Suuri osa menoista ja tuloista kohdistui Elian kirkon toimintaan. Vuonna 2015 tuloja kertyi vähemmän ja menot olivat pienemmät verrattuna talousarviossa varattuihin määrärahoihin. Tilikauden ylijäämä ohjataan kirkon ja tsasounien kiinteistökulujen kattamiseen. Vuoden 2013 tulojen suuruus liittyy Elian kirkko 120 vuotta -hankkeeseen saatuun rahoitukseen 19197,67. Kirkkojen toiminta (310-380) Vuosi 2013 2014 2015 Tulot 32 489 14 568 12 924 Menot - 7 627-5 993-5 711 Toimintakate 24 861 8 575 7 213 %osuusverotuloista 3,8 % 3 % 2,7 % %osuus menoista 2,1 % 1,6 % 1,4 % 8.5.5 Vuonna 2015 toimitetut jumalanpalvelukset ja muut tilaisuudet JUMALANPALVELU KSEN TAI TILAISUUDEN NIMI Määrä srk:n keskus Möhkö Ehtoopalvelus 61 3 1 2 2 69 Pötönk. Hattuv. Mutalahti Sonkaja Huhus Parppeinvaara Suuri ehtoonjälkeinen palvelus Vähäinen ehtoonjälkeinen palvelus 3 3 0 18
Aamupalvelus 67 2 1 2 1 1 74 Vigilia 2 2 Liturgia 61 3 3 4 2 1 1 1 76 2271 25 42 126 34 18 6 18 2540 Kasteliturgia 0 Ennenpyhitettyjen lahjain liturgia 7 1 8 Hetkipalvelus 3 1 1 3 1 2 11 Ehtoollisella käyntejä Nimenantopalvelus 8. päivänä 1 1 Kirkottaminen 4 4 liittämi- Kirkkoon nen Kasteen ja mirhallavoitelun sakramentti Sairaan ripittäminen Sairaanvoitelun sakramentti Kodin ym. tilan pyhittäminen pyhittämi- Ikonin nen Katumuksen sakramentti sakra- Avioliiton mentti 11 11 4 4 81 81 27 27 3 3 5 5 2 1 3 15 15 Pieni vedenpyhitys 2 1 1 1 5 Suuri vedenpyhitys 1 1 Akatistos 55 55 Rukouspalvelus 166 1 2 1 1 171 Parastasis 0 Litania 12 2 3 2 1 2 22 Muistopalvelus 34 3 1 38 Hautauspalvelus 21 1 1 23 Kylänlukutilaisuus 0 19
Luento 0 Raamattutunti 0 Tiistaiseura 6 1 3 10 Seurakunnallinen kerho ym. tilaisuus Papiston pitämät uskontotunnit koulussa Kristinoppikoulutunnit 4 4 18 18 10 10 Jumalanpalveluksissa on ollut keskimäärin 20 30 kirkossakävijää. Suurin päivittäinen kävijämäärä oli 300 henkeä heinäkuun 20 päivänä. 9. Seurakuntatyön toimintamuodot 9.1 Aikuistyö Aikuistyö johdattaa seurakunnan jäsenet liturgisen elämän pariin ja syv entämään ortodoksista tietoutta. Tämä saav utettiin opetuspuheiden, lehtikirjoitusten, aikuispiirien ja seurakuntailtojen kautta. Seurakunnassa aloitettiin vuoden 2015 alusta liturgiassa uusi toimintatapa, jossa opetuspuheen voi pitää myös maallikko. Uudella toimintatavalla on arkkipiispa Leon siunaus. Tätä tehtävää hoitaa TT Juha Riikonen. 9.1.1 Seurakuntaillat Kevään 2015 toiminta alkoi uuden vuoden rukouspalveluksella. Sunnuntaina liturgian ja uuden vuoden rukoushetken jälkeen leikattiin Pyhä Basileioksen piirakka uuden vuoden kunniaksi. Opetusliturgia toimitettiin su 18.1. Kevään aikana seurakunta järjesti kaksi luentoa. Riina Nguyen Filantropia ry:stä ke 28.1. puhui aiheesta Nainen ortodoksisessa kirkossa ja Nunna Ksenia Lintulasta la 21.3. puhui aiheesta Pyhittäjä-äitien elämä. Ikonimaalauspiiri järjesti luentoihin kahvituksen Marjaana Laatikaisen johdolla. Syksyllä seurakunta yhteistyössä Ilomantsin kansalaisopiston kanssa järjesti ortodoksisuus tutuksi -kurssin. I lomantsissa ortodoksisuus on näkyv ästi esillä ja se on osa paikkakunnan identiteettiä. Ortodoksisuudesta monet tietäv ät ikonit ja kirkkomusiikin. Tällä yhteistyömuodolla haluttiin kutsua kaikkia ihmisiä tutustumaan ortodoksisen kirkon historiaan, tieteeseen ja oppiin. Opettajina toimivat kirkkoherra Ioannis Lampropoulos, kanttori Riikka Patrikainen ja TT Juha Riikonen. Syksyn illat alkoivat, 9.9.2015, TT Juha Riikosen luennolla Kirkkohistoria ja Uskonoppi. Toisen luennon piti kirkkoherra Ioannis Lampropoulos, 7.10.2015. Illan aihe: Sakramentit ja jumalanpalvelukset. Kanttori Riikka Patrikainen puhui kirkkomusiikista ke 11.11.2015. Ortodoksisuus -tutuksi päättyi 9.12.2015 kirkkoherran ja kanttorin yhteisellä luennolla Ikonit, kirkko ja jumalanpalvelus, Elian kirkon opastus. Kevään ja syksyn seurakuntailtoihin osallistui keskimäärin 15 25 ihmistä. Tilaisuuksien alussa oli kahvitus. Kahvijärjestelystä huolehti ikonimaalauspiiri. Vuoden aikuiskasvatuksen suunnitelma toteutetaan kuunnellen seurakuntalaisten toiveita. Seurakunta mahdollisuuksien mukaan on kannustanut ja tukenut taloudellisesti seurakuntalaisia/luottamushenkilöitä osallistumaan Valamon kansalaisopiston järjestämiin kursseihin. 20
9.1.3 Aikuisten piirit Miestenpiiri jatkoi toimintaansa. Miestenpiiri kokoontui joka kuukauden ensimmäinen kesk i- v iikko. Vastuuhenkilönä toimi Pekka Jeskanen. Miehet osallistuv at hautausmaan kev ättalkoisiin. Naistenpiiri kokoontui kerran kuussa. Vastuuhenkilönä oli Maire Purmonen. Tammikuussa piiri osallistui Ksenia Pietarilaisen liturgiaan. Helmikuussa oli virpokukkien askartelua. Maaliskuulla piiriläiset kuuntelivat luentoa "Nainen ortodoksisessa kirkossa", elokuulla piiri kävi siivoamassa Sonkajanrannan kirkossa 100-vuotisjuhlia varten. Syyskuussa Juha Riikonen piti luennon v apaaehtoisesta lähimmäisen palv elemisesta ja loppuv uodesta piiriläiset osallistuivat vapaaehtoisten kiitoskahveille ja puurojuhlaan. Tiistaiseuratoimintaa on Ilomantsissa, Mutalahdessa ja Hattuvaarassa. Tiistaiseura on ollut mukana järjestämässä joulupuurojuhlaa, kirkkokahv eja ja työttömien ruokailuja. I lomantsin tiistaiseura kokoontuu seurakuntatalolla ja kodeissa. Mutalahden ja Hattuvaaran tiistaiseurat kokoontuvat kodeissa. Tiistaiseurojen aloittajaisliturgia toimitettiin pokrovana 1.10. Mutalahdessa, jonka jälkeen syötiin perinteisesti kylätalolla. Ilomantsin tiistaiseurojen kevään päättäjäiset pidettiin helluntaina 24.5. isä Janniksen ja Riikan kotona. Seurakunnan seniorien ikonimaalauspiiri kokoontui seurakuntasalilla maanantaiaamuisin. Piiriä ohjaa ikonimaalari Anu Koiv uniemi. Seniorien ikonimaalauspiiri järjesti kolmipäiväisen ikonimaalausleirin keväällä ja alkusyksystä. Ilomantsin kansalaisopisto tarjosi syksyn aikana ikonimaalauksen, kultauksen ja kirkkotekstiilien teon opetusta, opettajana toimi Marjaana Laatikainen. Helmikirjontaikonit ovat saaneet Marjaanan piirissä suuren suosion ja tuoneet uusia tekijöitä piiriin. Kansalaisopiston kev ätnäyttelyssä oli esillä muutamia töitä, jotka innostiv at ihmisiä kokeilemaan harrastusta. E-kerho eli Eeva-kerho jatkoi toimintansa joka toinen keskiviikko. Keväällä toimi myös toinen Eevan Ikosen ohjaama ryhmä. Kevään kerhot kokoontuivat seurakuntatalolla ja syksyllä vanhassa pappilassa. 9.1.4 Retket ja tapahtumat Seurakunta järjesti seurakuntamatkan Sonkajanrannan praasniekkaan. Vuoden tauon jälkeen järjestettiin myös hiihtoristisaatto 7.3. Ladun tekiv ät Jorma Sav inainen ja Väinö Leppänen. Alkajaisiksi I rene Tuominen otti hiihtäjät v astaan Sonkajan tsasounalla ja Leena Tiittanen tarjosi ristisaattolaisille välipalan kotonaan Julunniemessä. Lasaruksen lauantaina 28.3. askarreltiin virpovitsoja kirkkoon ja kotiin. Ohjaajana oli Tiina Ihanus. Aikuistoimikunta järjesti teehetken kirkossa palmusunnuntain ehtoopalveluksen jälkeen. Palmusunnuntain sävelhartaus pidettiin 29.3. Taipaleen kuoron ja Ilomantsin kuoron yhteisellä ohjelmistolla, jota yhteisessä koulutuksessa on harjoiteltu. Juha Riikonen piti opetuspuheen suuresta viikosta sävelhartaudessa. Tuomaan sunnuntaina seurakunta järjesti matkan Lintulan ja Valamon luostareihin 12.4. Lintulan luostarissa oli liturgia. Valamossa tutustuimme pääkirkkoon sekä Hengellisyys kansantaiteissa -näyttelyyn kulttuurikeskuksessa. Pötönkankaan hautausmaan talkoot 12.5. keräsivät yhteen suuren määrän talkoolaisia ja toimintakeskuksen väkeä. Työn päätteeksi Maija-Liisa Jeskanen järjesti talkoolaisille maittavan kalakeiton. Se nautittiin kappelilla. Kokonniemen talkoisiin toukokuussa osallistui I lomantsin päiv ätoiminnan asiakkaat, seurakunnan naistenpiiri, Jorma Sav inainen, sekä Aulis ja Marjaana Laatikainen. 21