Pohjola tilastoina 2016
Pohjola tilastoina 2016 Toimittajat: Klaus Munch Haagensen, Danmarks Statistik (Tanskan tilastokeskus), Ulla Agerskov, Pohjoismaiden ministerineuvosto. Tietokanta: Troels A. Vestergaard, Danmarks Statistik (Tanskan tilastokeskus) ANP 2016:760 ISBN 978-92-893-4690-0 (PRINT) ISBN 978-92-893-4691-7 (PDF) http://dx.doi.org/10.6027/anp2016-760 ISSN 2414-6587 (ONLINE) ISSN 2414-6579 (PRINT) Pohjoismaiden ministerineuvosto 2016 Kuvat: Scanpix Paino: Rosendahls Painos: 500 Printed in Denmark 2 Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö on yksi maailman laajimpia alueellisia yhteistyömuotoja. Yhteistyön piiriin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Pohjoismaista yhteistyötä tehdään politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla tärkeänä osana eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Pohjoismaisen yhteisön tavoitteena on vahva Pohjola vahvassa Euroopassa. Pohjoismainen yhteistyö pyrkii vahvistamaan pohjoismaisia ja alueellisia etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maiden yhteiset arvot lujittavat osaltaan Pohjolan asemaa yhtenä maailman innovatiivisimmista ja kilpailukykyisimmistä alueista.
Pohjola tilastoina 2016 3
4 Lisää tilastoja osoitteessa www.norden.org/tietoa
Esipuhe Pohjoismaat ovat yksittäin pieniä, mutta yhdessä niiden merkitys kasvaa. Tiesitkö, että Pohjola muodostaa maailman kahdenneksitoista suurimman talouden, kun maiden bruttokansantuotteet lasketaan yhteen? Tai että Pohjola on pinta-alaltaan suurempi kuin Intia, mikä tekee Pohjolasta maailman seitsemänneksi suurimman alueen? Pohjola tilastoina 2016 antaa pienen katsauksen lukuihin, jotka kuvaavat Pohjolan yhteiskuntia. Tiesitkö esimerkiksi, että islantilaiset käyvät teatterissa kaksi kertaa niin usein kuin norjalaiset, tanskalaiset ja ruotsalaiset? Mikäli haluat tutustua pohjoismaisiin tilastoihin tarkemmin, vieraile osoitteessa www.norden.org/tietoa. Sivustolta pääsee esimerkiksi pohjoismaiseen tilastopankkiin, jossa on lisää mielenkiintoisia lukuja vertailtavaksi. Mukavia lukuhetkiä! 5
Symbolit Ei yhtään - Vähemmän kuin puolet 0 Tieto ei ole sovellettavissa. Tieto puuttuu.. Linkki tietokantaan : Maakoodit Tanska Färsaaret Grönlanti Suomi Ahvenanmaa Islanti Norja Ruotsi Pohjoismaat Euroalue Euroopan unioni DK FO GL FI AX IS NO SE NR EA EU 6
Sisältö / aihealueet Pohjoismaat...8 Pohjoismaat kansainvälisissä yhteyksissä...10 Ilmasto ja energia... 16 Työmarkkinat...24 Tutkimus ja koulutus...32 Innovaatio ja luovuus... 40 Sosiaalipalvelut ja yhdenvertaisuus...46 Luottamus ja avoimuus...52 Talous... 58 7
Pohjoismaat Tanska Pinta-ala km 2 43 561 Väkiluku 5 707 251 Valtiomuoto Perustuslaillinen monarkia Valtionpäämies Kuningatar Margareeta II Pääkaupunki 1 280 371 (Kööpenhamina) Färsaaret Pinta-ala km 2 1 396 Väkiluku 48 704 Valtiomuoto Itsehallinto, osa Tanskan kuningaskuntaa Valtionpäämies Kuningatar Margareeta II Pääkaupunki 20 521 (Tórshavn) Grönlanti Pinta-ala km 2 2 166 086 Väkiluku 55 847 Valtiomuoto Itsehallinto, osa Tanskan kuningaskuntaa Valtionpäämies Kuningatar Margareeta II Pääkaupunki 17 316 (Nuuk) Ruotsi Pinta-ala km 2 447 435 Väkiluku 9 851 017 Valtiomuoto Perustuslaillinen monarkia Valtionpäämies Kuningas Kaarle XVI Kustaa Pääkaupunki 2 231 439 (Tukholma) 8
Suomi Pinta-ala km 2 338 430 Väkiluku 5 487 308 Valtiomuoto Tasavalta Valtionpäämies Presidentti Sauli Niinistö Pääkaupunki 1 122 101 (Helsinki) Ahvenanmaa Pinta-ala km 2 1 581 Väkiluku 28 916 Valtiomuoto Itsehallinto, osa Suomen tasavaltaa Valtionpäämies Presidentti Sauli Niinistö Pääkaupunki 11 461 (Maarianhamina) Norja Pinta-ala km 2 323 781 Väkiluku 5 213 985 Valtiomuoto Perustuslaillinen monarkia Valtionpäämies Kuningas Harald V Pääkaupunki 1 252 923 (Oslo) Islanti Pinta-ala km2 103 492 Väkiluku 332 529 Valtiomuoto Tasavalta Valtionpäämies Presidentti Guðni Jóhannesson Pääkaupunki 213 619 (Reykjavik) 9
AVAINLUVUT 2015* Pohjoismaat kansainvälisissä yhteyksissä *2015 tai uusin saatavilla oleva luku. Tässä taulukossa Pohjoismaat käsittävät Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan. EU: Euroopan unionin 27 tai 28 jäsenmaata 1. tammikuuta 2013 tai 1. tammikuuta 2014 lähtien. PPS: Purchasing power standards ostovoimapariteetti, jonka avulla maiden välisiä hintaeroja on mahdollista vertailla eri hintatasosta huolimatta. 10
Kokonaispinta-ala 1 000 km² YHDYSVALLAT 9 832 EU 4 307 POHJOISMAAT 1 147 JAPANI 378 PELTOA 7,3 % 24,0 % 11,6 % 16,6 % METSÄÄ 56,1 % 37,1 % 68,5 % 33,9 % 11
Väkiluku (miljoonaa) POHJOISMAAT 27 EU 509 JAPANI 127 YHDYSVALLAT 321 Asukastiheys (asukkaita/km²) POHJOISMAAT 17 EU 118 JAPANI 336 YHDYSVALLAT 33 12
Kokonaishedelmällisyysluku POHJOISMAAT 1,8 EU 1,6 JAPANI 1,4 YHDYSVALLAT 1,9 Keskimääräinen elinikä (vuotta) Naiset 75 80 85 90 YHDYSVALLAT 81,4 EU 83,6 POHJOISMAAT 83,8 JAPANI 86,8 Miehet 75 80 85 90 YHDYSVALLAT 76.6 EU 78.1 POHJOISMAAT 79.7 JAPANI 80.5 13
BKT (mrd. Yhdysvaltain dollaria) POHJOISMAAT 1 277 EU 19 191 JAPANI 4 738 YHDYSVALLAT 17 947 BKT asukasta kohden (ostovoimakorjattu, Yhdysvaltain dollaria) POHJOISMAAT 48 335 EU 37 691 JAPANI 36 581 YHDYSVALLAT 54 353 BKT vuosikasvu (prosenttia) POHJOISMAAT 2,2 EU 2,0 JAPANI 0,5 YHDYSVALLAT 2,4 14
Kokonaisveroaste (prosenttia BKT:sta) POHJOISMAAT EU JAPANI YHDYSVALLAT 43 38 30 26 Tuonti ja vienti (mrd. Yhdysvaltain dollaria) 2 500 2 000 2 248 2 191 2 374 1 500 1 633 1 000 500 512 432 699 799 0 POHJOISMAAT EU JAPANI YHDYSVALLAT 15
16 Vuoden 1995 jälkeen Pohjoismaiden taloudet ovat lähes kaksinkertaistuneet samaan aikaan, kun hiilidioksidipäästöt ovat supistuneet lähes 20 prosenttia.
Ilmasto ja energia 17
Pohjoismaiden pääkaupunkien keskilämpötila 10 Celsiusastetta 8 6 4 2 0 2 DK FO GL FI AX IS NO SE Keskilämpötila 1961 1990 Keskilämpötila 1990 2015 Temp01. Tanska, Grönlanti ja Ahvenanmaa: tiedot vuodelta 1990 2014. Islanti: tiedot vuodelta 1997 2015. Kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden 16 CO 2 -vastineet, tonnia 14 12 10 8 6 4 2 0 DK FI IS NO SE NR EU28 1990 2000 2014 : Indic302 ja Popu02 18 ILMASTO JA ENERGIA
Kotimainen energiantuotanto 2014 Pohjola 1% 18% 9% 37% 35% Hiili Öljy Kaasu Uusiutuva energia Ydinvoima Ener06 EU28 30% 20% 9% Hiili Öljy Kaasu 26% 15% Uusiutuva energia Ydinvoima Ener06 ILMASTO JA ENERGIA 19
Energialähteet 2014 Pohjola 1% 7% Hiili 37% 30% Öljy Kaasu Ydinvoima 17% 8% Uusiutuva energia Muut Ener05 EU28 1% 13% 17% Hiili 14% Öljy 21% 34% Kaasu Ydinvoima Uusiutuva energia Muut Ener05 20 ILMASTO JA ENERGIA
Energian loppukulutus 2014 Pohjola 3% 14% 34% Teollisuus Liikenne 23% Kotitaloudet Maatalous ja kalatalous 26% Palvelut ja muut toimialat Ener10 EU28 25% 0% 14% 27% Teollisuus Liikenne Kotitaloudet Maatalous ja kalatalous 34% Palvelut ja muut toimialat Ener10 ILMASTO JA ENERGIA 21
Ympäristökuormituksen irtikytkentä talouskasvusta 150 1995=100 Pohjola 140 130 120 110 100 90 80 70 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 + 46 % - 20 % BKT Kasvihuonekaasupäästöt 150 140 130 120 110 100 90 80 70 1995=100 EU28 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 + 36 % - 19 % BKT Kasvihuonekaasupäästöt Indic401 22 ILMASTO JA ENERGIA
Ympäristöverot 8 Prosenttia verojen kokonaismäärästä 6 4 2 0 Pohjola 2006 Pohjola 2014 EU28 2006 EU28 2014 Pilaantumiseen ja luonnonvarojen käyttöön liittyvät verot Liikenneverot Energiaverot Pubs15 Luomuviljely 25 Prosenttia koko peltoalasta 20 15 10 5 0 DK FI AX IS NO SE 2000 2014 Area02 ja Oeko01. Peltoala yhteensä: pellot, pysyvät nurmet ja laitumet. Ruotsi: vuoden 2000 tiedot ovat vuodelta 2002. Ahvenanmaa: vain peltomaata. ILMASTO JA ENERGIA 23
24 Kaksi kolmasosaa Pohjoismaiden naisista käy kokopäivätöissä.
Työmarkkinat 25
Työllisyysaste 2015 100 Prosenttia kaikista 15 64 vuotiaista 80 60 40 20 0 DK FO GL FI AX IS NO SE NR EU28 Miehet Naiset Work02. Ahvenanmaa: tiedot vuodelta 2011. Grönlanti, Färsaaret ja EU28: tiedot vuodelta 2014. Työvoima sukupuolen mukaan 2015 Pohjola EU28 48% 52% Miehet Naiset 46% 54% Miehet Naiset Work02 26 TYÖMARKKINAT
Työttömyysaste 12 Prosenttia kaikista 15 64 vuotiaista 10 8 6 4 2 0 2000 2005 2010 2015 2000 2005 2010 2015 Pohjola EU28 Work02 Nuorten työttömyysaste 2015 25 Prosenttia kaikista 15 24 vuotiaista 20 15 10 5 0 Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Pohjola EU28 2000 2015 Work02 TYÖMARKKINAT 27
Poissaolo työstä vähintään viikon sairauden vuoksi 5 Prosenttia työvoimasta 4 3 2 1 0 DK FI IS NO SE 1990 2000 2014 Soci02 Poissaolo työstä vähintään viikon sairauden vuoksi 2014 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Prosenttia työvoimasta DK FI IS NO SE Miehet Naiset Soci02 28 TYÖMARKKINAT
Äitiys ja isyysvapaa 7 Äitiys ja isyysvapaan määrä päivinä asukasta kohden 6 5 4 3 2 1 0 DK FI IS NO SE NR 2000 2014 Soci04 35 Prosenttia miesten käyttämiä isyysvapaita 30 25 20 15 10 5 0 DK FI IS NO SE NR 2000 2014 Soci04 TYÖMARKKINAT 29
Vuotuiset mediaanitulot 2015 35 000 PPS/euro 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 DK FI IS NO SE Yksinhuoltaja Kaksi tai useampia aikuisia, joilla huollettavia lapsia Inco02. Ruotsi: tiedot vuodelta 2014. PPS: Purchasing power standards ostovoimapariteetti, jonka avulla maiden välisiä hintaeroja on mahdollista vertailla eri hintatasosta huolimatta. 30 TYÖMARKKINAT
TYÖMARKKINAT 31
Pohjoismaissa on lääkäreitä nykyään kolme kertaa enemmän asukasta kohden kuin 60-luvulla. 32
Tutkimus ja koulutus 33
Koulutustaso (ikäryhmä 25 74 vuotta) 2015 Pohjola 3% 19% Peruskoulu 34% Toisen asteen koulutus Korkeakoulututkinto 44% Määrittelemätön tai tuntematon taso Educ01 EU28 0% 28% 27% Peruskoulu Toisen asteen koulutus Korkeakoulututkinto 45% Määrittelemätön tai tuntematon taso Educ01 34 TUTKIMUS JA KOULUTUS
Koululaisten osaaminen, PISA 2012 Lukutaito Matematiikan osaaminen Luonnontieteen osaaminen Japani 538 Etelä Korea 554 Japani 547 Etelä Korea 536 Japani 536 Suomi 545 Suomi 524 Sveitsi 531 Viro 541 Kanada 523 Alankomaat 523 Etelä Korea 538 Irlanti 523 Viro 521 Puola 526 Puola 518 Suomi 519 Kanada 525 Viro 516 Kanada 518 Saksa 524 Uusi Seelanti 512 Puola 518 Alankomaat 522 Australia 512 Belgia 515 Irlanti 522 Alankomaat 511 Saksa 514 Australia 521 Belgia 509 Itävalta 506 Uusi Seelanti 516 Sveitsi 509 Australia 504 Sveitsi 515 Saksa 508 Slovenia 501 Yhd. kuningask. 514 Ranska 505 Irlanti 501 Slovenia 514 Norja 504 Uusi Seelanti 500 Tšekki 508 Yhd. kuningask. 499 Tanska 500 Itävalta 506 Yhdysvallat 498 Tšekki 499 Belgia 505 Tanska 496 Ranska 495 OECD 501 OECD 496 OECD 494 Ranska 499 Tšekki 493 Yhd. kuningask. 494 Tanska 498 Italia 490 Islanti 493 Yhdysvallat 497 Itävalta 490 Luxemburg 490 Espanja 496 Unkari 488 Norja 489 Norja 495 Portugali 488 Portugali 487 Unkari 494 Espanja 488 Italia 485 Italia 494 Luxemburg 488 Espanja 484 Luxemburg 491 Israel 486 Slovakia 482 Portugali 489 Islanti 483 Yhdysvallat 481 Ruotsi 485 Ruotsi 483 Ruotsi 478 Islanti 478 Slovenia 481 Unkari 477 Slovakia 471 Kreikka 477 Israel 466 Israel 470 Turkki 475 Kreikka 453 Kreikka 467 Slovakia 463 Turkki 448 Turkki 463 Chile 441 Chile 423 Chile 445 Meksiko 424 Meksiko 413 Meksiko 415 Pisa01 TUTKIMUS JA KOULUTUS 35
Yliopisto ja korkeakouluopiskelijat Prosenttia kaikista 20 39 vuotiaista 25 20 15 10 5 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 DK GL FI AX IS NO SE Educ02 ja Popu02 16 Prosenttia kaikista 20 39 vuotiaista, Pohjola yhteensä 14 12 10 8 6 4 2 0 2000 2006 2013 Miehet Naiset Educ02 ja Popu02 36 TUTKIMUS JA KOULUTUS
Taloudellinen tuki opiskelijoille 2015 1 400 Euroa kuukaudessa 1 200 1 000 800 600 400 200 DK FI IS NO SE Opintotuki Opintolaina Educ07 Filosofian tohtorit 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Miljoonaa asukasta kohti DK FI NO SE EU28 Miehet Naiset Phdg02. EU28: tiedot vuodelta 2013. TUTKIMUS JA KOULUTUS 37
Tutkimus ja kehittämistoiminnan henkilöstö 3,0 Prosenttia työvoimasta 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 DK FI IS NO SE EU28 2000 2005 2014 Rede04 Valtion tutkimus ja kehittämistoiminnan menot Prosenttia BKT:sta 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 DK FI IS NO SE EU28 2000 2005 2014 Rede01 38 TUTKIMUS JA KOULUTUS
Uudet yritykset Indeksi 2007 = 100 160 150 140 130 120 110 100 90 80 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Pohjola Saksa UK Yhdysvallat Australia Entp02 TUTKIMUS JA KOULUTUS 39
Vuodesta 2000 alkaen muut mediat kuin kirjat ovat Pohjoismaissa kasvattaneet osuuttaan 20 80 prosenttia, kun samanaikaisesti kirjalainojen määrä on laskenut 10 20 prosenttia. 40
Innovaatio ja luovuus 41
Patentit 2015 600 Miljoonaa asukasta kohti 500 400 300 200 100 0 DK FI IS NO SE Jätetyt hakemukset Myönnetyt patentit Pate01 Työllisyys kulttuurialalla Prosenttia työvoimasta 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 DK FI IS NO SE EU28 Cult23 42 INNOVAATIO JA LUOVUUS
Kulttuurin ja vapaa ajan toiminnan julkinen rahoitus 2014 Euroa asukasta kohden 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 DK FO GL FI IS NO SE EU28 Cult20. Färsaaret: tiedot vuodelta 2009. Grönlanti: tiedot vuodelta 2012. Kulttuurin ja vapaa-ajan toiminnan julkinen rahoitus Indeksi 2000=100 210 190 170 150 130 110 90 70 50 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 DK FO GL FI NO SE EU28 : Cult20 INNOVAATIO JA LUOVUUS 43
Elokuvaensi illat 2015 Prosenttia pohjoismaisista elokuvaensi illoista 30% 22% DK FI IS 17% 5% 26% NO SE Cult05 Elokuvaensi-illat 2015 300 Lukumäärä 250 200 150 100 50 0 DK FO GL FI IS NO SE Kotimainen Ulkomainen : Cult05 44 INNOVAATIO JA LUOVUUS
Teatterikäynnit 2015 Käyntien määrä sataa asukasta kohden 90 80 70 60 50 40 30 20 10 DK FO GL FI IS NO SE Cult15. Islanti ja Grönlanti: tiedot vuodelta 2014. Ruotsi: tiedot vuodelta 2010. INNOVAATIO JA LUOVUUS 45
Pohjoismaalaisten naisten elinajanodote on nyt 84 vuotta. 60-luvun alussa naisten elinajanodote oli vain 74 vuotta. 46
Sosiaalipalvelut ja yhdenvertaisuus 47
Gini-kerroin 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 DK FO GL FI AX IS NO SE EU28 2005 2014 : Gini01. Färsaaret: vuoden 2005 tiedot ovat vuodelta 2009. Ahvenanmaa: vuoden 2014 tiedot ovat vuodelta 2013. Köyhyysriski 2014 25 Prosenttia kotitalouksista 20 15 10 5 0 DK FI IS NO SE EU27 Yksinhuoltaja Kaksi tai useampia aikuisia, joilla huollettavia lapsia Riop01 48 SOSIAALIPALVELUT JA YHDENVERTAISUUS
Toimeentulotuen saajat 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Prosenttia yli 18-vuotiaista DK FO FI IS NO SE 2000 2005 2010 2013 : Soci12. Färsaaret: vuoden 2013 tiedot ovat vuodelta 2011. Suomi ja Norja: vuoden 2013 tiedot ovat vuodelta 2012. Sosiaalimenojen rahoituksen lähteet 2013 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Prosenttiosuus kokonaiskustannuksista DK FO FI IS NO SE Viranomaiset Työnantajat Vakuutukset Muut keinot Soex06 SOSIAALIPALVELUT JA YHDENVERTAISUUS 49
Sukupuolten palkkaero (miesten eduksi) 24 Ero prosentteina 22 20 18 16 14 12 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 DK FI IS NO SE EU27 Indic109 Kansallisiin parlamentteihin valitut, viimeisimmät vaalit 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Prosenttia DK FO GL FI AX IS NO SE EU Miehet Naiset Ele03 50 SOSIAALIPALVELUT JA YHDENVERTAISUUS
Hyväksytyt äänet kaksissa viimeisimmissä kansallisissa vaaleissa 100 Prosenttia 80 60 40 20 0 DK FO GL FI AX IS NO SE EU Edelliset vaalit Viimeisimmät vaalit Ele01 SOSIAALIPALVELUT JA YHDENVERTAISUUS 51
Viime vuosina Pohjoismaihin tehtyjen turvapaikkahakemusten määrä on vaihdellut 45 000 ja 75 000 vuosittaisen hakemuksen välillä. 52
Luottamus ja avoimuus 53
Siirtolaisuus Pohjoismaista 2015 Pohjoismaiden välinen 18% 27% Puola ja Baltia Muu ETA 10% Muu Eurooppa 1% 9% 6% Amerikka Afrikka 4% 25% Aasia Muut Migr02. Suomi: tiedot vuodelta 2014. Maahanmuutto Pohjoismaihin 2015 3% 13% Pohjoismaiden välinen Puola ja Baltia 29% 11% Muu ETA Muu Eurooppa Amerikka 9% 6% 7% 22% Afrikka Aasia Muut Migr01 54 LUOTTAMUS JA AVOIMUUS
Turvapaikkahakemukset Pohjoismaissa 2015 Hakemusten osuus 4% 2% 0% 12% DK FI IS NO SE 82% Migr04 Turvapaikkahakemukset ja myönteiset päätökset Pohjoismaissa 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 Hakemukset Myönteiset päätökset Migr04 LUOTTAMUS JA AVOIMUUS 55
Ilman huoltajaa turvapaikkaa hakevat lapset 60 000 Hakemusten määrä 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Pohjola EU28 (paitsi DK, FI ja SE) Migr05 56 LUOTTAMUS JA AVOIMUUS
LUOTTAMUS JA AVOIMUUS 57
Viidesosa Pohjoismaiden ulkomaankaupasta on kauppaa muiden Pohjoismaiden kanssa. 58
Talous 59
AVAINLUVUT 2015* Talous Työttömyys (prosenttia) TANSKA 6,3 SUOMI 9,6 ISLANTI 4,2 NORJA 4,5 RUOTSI 7,6 : Key01. *2015 tai uusin saatavilla oleva luku. EA19: 19 EU:n jäsenvaltiota, jotka olivat ottaneet 1. tammikuuta 2015 mennessä euron valuutakseen. 60
Taloudellinen kasvu (prosenttia) 1,2 0,2 4,0 1,6 4,1 Vaihtotaseen ylijäämä (prosenttia BKT:sta) 7,0 0,1 4,2 8,7 5,8 Korko (prosenttia) 0,7 0,7 6,3 1,6 0,7 Julkisen sektorin ylijäämä (prosenttia BKT:sta) -2,1 Kuluttajahintojen nousu (2014 2015, prosenttia) 0,2-2,7-0,2-0,5 0,3 5,7 2,0 0,0 0,7 61
BKT henkeä kohti PPS/euro 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Pohjola EU28 Indic102. PPS: Purchasing power standards ostovoimapariteetti, jonka avulla maiden välisiä hintaeroja on mahdollista vertailla eri hintatasosta huolimatta. 49 000 PPS/euro 44 000 39 000 34 000 29 000 24 000 19 000 DK FI AX IS NO SE EU28 Indic102. PPS: Purchasing power standards ostovoimapariteetti, jonka avulla maiden välisiä hintaeroja on mahdollista vertailla eri hintatasosta huolimatta. 62 TALOUS
BKT reaalinen vuosikasvu Prosenttia 6 4 2 0 2 4 6 Pohjola EA19 Indic401. EA19: 19 EU:n jäsenvaltiota, jotka olivat ottaneet 1. tammikuuta 2015 mennessä euron valuutakseen. 15 Prosenttia 10 5 0 5 10 DK FI IS NO SE EA19 Indic401. EA19: 19 EU:n jäsenvaltiota, jotka olivat ottaneet 1. tammikuuta 2015 mennessä euron valuutakseen. TALOUS 63
Kauppatase vienti miinus tuonti Prosenttia bruttokansantuotteesta 20 15 10 5 0 5 10 15 20 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 DK FI IS NO SE Fotr49 ja Naac01 Pohjoismaiden välinen kauppa 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 Prosenttia koko viennistä DK FI IS NO SE Fotr44 64 TALOUS
Pohjoismaiden välinen kauppa Prosenttia koko tuonnista 32 30 28 26 24 22 20 18 16 DK FI IS NO SE Fotr43 TALOUS 65
66 TALOUS
TALOUS 67
Pohjoismaiden ministerineuvosto Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org Pohjola tilastoina 2016 Tässä julkaisussa on vain pieni valikoima pohjoismaisia tilastoja. Vieraile osoitteessa www.norden.org/tietoa ja tutustu tarkemmin Pohjolan ja Pohjoismaiden lukuihin sekä tilastoihin. ANP 2016:760 ISBN 978-92-893-4690-0 (PRINT) ISBN 978-92-893-4691-7 (PDF) ISSN 2414-6587 (ONLINE) ISSN 2414-6579 (PRINT)