Aika: 6.2.2015 klo 8.07-10.00 Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala, 2. vpj. Kankaala Kari johtaja Tampere Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti, 1. vpj. Sorvanto Jarkko vt. kaupunginjohtaja Ylöjärvi Viitasaari Olli kunnanjohtaja Lempäälä Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere 1/17
KÄSITELTÄVÄT ASIAT ****** 3 16 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 17 MAAKUNTAKAAVA 2040, LUONNOSVAIHE 4 *** 5 18 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN RAKENNE- JA RAHOITUSUUDISTUS, JATKOKÄSITTELY 5 19 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 8 * 11 20 OSALLISTUMINEN VALTAKUNNALLISEEN HENKILÖLIIKENNETUTKIMUKSEEN 2016 11 21 KUNTAJOHTAJAKOKOUKSEN TYÖMATKA KEVÄÄLLÄ 2015 13 22 KESKUSTELTAVAT ASIAT 14 23 PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET 16 24 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17 2/17
****** 16 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (5 min.) Muistio 23.1., liitteenä. Keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu AiRRport-konsepti Mediajulkistus 19.2, esittely seutuhallitukselle 25.3, esitys jatkotoimenpiteistä PN, Ka- Ka, JaJo KJK 6.3.2015 EU-yhteystoiminta PN Hallitusohjelmatavoitteet Seutuhallitus evästi 28.1, jatkovalmistelu PN kjk ja päätös sh 18.2. Julkistaminen? TAPRE-loppuraportti Tiedoksi SH:lle 18.2. PN KJK:n varapuheenjohtajien Käsittelyssä SH:ssa 18.2. PN nimeäminen Yhtymäkokous Kokoontuu 11.2. JP 3/17
17 MAAKUNTAKAAVA 2040, LUONNOSVAIHE Seutujohtaja Nurminen Pirkanmaan liitto on kutsunut kuntajohtajat Pirkanmaan maakuntakaavaluonnos 2040 -tilaisuuteen perjantaina 6.2.klo 12.00-15.30. Asialistalla on mm. maakuntakaavaluonnoksen 2040 palveluverkko, kauppa, taajamat ja työpaikka-alueet. Kooste maakuntakaavan alustavasta luonnoksesta on esitelty maakuntavaltuuston kokouksessa 15.12.2014. Maakuntavaltuuston poliittiset ryhmät antoivat siitä kannanottonsa. Rakennesuunnitelma 2040 on hyväksyttävänä valtuustoissa. Rakennesuunnitelmaa ja maakuntakaavaa on yhteen sovitettu matkan varrella ja erot ovat pienentyneet. Luonnos käsitellään 16.2. maakuntahallituksessa ja se tulee nähtäville maaliskuun alkupuolella. Lausuntoaikaa kunnilla on 2 kk. Liitteet: - Maakuntakaavan alustava luonnosmateriaali, mkv 15.12.2014 - Pirkanmaan palveluverkko 2040 - Suunnat Pirkanmaan kasvulle ja työlle työpaikka-alueet 2040 - Tampereen läntiset väylähankkeet - Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman tiivistetty esitys Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 6.2.2015 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää valmistautua keskusteluun maakuntakaavaluonnoksesta. Päätös. Kuntajohtajakokous totesi, että maakuntakaavan nähtäville asettamisen ajankohtaa tulee siirtää, jotta kaavan puutteista ja kuntakohtaisista ongelmista voidaan vielä keskustella. 4/17
*** 18 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN RAKENNE- JA RAHOITUSUUDISTUS, JATKOKÄSITTELY Seutujohtaja Nurminen 19.1.2015 Hallitus on 4.12.2014 antanut eduskunnalle esitykset toisen asteen koulutuksen rakenne- ja rahoitusuudistusta toteuttavasta lainsäädännöstä. Rakenneuudistuksen tavoitteet ja toteutus Uudistuksen tavoitteena on tehostaa koulutusjärjestelmän toimintaa ja vahvistaa koulutuksen järjestäjien edellytyksiä vastata laadukkaalla koulutuksella nykyistä joustavammin opiskelijoiden, työelämän, muun yhteiskunnan sekä alueiden muuttuviin tarpeisiin. Tarkoituksena on uudistaa merkittävästi toimintatapoja ja rakenteita sekä sopeutua tilanteeseen, jossa koulutuksen vähentyvät voimavarat käytetään entistä vaikuttavammin ja tuottavammin. Rakenneuudistuksella tähdätään elinvoimaiseen ja monipuoliseen lukiokoulutuksen järjestäjäverkkoon, joka muodostuisi erilaisista järjestäjistä, jotka voivat palvella yhtä kuntaa laajempaa aluetta. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko muodostuisi monialaisista, koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoiman kattavista ja erikoistuneista koulutuksen järjestäjistä. Ylläpitäjät hakevat järjestämisluvat 2015 vuoden aikana. Uudistuksen keskeiset periaatteet ovat ylläpitäjäneutraliteetti ja opiskelijoiden vapaa hakeutumisoikeus. Rakenteiden rinnalla uudistetaan rahoitusjärjestelmää ja rahoituksen tasoa. Koulutuksen rahoitus pohjautuisi jatkossa toteutuneen kustannustason sijasta valtion talousarvion määrärahatasoon sisältäen kunnan rahoitusosuuden lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa. Rahoitus muodostuisi pääasiassa perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitusosuuksista. Perusrahoituksen osuus olisi 49 % ja sen keskeinen tekijä olisi opiskeluaika. Suoritusrahoituksen osuus olisi 45-47 % koulutusmuodon mukaan ja keskeinen tekijä olisi tutkintojen määrä. Uudistusten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2017. Rahoituksen osalta esitetään 4-5 vuoden siirtymäaikaa. Järjestämislupien myöntämisen kriteerit Lailla on tarkoitus muuttaa lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan myöntämistä ja peruuttamista koskevia säännöksiä. Vanhojen säännösten perusteella myönnettyjen koulutuksen järjestämislupien voimassaolo päättyisi. Järjestämisluvista päättäisi edelleen opetus- ja 5/17
kulttuuriministeriö. Ohjeet uusien järjestämislupien hakemiseksi saataneen kuntiin lakiehdotuksen tultua hyväksytyksi. Järjestämislupien myöntämistä arvioidaan seuraavin kriteerein: Lukiokoulutus, mm.: - Koulutuksen tarve (riittävä opiskelija- ja väestöpohja) - Taloudelliset edellytykset (vakavaraisuus, kustannustehokkuus, valtion- ja kuntaosuuksien riittävyys, opiskelijamäärän vakaus) - Ammatilliset edellytykset (opetuksen laatu, tilat ja välineet, henkilöstön kelpoisuus, yhteistyösuhteet, toimintajärjestelmä) Ammatillinen koulutus, mm.: - Alueellinen ja/tai valtakunnallinen koulutustarve - Hakijan ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutustehtävän järjestämiseen - Hakijan toimintajärjestelmä ja laadun hallintamenettely Vaikutusten arviointia Koulutuksen säätelyn uudistaminen vahvistaa ministeriön ohjausvaikutusta. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaan valtion rahoitus vähenisi n. 260 milj. euroa vuositasolla. Uudistuksen vaikutukset kaupunkiseudulla arvellaan olevan selkeimmät rahoituksen supistumisessa. Alueen ammatillinen koulutus on koottu yhdelle järjestäjälle Tredulle, jossa järjestäjäverkkoa koskevat kriteerit täyttyvät selkeimmin. Koelaskelmien mukaan rahoitusuudistus vähentää Tredun resursseja 2,8 %:lla. Ennusteet ydinkaupunkiseudun väestönkehityksestä ja yli 16-vuotaiden määrästä tukevat puolestaan lukioiden edellytyksiä täyttää koulutustarpeen sekä taloudellisten ja ammatillisten edellytysten kriteerit. Koelaskelmien mukaan rahoitusuudistuksen vaikutus lukioita ylläpitäviin kuntiin vaihtelee -8.6%:sta (Ylöjärvi) + 11,2 %:iin (Orivesi). Eteneminen kaupunkiseudulla Kuntajohtajat käsittelivät asiaa 7.11.2014 ja päättivät, että yhteisen tahtotilan selvittämiseksi kunnat käynnistävät valmistelevat keskustelut päättäjiensä kanssa toisen asteen yhteistyön syventämisestä neljän vaihtoehtoisen etenemismallin arvioinnilla: 1) Vahvistetaan nykytilaa 2) Syvennetään Tampereen ja kehyskuntien lukioiden yhteistyötä 3) Syvennetään Tredun ja kuntien lukiokoulutuksen yhteistyötä 4) Tarkastellaan koko toisen asteen kokoamista yhden järjestäjän alle 6/17
Asian käsittelyä sovittiin jatkettavaksi kuntakeskustelujen jälkeen tammikuussa 2015. Liite: - Toisen asteen koulutuksen rakenne- ja rahoitusuudistus ja kaupunkiseudun toisen asteen koulutuksen tarkastelu / PP-esitys Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 6.2.2015 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää sopia jatkovalmisteluun otettavista vaihtoehdoista ja että sivistystyöryhmä tekee ehdotuksen valmistelun toteuttamisesta Päätös. Kuntajohtajakokous päätti omalta osaltaan että sivistystyöryhmä tekee esityksen jatkovalmistelusta vaihtoehtojen 2-3 mukaan. 7/17
19 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN HALLITUSOHJELMATAVOITTEET Seutujohtaja Nurminen 28.1.2015 Seutuhallitus käsitteli kaupunkiseudun hallitusohjelmatavoitteita kuntajohtajakokouksen valmistelun pohjalta 28.1.2015. Keskustelun pohjana oli alla esitetty tavoitekokonaisuus. Valmistelua päätettiin jatkaa seutuhallituksen evästyksen pohjalta siten, että tavoitteet voidaan hyväksyä viimeistään seutuhallituksen kokouksessa 18.2.2015. Hallituksen tärkein strateginen tavoite on parantaa Suomen talouskasvua ja työllisyyttä. Tämä edellyttää vahvempaa kansainvälistymistä sekä osaamisen ja tuottavuuden kehittämistä. Suuret kaupunkiseudut ovat alueita, joissa mainituilla kasvun tekijöillä on parhaat edellytykset ja laajat heijastusvaikutukset ympäröiville alueille. Suuret kaupunkiseudut vastaavat myös kansallisesti merkittävistä elinvoimainvestoinneista ja niille sijoittuvat Suomen monipuolisimmat koulutus- ja innovaatioympäristöt. Suurten kaupunkiseutujen asemaa talouden ja osaamisen vetureina tulee vahvistaa. Tampereen kaupunkiseutu odottaa hallitukselta seuraavia toimia: 1. Suomen kakkoskeskuksen vahvistaminen Pääkaupunkiseutu ja Tampereen kaupunkiseutu välialueineen muodostavat Suomen merkittävimmän toiminnallisen ja rakenteellisen kokonaisuuden. Alueella on yli miljoonan asukkaan ja sadan tuhannen uuden työpaikan potentiaali. Jo nykyisellään vyöhykkeellä pendelöi 0,3 miljoonaa henkilöä. Resurssien panostaminen yksin pääkaupunkiseudulle ei riitä kasvukäytävän potentiaalin hyödyntämiseen. Sen pohjoista päätä, Suomen kakkoskeskusta, tulee vahvistaa metropolialueen kumppanina. Tämä edellyttää mm. sopimuspolitiikan jatkamista suurten kaupunkiseutujen ja valtion välillä valtion tukea Tampereen kaupunkiseudun asuntopolitiikalle elinvoimainvestointien kuten Tampereen Keskusareenan tukemista 2. Kansainvälisen ja sisäisen saavutettavuuden parantaminen Saavutettavuus on kasvutekijä. Tampereen kaupunkiseudulla kohtaavat kansalliset lentoliikenteen, maantieliikenteen ja raideliikenteen verkot eurooppalaisessa hengessä. Ne kytkevät väli-suomen 8/17
kaupungit Tampereeseen. Ainutlaatuinen saavutettavuustekijä tulee hyödyntää kansainvälisten yhteyksien lisäämisessä. Tämä edellyttää seuraavien hankkeiden toteuttamista osana Euroopan laajuisen liikenneverkon (Ten-T) rakentumista Tampere-Pirkkalan kehittäminen Suomen kansainväliseksi kakkoslentoasemaksi ja AiRRport-lentokenttäkonseptin toteuttaminen Pääradan välityskyvyn kehittäminen välillä Riihimäki-Tampere- Seinäjoki sekä valtateiden 3, 9, ja 12 parantaminen. Sujuva liikennejärjestelmä on kasvutekijä myös kaupunkiseudun sisällä. Liikkumisen tapojen uudistaminen mahdollistaa hyvät asuinympäristöt, kestävän kasvun ja eri väestöryhmien huomioimisen. Tampereen kaupunkiseutu on sitoutunut uudistamaan sisäistä liikennettään. Tämä edellyttää mm. valtion tukea Tampereen raitiotien toteutukseen ja seuturaitiotien suunnitteluun lähijunaliikenteen kehittämistä raideverkolla valtion aktiivista roolia asemanseutujen kehittämisessä Tampereen kaupunkiseudulla. 3. Kehittämiskärkien priorisointi ja pilotointi Tampereen työttömyysaste vuoden lopussa on 18 %, joka on kausivaihteluista huolimatta hälyttävän korkea. Kasvava työttömyys tulee kääntää laskuun panostamalla teollisuuden uudistumiseen ja älykäs kaupunki ajatteluun. Talouskasvun kärjiksi tulee nostaa digitalisaatio, biotalous, materiaaliteknologia ja cleantech. Toimialoja tulee tukea korkeanasteen koulutuksen ja kokeilupolitiikan kautta. Tämä edellyttää mm. Tampereen korkeakouluverkon ja oppisisältöjen kehittämistä sekä duaalimalliajattelun uudistamista Demonstraatiohankkeita kuten älyliikenteen kehittäminen ja Cleantechpuisto kolmen kunnan yhteiselle yritysalueelle (Kolmenkulma) 4. Tuki kuntien uudistumiselle Kuntia tulee tukea sote-uudistuksen toimeenpanossa. Uudistuksen jälkeen kuntien asema elinvoiman kehittäjänä ja demokraattisena hallinnontasona tulee säilyä vahvana. Kuntien velvoitteita tulee keventää ja 9/17
joustavoittaa. Mikäli kunnille osoitetaan uusia tehtäviä tai velvoitetaan niitä hoitamaan nykyisiä tehtäviä, tulee perustuslaissa turvattua rahoitusperiaatetta valtion ja kunnan välillä kunnioittaa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 6.2.2015 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä kaupunkiseudun hallitusohjelmatavoitteet Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 10/17
* 20 OSALLISTUMINEN VALTAKUNNALLISEEN HENKILÖLIIKENNETUTKIMUKSEEN 2016 Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä 30.1.2015 Tampereen kaupunkiseudun tavoitteena on lisätä kestävien kulkumuotojen käyttöä. Tavoitteen seurantaa varten seudun kulkutapajakauman kehittymistä on tarve selvittää säännöllisesti. Luotettavin keino kulkutapajakauman todentamiseksi on liikennetutkimus. Edellinen Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus toteutettiin syksyllä 2012. Liikennevirasto toteuttaa viiden vuoden välein valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen (HLT). Seuraava HLT toteutetaan vuonna 2016. HLT yksin ei riitä antamaan riittävää kuvaa seudun liikkumisesta. Kaupunkiseuduille on tarjottu mahdollisuutta osallistua alkaen HLT:een siten, että sen suppeaa 2000 henkilön perusotantaa laajennettaisiin kaupunkiseudun lisäotannalla. Liikennejärjestelmätyöryhmä on kokouksessaan 13.1.2015 päättänyt esittää, että seutu osallistuu HLT:een 7 000 henkilön lisäotannalla. Tutkimuksen kustannukset ovat tällöin noin 70 000 ja ne jaetaan seuraavasti: Pirkanmaan ELY-keskus 25 000, Tampereen kaupunki 25 000 ja Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä 20 000. Tutkimusalueeseen kuuluvat kaupunkiseudun kunnat. Tutkimukseen osallistumista pidettiin perusteltuna seuraavista syistä: Joukkoliikenneuudistus vaikuttaa lisänneen joukkoliikenteen käyttöä, ja myös pyöräilyn suosio on nousussa. Kulkutapajakauma 2012 ei todennäköisesti kuvaa kovin hyvin nykytilannetta. Kulkutapajakauman tilanne halutaan selvittää ennen raitiotien rakentamisen käynnistymistä ja raitiotien liikennöinnin aloittamisen jälkeen (seuraava HLT 2021). Valtakunnallinen tutkimus tuottaa liikkumistietoa vuoden jokaisesta päivästä. Seutujen omat tutkimukset on resurssisyistä kohdennettu vain syksyn arkivuorokausiin. Tutkimusta voidaan seuduittain painottaa halutulla tavalla. Tampereen seudulla pidetään tärkeänä varmistaa vertailukelpoisuus aikaisempaan tutkimukseen. Valtakunnallisesti organisoitu tutkimus mahdollistaa kaupunkiseutujen vertailun. Mukana ovat mm. Helsingin seutu, Oulun seutu, Turun seutu ja Lahden seutu. Valtakunnallisesti organisoitu tutkimus on omaa tutkimusta kevyempi toteuttaa ja sen sisältö vastaa seudun omaa tutkimusta. Liikennevirasto on pyytänyt ilmoitukset osallistumisesta siten, että s o- pimus tutkimuksen toteuttamisesta voidaan allekirjoittaa 10.2.2015. 11/17
Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 6.2.2015 Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan että kaupunkiseutu osallistuu vuonna 2016 toteutettavaan valtakunnalliseen liikennetutkimukseen 7000 henkilön lisäotannalla ja että kuntayhtymän maksuosuus osoitetaan talousarviossa 2016. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 12/17
21 KUNTAJOHTAJAKOKOUKSEN TYÖMATKA KEVÄÄLLÄ 2015 Seutujohtaja Nurminen 28.1.2015 Kuntajohtajakokouksen työskentelyyn kuuluu vuosittainen työseminaarimatka kotimaassa. Työseminaarissa syvennytään yhteistyön ajankohtaisiin osa-alueisiin. Ajankohtaisia aiheita ovat mm. uusi kunta, omistajaohjaus, sote-uudistus, vesihuollon seudullinen organisointi, elinkeinoja työllisyyspolitiikka. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 6.2.2015 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää keskustella työseminaarimatkan toteuttamisesta keväällä 2015. Päätös. Kuntajohtajakokous päätti järjestää työmatkan 11.-12.6.2015 ja että kohteena Oulu ja Oulun seutu. 13/17
22 KESKUSTELTAVAT ASIAT (45 min) Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: SOTE-uudistuksen toimeenpano Vesihuoltoseminaari 30.1., jatkotoimenpiteet. Seutujohtajan infoasiat: AiRRport mediajulkistaminen 19.2. klo 9.00 elokuva-teatteri Plevnassa. Ohjelmaluonnos: 09.00 Tilaisuuden avaus ja tervetuliaissanat/kari Neilimo 09.10 AiRRport-konseptin toisen vaiheen esittely/toni Virkkunen 09.40 Kommenttipuheenvuoro/Paula Risikko, liikenne- ja kuntaministeri 10.00 Kommenttipuheenvuoro/Anna-Kaisa Ikonen, Tampereen pormestari 10.15 Kommenttipuheenvuoro/Helena Rissanen, Pirkkalan pormestari Rakennesuunnitelman 2040 käsittely valtuustoissa: Nokia, Orivesi ja Vesilahti 26.1., Ylöjärvi 2.2., Kangasala 9.2., Lempäälä 18.2., Pirkkala ja Tampere 16.2. Juhani Tervala saapuu seutuhallituksen kokoukseen 18.2 klo 9.00 kertomaan mm. Ten-T hankkeista. Kuntajohtajat ovat tervetulleita. MAL-aiesopimuksen seurantaryhmä Tampereella 29.1.2015 - Vuoden 2014 seurantakokous virkamiesvedolla toukokuun lopussa - Seututoimisto kokoaa, paikkatiedon osuutta lisätään, kjk ja sh 4/2014 - MAL3-sopimuksen valmistelu liikkeelle keväällä 2015 ministeriön valmisteleman aikataulun mukaan Seutupäivä pidetään 2.6.2015 Lempäälässä. Ennakkotiedot joulukuun 2014 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. 14/17
Väkiluku, 1.1.2014 Muutos, tammijoulu Väkiluku, 31.12.2014 Muutos%, tammijoulu Työttömyys% Työttömyys%, tammikuu Kangasala 30 345 134 0,4 % 30 479 13,5 11,8 Lempäälä 21 829 397 1,8 % 22 226 11,8 10,9 Nokia 32 690 158 0,5 % 32 848 16,5 14,6 Orivesi 9 630-48 -0,5 % 9 582 16,2 13,6 Pirkkala 18 369 321 1,7 % 18 690 12,0 10,5 Tampere 220 446 2 688 1,2 % 223 134 18,0 16,7 Vesilahti 4 473 22 0,5 % 4 495 11,2 10,2 Ylöjärvi 31 743 528 1,7 % 32 271 13,8 12,0 Kaupunkiseutu 369 525 4 200 1,1 % 373 725 16,4 14,9 Kehyskunnat 149 079 1 512 1,0 % 150 591 13,9 12,2 Pirkanmaa 500 166 3 409 0,7 % 503 575 15,9 14,5 5 451 Suomi 270 23 019 0,4 % 5 474 289 13,9 12,5 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus Kokoustiedotteet: Liikennejärjestelmätyöryhmä 13.1.2015 15/17
23 PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET (5min) Sovitaan valmisteluun otettavat pääteemat ja valmistelukumppanit. 9.1.2015 Hallitusohjelmatavoitteet Paikkatietohanke Kuntaprosessien tuottavuus (Mika Uusi -Pietilä klo 10.00) 23.1.2015 AiRRport-konsepti, vaiheen 2 tulokset, Virkkunen ja Neilimo EU-yhteystoiminnan tulokset 2014 ja tavoitteet 2015, Räikkönen 6.2.2015 Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Maakuntakaava ja kj:t (maakuntaliitto klo 13.00) 18.2.2015 SH + KJK, TEN-T-verkko/Tervala 20.2.2015 Päivähoidon sopimuksen päivittäminen 6.3.2015 AiRRport- jatkotoimenpiteet Joukkoliikenneyhteistyösopimuksen päivittäminen Tilinpäätös 2014 20.3.2015 Palaute seututyöryhmille vuodelta 2014 17.4.2015 MAL2- sopimuksen seuranta v. 2014 MAL3-aiseopimuksen tavoitteet ja valmistelun organisointi 30.4.2015 TA 2016 lähetekeskustelu 15.5.2015 29.5.2015 11.-12.6.2015 Oulussa 26.6.2015 16/17
24 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 10.00. 17/17