Ilmaston lämpeneminen, tietokonemallit ja todelliset mittaukset

Samankaltaiset tiedostot
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Luku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa?

Ilmastonmuutokset skenaariot

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

Liikkumisvalinnat vaikuttavat ilmastoon. Kasvihuonekaasupitoisuudet ovat lisääntyneet teollistumista edeltävästä ajasta nykyaikaan verrattuna.

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine

Mitä kalibrointitodistus kertoo?

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Ilmaston ja sen muutoksen

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys

Luku 3. Ilmakehä suojaa ja suodattaa. Manner 2

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Yleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA

ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT?

Varsinais-Suomen Lämpökuvaus

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

ALUEELLISET ILMASTON- MUUTOSENNUSTEET JA NIITTEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

Suomen muuttuva ilmasto

VALINTOJA KUUMENTAVIA SKENAARIOITA & VIILENTÄVIÄ. Näyttely ilmastonmuutoksesta. Kuumentavia skenaarioita & Viilentäviä valintoja, juliste 1.

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

PANK-4113 PANK PÄÄLLYSTEEN TIHEYS, DOR -MENETELMÄ. Asfalttipäällysteet ja massat, perusmenetelmät

Lataa Ilmastonmuutos lähiluonnossamme - Arto Marjakangas. Lataa

TUTKIMUS ILMASTONMUUTOKSEEN LIITTYVISTÄ ASENTEISTA JA TIEDOISTA

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Sääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä (0- noin 15 km).

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Hiilidioksidi kasvihuonekaasuna

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle?

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa?

Sahat ilmastonmuutoksessa Valtakunnalliset vientikuljetus- ja laivauspäivät Satakunnan Puumiehet ry Rauma Sahateollisuus ry Kai Merivuori

Ilmastonmuutos, hiilidioksidi ja ihmisen osuus

Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson

Infraäänimittaukset. DI Antti Aunio, Aunio Group Oy

Käyttöopas (ver Injektor Solutions 2006)

Miten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on?

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA

Hydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla

Tuulen viemää. Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa. Anu-Maija Sundström

TUTKIMUSSELOSTUS. Työ

Ilmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI

Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

ACCLIM II hankkeen yleisesittely

Rakennustyömaiden pölymittaukset Kalasatamassa Tommi Wallenius

Eksimeerin muodostuminen

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA

SiMAP Kiinteistötekniikkaratkaisut. Kiinteistötekniikka

Jousen jousivoiman riippuvuus venymästä

Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619

Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus. As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8

Aineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti

Matikka on hauskaa! Esimerkkejä alakoulun matematiikasta laskimen kanssa

Puhelintukiasema-antennin säteilykuvion mittaus multikopterilla (Valmiin työn esittely)

ETÄISYYS TÄHDESTÄ PYÖRÄHDYSAIKA JA KIERTOAIKA

Transkriptio:

Ilmaston lämpeneminen, tietokonemallit ja todelliset mittaukset - asian ytimen kiteytys, jota et virallisista tiedotusvälineistä löydä 15.9.2016 Alla olevat graafiset kuvat kiteyttävät mielestäni hyvin sen, kuinka yksipuolista uutisointi ilmastoasioista on. Asia vaatisi paljonkin palstatilaa ja perusfysiikan, kemian ja matematiikan selittämistä, mutta katsokaa näitä kuvia. Mielestäni niistä saa rautaisannoksen siitä, missä mennään. Kuva 1. Ilmastoennusteiden tekoon käytetyt tietokonemallit Kuvaan on piirretty vappuhuiskumainen oikealle ylös suuntautuva viuhka ja sille musta keskiarvokäyrä. Nämä tietokonemallit, eivät siis todelliset mittaukset, väittävät, että ilmastomme lämpenee ennen näkemätöntä kiihtyvää vauhtia ja tulee aiheuttamaan maailmanlopun tapaisen katastrofin. Näissä yli sadassa mallissa ei ole otettu lainkaan huomioon vesihöyryn osuutta eikä ilmavirtausten lämpöä ylös (konvektio) ja navoille (konduktio) siirtävää vaikutusta. Lähtöoletuksena niissä on se, että hiilidioksidi on tärkein kasvihuonekaasu, mitä se ei ole. Kaavion alareunassa on neliöillä merkattu satelliittimittauksien ja ilmapallomittauksien avulla saadut todelliset lämpötilat. Kaikki tietokone-ennusteet ampuvat rajusti yli todellisen mitatun lämpenemisen!

Kuva 2. Menneisyyden lämpötilat maapallolla Grönlannin kilometrien paksusta jäätiköstä on porattu näytteitä yhä syvemmältä. Eri kerrokset on tutkittu ja kytketty historiallisiin todennettuihin ajankohtiin (mm tulivuorenpurkaukset, siitepölyhiukkaset ydinlaskeumat jne). Näin on saatu aikaskaala aina 10.000 vuotta taaksepäin. Vertaamalla kasvien pölyjä mm fossiilien esiintymistä löydettyihin on voitu ajoittaa tuo aikaskaala tieteellisesti hyväksytyllä tavalla. Näin on voitu päätellä ilmaston keskilämpötilan olleen aiemmin huomattavasti korkeampi ja vaihdelleen rajusti jopa 1000 vuoden jaksoissa. Huomatkaa aivan oikeassa laidassa oleva punainen nouseva osa: juuri tämän osan avulla meitä pelotellaan ja rahastetaan ilmaston lämpenemisellä. Menneisyys huomioon ottaen olemme kaukana aiemmista, korkeammista lämpötiloista (hirmuliskot, jättiläissaniaiset jne) ja pikemminkin koko käyrän ennuste viittaa jäähtymiseen. Avaruustutkijat pelkäävät, että edessä on lämpenemisen sijaan uusi 1600-luvun minijääkausi.

Kuva 3. Viimeisten 35 vuoden lämpötilat Tähän kuvaan on selvyyden vuoksi koottu viimeisten vuosikymmenten todelliset satelliitti- ja ilmapallomittaukset, jotka olivat jo kuvassa 1. Havaitaan, että mitään merkittävää lämpenemistä ei ole tapahtunut. Vasemman laidan astelukuasteikko kertoo eron olevan luokkaa +0,25 astetta C. Sen sijaan kaikkien tietokonemallien ennuste vetää kaulaa todellisuuteen, ja tämän mukaan mm Pariisissa kokoustetaan ja rahastetaan meitä kaikkia. Kysy itseltäsi mistä sinä maksat ja minkä vuoksi? Tietokoneennusteet eivät ole onnistuneet ennustamaan tulevaisuutta eivätkä menneisyyttä. Kuitenkaan näitä malleja ei ole muutettu ja niiden tuloksia käytetään kalliiden poliittisten päätösten ( autojen päästöverot, tuulivoimatuet, kiristetyt energiatavoitteet jne) teossa. Miksi? Kuva 4. Satelliittimittaukset 1996 2015 Tässä kuvassa on tarkimman satelliitin mittaukset 20 vuoden ajalta. Mitään lämpenemistä ei ole havaittavissa, pikemminkin lievää (muttei merkittävää) jäähtymistä, jota kuvan 2 keskiarvokäyrä ennustaa. Satelliitit kiertävät maapallon reilussa tunnissa, joten viikossa saadaan mittauksia useamman kerran KOKO maapallosta. Tämä on mahdotonta kiinteille mittauspisteille niin mantereilla kuin merillä (poijut). Merien ja maanpinnan mittareissa on suuria ongelmia. Mittarit ovat jääneet asutuksen keskelle, jopa asfaltoidun parkkipaikan tai lentokentän alueelle, jolloin lämpötilat tietenkin ovat samassa suhteessa nousseet. Samoin kaupunkien päällä oleva savusumu toimii peitteenä, joka estää lämmön karkaamisen. Tämä ero näkyy jo meilläkin. Aamulla Nurmijärvellä auton lämpömittari näyttää -9C ja Helsingin keskustassa -2C. Taloudellisista syistä harvaan asuttujen seutujen mittausasemia on lakkautettu. Mm Neuvostoliiton hajottua lakkautettiin Siperian alueelta liki 2000 asemaa. YK:n ilmastopaneeli käyttää todellisten mittausten sijaan laskennallisia arvoja näille syrjäseuduille. Näin yhden mittausaseman lukeman perusteella arvioidaan jopa 1600 kilometrin ( 1000 mailin ) päässä olevien virtuaalisten sääasemien lämpötila. Luvut syötetään tietokonemalleihin aivan kuin se olisi todellinen mittaus. Siis: Hangon sääaseman mittaustuloksen perusteella arvioidaan Vadsön tai Murmanskin lämpötilat ja ne syötetään aineistoon samanarvoisina kuin ainut todellinen mittaus Hangossa!

Kuva 5. Satelliittimittauksien alkuperäiset mittaustulokset (raakadata ilman korjauksia) Tähän kuvaan on piirretty satelliittien suorat mittaustulokset, ei siis trendiarvoja, ennustearvoa, 15 vuoden painotetun keskiarvon trendiä, vaan ne lukemat, jotka kuka tahansa meistä voi katsoa kotinsa lämpömittarista asteikolla +30C -- -30C. Kuten nähdään, sadasosilla ja trendeillä kikkailu ei erotu itse mittaustuloksista, vaan maapallon lämpötila on hämmästyttävän vakaa. Vakaa, vaikka hiilidioksidipäästöt kasvavat kaiken aikaa. Kuva 6. Tulivuoritoiminta ja Tyynen valtameren pintalämpöilmiö Tässä kuvassa on esitetty, kuinka voimakas on suurehkon tulivuorenpurkauksen vaikutus. Hienojakoinen tuhka noustessaan stratosfääriin heijastaa auringon säteilyä. Koska auringon säteilyenergiasta puolet, 50% tulee kääntöpiirien väliselle alueelle ( N23 0 S23 0 ), tämän vyöhykkeen tuhkakerros saa aikaan selkeän ja nopean lämpötilan laskun. Tilanne palautuu kun pöly hajaantuu ja tulee mm sateiden mukana alas. Tyynen

valtameren El Nino-lämpöjakso nostaa lämpötiloja, aiheuttaa voimakkaista sateita ja trooppisia myrskyjä. Vastaavasti kylmä jakso, La Nina vaikuttaa lämpötiloja alentavasti, jolloin sateet ja myrskyt siirtyvät toisille alueille. Kuvan sanoma on se, että luonnollinen vaihtelu on suurta ja nopeaa, jopa 10 vuodessa kylmenemisestä kuumenemiseen. Hiilidioksidi jää tässä kisassa jumbosijalle. Lopuksi Tietokonemallien perusoletuksissa hiilidioksidi on luokiteltu määräävimmäksi kaasuksi ja ihmisen osuus päästöistä merkittävimmäksi. Tässä on perustavaa laatua oleva alkuasetusten virhe, minkä vuoksi koko hiilidioksidihypoteesi laskelmineen ja ennusteineen romahtaa. Poliittisista syistä (valta, santsattu satoja miljardeja väärään kohteeseen, päästökaupat, CO2-verotus jne) tätä ei enää voida eikä uskalleta myöntää. Kyse on keisarin uudet vaatteet -efektistä. Ihmiskunnan todellinen osuus on enintään 5%. Hiilidioksidia on ilmakehässä nyt 400 miljoonasosaa, 70 vuotta sitten 300 miljoonasosaa. Mitä se tarkoittaa? Vuosisadan alussa oli kolme molekyyliä 10 000:sta hiilidioksidia, nyt neljä. Miten YKSI molekyyli 10 000 joukossa saa aikaan tappavan kuumenemisen? Logiikka on lähes samaa kuin homeopatiassa. Ja kun vielä muistetaan, että tästä yhdestä lisämolekyylistä vain noin viisi prosenttia on ihmiskunnan aikaansaannosta. Hmm, viisi prosenttia kertaa yksi molekyyli on 0,05 molekyyliä 10 000 joukossa eli viisi molekyyliä miljoonasta homeopatiaa hyvinkin. Fysiikan lakien mukaan vaikka CO2-määrä kaksinkertaistuisi 800 miljoonasosaan, sen lämmitysvaikutus olisi enintään 0,5 astetta C. Kuinka likaista peli on, selviää siitä, että vanhoja paperijulkaisuajan lämpötiloja on jälkikäteen muutettu alemmaksi, jotta tietokonemalleihin saadaan näyttävä jääkiekkomailamainen kuumeneminen, vaikka satelliittimittaukset siis piirtävät vaakasuoraa viivaa viimeisten 20 vuoden ajalta. https://climateaudit.org/2008/04/06/rewriting-history-time-and-time-again/ Keskimäärin 20% historiallisista lämpötilatiedostoista on muutettu kuusitoista (!) kertaa viimeisten 2,5 vuoden aikana (vuoden 2008 tilanne). No, tästähän jäätiin kiinni, sillä vielä ei olla Orwellin 1984 tilanteessa jossa MYÖS kirjalliset dokumentit painetaan kaiken aikaa uusiksi. Mutta asia on vaiettu salaisuus, miksiköhän? Rickhard Lindzen on ilmastotieteen emeritusprofessori. Hänen 5 minuutin youtube-esitelmä kannattaa myös katsoa, vaikka se on englanninkielinen. Tekstin englanniksi saa päälle oikean alakulman painikkeesta. https://www.youtube.com/watch?v=owqiy8ikv-c Kotimainen ja perusteellisen tieteellinen mutta kansanomaisesti esitetty 12-osainen esitys löytyy US:n blogeista. Tekijänä on professori Antero Ollila. Tästä ensimmäisestä jutusta pääsee alkuun ja jatko-osiin: Osa 1: http://aveollila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/218144-ilmastonmuutos-osa-1-elamme-ilmasto-optiminaikaa Tästä tuli pitkähkö viesti, mutta toivon, että se herättää ajattelemaan ja hakemaan muutakin tietoa, kuin mitä meille toistuvasti ja yksipuolisesti syötetään. Antti Lehtniemi Lohja