HAKIJA Tampereen kaupunki Kiinteistötoimi PL 487 33101 TAMPERE KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-62-7059-14 osoitteessa Vaajakatu 13 TAMPERE VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 VIREILLETULOAIKA 9.2.2010, ilmoitusta on täydennetty 10.3.2010 KIINTEISTÖN AIEMPI JA TULEVA KÄYTTÖ MAKSU 864 Kiinteistöllä sijaitsee osa Hepolammin entistä yhdyskuntajätteiden kaatopaikkaa. Kaatopaikkatoiminta on päättynyt 1970-luvulla. Kaatopaikalle on historiatietojen perusteella sijoitettu mm. kiinteää yhdyskuntajätettä, teollisuusjätteitä, kuivaamatonta lietettä, nestemäistä teollisuusjätettä tai sakkaa ja mahdollisesti myös teurastamojätettä. Asemakaavassa 6755 on alue osoitettu yleisten rakennusten ja toimistorakennusten korttelialueeksi, jolle saadaan rakentaa myös liiketilaa (YKT-1). Asemakaava on vahvistettu 10.4.1989. Asemakaavassa 8292 alue on merkitty opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO). Tampereen kaupungin ympäristölautakunta on hyväksynyt asemakaavan nähtäville asettamisen 15.12.2009. Suunnitelmana on sijoittaa tontille Hervannan ammattiopiston logistiikan ja puu- ja maalausosaston opetustiloja sekä piha-alue. Yksikkö sisältää logistiikan terminaalin sekä opetustiloja. Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella.
TUTKIMUKSET JA JÄTTEIDEN KÄSITTELYSUUNNITELMA Tampereen kaupunki on tutkituttanut kiinteistön maaperän mahdollisen pilaantumisen Ramboll Finland Oy:llä syyskuussa 2008. Tässä tutkimuksessa kaatopaikan rajausta ja jätetäytön paksuutta tutkittiin koekuopilla, joita kaivettiin 7 kappaletta. Jätetäytön paksuutta tutkittiin myös kahden pohjavesiputken asentamisen yhteydessä. Rakennuskohteen itä- ja kaakkoisosissa perusmaan päällä on jätetäyttöä, jonka paksuus vaihtelee noin 3-7 metrin välillä. Täytössä on myös paikoin lohkareita tai kiviä. Jätetäytön päällä on noin 1-2 metrin paksuinen täyttömaakerros. Kohteen maaperää on tutkittu myös rakennettavuusselvityksessä vuosina 2008 ja 2009 (A-Insinöörit Geotesti Oy, raportti 10.10.2008). Näissä tutkimuksissa ei tutkittu maaperän pilaantumista. Alueelle on asennettu kaksi pohjaveden havaintoputkea. Lisäksi alueella sijaitsevasta lammikosta on otettu vesinäyte 5.9.2008, sekä lammikon pohjasta kaksi sedimenttinäytettä 17.9.2008. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia havaittiin jätetäytössä sekä lammikon pohjan sedimentissä. Alueelle tehdystä koekuopasta (KK1) otetussa vesinäytteessä (VN2) havaittiin öljyhiilivetyjä. Kaatopaikan sisäisessä vedessä havaittiin kohonneita pitoisuuksia raskasmetalleja ja öljyhiilivetyjä. Lisäksi havaittiin muidenkin orgaanisten yhdisteiden kohonneita pitoisuuksia. Kaatopaikalle asennetuista pohjavesiputkista otetuissa vesinäytteissä havaittiin kohonneita pitoisuuksia orgaanisia yhdisteitä, suurimmat pitoisuudet olivat bensiiniperäisissä BTEX-yhdisteissä. Lammikosta otetussa vesinäytteessä havaittiin lievästi kohonneita pitoisuuksia bariumia, nikkeliä ja styreeniä, mikä viittaa siihen, että kaatopaikasta suotautuu vettä lammikkoon. Kaatopaikkakaasuja on tutkittu alueelle asennetuista pohjavesiputkista 8.10.2008. Mittaustulosten perusteella kaatopaikan jätekerroksessa muodostuu pieniä määriä metaania ja hiilidioksidia. Jätetäytön pinta-alaksi rakennuskohteessa on arvioitu 5300 m 2 ja jätetäytön määräksi 30 000 m 3. Kunnostuksen tavoitteena on hallita jätetäytöstä kiinteistölle rakennettaville rakennuksille ja rakenteille aiheutuvat riskit ja haitat. Jätetäytön poistamisella 10 metrin etäisyydellä rakennettavan opetusrakennuksen seinälinjoista, kaasunkeräysrakenteilla ja suotovesien keräilyllä saadaan poistettua Hepolammin kaatopaikasta rakennukselle ja sen käyttäjille aiheutuvat riskit ja haitat. Kunnostettavan alueen tavoitetasoksi on esitetty, että rakennuksen alle ja seinälinjoista 4 metrin etäisyydelle saa sijoittaa ainoastaan maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat VNa 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot. Poikkeuksena arseeni, jonka tavoitepitoisuus on 25 mg/kg, Pirkanmaan kohonneesta luontaisesta pitoisuudesta johtuen. Rakennusten seinälinjoista 4 metriä kauemmas voidaan sijoittaa seulonnassa syntyneitä tai muita kiinteistöltä irtikaivettuja pilaantuneita maa-aineksia, joiden pitoisuudet alit-
tavat VNa 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot, täyttömaasta ja jätetäytöstä erotellut kivet, betonin ja asfaltin kappaleet (palakoko alle 150 mm) sekä pysyvään jätteeseen verrattavissa olevat materiaalit (lasi, tiili, betoni ja muovi). Terveysriskien ehkäisemiseksi kohteeseen ei kuitenkaan saa sijoittaa haihtuvia yhdisteitä (höyrynpaine ylittää arvon 1x10-2 Pa) pitoisuuksina, jotka ylittävät VNa 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot.. Pilaantuneiden maaainesten päällä tulee olla vähintään 1 metrin paksuinen kerros pitoisuudeltaan alemmat ohjearvot alittavaa maata/rakennekerroksia. Kun kaivantojen täytöissä noudatetaan edellä esitettyjä periaatteita, ei kohteen maaperä aiheuta terveysriskejä kohteessa. Pilaantuneen alueen kunnostus on esitetty toteutettavaksi massanvaihtomenetelmällä ja eristysrakenteilla. KUNNOSTUSTARPEEN- JA RISKINARVIOINTI Kaatopaikkajäte on luonteeltaan hyvin heterogeenistä ja muutoksia sen laadussa ja ominaisuuksissa on mahdotonta ennustaa riittävän tarkasti pitkällä aikavälillä. Kaatopaikkajätteen hajotessa jätetäyttö saattaa painua kasaan tai tiivistyä vielä pitkienkin aikojen päästä. Painumia saattaa muodostua sattumanvaraisiin paikkoihin sattumanvaraisina ajankohtina. Jätetäytössä olevia haitta-aineita kulkeutuu kaatopaikkajätteestä suotautuvan veden mukana ympäristöön. Jätetäytöstä vapautuvat kaatopaikkakaasut voivat aiheuttaa haju- ja terveyshaittoja sekä räjähdysvaaran. Edellä mainituista syistä johtuen kaatopaikan jätetäytön päälle tai sen välittömään läheisyyteen ei voida rakentaa asuinrakennuksia tai muita niihin verrattavia tiloja. Jätetäytön läheisyyteen rakennettaessa siitä aiheutuvat haitat ja riskit tulee huomioida rakenteellisin ratkaisuin. Riskinarvioinnissa on tarkasteltu kriittisiä haitta-aineita, haitta-aineiden kulkeutumista, terveysriskejä sekä ekologisia riskejä. Riskinarvioinnin mukaan rakentaminen alueelle on mahdollista, mikäli kaatopaikasta aiheutuvat kulkeutumis- ja terveysriskit otetaan huomioon. Riskit tulee huomioida sekä rakennuksissa ja rakenteissa sekä vesien johtamisessa. Tässä kohteessa jätetäytön osittainen poistaminen, kaatopaikkakaasujen hallittu purkautuminen ja suotovesien keräilyjärjestelmä on arvioitu riittäviksi ja tehokkaiksi ratkaisuiksi jätetäytöstä aiheutuvien riskien ja haittojen hallinnassa. KÄSITTELYTARVE Terveydellisistä ja ympäristönsuojelullisista syistä kiinteistön rakennettavalla alueella olevat pilaantuneet maa-ainekset tulee poistaa.
LAUSUNNON ANTAJAT Pirkanmaan ELY-keskus on neuvotellut 6.5.2010 käsittelystä Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa, jonka kannanotot on otettu huomioon tässä päätöksessä. PIRKANMAAN ELINKEINO- LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pirkanmaan ELY-keskus on tarkastanut Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-62-7059-14 osoitteessa Vaajakatu 13 TAMPERE sijaitsevan kiinteistön pilaantunutta maaperää koskevan ilmoituksen ja hyväksyy siinä esitetyn kunnostamisen seuraavin ehdoin: 1. Kiinteistön rakennettavalla osalla maaperässä olevat jätteet on poistettava kiinteistöltä ja ne on toimitettava luvanvaraiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. 2. Pilaantuneet maa-ainekset on poistettava kiinteistön rakennettavalta alueelta ilmoituksen mukaisesti. Pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely tai hyödynnettävä rakennettavalla alueella ilmoituksen mukaisesti. 3. Esitetystä suunnitelmasta poiketen rakennusten seinälinjoista 5 metrin etäisyydelle saa sijoittaa ainoastaan maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat VNa 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot. Poikkeuksena arseeni, jonka tavoitepitoisuus on 25 mg/kg. 4. Pilaantunut maa-aines on peitettävä kuljetuksen ajaksi. 5. Kaivantoon mahdollisesti kertyvä vesi tulee käsitellä ilmoituksessa ja suunnitelmassa esitetyllä tavalla. 6. Kiinteistön alueelta ei saa toimittaa mitään massoja pohjavesialueille eikä rakennuspaikoille, joilla ei ole lupaa vastaanottaa ko. massoja. 7. Työn valvojana on oltava asiantunteva henkilö, jolla tulee olla käytettävissään työn ohjaamiseen ko. haitta-aineille soveltuva kenttäanalytiikka ja sen asiantuntemus. Kunnostustyön valvonnasta vastaavan henkilön nimi- ja yh-
teystiedot on ilmoitettava ennen työn aloittamista ELY-keskukselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8. Puhdistustoimien riittävyys on varmistettava saneeraustoimien loputtua alueelta otettavin maaperänäyttein. Näytteenotossa ja analysoinnissa on käytettävä yleisesti hyväksyttyjä menetelmiä, jotka on kuvattava raporteissa. 9. Ongelmajätteiden kuljetuksista on oltava siirtoasiakirja, josta tulee ilmetä valtioneuvoston päätöksen (659/1996) edellyttämät tiedot. Siirtoasiakirjoja on säilytettävä kolme vuotta. 10. Mikäli kaivutöitä tehdään kunnostamisen alueella, jolla jonkin haittaaineen osalta kynnysarvopitoisuus ylittyy, tulee tällaiset kaivetut maaainekset toimittaa luvanvaraiseen paikkaan tai käyttää kiinteistöjen alueilla täyttöihin. Kaivutöistä tulee ilmoittaa ennen kaivun aloittamista Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11. Kiinteistöltä poistettavista jätteistä ja pilaantuneista maa-aineksista on pidettävä kirjaa. Pilaantuneen maaperän käsittelystä on tehtävä loppuraportti, joka käsittää tutkimusmenetelmät ja -tulokset maamassojen puhtaudesta, kiinteistöltä pois kuljetettujen jätteiden ja maa-aineksen loppusijoituspaikoista ja määristä sekä käsitellystä pohjavedestä. Raportti on toimitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle ja tiedoksi Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle puhdistustoimien valmistuttua. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Päätöksessä mainitut ehdot on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja valvonnallisista syistä. Mikäli ehtoja noudatetaan maaainesten puhdistamistoimenpiteillä ja kuljettamisella asianmukaiseen käsittelyyn ei aiheuteta terveys- eikä ympäristöhaittoja. Pirkanmaan ELYkeskuksen käsityksen mukaan ilmoituksessa esitetty 4 metrin etäisyys maaaineksien sijoittamiselle, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat VNa 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot (poikkeuksena arseeni, jonka tavoitepitoisuus on 25 mg/kg, Pirkanmaan kohonneesta luontaisesta pitoisuudesta johtuen) ei ole riittävä ympäristö- ja terveysriskien vuoksi. MAKSUPERUSTE Valtioneuvosto on antanut asetuksen n:o 1097/2009 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista. Asetuksen maksutaulukon mukaan pilaantuneen maaperän tehtävän ilmoituksen käsittely maksaa 48 euroa/h. Tämän ilmoituksen käsittelyyn on kulunut 18 tuntia, joten maksu on 864 euroa.
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLOAIKA Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Hämeenlinnasta. Ympäristönsuojelulaki (86/00) Ympäristönsuojeluasetus (169/00) VnP ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/96) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) MUUTOKSENHAKU Tämä päätös on voimassa 12.5.2015 saakka. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Yksikön päällikön sijaisena ylitarkastaja Tuija Sievi-Korte Ympäristöinsinööri Kari Pyötsiä Tämä päätös on ratkaistu Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueella ympäristövalvontayksikössä. Lisätietoja asiasta antaa tarvittaessa ympäristöinsinööri Kari Pyötsiä puh. 0500 832520 e-mail kari.pyotsia@ely-keskus.fi. PÄÄTÖS Luvan hakijalle JÄLJENNÖS Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus KP/kp