PILLILLÄ VAI suo, Liisa-Maria Katleena Korte. ja viikinkimiekkailua äidinkielen Seppänen toimii ja Helmi Leea työkohän on kerännyt Patjas on yrittäjä Liisa-Maria opettajana, ja kuin viestinnän opettaja. yläasteelta, lukiosta Liiketalousopiston kemusta niin alksestakin. ansa ovat asiakasp isesta oppilaito Hänen erikoisala kutus ammatill aan iseltä ammatilt viestintä, vuorovai velutilanteiden Leea on ensimmä rian hänen kokemuk keinot. Liisa-Ma joten isen oitaja, ja vaikuttam sairaanh ta nteiasiakaspalvelutila kutin löytyy osoittees blogi Vuorovai sensa mukaan n voi ulutukse Vapaan.fi. n korkeako www.vuorovaikuti den todellise Vapaaria harjoittaa poliklinikalta. aikanaan Liisa-Ma hankkia päivystys aan: maatalon harrastaa partiota, kolmatta ammatti aikanaan Leea kaksi viikaksosten joista sten, tarhaikäi leivontaa emännyyttä lenkkeilyä ja t toisensa. kuin kumoava juostessa jaloissa. meistä ikään ÄJILLE täjä o on kasvuyrit Katleena Kortesu jonka eritietokirjailija, ja yliaktiivinen asiasosiaalinen media, koisalaa ovat tä. markkinointiviestin kaspalvelu ja tiettäei oo totta on Katleenan blogi n alan viestinnä luetuin västi Suomen harkanaan Katleena blogi. Vapaa-ai a taikuutta, keskiaika rastaa partiota, KÄSIKIRJA YRITT Työterveyshuollon korvaukset verkossa VIESTINNÄN PASUUNALLA? PILLILLÄ VAI Sähköinen veroilmoitus laajenee at sinulta Faceasiakkaasi haluav an tehokas esite? lehteen? Mitä yrityksestäsi Kuinka laadita ssä aastattelussa? Miten saat jutun ja miten ihmee pitää toimia radioh t ydinviestisi bookissa? Miten vu? Kuinka kiteytä e ja asiakkaille? toimiva nettisi, sidosryhmill Millainen on henkilöstölle tua selkeästi ssen saa kerrot on kuin maino Se älle. yrittäj nän käsikirja aa halua ulkoist on kattava viestin eivät nalla Kaikki pasuu Pillillä vai sa paketissa. iseen. täosasto samas jä itse tekem toimisto ja viestin kirja antaa vinkke tää, joten tämä tään, yrityksensä viestin median viestin lisen sosiaa siin, Kirjasta löytyy ut mediasuhtei sviestintään. nalla antaa ratkais tään ja asiaka Pillillä vai pasuu staneet. inointiviestin iseen, markk ielen tunnit kiinno verkossa toimim joita eivät äidink piosuus niille, sa. jopa pieni kieliop a omaan arkeen sovelta voi joita esimerkkejä, einen tietojärkäle, sti keissejä ja os eikä perint Kirjassa on runsaa lukuinen hakute nalla on nopea Pillillä vai pasuu lukijansa. joka uuvuttaa sekä opiskelijoille, ville yrittäjille sti myös aloitta Kirja sopii mainio essä oma yritys. joilla on tähtäim Patjas ja Leea Seppänen PASUUNALLA? KÄSIKIRJA YRI VIESTINNÄN TTÄJILLE UUTUUSKIRJA avuksi yrityksen viestintään! yrittajat.fi/kirjallisuus 2 Toiminimiyrittäjäkin pääsee nyt velkajärjestelyyn 2015 Alueiden menestysohjelma työkaluksi aluekehittämiseen Lakineuvoja vastaa: Vaihteleva työaika ja vuosiloma
Käytä SY:n jäsenetuja ja hyödyt! Alennukset euroina keskimäärin Alennus viikonlopun pakettiautovuokrasta 30 Europcar Yrityksen sairauskuluvakuutus alennus päiväkorvauksen maksusta 600 Fennia 2015 Alennus kaskoon 300 Fennia Yritysturva 1-9 henkilön yrityksille 400 Fennia Etu kodin vakuutuksiin 90 Fennia Yrittäjän henkilöturvan lisäosa 300 Fennia Laskelma on esimerkki. Jäsenedut ovat tapauskohtaisia. Jäsenetuja tarjoava kumppani vastaa sisällöstä. SY pidättää oikeudet mahdollisiin muutoksiin. Esim. alennus puolen päivän koulutustilaisuudesta 100 Suomen Yrittäjät Fonecta Finder yhteystieto-palvelu 240 Fonecta Talouselämä-lehti Summa-palvelun kautta (12 kk) 74 Talentum Media Luotettava kumppani -palvelu 15 Suomen Tilaajavastuu Elisa Yrityspooli, alennusta kk-maksuista vähintään 200 Elisa 010-numerointi, 0 yhdessä puheratkaisu vakion kanssa 240 Elisa Elisa maksupäätepalvelu 100 Elisa Elisa Toimisto365 pilvipalvelu, veloituksetta avaus ja 2kk-maksuista 36,50 Elisa Alennus asianajopalveluista 1000 Jurinet Yrittäjälehti 10 Suomen Yrittäjät Verkko+lehti-ilmoitus Yrityspörssissä 150 Suomen Yrittäjät Katso vuoden 2015 kaikki rahanarvoiset jäsenedut www.yrittajat.fi/ jasenedut Kun käytät jäsenetuja, säästät vähintään +3 890 vuodessa. + Tämän lisäksi saat 10 20 % alennuksen risteily- ja reittimatkoista Tallink Silja Linen ja Viking Linen laivoilla. + Saat Suomen Yrittäjien oikeudellista puhelinneuvontaa esim. 1-2 kertaa, arvo 200. + Yrittäjäsanomat 10 kertaa vuodessa, arvo n. 90. + Saat jäsenalennusta Teboilin ja Neste Oilin polttoaineista. + Säästä kiinteistön energiakuluissa 5 65 % Skapat Energian palveluilla. + Yrittäjän ammattikirjallisuutta jäsenhintaan Suomen Yrittäjien kirjakaupasta, www.yrittajat.fi/ kirjallisuus + Saat myös 15 % alennuksen Holiday Clubin kylpylähotellien ja loma-asuntojen päivän majoitushinnasta. + Restel Hotel Group tarjoaa jäsenille huoneet sopimushinnoin ja Ravintolamaailmassa jälkiruoka veloituksetta normaalihintaisen pääruuan yhteydessä. + Posti arpoo 300 :n arvoisen kylpylälahjakortin kaikkien Suomen Yrittäjien jäsenten kesken, jotka ovat rekisteröityneet Posti Verkostoon. + etasku-mobiilisovelluksella toimitat kuitit kirjanpitoon yhdellä napin painalluksella. + Tarkista oman aluejärjestösi tarjoamat edut www.yrittajat.fi/ aluejarjestot www.yrittajat.fi
Sisällys 2 Infotiski Huoli työpaikkojen säilymisestä kasvaa Sähköinen veroilmoituspalvelu laajenee Hae työterveyshuollon korvauksia verkossa EEN-yrityspalvelut Finprolle Pk-yritysten kansainvälistymiseen 10 miljoonan euron lisäpanostus 6 Toiminimiyrittäjäkin pääsee nyt velkajärjestelyyn YRITTÄJÄINFO 2/2015 KUSTANTAJA Suomen Yrittäjät 6 numeroa vuodessa ISSN 1239-4637 (PRINT) ISSN 2342-172X (ONLINE) TOIMITUS Suomen Yrittäjät Anna Lantee, viestintäsuunnittelija p. 09 2292 2855 anna.lantee@yrittajat.fi Maarit Kattilakoski, senior ad p. 09 2292 2933 maarit.kattilakoski@yrittajat.fi KANNEN KUVA Pixhill 8 Talousapu auttaa maksuvaikeuksissa 9 Lakineuvoja vastaa: Liikehuoneiston remontti 10 Lakineuvoja vastaa: Vaihteleva työaika ja vuosiloma 12 Alueiden menestysohjelma työkaluksi aluekehittämiseen 13 Suomen kasvukäytävät 14 Yrittäjät lupaavat säilyttää ja tehdä työpaikkoja TÄSSÄ NUMEROSSA KIRJOITTAVAT Anssi Kujala, varatoimitusjohtaja Sanni Kotilainen, lakineuvoja Janne Makkula, lainsäädäntöasioiden päällikkö Lotta Siljanen, lakineuvoja ILMESTYMINEN 2015 1........... 16.1. 2........... 13.3. LUE YRITTÄJÄINFO NETISSÄ YRITTAJAT.FI/YRITTAJAINFO KIRJAUDU JÄSENNUMEROLLA! 3........... 8.5. 4........... 14.8. 5........... 9.10. 6........... 4.12.
I N F O T I S K I Huoli työpaikkojen säilymisestä kasvaa Yli 70 prosenttia pk-yrityksistä pyrkii säilyttämään nykyisen henkilömääränsä. Palveluissa ja teollisuudessa uskotaan, että työvoiman määrää voidaan hieman jopa lisätä. Kaupassa ja rakentamisessa taas on painetta vähentää Odotukset henkilöstön määrän muutoksesta seuraavan 12 kuukauden aikana henkilöstön määrää. Yritysten odotukset selviävät Suomen Yrittäjien kevään Pk-yritysbarometrista. Tilanne on vaikeutunut laajemminkin, sillä työllistämisodotusten saldoluku 0 on poikkeuksellisen matala verrattuna aiempiin vastaaviin tutkimuksiin. Yleisimmät työllistämisen esteet ovat kysynnän epävarmuus ja työn sivukulut. Työvoiman saatavuuteen liittyvät ongelmat ovat vaihtuneet irtisanomiseen liittyvään riskiin. Jo kolmannes pk-yrityksistä on joutunut tekemään sopeuttamistoimia. Yleisimpiä näistä ovat lomautukset ja muut työaikajärjestelyt. Sopeuttamaan joutuneista yrityksistä neljännes joutui irtisanomaan työntekijöitään. Sopeuttamista suunnittelevista yrityksistä neljännes harkitsee irtisanomisia. Pysyy ennallaan 72% Kasvaa 14% Hae työterveyshuollon korvauksia verkossa Sähköinen veroilmoituspalvelu laajenee Verohallinnon sähköinen Yhteisöjen veroilmoituspalvelu laajenee koskemaan osakeyhtiöiden lisäksi muitakin yhteisöasiakkaita. Veroilmoituksen 4, 6, 6B ja 6C antaville yhteisöille postitetaan esitäytetyn veroilmoituslomakkeen sijaan asiakastiedote ja ohjeita sähköiseen asiointiin. Sähköinen veroilmoitus nopeuttaa ja helpottaa asiakkaiden työtä. Paperilomakkeille tehdyissä veroilmoituksissa on selkeästi enemmän virheitä, joiden selvittely viivästyttää ilmoituksen käsittelyä. Yhteisön perustiedot ovat palvelussa valmiina, ja niitä voi tarvittaessa muuttaa. Lisäksi Yhteisöjen veroilmoituspalvelu tekee laskutoimituksia ja tarkistuksia ilmoittajan puolesta sekä ohjaa tietojen täyttämisessä. Sähköisen veroilmoituksen voi lähettää Verohallintoon myös taloushallinto-ohjelman muodostamana tiedostona esimerkiksi Ilmoitin.fi-verkkopalvelun kautta. Yhteisöt voivat jatkossakin antaa veroilmoituksen myös paperilomakkeella. Lisätietoja: www.vero.fi/unohdapaperi www.vero.fi/yhteisönveroilmoitus www.vero.fi/lomakkeet. Pienenee 14% Lähde: Suomen Yrittäjien Pk-yritysbarometri kevät 2015 Työnantajille korvausten hakuaika työterveyshuollon kustannuksista on 6 kuukautta tilikauden päättymisen jälkeen. Jos tilikausi on päättynyt 31.12.2014, korvaushakemus tulee toimittaa Kelaan kesäkuun 2015 loppuun mennessä. Hakemuksen voi tehdä verkossa työnantajien asiointipalvelussa tai lähettää sen postissa. Kun korvaus haetaan verkossa, Kela lähettää kuittauksen, että hakemus on vastaanotettu. Asiointipalvelussa voi seurata hakemuksen käsittelytilannetta ja nähdä aiemmin lähetetyt hakemukset. Kun hakemus on ratkaistu, palvelussa näkee nykyisin myös verkkohakemuksista tehdyt korvauspäätökset. Työnantaja voi pyytää työterveyshuollon palveluntuottajaa toimittamaan hakemuksen pohjatiedot Kelan asiointipalveluun. Tämä on mahdollista, jos palveluntuottaja on sopinut asiasta Kelan kanssa. Lisätietoja: www.kela.fi/ asiointi-tyoterveyshuolto Yrittäjäinfo 2/2015
Informaatioteknologinen murros on vienyt yrittäjyyttä paitsi skaalautuvaan myös hieman kepeämpään, osin jopa maanisempaan suuntaan. Yrityksiä aloitetaan ikään kuin ne olisivat projekteja, joiden kaatuminen ei tee kummempaa kolhua yrittäjän identiteettiin ja hyvä niin. viestintäkonsultti ja tutkija Antti Hyrkäs yrittäjät.fin blogissa 6.3. LUE LISÄÄ BLOGEJA OSOITTEESSA YRITTÄJÄT.FI EEN-yrityspalvelut Finprolle Enterprise Europe Networkin maksuttomat palvelut pk-yrityksille ovat siirtyneet Finpron koordinoitavaksi. Samalla ne täydentävät Finpron Export Finlandin ja koko Team Finlandin tarjoamia kansainvälistymispalveluita yli 50 maassa. Enterprise Europe Network -verkoston palveluita tarjoaa erityisesti pk-yrityksille noin 3000 kansainvälistymisen asiantuntijaa yli 50 maassa. Verkoston eri toimialojen asiantuntijat auttavat yrityksiä löytämään yhteistyökumppaneita kaupalliseen, teknologiseen tai tutkimusyhteistyöhön. Lisäksi käytössä on 10 000 yrityskontaktia sisältävä tietokanta, johon on koottu liiketoimintamahdollisuuksia ja yhteistyökumppaneita etsiviä tahoja. Finpron Export Finlandin nykyiset pk-yrityksille tarjoamat kansainvälistymispalvelut vahvistuvat verkoston myötä erityisesti EU-ohjelmien, -rahoituksen ja -lainsäädännön tuntemuksella. Finpron koordinoimia palveluita tarjoavat Euroopan komission ja työ- ja elinkeinoministeriön tuella yhteistyössä Finpro, Helsingin Seudun Kauppakamari sekä Turku Science Park. Suomessa verkoston asiantuntijat ovat Helsingissä, Turussa, Tampereella, Oulussa, Seinäjoella ja Mikkelissä ja täydentävät näin Finpron alueverkostoa. Enterprise Europe Network on Euroopan komission vuonna 2008 käynnistämä verkosto, joka tarjoaa kontakteja, tietoa ja neuvontaa kansainvälistymisestä ja EU:n tarjoamista mahdollisuuksista pienille ja keskisuurille yrityksille. Verkoston toiminnassa on mukana yhteensä yli 3 000 asiantuntijaa ja lähes 600 organisaatiota yli 50 maassa eri puolilla maailmaa. 10 000 000 Pk-yritysten kansainvälistymiseen 10 miljoonan euron lisäpanostus Hallitus on jakanut 10 miljoonaa euroa pk-yritysten kansainvälistymiseen. Avustukset tukevat erityisesti yritysten kansainvälistymisvalmiuksia vahvistavia konsultointihankkeita. Myös muiden kansainvälistymistä edistävien hankkeiden, kuten markkinaselvitysten ja messuosallistumisten rahoittaminen on mahdollista. Määrärahat jaetaan Etelä- ja Länsi-Suomen ELY-keskusten alueille. Kansainvälistymisen edistäminen on keskeisellä sijalla myös Suomen rakennerahasto-ohjelmassa. Itä- ja Pohjois-Suomen pk-yritysten kansainvälistymistä voidaan tukea rakennerahasto-ohjelman varoista. ELY-keskukset toimivat kiinteänä osana Team Finland -verkostoa. Niiden pk-yritysten kansainvälistymiseen tarkoitetulla rahoituksella on keskeinen rooli Team Finland -toiminnassa. Lisätietoja: www.finpro.fi Koonnut: Suomen Yrittäjät, Anna Lantee, viestintäsuunnittelija, p. 09 2292 2855, anna.lantee@yrittajat.fi Yrittäjäinfo 2/2015
Suomen Yrittäjät, Janne Makkula, lainsäädäntöasioiden päällikkö, p. 09 2292 2951, janne.makkula@yrittajat.fi Toiminimiyrittäjäkin pääsee nyt velkajärjestelyyn Velkajärjestelylaki muuttui 1.1.2015, jolloin yksityisille ammatin- ja elinkeinonharjoittajille avautui mahdollisuus hakea yksityishenkilön velkajärjestelyä myös elinkeinotoiminnan velkoihin. Lakimuutos parantaa myös yrittäjän mahdollisuutta aloittaa uudelleen kerran lopetettu elinkeinotoiminta samalla alalla. Tällöin velkajärjestelyn piiriin kuuluvat myös aikaisemmasta elinkeinotoiminnasta syntyneet velat. Kirjallinen selvitys Velkajärjestelyhakemuksen liitteeksi tarvitaan tilitarkastajan tai muun luotettavan asiantuntijan selvitys velkajärjestelyn edellytysten arvioimiseksi. Kirjallista selvitystä ei voida laatia Talousavussa eikä talous- ja velkaneuvonnassa, vaan se on hankittava muualta. Tietoa asiantuntijaselvitystä laativista tahoista saa talous- ja velkaneuvonnasta. Selvitys maksaa noin tuhat euroa (+ alv). Velkajärjestelyhakemus ja maksuohjelma Velkajärjestelyhakemus laaditaan yrittäjäasiakkaalle pääsääntöisesti samalla tavalla kuin muillekin. Maksuvara voidaan laskea asiantuntijaselvityksessä arvioidun tulon mukaan. PIXHILL 6 Yrittäjäinfo 2/2015
Myös maksuohjelma laaditaan ja käsitellään käräjäoikeudessa pääsääntöisesti samalla tavoin kuin muillakin. On oletettavaa, että selvittäjä tullaan määräämään yrittäjätapauksissa useammin kuin muulloin. Myös selvittäjä voi arvioida yritystoimintaa velkajärjestelyn edellytysten kannalta. Elinkeinotoiminnan tervehdyttäminen Velkajärjestely voi tulla mahdolliseksi, kun yritystoiminta saadaan kannattavaksi tai tilanne saadaan muuten korjattua niin, että velkajärjestely olisi mahdollista. Esimerkiksi tekemättä ollut kirjanpito saadaan ajan tasalle tai lopetetaan kannattamaton osa toiminnasta. On mahdollista, että talous saadaan tervehdytettyä niin hyvin, ettei velkajärjestelyyn ole enää tarvetta. On myös mahdollista, että elinkeinotoiminta saadaan kannattavaksi ja yrittäjä selviytyy näistä veloistaan, mutta edelleen on tarve järjestellä yksityistalouden velat. Tällöin voi hakea velkajärjestelyä vain yksityistalouden veloille. Yrityssaneeraus Yksityisen elinkeinon- tai ammatinharjoittajan velkavastuun kokonaisjärjestely on mahdollista myös yrityksen saneerauksesta annetun lain mukaisesti. Silloin menettely käsittää sekä elinkeinotoiminnan että yksityistalouden velat. Tämä koskee varsinkin tapauksia, joissa on tulkinnanvaraista, onko elinkeinotoiminta enää pienimuotoista. Yrityssaneeraus on kuitenkin raskas ja usein kallis menettely yksityisen elinkeinonharjoittajan velkojen saneeraukseen. Yrityssaneeraus säilyy kuitenkin Velkojan näkökulma Velkojan näkökulmasta yksityishenkilön velkajärjestely tarkoittaa sitä, että velkoja leikataan maksuohjelman mukaisesti. Kun velkajärjestely aloitetaan, velallinen asetetaan maksu- ja vakuudenasettamis- sekä ulosmittaus- ja täytäntöönpanokieltoon. Velallinen on myös perintäkiellossa, joka kieltää kaikki velkojien perintätoimet, kuten velan karhuamisen, vakuuden realisoimisen ja luoton irtisanomisen velalliseen nähden. Perintäkielto ei kuitenkaan estä velkojaa perimästä velkaa takaajalta. Jos silloin, kun hakemus velkajärjestelystä tehdään, on vireillä myös hakemus velallisen asettamisesta konkurssiin, konkurssihakemusta ei saa ratkaista ennen kuin päätös velkajärjestelyn aloittamisesta on tehty. Samoin on meneteltävä, jos velkajärjestelyä koskevan hakemuksen tultua vireille, mutta ennen asian ratkaisemista, tehdään hakemus velallisen asettamisesta konkurssiin. Jos velkajärjestely aloitetaan, konkurssihakemus raukeaa maksuohjelman tultua vahvistetuksi. Jos hakemus velkajärjestelystä hylätään tai asian käsittely päättyy muutoin kuin maksuohjelman vahvistamiseen, konkurssihakemuksen käsittelyä on jatkettava. Velallinen tai takaaja voi hakea velkajärjestelyä kotikuntansa käräjäoikeudelta. vaihtoehtona erityisesti niitä tilanteita varten, joissa pelkkä velkajärjestely ei riitä, vaan liiketoimintaa koskevien laajempien järjestelyjen tekeminen on tarpeellista yritystoiminnan terveyttämiseksi tai sen edellytysten turvaamiseksi. Yrityksen lopettaminen Jos elinkeinotoiminta ei ole kannattavaa, velkajärjestely saattaa tulla mahdolliseksi, kun yritystoiminta lopetetaan. Yritystoiminnan lopettaminen ei automaattisesti johda velkajärjestelyn saamiseen. Esteenä voi olla esimerkiksi rikosperusteinen velka, tai velkajärjestelylle ei ole muuten edellytyksiä. Velkajärjestely ja yhtiömuotoiset yritykset Yksityishenkilön velkajärjestely voi olla mahdollinen myös niille velallisille, jotka harjoittavat elinkeinotoimintaa AY:n tai KY:n vastuunalaisena yhtiömiehenä. Henkilöyhtiöiden vastuunalainen yhtiömies voi päästä velkajärjestelyn piiriin ainoastaan silloin, kun yhtiö on maksukykyinen eikä sitä uhkaa maksukyvyttömyys tai kun yhtiön yrityssaneeraus on vireillä. Laissa on lisäksi erityissäännös sellaista tilannetta varten, jossa yhtiön yrityssaneerausmenettely ei ulota vaikutuksiaan yhtiömieheen. Korkein oikeus on nimittäin katsonut (KKO 2005:110), ettei veroa koskeva yhtiön maksuvelvollisuuden järjestely saneerausohjelmassa vaikuta yhtiömiehen maksuvelvollisuuteen silloin, kun kysymys on yhtiömiehen verosta. Säännöksen tarkoituksena on varmistaa, että tämänkal- Yrittäjäinfo 2/2015 7
PIXHILL Talousapu auttaa maksuvaikeuksissa Jos yrityksesi on maksuvaikeuksissa, kannattaa ottaa välittömästi yhteyttä Yritys-Suomen Talousapu-neuvontapalveluun. Myös Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu auttaa jäseniään. Talousapu antaa asiantuntijan neuvontaa talous- ja maksuvaikeuksissa sekä toimintaohjeita asioiden selvittämiseen. Talousavun puhelinpalvelussa voidaan esimerkiksi antaa riittävät valmiudet yritystoiminnan tervehdyttämiseen tai ohjeet yritystoiminnan lopettamiseen. Puhelinpalvelu voi myös ohjata yrittäjän eteenpäin, jos yritystoiminnan tervehdyttämiseen tai velkajärjestelyyn pääsemiseen tarvitaan toimia, jotka eivät ole mahdollisia Talousavun puhelinneuvonnassa. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjanpidon saaminen ajan tasalle ja yrityssaneerauksen hakeminen tai toimet, jotka vaativat tapaamista tai tarkempaa perehtymistä. Talousapu voi ohjata esimerkiksi seuraaville tahoille: ELY-keskus seudullinen yrityspalvelu Uusyrityskeskus paikallinen yrittäjäjärjestö Yrityskummit maksullinen yritysneuvoja tai konsultti. taisissa tilanteissa velka voidaan järjestellä velkajärjestelyssä. Osakeyhtiön johtajaosakkaan osakeyhtiön puolesta annetut takaukset tai vakuudet (esim. omistusasunto) eivät kuulu johtajaosakkaan velkajärjestelyn piiriin. Jos kuitenkin yrityssaneeraus on aloitettu tai yhtiölle on vahvistettu saneerausohjelma, velat kuuluvat velkajärjestelyn piiriin. Velkajärjestely velallisen näkökulmasta Velallisen tai takaajan on haettava velkajärjestelyä kotikuntansa käräjäoikeudelta. Käräjäoikeus vahvistaa velalliselle maksuohjelman, jossa määrätään, kuinka hänen tulee maksaa velkansa seuraavien vuosien aikana. Maksuohjelman kesto on yleensä kolme vuotta. Kun velallinen on maksanut veloistaan niin paljon kuin maksuohjelmassa on määrätty, hän vapautuu velkojensa loppuosien maksamisesta. Arvioitaessa elinkeinotoimintaa ja sen kannattavuutta otetaan huomioon seuraavia asioita: talous ja talouden ongelmat (velat, laskut, kirjanpito, myös yksityistalouden ongelmat) myytävä tuote tai palvelu sekä asiakaskunta yrittäjän terveys ja muu jaksaminen elinkeinotoimintaan vaikuttavat sopimukset muut henkilökohtaiset vastuut ja velvoitteet ovatko laskelmat realistisia ja mitkä ovat yrittäjän odotukset mahdollinen käyttöpääoman tarve ja saatavuus onko tärkeiden toimijoiden luottamus tallella. Haastattelusta tehdään yhteenveto mahdollista myöhempää tarvetta varten. Yhtenä vaihtoehtona kartoitetaan myös mahdollisuus velkajärjestelyyn tai yrityssaneerauksen. Kun yritystoiminnan edellytykset velkajärjestelyn kannalta on selvitetty Talousavussa, asiakkuus siirtyy talous- ja velkaneuvontaan.! Yritys-Suomen Talousapu-neuvontapalvelu suomeksi 02 950 248 80, arkisin klo 9 16. ruotsiksi 02 950 248 81, torstaisin klo 9 16 www.yrityssuomi.fi/talousapu Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu 09 229 221, arkisin klo 9 16. www.yrittajat.fi/neuvontapalvelut 8 Yrittäjäinfo 2/2015
Suomen Yrittäjät, Sanni Kotilainen lakineuvoja, p. 09 229 221, sanni.kotilainen@yrittajat.fi Lakineuvoja vastaa KYSYMYS Liikehuoneistossani alkoi remontti ja tämä aiheuttaa haittaa ja vaivaa päivittäisessä liiketoiminnassa. Onko minulla mahdollisuutta saada vuokranalennusta tai korvausta aiheutuneesta vahingosta? VASTAUS Vuokranantajan on huolehdittava siitä, että korjaus- ja muutostyöt eivät aiheuta vuokralaiselle suurempaa haittaa tai häiriötä kuin on välttämätöntä. Jos liikehuoneisto on remontin takia puutteellisessa kunnossa, on vuokralaisella oikeus saada vuokranalennusta. Puutteellinen kunto voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vain osa liikehuoneistosta on käytössä. Jos liikehuoneistoa ei voida lainkaan käyttää remontin aikana, on vuokralaisella oikeus saada vapautus vuokran maksamisesta tältä ajalta. Vuokran alentaminen ja vuokranmaksusta vapautuminen edellyttää, että puutteellinen kunto ei ole johtunut vuokralaisen laiminlyönnistä tai huolimattomuudesta. Vuokralaisen oikeus vuokran alennukseen alkaa siitä hetkestä, kun vuokralainen tiedottaa vuokranantajaa huoneiston puutteellisesta kunnosta. Jos kyse on esimerkiksi putkiremontista, oikeus vuokranalennukseen alkaa siitä hetkestä, kun remontista aiheutuu todellista haittaa huoneiston käytölle. Vuokralaisen ei tule kuitenkaan omin päin ryhtyä maksamaan alempaa vuokraa, vaan asiasta tulee erikseen neuvotella vuokranantajan kanssa. Joissakin tapauksissa remontin aiheuttama haitta ja vuokran alentamisen määrä voivat selvitä vasta remontin päätyttyä. Vuokranantajan laiminlyönnistä vahingonkorvausta Vuokranalennuksesta on erotettava vahingonkorvaus. Vuokralaisella on myös oikeus saada korvaus vahingosta, jos huoneiston puutteellinen kunto tai sen käyttöön saamisen viivästyminen on aiheutunut vuokranantajan toimenpiteestä, laiminlyönnistä tai muusta huolimattomuudesta. Korvausvastuu koskee vain todellista vahinkoa, kuten omaisuudelle aiheutuvaa vahinkoa. Korvausta ei voi saada pelkästä haitasta. Vahingonkorvauksen edellytyksenä on siis vuokranantajan huolimattomuus. Vuokranantaja ei ole vastuussa esimerkiksi taloyhtiön suorittaman remontin vuokralaiselle aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta, jos vahingon ei voida katsoa aiheutuneen vuokranantajan menettelystä. Sen sijaan oikeus vahingonkorvaukseen voi olla silloin, kun vuokranantaja on viivytellyt hänen vastuulleen kuuluvien vikojen korjaamisessa ja tästä on aiheutunut vahinkoa vuokralaiselle. Käytännössä vahingonkorvausvaatimukset menestyvät harvemmin kuin vuokranalennusvaatimukset, koska vahingonkorvauksen saamisen edellytyksenä on vuokranantajan tuottamus. Osapuolet eivät voi esimerkiksi vuokrasopimuksella rajoittaa vuokralaisen oikeutta vahingonkorvaukseen. Sen sijaan osapuolet voivat sopimuksella rajoittaa vuokralaisen oikeutta vuokranalennukseen. Vuokralaisen oikeuteen saada vuokranalennusta ei vaikuta se, onko vuokranantaja toiminut huolellisesti vai ei. Vuokralaisella on oikeus alennukseen, vaikka vuokranantaja itse ei ole vaikuttanut muutos- ja korjaustyöhön millään tavalla. JÄSENYRITTÄJÄ MUISTA HYÖDYNTÄÄ JÄSENETUJASI! Soita arkisin kello 9 16 maksuttomaan neuvontapalveluun 09 229 221. Puhelusi yhdistetään asiantuntijalle! Yrittäjäinfo 2/2015 9
Suomen Yrittäjät, Lotta Siljanen lakineuvoja, p. 09 229 221, lotta.siljanen@yrittajat.fi Lakineuvoja vastaa KYSYMYS Meillä on töissä osa-aikainen työntekijä, joka tekee töitä tarpeen mukaan, 0 37,5 tuntia viikossa. Miten hänen vuosilomansa määräytyy? VASTAUS Työsopimuksessa työajaksi määritellään toisinaan tarvittaessa työhön kutsuttava. Silloin työvuoroista sovitaan aina erikseen, ja työntekijän viikkotuntimäärä voi vaihdella esimerkiksi nollan ja 40 tunnin välillä. Vuosilomalain mukaan työntekijälle, joka työsopimuksensa mukaan tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia ei kerry vuosilomaa. Työntekijällä on kuitenkin oikeus lomaa vastaavaan vapaaseen, jota voi saada kaksi arkipäivää jokaiselta lomanmääräytymisvuoden työssäolokuukaudelta. Lisäksi työntekijällä on oikeus lomakorvaukseen. Jos työsuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, lomakorvaus on 11,5 prosenttia hänelle lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä tai ylityöstä maksettavaa korotusta. Alle vuoden kestäneessä työsuhteessa lomakorvauksen määrä on 9 prosenttia. Jos työtä on säännöllisesti enemmän kuin 14 päivää tai 35 tuntia kuukaudessa, työntekijälle kertyy lomaa kaksi tai kaksi ja puoli päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Alle vuoden kestäneessä työsuhteessa lomapäiviä kertyy kaksi ja pidemmissä työsuhteissa kaksi ja puoli päivää. Jos työntekijän työsuhteen ehdot muuttuvat pysyvästi kesken lomanmääräytymisvuoden siten, että siirrytään 14 päivän ansaintasäännöstä 35 tunnin ansaintasääntöön tai päinvastoin, noudatetaan aikaisempaa ansaintasääntöä siihen lomanmääräytymisvuoden osaan, joka ajoittuu työsuhteen muutosta edeltävään aikaan. Molempien ansaintasääntöjen soveltaminen saman lomanmääräytymisvuoden aikana on siten mahdollista vain, jos työsuhteen ehdot muuttuvat lomanmääräytymisvuoden aikana pysyvästi. Tilapäinen muutos ei johda ansaintasäännön muuttumiseen. Vuosiloman määräytymisestä on kerrottu tarkemmin ohessa. Vuosiloman määräytyminen Työntekijän vuosiloma määräytyy vuosilomalain ja työsuhteen keston mukaan. Vuosiloman ansainta alkaa työnteon tosiasiallisesti alkaessa ja päättyy työsuhteen päättyessä. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa joko kaksi tai kaksi ja puoli päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Lomanmääräytymisvuodella tarkoitetaan vuoden pituista aikaväliä 1.4. 31.3. Mikäli työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Mikäli työsuhde on lomanmääräytymisvuoden päättyessä kestänyt yli vuoden, ansaitsee työntekijä lomaa kaksi ja puoli päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. 14 päivän ja 35 tunnin säännöt Työntekijä ansaitsee lomaa joko 14 päivän tai 35 tunnin ansaintasäännön mukaan. 14 päivän ansaintasääntöä sovelletaan, kun työntekijä työskentelee työsopimuksensa mukaan kaikkina kuukausina vähintään 14 päivää. Jos työpäiviä on työsopimuksen mukaan kuukaudessa vähemmän kuin neljätoista, työntekijä kuuluu 35 tunnin ansaintasäännön piiriin. Työntekijä voi kuulua pääsääntöisesti vain jompaankumpaan ansaintaryhmään, ei molempiin rinnakkain. Täydellä lomanmääräytymiskuukaudella tarkoitetaan kalenterikuukautta, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää tai vaih- 10 Yrittäjäinfo 2/2015
Äärimmäisyyttä ja seikkailua maailman pohjoisimmassa yrittäjyystapahtumassa! Ilmoittaudu nyt. www.gettogether.fi VALTAKUNNALLINEN NUORTEN YRITTÄJIEN TAPAHTUMA 24. 26.4.2015 LEVI Yhteistyössä: toehtoisesti vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. Työntekijälle, joka sopimuksen mukaan tekee töitä kaikkina kalenterikuukausina alle 14 päivää tai 35 tuntia, ei kerry vuosilomaa. Hänellä on kuitenkin työsuhteen kestäessä oikeus saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jona hän on ollut työsuhteessa. Mikäli loman pituutta laskettaessa vuosilomapäivien määräksi ei tule kokonaisluku, pyöristetään vuosilomapäivät ylöspäin siten, että vuosilomapäivän osa annetaan täytenä päivänä. Lomaa kerryttävä työssäolon veroinen aika Normaalin työssäolon lisäksi työntekijän vuosilomaa kerryttää nk. työssäolon veroinen aika. Työssäolon veroiseksi ajaksi katsotaan niin 14 päivän kuin 35 tunnin säännön piirissä olevilla kaikki poissaoloaika, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan. Lisäksi työssäolon veroisina pidetään niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä Yrittäjäinfo 2/2015 on estynyt tekemästä työtä esimerkiksi äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan, tilapäisen hoitovapaan, pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon, sairauden tai tapaturman, lääkinnällisen kuntoutuksen tai lomauttamisen takia. Työssäolonveroisesta ajasta on säännelty yksityiskohtaisesti vuosilomalaissa. Vuosilomalain 7 :n mukaisesta työssäolon veroisesta ajasta on kirjoitettu yksityiskohtaisemmin työantajan ABC:ssa osoitteessa www.yrittajat.fi 11
Suomen Yrittäjät, Anssi Kujala, varatoimitusjohtaja, p. 09 2292 2942, anssi.kujala@yrittajat.fi Alueiden menestysohjelma työkaluksi aluekehittämiseen Elinkeinorakenteen muutos muuttaa talouden ja työelämän rakenteita tavalla, jota emme vielä osaa ennakoida. Pk-yrityksillä on merkittävin vaikutus Suomen kasvu-uralle pääsemiseksi. Aluekehitystoimilla voidaan edesauttaa yritysten menestymistä, kasvua, kansainvälistymistä sekä osaamispääoman kehittymistä ja siten vahvistaa yritysten merkitystä alueen taloudelle. Tulevaisuuden yrittäjälähtöisen aluekehittämisen pitää pystyä irtaantumaan tiukkaan maantieteellisesti rajatuista alueista. Näkökulmaa on uudistettava niin, että kehitystyötä ohjaavat alueiden menestystekijät eli menestyvät yritykset. Tällä tarkoitetaan sitä, että aluekehitystyön painopiste siirretään toiminnalliseen kehittämiseen samalla, kun hallintoa yksinkertaistetaan ja kevennetään. KAUPUNKI- KESKUKSEN JA MAASEUDUN kehittäminen eivät voi olla erillään lähtökohtana pitää olla kasvukäytävän kehittäminen. Suomi tarvitsee yhä enemmän yrityksiä, joilla on omia tuotteita vientiin emme voi olla enää riippuvaisia pelkästään suurista alihankintaketjuista. Yritysten innovaatiotoiminnassa kysyntälähtöisyys edellyttää entistä parempaa markkinoiden tuntemusta. Kansainvälistymisen edistämiseksi on luotava toimintatavat, joiden avulla kaikenkokoiset yritykset voivat ponnistaa kaikkialta Suomesta tärkeisiin ulkomaisiin verkostoihin ja hyödyntää niistä saatavilla olevaa uusinta tietoa, osaamista ja kumppanuuksia. Alueiden menestys vaatii kumppanuutta, jossa ovat mukana yrittäjät, eri kokoluokan yritykset, yliopistot, ammattikorkeakoulut, muut oppilaitokset, kunnat ja kehittämisyhtiöt sekä kaikki julkiset organisaatiot. Aluekehityksen tavoitteeksi on asetettava Suomen menestysmahdollisuuksien kasvattaminen siten, että parannetaan yritysten toimintaedellytyksiä. Alueen menestys on sen yritysten menestyksen summa. 10 askelta alueiden menestykseen 1. Yrittämisen olosuhteet kuntoon 2. Globalisaatio on mahdollisuus kasvuun 3. Metropolialueesta veturi globaaliin kilpailuun 4. Kasvukäytävät ovat väylä alueiden menestykseen 5. Julkisista hankinnoista voimaa aluetalouteen 6. Valtionhallinto yhdelle luukulle 7. Liikenne yhdistää alueet ja sen toimijat 8. Toimivat yritysmarkkinat varmistavat alueellisen elinvoiman 9. Yrittäjyys kasvaa osaamisesta 10. Yritysvaikutusten arviointiautomaattiseksi osaksi kaikkea päätöksentekoa Suomen Yrittäjien Alueiden menestysohjelmajulkaistaan 26.3. 12 Yrittäjäinfo 2/2015
Suomen kasvukäytäviä Esimerkiksi Helsingistä Tampereelle ulottuva Suomen kasvukäytävä muodostaa maan merkittävimmän toiminnallisen ja rakenteellisen kokonaisuuden. Sen vaikutusalueella asuu jo joka kolmas suomalainen. Suomen kasvukäytävä muodostaa yhtenäisen työmarkkina-alueen ja yritysten kannalta yhtenäisen työvoimapoolin. Selitykset Keltainen lentokone Tumman harmaa juna Vaalean harmaa laiva Lähde mukaellen www.suomenkasvukaytava.fi Yrittäjäinfo 2/2015 13
Yrittäjät lupaavat säilyttää ja tehdä työpaikkoja Yrittäjät lupaavat jatkaa yrittäjinä, säilyttää työpaikat ja luoda jopa lisää uusia työpaikkoja. Jotta yrittäjät voivat pitää lupauksensa, eduskunnan ja hallituksen on tehtävä yrittäjyyttä tukevia päätöksiä. Siinä Suomen Yrittäjien eduskuntavaalikampanjan ydin. Suomen Yrittäjien eduskuntavaalikampanjan nimi #työn_tekijä korostaa, että pienet ja keskisuuret yritykset työllistävät Suomessa jo yli 900 000 ihmistä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana nämä yritykset ovat luoneet yli 100 000 kotimaista uutta työpaikkaa. Yksinyrittäjinä itsensä työllistää peräti 170 000 ihmistä. Suomen Yrittäjien eduskuntavaalikampanjasivuilla yrittäjät antavat lupauksen jatkaa yrittäjänä, säilyttää yrityksensä työpaikkoja ja tehdä uusia työpaikkoja, jos tuleva eduskunta ja hallitus tekevät sellaisia päätöksiä, että se on mahdollista. Luvassa tilaisuuksia, ilmoituksia ja yrittäjyysaiheinen vaalikone Lähes kaikki Suomen Yrittäjien 20 aluejärjestöstä järjestävät omia alueellisia ehdokastilaisuuksia. Tilaisuuksissa ehdokkaat saavat paljon tietoa yritysten ja yrittäjien tilanteesta Suomessa juuri nyt. Koska Suomen Yrittäjillä on aluejärjestö joka maakunnassa ja paikallisyhdistys joka kunnassa, meille on luontevaa järjestää eri puolilla maata kymmeniä pieniä ja keskisuuria vaalikeskusteluita. Näin tavoitamme parhaiten mahdollisimman monen ehdokkaan, Anssi Kujala kertoo. Yrittäjyyttä ymmärtävän ehdokkaan löytämistä helpottaa Suomen Yrittäjien vaalikone, joka avataan äänestäjille 23. maaliskuuta osoitteessa yrittajat.fi/työntekijä. Suomen Yrittäjien kampanja näkyy myös mainoksina radiossa, verkossa ja sanomalehdissä. www.yrittajat.fi/työntekijä 100 000 7 164 14 Yrittäjäinfo 2/2015
#työn_tekijä Tommi Matikainen Ita Nordic Oy, Ruokolahti Tommi Matikainen pystyy tuplaamaan yrityksensä 30 työpaikkaa, jos eduskunta parantaa työpaikkatason sopimusmahdollisuuksia, alentaa veroastetta ja vähentää turhaa sääntelyä. Pienet ja keskisuuret yritykset työllistävät Suomessa liki miljoona ihmistä. Jos eduskunta tekee yrittäjyyttä tukevia päätöksiä, yrittäjät voivat jatkossakin työllistää itsensä, säilyttää työpaikat ja luoda niitä lisää. Tutustu yrittäjien lupauksiin ja suomalaisen työn tekijöihin www.yrittäjät.fi/työntekijä
Suomen Yrittäjät Mannerheimintie 76 A, 00250 HELSINKI PL 999, 00101 HELSINKI puhelin 09 229 221 toimisto@yrittajat.fi yrittajat.fi