Nordkalk Oy Ab:n Paraisten kaivoksen ympäristölupahakemus, Parainen.

Etelä-Suomi Päätös Nro 174/2012/1 Dnro ESAVI/696/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.10.2012 ASIA Nordkalk Oy Ab:n Paraisten kaivoksen ympäristölupahakemus, Parainen. HAKIJA Nordkalk Oy Ab Skräbbölentie 18 21600 PARAINEN LAITOS Paraisten kaivos Skräbbölentie 18 21600 PARAINEN TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Nordkalk Oy Ab:n Paraisten kaivoksessa louhitaan kalkkikiveä avolouhintana. Louhoksen pohja on nyt tasolla -130 m, ja louhintaa jatketaan noin 30 vuoden ajan. Kokonaislouhintamäärä on noin 2 milj. t/a. Toimintakokonaisuuteen kuuluvat myös kalkkikiven jalostuslaitos, sivukiven läjitysalue (Hundbanan) ja käytöstä poistettu kaatopaikka (Skarpdal). Kaivos sijaitsee Limberg Skräbbölen 254 hehtaarin kaivospiirialueella Paraisten kaupungin keskustassa (kaupungin nimi oli 31.12.2011 saakka Länsi-Turunmaa). HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 10.12.2010 ja sitä on täydennetty 2.2.2011 (lisäkappaleet hakemuksesta, melu- ja tärinämittausraportit), 11.7.2012 (vuosien 2010 2011 kapasiteetti-, päästö- ja jätetiedot sekä kaivannaisjäteasetuksen 3 :n mukainen yhteenvetotaulukko) ja 17.9.2012 (numeraalisia tarkennuksia). LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Laitos on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohtien 7 a) ja 13 e) perusteella. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

Lain ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 6 ja 7 :ien nojalla Lounais-Suomen ympäristökeskus on 22.1.2004 velvoittanut Nordkalk Oy Ab:n hakemaan ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaista ympäristölupaa 31.12.2010 mennessä. 2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohtien 7 a) ja 13 e) mukaan. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Kaivoskirja (kaivosrekisteri Nro 1978 1a 1d), Kauppa- ja teollisuusministeriö, 1969 1992. Ympäristölupamenettelylain mukainen ympäristölupa, Partek Nordkalk Oy Ab:n kalkkikivikaivos ja Skarpdalin kaatopaikka, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Dnro 0296Y1401-111, Nro 11 YS, 9.2.2000. Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa, Nordkalk Oyj Abp:n Hundbananin läjitysalue, Länsi-Suomen ympäristölupavirasto, Nro 26/2003/3, 4.7.2003. Skarpdalin kaatopaikan toiminnan lopettamista koskeva ilmoitus Lounais- Suomen ympäristökeskukselle, 23.11.2005. Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa, Nordkalk Oyj Abp:n Hundbananin läjitysalueen ympäristöluvan lupamääräyksen 2 muuttaminen, Länsi-Suomen ympäristölupavirasto, Nro 41/2009/2, 3.6.2009. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Alue on kaavoitettu teollisuusalueeksi (T). KAIVOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kaivos sijaitsee Paraisten keskustaajaman välittömässä läheisyydessä Limberg-Skräbbölen 254 ha:n kaivospiirissä. Toiminta-alueen koko on noin 200 ha. Kaivoksen ympärillä on Paraisten keskustaa ja sen asutusta, teollisuusaluetta sekä Saaristotie. Lähimmät asuinrakennukset ovat noin 70 metrin ja koulukeskus 140 metrin päässä kaivospiirin rajalta. Natura 2000 -alueet, Paraisten orkidea-alue ja Paraisten kalkkialueet sijaitsevat 250 ja 800 metrin päässä kaivospiirin rajalta.

3 Maa- ja kallioperä Paraisten kalkkimarmoriesiintymä on iältään prekambrinen ja noin 1 850 miljoona vuotta vanha. Mineralisaatio sijaitsee Ålön geologisen synkliinin kaakkoisreunalla. Kalkkikivi koostuu pääosin kalsiitista, jossa pirotteena esiintyvät harvemineraalit kuten kvartsi, maasälpä, kondrodiitti, diopsidi, flogopiitti, grafiitti ja dolomiitti. Kalkkikivi on valkoharmaata ja karkearakeista. Kalkkikiveä pilkkovat silikaattikivestä koostuvat välikerrokset ja juonet, joista yleisimmät ovat amfiboliittiset ja graniittiset raakut. Kalkkimarmori on kerrostunut pohjoisreunan kattopuolen kiillegneissien ja eteläreunan jalkapuolen diopsidigneissien väliin. Nämä kaksi silikaattista kivilajia ovat yleisimmät sivukivet, joita louhinnan aikana joudutaan louhoksesta poistamaan. Myös graniittia ja amfiboliittia esiintyy sivukiven joukossa. Esiintymä on poimuttunut ja kalkkijuoni on poimutuksen yhteydessä saanut pystysuuntaisen kulun. Poimutuksen takia malmin leveys vaihtelee 200 500 m:n välillä ja sen louhinnallinen pituus on noin 2 km. Tiedossa ei ole sellaisia tapahtumia, joiden seurauksena öljyä tai kemikaaleja olisi päässyt alueen maaperään. Toiminta-alueella ei ole tehty maaperää koskevia selvityksiä. Pohjavesi Paraisten kaivos ei sijaitse pohjaveden käyttöalueella. Lähin vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue on Bläsnäs (0257302), jonka muodostumisalueen raja on kaivosalueelta noin 1 km pohjois-koilliseen. Pohjaveden tarkkailua ja näytteenottoa on suoritettu Skarpdalin jätealueen ympäristössä. Seuranta on osoittanut, että pohjaveden pilaantumista ei ole tapahtunut. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Kaivoksen kuivanapitovesien analyysitulosten perusteella vesistöön johdettavien jätevesien pitoisuudet ovat merkityksettömiä, eivätkä vaikuta vesistön tilaan huonontavasti. Ilmanlaatu Tuotantokokonaisuuteen kuuluvat toiminnot sijaitsevat alueella, jolla toimii monia teollisuuslaitoksia. Teollinen toiminta aiheuttaa ilmaan hiukkas-, NO x -, SO x - ja CO 2 -päästöjä. Kaivoksen toiminnan aiheuttamia vaikutuksia ilman laatuun on seurattu kokonaisleijumamittauksilla vuosina 2001 2002 ja 2006. Luonnonsuojelualueet Natura 2000 -alueet, Paraisten orkidea-alue (FI0200129, SCI) ja Paraisten kalkkialueet (FI0200134, SCI) sijaitsevat 250 ja 800 metrin päässä kaivospiirin rajalta.

Paraisten orkidea-alue (4 ha) muodostuu kolmesta pienestä alueesta keskellä kaupunkiasutusta. Kalkkikaivokselta ja tehtaalta ympäristöön leviävä kalkkipöly on luonut sopivat kasvuolosuhteet vaativalle ja useita kämmekkälajeja sisältävälle kasvillisuudelle. Osa-alueet ovat pienialaisia, etelään viettäviä pihateiden rajaamia rinteitä, kallioista männikköä sekä kallioiden välisiä kosteita, myös lehtipuuta kasvavia painanteita, joissa on paikoin sananjalkakasvustoja. Alueen kasvilajisto on monipuolinen, mutta luonnonsuojelullisesti merkittävintä on monien kämmekkälajien esiintyminen. Täällä tavataan runsaana mm. soikkokaksikkoa, lehtoneidonvaippaa, valkolehdokkia sekä maariankämmekkää. Paraisten kalkkialue (42 ha) koostuu useasta erillisestä osa-alueesta, joiden luontoarvot perustuvat kallio- ja maaperässä esiintyvään tavallista suurempaan kalkkipitoisuuteen. Kalkin vuoksi kallioiden, lehtometsien ja louhittujen seinämien rikkaalla kasvualustalla tavataan runsaasti uhanalaisia ja harvinaisia kasveja sekä todennäköisesti myös eläimistöä, jota tosin on vähemmän tutkittu. Kasveista voidaan mainita ainakin hento- ja kirjokorte sekä lukuisat vaateliaat sammal- ja sienilajit. Muista osa-alueista poiketen Kojkullafjärdenin länsipuolinen niemi kuului jo ennen Naturaa vanhojen metsien suojeluohjelmaan ja sen luontoarvot perustuvat talousmetsää vanhempaan puustoon ja sen mukanaan tuomaan kasvi- ja eläinlajistoon. Lillnäset on rehevää lehtoa ja sen eteläreunassa on edustava jalopuumetsä. Lillnäset kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan ja Strandängsudden vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Stormossen Grobenin alue on seutukaavassa ja osayleiskaavassa SU4-alueena. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Kaivostoiminnasta aiheutuva liikenne rajoittuu Paraisten teollisuusalueen sisälle. Melua aiheuttaa lähinnä kiven kippaaminen läjitysalueella. Lisäksi Iouhintaräjäytyksistä aiheutuu hetkittäistä melua ja tärinää. 4 LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Nordkalk Oy Ab Paraisten kaivos on aloittanut yhtiömuotoisen toiminnan vuonna 1898. Kaivos muodostuu nykyään kahdesta osasta, Limberg ja Skräbböle. Kalkkikiveä louhitaan avolouhintana, avolouhoksen pinta-ala on noin 70,4 ha. Louhoksen pohja on tällä hetkellä tasolla -130 m ja kiveä voidaan louhia avolouhintana nykyisellä tuotantomäärällä vielä noin 30 vuoden ajan. Tämän jälkeen louhintaa on mahdollista jatkaa maanalaisena louhintana. Tällä hetkellä Paraisten kaivoksella työskentelee yhteensä 46 henkilöä.

5 Prosessikuvaus Kaivos toimii viitenä päivänä viikossa 1 3 vuorossa vuosittaisesta louhintamäärästä riippuen. Tuotantotoiminta keskittyy arkipäiville, normaalisti viikonloppuisin ei työskennellä. Kalkkikiveä louhitaan poraus räjäytys - menetelmällä, räjäytykset ovat pääsääntöisesti kerran päivässä noin klo 14:00. Louhittu kalkkikivi lastataan kaivinkoneella louheenkuljetusautoon ja ajetaan kuiluihin (3 kpl á 10 000 20 000 t). Louhe esimurskataan maanalaisessa murskaamossa tasolla -200 m ja murskattu kalkkikivi nostetaan maan pinnalle kahdella 500 m:n pituisella hihnakuljettimella. Maan pinnalla kalkkikivi rikastetaan sementti- tai valkokiveksi seulomalla, lajittelemalla ja murskaamalla. Lajittelussa kalkkikivestä eroteltu sivukivi käytetään kiviainestuotantoon ja muuhun hyötykäyttöön. Lisäksi sementtikiven raaka-- aineeksi tuodaan kalkkikiveä Gotlannista, nykyisin noin 100 000 t vuodessa. Määrä vaihtelee vuosittain. Esiintymän rakenteen vuoksi joudutaan kalkkikiven lisäksi louhimaan myös sivukiveä. Kokonaislouhintamäärästä noin 1/3 on sivukiveä. Tähän mennessä noin puolet louhitusta sivukivimäärästä on voitu käyttää kiviainestuotantoon. Sivukiviaines, jota ei saada markkinoitua, läjitetään kaivosalueelle erikseen määritetyille alueille läjityssuunnitelman mukaisesti. Toiminta t/a louhinta 1 500 000 3 000 000 sivukiven louhinta 500 000 1 300 000 kalkkikivituotteet 1 000 000 2 000 000 Taulukko 1. Vuotuinen kapasiteetti. Polttoaineet ja kemikaalit Moottoripolttoöljyn kulutus on noin 1,0 1,5 milj. l/a. Paraisten kaivoksella on 15 m 3 :n ja 14 m 3 :n moottoripolttoöljysäiliöt sekä 5 m 3 :n dieselöljysäiliö. Säiliöt sijaitsevat kaivoksessa -40 m -tason kalliotiloissa ja niissä on valumaaltaat. Voiteluöljyt säilytetään huoltohallissa. Tuotannon aputoiminnoissa käytetään vähäisiä määriä kemikaaleja. Räjähdysaineita (pääosin anfo ja emulsio) käytetään vuosittain keskimäärin 300 400 tonnia. Räjähdysaineet ja niiden raaka-aineet varastoidaan kalliotiloissa louhoksessa. Veden käyttö Tuotantoprosesseissa käytetään kaivoksen poistovettä kiven pesuun ennen lajittelua. Käytetty pesuvesi ohjataan saostusaltaaseen, josta se otetaan uudelleen käyttöön. Sosiaalitiloihin vesi tulee Paraisten kaupungin verkostosta.

6 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Kalkkikivi louhitaan avolouhoksesta pengerlouhintana poraus räjäytysmenetelmällä. Tämä on yleisesti käytössä oleva louhintamenetelmä ja edustaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tämäntyyppisen kalkkikiviesiintymän louhinnassa. Sivukivi hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi erilaisissa tie- ja maarakennuskohteissa. Yhtiö seuraa jatkuvasti alan parhaimman käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja hakijan yksiköissä pyritään soveltamaan uusinta tekniikkaa silloin, kun se on teknistaloudellisesti mahdollista. Avolouhoksen liikkuva kalusto edustaa nykyaikaista tekniikkaa. Lastaus- ja kuljetuskalusto hankitaan yleensä leasing -periaatteella ja ne uusitaan määrävälein. Ajoneuvojen kuljettajia koulutetaan käyttämään ajoneuvoja oikein, näin vältytään turhalta polttoaineenkulutukselta. Kun avolouhokselle tai kivenkäsittelylinjalle hankitaan uusia koneita tai laitteita, hankintakriteerinä on mm. energiatehokkuus. Pölynpoistolaitteita uusittaessa pyritään hankkimaan tehokkainta mahdollista tekniikkaa edustavia laitteita. Paraisten kaivoksella on ollut käytössä ympäristöjärjestelmä vuodesta 2000 lähtien. Osana ympäristöjärjestelmän vaatimuksia kaikki ympäristöasioihin liittyvät poikkeamat on kirjattu systemaattisesti ja korjaavat toimenpiteet on suoritettu ja kirjattu. Yhtiön toimintaperiaatteet on päivitetty 14.1.2011. Hakijayhtiö on liittynyt Energia-alan Keskusliitto ry Finergyn ja kauppa- ja teollisuusministeriön väliseen teollisuuden energiansäästösopimukseen 30.6.2000 ja jatkanut sopimusta 13.1.2006. Sopimus koskee yhtiön Lappeenrannan, Lohjan ja Paraisten yksiköitä. Työ- ja elinkeinoministeriö ja toimialaliitot ovat joulukuussa 2007 allekirjoittaneet uuden energiatehokkuussopimuksen, joka on tullut voimaan 1.1.2008. Liittyminen energiatehokkuussopimukseen 2008 2016 on hyväksytty 31.12.2008 koskemaan jokaista toimipaikkaa. Paraisten kaivoksella on toteutettu energiaselvitys vuonna 2001. Selvityksen perusteella tehtiin lista mahdollisista energiansäästökohteista. Näistä tärkeimmät on toteutettu. Lisäksi hakija on mukana teollisuuden vapaaehtoisessa energiansäästösopimuksessa. Tavoitteena on pienentää energiankulutusta 5 % vuoden 2008 tasosta vuoden 2016 loppuun mennessä. Energiankäytön tehokkuudesta suhteessa tuotantomääriin on pidetty kirjaa. Kirjanpidon perusteella voidaan todeta, että energiankulutus tuotettua tonnia kohti on pienentynyt. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Paraisten kaivoksella on sertifioitu ympäristöjärjestelmä (SFS-EN-ISO 14001; 2004, nro 74423-2010-AE-FIN-FINAS). Toiminta ympäristöasioissa tarkastetaan sisäisesti vuosittain ja ulkoisesti muutaman vuoden välein. Paraisten kaivoksen ulkoinen auditointi on suoritettu viimeksi 6.9.2012. Kunnossapito toteutetaan ennakkohuolto-ohjelman mukaisesti käyttäen hyväksi IFS:n kunnossapito-ohjelmaa. Kaivoksessa suoritetaan vuosittain kaivos-

tarkastus sekä koko laitoksella työsuojelutarkastus. Paraisten kaivoksella noudatetaan hätätilanteita varten laadittua pelastussuunnitelmaa. Paraisten kaivoksella toimivat urakoitsijat ovat sitoutuneet noudattamaan ympäristöasioiden hallintajärjestelmää ja annettua ohjeistusta. 7 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevesien käsittely sekä päästöt vesiin ja viemäriin Kaivoksessa olevien pumppaamoiden kautta pumpataan vuosittain noin 1 2 milj. m 3 kuivanapitovettä (louhosvesiä). Kuivanapitovesi muodostuu alueen sade-, valuma- ja pohjavedestä. Limbergin kaivoksen kuivanapitovedet johdetaan Kalkkirannan satama-altaaseen ja Skräbbölen kaivoksen vedet kaupungin raakavesialtaaseen Sysilahteen. Saniteettijätevedet kaivosalueelta johdetaan kaupungin jätevesiverkostoon. Kaivoksen vanhalla läjitysalueella (Skarpdal) on sen sulkemisen jälkeen suoritettu ympäristönsuojeluviranomaisten vaatimusten mukaista vesien tarkkailua. Vesinäytteitä on otettu vuosina 2002, 2004, 2005, 2006 sekä 2009. Tulokset on toimitettu ympäristönsuojeluviranomaisille. Niiden perusteella ei ole tarvetta jatkaa tarkkailua. Skarpdalin alue on maisemoitu vuoden 2010 aikana. Kaivospiirialueella sijaitsee Parocin suljettu kaatopaikka, jonka jälkivalvontavelvollisuudet ovat Parocin kaatopaikan sulkemisasiakirjassa (fenolimittausvelvoite sekä Sysilahden että Limbergin pumppaamoilta). Päästöt ilmaan Kalkkikiven louhinnassa ja jalostuksessa syntyy hiukkaspäästöjä, jotka ovat suurimmaksi osaksi kalkkikivipölyä. Polttoaineiden käytössä syntyy pakokaasupäästöjä (hiilidioksidi, typen oksidit, rikkidioksidi). Päästöjen määrä on riippuvainen tuotantomäärästä. Laskennalliset päästöt ilmaan on kuvattu alla olevassa taulukossa. Parametri 2008 2009 2010 2011 Hiilidioksidi CO 2 (t) 3 900 3 100 3 660 3 980 Hiukkaset (t) 8 5,5 6 8 SO 2 (t) 2,5 1,9 2,5 2,3 NO x (NO 2 :na) 8 11 12 14 Taulukko 2. Laskennalliset päästöt ilmaan 2008 2011 (2011 sis. kuljetuksen 276 t). Murskauksessa, hihnakuljetuksessa, seulonnassa ja lajittelussa syntyvät pölypäästöt otetaan talteen tekstiilisuotimilla. Tekstiilisuotimia on käytössä

18 kpl ja niiden erotuskyky on vähintään 10 mg/m 3. Suotimien toimintaa tarkkaillaan päivittäin ja rikkoutuneet suotimet vaihdetaan välittömästi. Prosessipäästöjen lisäksi pölypäästöjä syntyy myös alueen hajapölyämisestä, mitä rajoitetaan asfaltoimalla teitä ja varastoalueita, kastelemalla teitä sekä käyttämällä tarvittaessa pölynestoaineita. Hajapölyämiseen liittyen on kaivoksella kaksi työohjetta: 1) Kaivoksen ajoteiden kastelu (TO-5.2) ja 2) Sementtikiven ulkovaraston pölyhaittojen torjuminen (TO-5.5). Melu ja tärinä Kaivostoiminnan aiheuttama melu syntyy pääasiassa kiven kuljetuksesta ja kippauksesta Iäjitysalueelle. Hundbananin läjitysalueella on tehty melumittauksia vuosina 2003, 2005, 2008 ja 2011 sekä melumallinnus vuonna 2003. Vuoden 2011 mittausraportin (mittaukset 22.1. 1.3.2011) mukaan "sivukiven läjitystoiminnan vaikutus alueen melutasoon on vähäinen". Kalkkikiven murskaus, kuljetus, seulonta ja lajittelu tapahtuvat sisätiloissa tai maan alla. Näin ollen näistä toiminnoista aiheutuva melu ei leviä ympäristöön. Paraisten kaivoksella räjäytykset suoritetaan arkipäivinä noin klo 14. Räjäytyksistä varoitetaan asianmukaisesti äänimerkeillä. Räjäytyksistä aiheutuu tärinää, jota on vuodesta 2011 alkaen mitattu jatkuvasti kahdessa pisteessä. Päästöt maaperään Hakijan arvion mukaan laitoksen normaalitoiminnasta ei aiheudu maaperän pilaantumista. Öljyvahinkojen varalta on kaivoksella öljytorjuntavälineistöä - myös pelastuslaitoksen öljyntorjuntalaitteisto on kaivoksen käytettävissä. Öljyn ja mahdollisten muiden haitallisten aineiden joutumista maaperään sekä pohjaveteen on ehkäisty asentamalla huoltohalleihin öljynerotuskaivot ja polttoainevarastoon varoallas. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Jätteiden määrä vaihtelee vuosittain tuotantomääristä ja investoinneista riippuen. Jätejae EWC-koodi 2008 2009 2010 2011 Rautaromu (t) 20 01 40 40 35 Pahvi (t) 9 6 15 01 01 Uusiokäyttö 44 6 Sekajäte (t) 20 03 01 21 7 5 6 Loisteputket ja 20 01 21* 350 kpl 250 kpl 0 0,06 t elohopealamput, 2010 2011 muut Öljyiset jätteet (t) 13 02 05* 15 20 18 13 * ongelmajäte 8

9 Taulukko 3. Toiminnassa syntyneet jätteet 2008 2011. Jätteiden käsittelystä on voimassa olevat sopimukset valtuutettujen toimijoiden kanssa. Paraisten kaivoksen ympäristöjärjestelmä sisältää jätteiden hallintaohjelman sekä jätteiden käsittelyohjeet (TO-5.l). Näiden toteutumista seurataan viikkopalavereissa sekä sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla. Sivukiven varastointi ja hyödyntäminen Hundbananin Iäjitysalue, joka on ollut kaivoksen käytössä 1950-luvulta lähtien, on täyttynyt 2011. Nykyisen luvan mukaisesti alueelle on läjitetty inerttiä louhetta ja lajittelulaitokselta tullutta sivukiveä, jota käytetään maisemoinnissa (nk. maisemointikiveä). Toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi haetaan lupaa jatkaa louheen läjitystä alueelle. Uusi läjitys (6,2 ha) tulee olemaan nykyisen läjityskasan (36,2 ha) jatkoa. Tällä läjityssuunnitelmalla pyritään turvaamaan kaivoksen kiven läjitystarve koko avolouhoksen suunnitellun jäljellä olevan toiminnan ajaksi. Uusi läjitysalue jakautuu kahteen osaan johtuen maisemoidun, 2010 toimintansa lopettaneen, Parocin Sysilaxhagenin vuorivillan jätealueen sijainnista keskellä aluetta. Pöyry Environment Oy:n 22.10.2009 laatima suunnitelma uuden läjitysalueen rakenteista on liitetty hakemukseen. Läjitysalueita kutsutaan nimillä A ja B. A-kasa on nykyisen Hunbananin läjityksen jatke ja se jatkuu suorana liitoksena +60 tasolta alaspäin. Suurin osa louheesta läjitetään tähän kasaan, jonka tilavuudeksi on arvioitu noin 4 500 000 m 3. Suurin osa alueesta on jo nyt teollisessa käytössä Rudus Oy:n murskatessa sivukiveä alueella. Kasan suuren pinta-alan takia, ja jotta se sopeutuisi maisemaan luonnollisemmin, kaivoksen puoleinen reuna aiotaan korottaa +90 metrin korkeuteen loivemmalla maastonmuodon korotuksella. Uusi läjitys aloitetaan vanhan läjityksen kupeesta ja se jatkuu lounaaseen. B-kasan korkein taso on +75 m ja tilavuudeltaan se on noin 1 000 000 m 3. Läjitystoiminta alkaa tältä alueelta Parocin kasan lounaispuolen alavampaa notkelmaa käyttäen. Pöyry Oy:n tekemän stabiliteettitarkastelun jälkeen on päädytty läjityksen liittämiseen vuorivillakasaan. Parocin alueen maisemointityössä liittäminen on otettu huomioon ja jätekasan lounaisrinne on peitetty paksulla murskekerroksella, joka estää jätekasan häiriintymisen sitä vasten nojaavasta louhetäytöstä. Suunniteltujen läjitysten yhteistilavuus on 5,5 milj. m 3 (kertoimella 2,0 t/m 3 noin 11 milj. tonnia). Läjitys tehdään 10 metrin tasokorkeuksin +20 m ja +90 m välillä. B-kasan kohdalla pyöristetään laki 5 metrin välitasolla + 75 metrin korkeuteen. Jokainen taso aloitetaan rakentamalla louheesta päältä noin 20 m leveä meluvalli Saaristotien puoleiselle sivulle. Loput tason täytöstä sujuu tämän vallin katveessa, jolloin melun leviäminen Saaristotien suuntaan vähenee.

Täyttöalue perustetaan kalliolle, paitsi louhoksen puolella sijaitsevalla Nybackan peltoalueella, jossa on savikkoa noin 6 metrin paksuudelta. Sortumien estämiseksi Nybackan alueelle tehdään louhearkku suunnitellun läjityksen reunalle, jossa massanvaihdolla korvataan savet louheella peruskallioon asti. Maanvaihdon pituudeksi tulee noin 120 m ja leveydeksi noin 20 m. Kivien kuljetus kaivoksesta läjitysalueelle tapahtuu kaksivuorotyönä arkipäivisin ja tilapäisesti myös viikonloppuisin. Lastaukseen on käytettävissä 3 kaivinkonetta. Kuljetukseen käytetään kaivoksen louhosautoja (6 kpl). Työmenetelmät ja käytettävä kalusto ovat samat kuin aikaisemminkin, joten ympäristövaikutukset eivät olennaisesti muutu. Kaivostoiminnan lakattua sivukivien hyödyntämisessä on kaksi vaihtoehtoa: 1) alue maisemoidaan lopullisesti ja annetaan metsittyä luontaisesti ja 2) kasassa oleva louhe käytetään hyödyksi kivimurskeena. 10 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Kaivoksen toiminnalla ei ole vaikutusta pintavesiin tai niiden käyttöön. Kaivosalueen ympäristössä ei ole pohjaveden käyttäjiä, joten pohjaveden tarkkailua ei ole ollut tarpeen suorittaa. Tuotantokokonaisuuden toiminnoista ei hakijan arvion mukaan aiheudu haitallisia vaikutuksia alueen maaperään tai pohjaveteen. Paraisten kaivos sijaitsee teollisuusalueella, jonka kaikki toimijat aiheuttavat pölypäästöjä ilmaan. Pöly on pääasiassa kalkkikivipölyä. Pöly ei ole vaarallista ihmisille, eläimille tai kasveille. Pölypäästöt ovat lähinnä viihtyvyyshaitta. Kaivostoiminnasta aiheutuu räjäytysten aikana lähiympäristöön lyhytaikaista melua ja tärinää. Sivukiven läjitystoiminnasta aiheutuvan melun vaikutus alueen melutasoon on vähäinen. Kalkkikiven murskaus, kuljetus, seulonta ja lajittelu tapahtuvat sisätiloissa tai maan alla. Näin ollen näistä toiminnoista aiheutuva melu ei leviä ympäristöön. KAIVOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käytön ja päästöjen tarkkailu Paraisten kaivokselle on laadittu tarkkailusuunnitelma, josta ilmenevät toiminnan tarkkailukohteet, tarkkailutapa ja tarkkailun tiheys. Pölynpoistolaitteiden toimivuutta seurataan silmämääräisesti ja suodattimien paine-eromittausten tarkkailulla. Alueen pölyämistä seurataan jatkuvasti

ja tarvittaessa ryhdytään pölyämisen rajoittamiseksi toimenpiteisiin. Teollisuusalueella on suoritettu yhteistarkkailua PM 10 -hiukkaspäästömäärien selvittämiseksi. Vuoden 2011 aikana ylityksiä oli 4 ilmanlaatuasetuksen (38/2011) sallimasta 35:stä. Vuoden 2012 aikana ei ylityksiä ollut. Tarkkailua jatketaan vielä vuoden 2013 aikana, jonka jälkeen päätetään jatkotarkkailusta. Louhosvesiä tarkkaillaan päivittäin silmämääräisesti pumppausasemilla. Näin mahdolliset poikkeamat havaitaan ennen kuin vesi pumpataan edelleen vesistöön ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdytään välittömästi. Ympäristövaikutusten tarkkailu Paraisten kaupunki on toteuttanut bioindikaattoritutkimuksen teollisuusalueella vuodesta 1986 lähtien. Tutkimukset osoittavat, että Paraisilla happamoitumisen vaaraa ei ole, koska alueen ympäristössä on runsaasti kalsiumia. Paraisilla tutkimuksessa havaittu harsuuntuminen oli kohtalaista tai lievää. Alueella havaittu männyn neulasten värivikaisuus johtuu mangaanin puutteesta. Yleisesti harsuuntuminen Paraisilla on samaa luokkaa kuin Turun seudulla yleensäkin. Jäkäläaineisto mittaa kaikkien ilmansaasteiden yhteisvaikutusta, ja näin ollen eri saasteiden vaikutusta ei voida täysin luotettavasti arvioida. Rikki ja typenoksidit aiheuttavat selvimmin haittavaikutuksia. Vuosina 2000 2001 sekä vielä 2005 2006 on bioindikaattoritutkimus toistettu. Yhteenvetona hakija toteaa, että tutkimustulosten perusteella on ilman epäpuhtauksien haitallinen vaikutus ympäristössä ja tutkituissa kasvilajeissa sekä maaperässä vähentynyt. Raportointi Pölynpoistolaitteiden häiriötilanteet ja huoltotoimenpiteet kirjataan elektroniseen kunnossapitojärjestelmään (IFS). Paraisten kaivoksen toiminta, päästöt ja jätemäärät raportoidaan vuosittain Varsinais-Suomen ELY-keskukselle sekä Paraisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Sivukiven läjitysalueille viedyn sivukiven ja hyödynnetyn sivukiven määristä pidetään kirjaa ja tiedot toimitetaan ympäristölupapäätöksen edellyttämän vuosiraportoinnin yhteydessä ympäristönsuojeluviranomaisille. 11 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Paraisten kaivokselle on laadittu alueen toimintaa koskeva pelastussuunnitelma, jolla luodaan valmiuksia henkilökunnalle toimia mahdollisen onnettomuuden sattuessa. Poikkeuksellisiin tilanteisiin varaudutaan järjestämällä vuosittaisia pelastusharjoituksia yhdessä pelastuslaitoksen kanssa. Huoltovarmuuskeskukselle on tehty suunnitelma poikkeavien tilanteiden varalta.

12 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lausunnot Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Länsi-Turunmaan kaupungin ilmoitustauluilla 15.2. 17.3.2011. Kaupungin nimi on 1.1.2012 alkaen Parainen. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Pargas Kungörelser Paraisten Kuulutukset -nimisessä lehdessä 17.2.2011. Kuulutuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ja Länsi-Turunmaan kaupunginkansliassa. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelta, Länsi-Turunmaan kaupungilta, Länsi-Turunmaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Länsi- Turunmaan kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta ja Liedon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Varsinais-Suomen ELY-keskus on 3.10.2012 saapuneessa lausunnossaan todennut, että ympäristölupa voidaan myöntää. Lupamääräyksiä annettaessa tulee ottaa huomioon seuraavaa. Lakkautetuille läjitysalueille tulee antaa tarvittavat maisemointi- ja tarkkailumääräykset; maisemointia tulee suorittaa läjityksen edetessä. Räjäytyksistä aiheutuvan tärinän seurantaa lähistön asuinalueilla tulee laajentaa. Ainakin As Oy Parsbyrosen Ab tulee ottaa seurannan piiriin riittävän pitkäksi ajanjaksoksi. Räjäytyksissä tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää räjähdysaineita, joista vapautuu ympäristöön typpeä mahdollisimman vähän. Ersbyn alueen lähimpien talousvesikaivojen veden laatu tulee selvittää ja kaivoille asettaa tarkkailuvelvoite (vedenlaatu ja pinnankorkeus). Uuden läjitysalueen meluvaikutukset tulee selvittää Ersbyn alueen lähimpien asuinrakennusten tuntumassa. Liikennejärjestelyt sekä kiviaineksen kuormaus ja purku tulee suunnitella siten, että niistä aiheutuva meluhaitta on mahdollisimman pieni. Tarvittaessa tulee toteuttaa suoranaisia meluntorjuntatoimia, kuten meluvallien rakentaminen jne. Toiminnassa on ehkäistävä pölyn leviämistä ja leviäminen on minimoitava kastelemalla, koteloimalla, kuljetinhihnan putoamiskorkeutta säätämällä, suodattamalla tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla soveltuvin osin valtioneuvoston asetuksessa kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) annettujen määräysten mukaisesti. Toiminnanharjoittajan on valvontaviranomaisen kehotuksesta suoritettava PM 10 -hiukkasten ja pienten hiukkasten (PM 2,5 ) pitoisuuksien toistuvia mittauksia lähialueella, joka voi olla toiminnasta aiheutuvan pölynleviämisen

kohteena. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin pölyn leviämisen vähentämiseksi valtioneuvoston ilmanlaadusta antamassa asetuksessa (38/2011) asetettujen ohjearvojen ylittyessä. Toiminnanharjoittajan on seurattava alan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehitystä ja otettava käyttöön ko. menetelmiä. Tarkkailumääräykset tulee antaa ainakin pääosin ympäristöluvassa. Ympäristönsuojelun vuosiraportoinnissa ilmoitettavat tiedot on toimitettava ympäristöhallinnossa käytössä olevien ohjeiden mukaisesti, soveltuvin osin sähköisesti. Länsi-Turunmaan kaupungin ympäristölautakunta on puoltanut Nordkalk Oy Ab:lle hakemuksen mukaisesti myönnettävää ympäristölupaa Paraisilla sijaitsevaa kaivosta ja kaivostoimintaa varten seuraavat seikat huomioon ottaen: Toiminnassa on ehkäistävä pölyn leviämistä ja leviäminen on minimoitava kastelemalla, koteloimalla, kuljetinhihnan putoamiskorkeutta säätämällä, suodattamalla tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla soveltuvin osin valtioneuvoston asetuksessa kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) annettujen määräysten mukaisesti. Valvontaviranomaisen pyynnöstä toiminnanharjoittajan on suoritettava PM 10 -hiukkasten ja pienten hiukkasten (PM 2,5 ) pitoisuuksien toistuvia mittauksia lähialueella, joka voi olla toiminnasta aiheutuvan pölynleviämisen kohteena. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin pölyn leviämisen vähentämiseksi valtioneuvoston ilmanlaadusta antamassa asetuksessa (38/2011) asetettujen ohjearvojen ylittyessä. Toiminnasta aiheutuva melu, liikenteen ja kiviaineksen kuormaamisesta aiheutuva melu huomioon ottaen, ei saa häiriintyvien kohteiden luona ylittää valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) melutason ohjearvoista asetettuja ohjearvoja. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin melutason vähentämiseksi ja melun leviämisen estämiseksi ohjearvojen ylittyessä. Toiminnanharjoittajan on välittömästi ryhdyttävä häiriöiden tai onnettomuuksien edellyttämiin korjaus- tai torjuntatoimenpiteisiin ympäristön pilaantumisen estämiseksi ja vahingollisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava rakenteiden ja laitteidenhuollosta ja kunnossapidosta niin, ettei niiden käytön yhteydessä esiinny virheitä tai muutoksia, jotka lisäävät toiminnasta aiheutuvia riskejä ympäristön ja terveyden vahingoittumiselle. Toiminnanharjoittajan on riittävän hyvin tunnettava alan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehitys ja tarvittaessa oltava valmis ryhtyä käyttämään tekniikkaa. Maanomistajan ja toiminnanharjoittajan on tiedotettava alihankkijoita, jotka toimivat kaivospiirialueella lupamääräyksistä, ja osaltaan huolehdittava siitä, että sivukiven ja muun kiviaineksen kuljetuksen, murskauksen, muun käsittelyn ja jatkojalostuksen toimintaedellytysten yhteydessä voidaan nou- 13

dattaa myös kaivoksen lupamääräyksiä. Tässä yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota toimintapaikkojen valintaan ja tarvittaessa ehkäistävä melun ja pölyn leviämistä. Liedon kunta, ympäristöterveydenhuolto on lausunut, ettei sillä ole huomautettavaa. 14 Muistutukset ja mielipiteet 1) AA on mielipiteenään esittänyt, että hakijan tulisi enemmän ottaa vastuuta sivuvaikutuksista, joita kaivostoiminta aiheuttaa lähiympäristössä. Muistuttaja on asunut Nybyggarvägenillä vuodesta 1970, eikä ole saanut minkäänlaisia korvauksia kaivostoiminnan aiheuttamista vahingoista, mm. voimakkaista räjäytyksistä aiheutuneista halkeamista ikkunoissa, seinissä ja kaakeliuunissa. Muistuttajalla ei ole mitään kaivostoiminnan jatkamista vastaan, sillä toiminnalla on suuri paikallinen työllisyysvaikutus, mutta negatiivisiin vaikutuksiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. 2) BB on huolestunut kaivoksen vaikutuksesta porakaivoonsa. Porakaivo on 40 m syvä ja kaivos on yli 100 m syvä, joten muistuttaja epäilee, että vesi alkaa virrata kaivosta kaivokseen päin. Vesi porakaivosta on loppunut helpommin kuin aikaisemmin. Muistuttaja pitää hakijaa velvollisena huolehtimaan vesivaroista, jos vesi loppuu. Muistuttajalla on myös maalämpölaitteisto porakaivossa. 3) Asunto Oy Parsbyrosen Bostads Ab on muistutuksessaan esittänyt, että taloyhtiön 7 kerroksinen 24 asunnon kerrostalo sijaitsee alle 1 km:n päässä kaivoksesta. Kaivoksessa tehtävät räjäytykset aiheuttavat tärinähaittaa asunnoissa. Räjäytykset ovat muistuttajan mielestä myös syynä halkeamiin rakennuksessa. Yhden räjäytyksen aiheuttama tärinä on mitattu huhtikuussa 2009. Tämä ei ole riittävää. Toiminnanharjoittajan tulisi kustantaa ulkopuolisen mittaajan (esim. VTT) tekemä tärinämittaus, jossa pidemmällä aikavälillä mitattaisiin jokainen rajäytys ja sen aiheuttama tärinä. Tavoitteena tulisi olla, että räjäytysten voimakkuudelle määritettäisiin taso, jolla vauriot kyettäisiin välttämään. Hakijan kuuleminen Hakijalle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi ja esittää vastineensa annetuista lausunnoista ja muistutuksesta. Hakijan vastineessa 25.6.2012 esitetään seuraavaa: Yleistä Nordkalk Oy Ab noudattaa pölyä, melua ja tärinää koskevia lakisääteisiä vaatimuksia ja linjauksia sekä muita velvoitteita, jotka on asetettu toiminnan ympäristöluvassa. Kaivoksella on ympäristö- ja työturvallisuusasioita varten ISO 14001 ja OHSAS 18001 -standardien mukaiset johtamisjärjestelmät, joihin kuuluu riskien arviointi ja hallinta sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja parhaiden ympäristökäytänteiden (BEP) seuraaminen.

Yhtiön alihankkijasopimuksista ilmenee, että alihankkijoiden tulee alueella noudattaa Nordkalkin ohjeita. Pölyäminen Hakija mittauttaa PM 10 -hiukkasten määriä suhteessa valtioneuvoston asetuksen ilmanlaadusta (38/2011) raja-arvoon yhdessä muiden suurten teollisuuslaitosten kanssa Paraisten kaupungin ohjauksessa kolmen vuoden ajan kolmella eri alueella kokonaiskuvan saamiseksi alueella olevasta hajapölystä. Ensimmäisenä vuonna 2011 ylityksiä oli vain neljä, kun ylityksiä sallitaan 35 kertaa kalenterivuoden aikana. Mikään edellä mainituista ylityksistä ei johtunut kaivoksen toiminnasta. Tulevien vuosien mittaustuloksista riippuen viranomainen yhdessä Paraisten kaupungin ja alueen suurteollisuuden kanssa harkitsee mittausten jatkamisen tarpeellisuutta. Hakija tähdentää, että mineraalipohjaiset aineet yleensä koostuvat suuremmista hiukkasista kuin PM 2,5, minkä vuoksi PM 10 -mittaus on riittävä. Tehdyn tutkimuksen mukaan kohonneet PM 2,5 -pitoisuudet voivat olla valtaosin kaukokulkeumaa. Tärinä Hakija on teettänyt riippumattomilla konsulteilla värähtelymittauksia, ja kaikissa mittauksissa tulokset ovat alittaneet raja-arvot. Yhtiö noudattaa valtioneuvoston niitä vaatimuksia, jotka ilmenevät valtioneuvoston asetuksesta räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta (644/2011). Räjäytykset aiheuttavat ilmassa paineaaltoja, mikä voidaan kokea häiritsevänä ja mikä on kokemuksena subjektiivinen, mutta harmiton (Räjäytystyöt, Raimo Vuolio ja Tommi Halonen, 2011). Hakija osallistuu uusien ja turvallisempien räjäytystekniikkojen ja -käytänteiden jatkuvaan kehittelyyn. Yhtiöllä on kesästä 2011 alkaen ollut kaksi kiinteää ajantasaisesti toimivaa tärinämittausasemaa. Asemat sijaitsevat avolouhoksen itä- ja länsipäässä. Toteamisrajan ylittävät värähtelyt kirjautuvat. Maakerroksen vesi Ersbyn kiinteistöjen maakerroksen pinta- ja pohjavesiä ei valu kaivokseen, eikä toiminnasta pitäisi aiheutua vaikutuksia vesien valumiseen. Yhtiöllä on Skarpdalin kaatopaikan pohjoispuolella kolme maakaivoa, joihin tulee jatkuvasti vettä (vesikoekairausreiät SKA). Kallioperän vesi Etäisyys nykyiseltä avolouhokselta lähimpään naapuriin on 700 metriä ja etäisyys lähimpään naapuriin tulee lopullisessa avolouhoksessa olemaan 400 metriä. Laajennuksen pohjataso ulottuu tasolle -70 m. Lähimmän porakaivon pohjasyvyys on tasossa -10 m. Kaivoslaajennuksen kaltevuus etäisyydellä 460 metriä on 1:7,6. Tällä hetkellä etäisyys pohjatasoon -115 m on 15

noin 860 metriä, eli suhde on 1:8,1. Tällainen kaltevuusero on pohjavesitason kannalta häviävän pieni, eli vaikutuksen ei pitäisi laajentumisen myötä voimistua. Asuinalueen länsipuolella on vanhoja vedellä täyttyneitä kalkkikivilouhoksia, jotka osoittavat, että hakijan kaivostoiminta ei ole vaikuttanut alueen pohjaveden korkeuteen. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunnon johdosta hakija on 18.10.2012 todennut seuraavaa: Maisemointi: Nordkalkin Paraisten kaivoksen läjityssuunnitelman yhteydessä (ympäristölupahakemuksen liite 3.12) on huomioitu alueen maisemointi ja mahdollinen jatkokäyttö. Alueen lopullista maisemointia tullaan tarvittaessa tarkentamaan läjityksen jatkuessa yhteistyössä ympäristöviranomaisten kanssa. Suomen ympäristökeskuksen alustavien tutkimustulosten mukaan (vastineen liite 1) louhosten ja sivukivikenttien harvinaisten ja uhanalaisten lajistollinen arvo on vielä ennakoituakin suurempi. Esimerkiksi Paraisten Hundbanan läjitysalueelta on löytynyt Suomen suurin esiintymä maksakilpistä, joka on Suomessa katsottu erityisesti suojeltavaksi jäkälälajiksi. Lisäksi Hundbananin alueelta on löydetty kaksi muuta jäkälälajia, joiden esiintymiä tunnetaan Paraisten lisäksi Fennoskandiassa ainoastaan Gotlannissa. Lausunnossa todetaan myös, että mikäli nyt tutkittujen louhosten maisemointi etenee nykyisten maisemointimääräysten mukaisesti, on selvää, että suurin osa, jopa kaikki vaateliaimpien lajien esiintymät menetetään. Sen takia on ehdotettu, että ympäristöministeriö ryhtyisi toimenpiteisiin, joilla ei vaaranneta alueiden eliölajistollista arvoa ja että, tämä näkökohta otetaan huomioon välittömästi kalkkilouhosten ympäristöluvissa ja maisemointimääräyksissä. Liikennejärjestelyt ja meluhaitan vähentäminen: Ympäristölle koituvan melu- ja pölyämishaitan minimoimiseksi jokaisen tason täyttö suoritetaan niin että läjitettävästä kivestä rakennetaan Saaristotien puoleiselle kasan reunalle valli. Suojarakennelma estää melun leviämisen Saaristotien suuntaan. Täyttöä jatketaan normaalisti sisäänpäin kaivoksen suuntaan. Louhe- ja sorterjätettä läjitetään meluvalliin 07 21 välisenä aikana. Meluvallin taakse suoritettava läjitys tapahtuu 06 22 välisenä aikana. Aikataulutus on laadittu haitan minimoimiseksi samalla mahdollistaaksemme tarvittavan kivimäärän siirto ja läjitys. Pölyämisen hallinta: Kaivoksella ehkäistään pölyn leviäminen harjaamalla tiet säännöllisin aikavälein. Louhoksella ajotiet kastellaan ohjeiden mukaan. Nordkalkilla on myös ohjeet sille, miten voidaan ehkäistä tuotannon aikana pölyn leviäminen ulkovarastokasoista. Kaikki nosto- ja rikastuslinjan laitteet mukaan lu- 16

kien pölysuodattimet ovat mukana kaivoksen ennakkohuolto ohjelmassa. Laitteiden toimintaa tarkkaillaan päivittäin, ja vioista raportoidaan. Korjaavat toimenpiteet tehdään välittömästi. Alueen pienhiukkastarkkailu: Yhteistyössä muun suurteollisuuden kanssa, jolla on vaikutusta Paraisten kaupungin ilman laatuun sekä Paraisten kaupungin kanssa, mittaamme PM 10 hiukkasten pitoisuutta kolmivuotisessa mittausprojektissa. Mittauspiste siirretään vuosittain, jotta saadaan mahdollisimman kattava kuva pölyämisestä kaupungin eri osissa. Ensimmäisen mittausvuoden aikana (2011) ilmeni ainoastaan neljä ylitystä. Laki sallii raja-arvon ylityksen 35 kertaa kalenterivuoden aikana. Mikään neljästä ylityksestä ei ollut Paraisten kaivoksen aiheuttama. Riippuen kuluvan ja tulevan vuoden tuloksista, viranomainen harkitsee yhteistyössä Paraisten kaupungin ja alueen suurteollisuuden kanssa mahdolliset tulevat mittaustarpeet. Hakija haluaa myös painottaa, että mineraalipohjaisella pölyllä on taipumus koostua suurimmista partikkeleista kuin PM 2,5 ja tämän vuoksi Nordkalk katsoo, että PM 10 -mittaus on riittävä. Tutkimuksen mukaan kohonnut PM 2,5 on peräisin kaukokulkeumista. 17 TUTUSTUMISKÄYNTI Aluehallintovirasto on 17.9.2012 tehnyt laitokselle tutustumiskäynnin, jossa olivat mukana toiminnanharjoittajan lisäksi Varsinais-Suomen ELYkeskuksen ja Paraisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen edustajat. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan Oy Nordkalk Ab:n Paraisten kaivokselle. Lupa koskee enintään noin 3 milj. tonnin vuotuista kalkkikiven ja enintään noin 1,3 milj. tonnin vuotuista sivukiven louhintamäärää avolouhoksesta, vastaavien kalkkikivi- ja sivukivimäärien murskausta, kalkkikivituotteiden vuotuista noin 2 milj. tonnin valmistusta sekä kaivannaisjätteiden jätealueita A ja B, joiden yhteinen läjitysmäärä on enintään 11 milj. tonnia (5,5 milj. m 3 ). Päästöt ilmaan 1. Maan pinnalla suoritettavassa louhintaporauksessa, murskauksessa, seulonnassa ja lajittelussa käytettävät laitteistot on varustettava pölyn talteenottolaitteistolla. Murskaamon toimintaan liittyvien kuljettimien pölypäästöjä on rajoitettava esimerkiksi koteloinneilla, pölyn talteenottolaitteistoilla ja kastelulaitteilla tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla soveltuvin osin

valtioneuvoston asetuksessa kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) annettujen määräysten mukaisesti. Pintamaan poistosta, kiven lastauksesta, varasto- ja läjitysalueista, materiaalien kuljetuksista, varastoinnista ja muusta toiminnasta aiheutuvaa pölyämistä on ehkäistävä esimerkiksi kastelemalla, suolauksella, kuormia peittämällä, ajonopeuksia rajoittamalla pölylle altistuvien asuinrakennusten läheisyydessä, piha-alueiden puhdistuksella sekä työ- ja toimintatapoja kehittämällä. Toiminnanharjoittajan on seurattava alan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehitystä ja otettava soveltuvia menetelmiä käyttöön. 2. Luvan saajan on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin pölyn leviämisen vähentämiseksi valtioneuvoston ilmanlaadusta antamassa asetuksessa (38/2011) asetettujen ohjearvojen ylittyessä. Luvan saajan on valvontaviranomaisen kehotuksesta suoritettava PM 10 -hiukkasten ja tarvittaessa pienten hiukkasten (PM 2,5 ) pitoisuuksien toistuvia mittauksia lähialueella, joka voi olla toiminnasta aiheutuvan pölynleviämisen kohteena. Pölynpoistolaitteistoista puhdistuksen jälkeen ulkoilmaan johdettavan poistoilman hiukkaspitoisuus saa päästökohteittain olla enintään 10 mg/m 3 (n). Poistoilman hiukkaspitoisuuksia on tarvittaessa mitattava. Hiukkaspitoisuuden päästöraja-arvoa katsotaan noudatetun, kun kertamittauksessa minkään kolmesta yksittäismittauksesta koostuvan mittaussarjan tulos, kokonaisepävarmuus huomioon ottaen, ei ylitä edellä asetettua raja-arvoa. Melu ja tärinä 3. Kaivoksen ja läjitysalueen toiminnasta (toimintojen edellyttämä liikenne mukaan lukien) aiheutuva melu ei saa ylittää lähimpien pysyvään asumiseen tarkoitettujen asuinrakennusten ulkoalueella päivällä (klo 7 22) ekvivalenttimelutasoa 55 db L Aeq eikä yöllä (klo 22 7) ekvivalenttimelutasoa 50 db L Aeq. Uuden läjitysalueen meluvaikutukset Ersbyn alueen lähimpien asuinrakennusten tuntumassa on selvitettävä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Toiminta Hundbananin läjitysalueella on sallittua arkipäivisin (ma pe) klo 6.00 22.00. Mikäli on tarvetta toimia tilapäisesti viikonloppuisin, on siitä ilmoitettava etukäteen valvontaviranomaisille. Toiminnasta aiheutuvaa meluhaittaa on seurattava ja tarvittaessa vähennettävä. Luvan saajan on vuonna 2014 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein tehtävä toiminta-alueellaan melukartoitus, tai jos toiminnassa tai ympäristön olosuhteissa tapahtuu merkittäviä ympäristömeluun tai sen leviämiseen vaikuttavia muutoksia. Tarvittaessa selvitystä on täydennettävä laitekohtaisilla äänitehotasomittauksilla, jos yksittäinen melulähde osoittautuu 18

häiritseväksi. Melumittaukset on toteutettava Varsinais-Suomen ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla. Käyttöön otettavien uusien melua aiheuttavien laitteiden tai niiden käytön muutoksesta aiheutuvien olennaisten melupäästöjen muutosten vaikutus ympäristön melutasoihin on mitattava tai arvioitava melun leviämismallilaskelmilla Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Uudistettavat tai korjattavat prosessit ja laitteet on suunniteltava ja rakennettava niin, että niiden käyttö mahdollistaa läheisillä asuinalueilla edellä mainitun melutason alittamisen. Tarvittaessa luvan saajan on rakenteellisin tai käyttötoimenpitein estettävä melun leviäminen ympäristöön. 4. Louhintaräjäytykset on toteutettava hakemuksen mukaisesti arkipäivisin (ma pe) klo 14:00 ±1 h. Louhintaräjäytyksistä aiheutuvaa melua ja tärinää on ehkäistävä räjäytysteknisin toimenpitein, kuten käyttämällä räjäytyksissä aikahidastenalleja ja räjäytettävien kenttien kokoa rajoittamalla sekä muita työ- ja toimintatapoja kehittämällä. Louhintaräjäytysten aiheuttamaa tärinää on seurattava ja olemassa olevat tärinämittausasemat on pidettävä toimintakunnossa. Räjäytyksistä aiheutuvan tärinän seurantaa lähistön asuinalueilla tulee laajentaa siten, että As Oy Parsbyrosen Ab otetaan seurannan piiriin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Päästöt pintavesiin ja saniteettijätevedet 5. Kaivoksen kuivanapitovedet on kerättävä, käsiteltävä ja johdettava hakemuksessa esitetyllä tavalla. Pois johdettava kuivanapitovesi ei saa merkittävästi lisätä purkuvesistön veden kokonaistypen pitoisuutta. Tarvittaessa luvan saajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin, kuten käyttämään vähän typpeä sisältäviä räjähdysaineita, kuivanapitovesien aiheuttaman typpikuormituksen minimoimiseksi. Ersbyn alueen lähimpien talousvesikaivojen veden laatu tulee selvittää. Kaivojen vedenlaatua ja pinnankorkeutta tulee tarkkailla Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. 6. Kaivoksen ulkopuolisten pintavesien pääsy louhoksiin on tarvittaessa estettävä esimerkiksi kaivoksien ympärille kaivettavin reunaojin. 7. Toiminnassa syntyvät saniteettijätevedet on johdettava Paraisten kaupungin jätevesiverkostoon. Jätteet ja niiden loppukäsittely ja hyödyntäminen 8. Toiminta on siten järjestettävä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen tai käyttökohteeseen, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätökses- 19

sä on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa kaatopaikalle. 9. Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja niitä on käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Räjähdysainejäämiä sisältävien jätteiden käsittelyssä on muutoin noudatettava räjähdysaineita koskevia säädöksiä. 10. Poistettavat pintamaat ja louhinnasta muodostuva sivukivi on ensisijaisesti hyödynnettävä esimerkiksi tierakenteissa, muussa maarakentamisessa toiminta-alueella tai sen ulkopuolella, louhoksien täytössä ja maisemoinnissa sekä murskaamossa erilaisten murskeiden tuottamiseksi. 11. Vaaralliset jätteet on varastoitava asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuna tai muuten vesitiiviisti. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Nestemäiset vaaralliset jätteet on varastoitava tiiviillä, reunakorokkein varustetulla alustalla tai muulla ympäristönsuojelun kannalta yhtä tehokkaalla tavalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Vaarallisten jätteiden pääsy maaperään, pohja- tai pintavesiin on estettävä. 12. Vaaralliset jätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen vaarallisen jätteen käsittely. Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen vaarallisen jätteen hyödyntäminen. Vaarallista jätettä luovutettaessa on jätteen siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot. Läjitysalueet (kaivannaisjätteen jätealueet) 13. Hundbananin läjitysalueet A ja B on rakennettava hakemukseen sisältyvän läjityssuunnitelman piirustusten PA-HB2010-1002/A, MK 1:1500 (9.6.2010) ja HB2010/1003, MK 1:7500 (1.7.2010) sekä rakennesuunnitelmapiirustusten 67090296.10 17 (22.10.2009) mukaisesti. 14. Läjitysalueet luokitellaan pysyvän kiviainesjätteen kaatopaikoiksi. Läjitysalueille saa sijoittaa kalkkikiven louhinnasta syntyvää sivukiveä (EWC 01 01 02) ja pintamaita (EWC 17 05 04) hakemussuunnitelman mukaisesti siten, että alueiden A ja B täyttömäärä on yhteensä enintään 11 milj. tonnia. Lopullinen täyttökorkeus pintarakennekerroksineen on alueella A enintään +90 m ja alueella B enintään +75 m. Jätetäytön reunojen kaltevuuden on oltava 1:2 tai loivempi. 20