Ammattilaisten yhteistyö työhönpaluun tukemisessa Jyri Liukko Erikoistutkija Eläketurvakeskus, tutkimusosasto Twitter: @JyriLiukko Kuntoutuspäivät, 18.3.2016
Tutkimusasetelma Lähtökohta: työkykyongelmien hallinnan ja ammatillisen kuntoutuksen järjestelmä on Suomessa pirstaleinen Kokonaishanke: Gould ym. 2014; Laaksonen ym. 2014 Kaksi erityistekijää: 1) ammatillisten toimien vähäisyys ja 2) työttömyys Kerätär (2016) Eläketurvakeskus 2
Tutkimuskysymys ja aineisto Minkälaisia kokemuksia ja näkemyksiä työkykyongelmien hallinnan ammattilaisilla on toimijoiden välisestä yhteistyöstä, tiedonkulusta ja vastuunjaosta? Fokus: työhön paluun tukeminen ja ammatillinen kuntoutus 24 henkilön haastattelut pääkaupunkiseudulla ja Etelä- Savossa (kestoltaan 1,5 2 tuntia) Ammattinimikkeitä: kuntoutusasiantuntija, kuntoutussuunnittelija, eläkeasiantuntija, työkykyvalmentaja, uravalmentaja, kuntoutuspäällikkö, sosiaalityöntekijä, psykologi, vakuutussihteeri, työkykyneuvoja, työterveyslääkäri, henkilöstökoordinaattori ja henkilöstöpäällikkö Eläketurvakeskus 3
Keskeiset teemat ja toimijat Eläketurvakeskus 4
Kehittämisehdotuksia: 5 pääteemaa Asiakkaan rinnalla kulkeminen ja yksilöllisten vastuuhenkilöiden lisääminen Vastuunjaon joustavoittaminen ja palveluiden niveltäminen yhteen Yhteydenpidon ja yhteisten tietojärjestelmien kehittäminen Verkostoituminen Lisää koulutusta työhön paluun tukemisesta terveydenhuoltoon Eläketurvakeskus 5
1) Asiakkaan rinnalla kulkevat tukihenkilöt Pitkäkestoinen kokonaisvastuu työhön paluun prosessissa yli organisaatiorajojen (+ kuntoutuksen yhteys työelämään) Työkykykoordinaattorit, työvalmentajat, Kelan työkykyneuvojat yms. > case managers Sosiaalityöntekijät tärkeässä roolissa erikoissairaanhoidossa (vrt. pth) Eläketurvakeskus 6
2) Vastuunjaon joustavoittaminen ja toimijoiden raja-aitojen ylittäminen Palveluketjujen sujuvuus ja saumattomuus Työterveyshuoltojen ja työnantajien yhteistyö parantunut, mutta erot työnantajien välillä suuria 30 60 90-päivän sääntö on systematisoinut työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyötä» Tarvainen ym. 2015: esim. ohjaus esh:sta tth:oon lisääntynyt» Halonen ym. 2015: työhön paluu aikaistunut 60 svp:n jälkeen Mutta esim. kuntoutustarpeen selvittämisvastuu 60 svp:n kohdalla Kelassa on monille epäselvä ja toimii vaihtelevasti Työeläkelaitosten ja Kelan vastuunjako parantunut TE-toimistojen ja työeläkelaitosten vastuunjako epäselvä (kaksoisasiakkuus), yhteistyö heikentynyt Eläketurvakeskus 7
Työkykyongelmien hallintajärjestelmä Lähde: Liukko & Kuuva 2016 (mukaillen Loisel ym. 2005) Eläketurvakeskus 8
3) Yhteydenpidon ja yhteisten tietojärjestelmien kehittäminen Tieto eri organisaatioiden välillä kulkee hyvin vaihtelevasti Esim. tiedonkulku työterveyshuollon päättyessä perusterveydenhuoltoon ja TE-toimistoille kehnoa Työhönkuntoutumisen palveluverkoston KuntoutuNET sai runsaasti kehuja Yhteisten tietojärjestelmien laajentaminen Eläketurvakeskus 9
4) Alueelliset erot kommunikaation toimivuudessa suuria Pienemmillä paikkakunnilla ammattilaisten henkilökohtaiset verkostot sujuvoittavat yhteydenpitoa ja asioiden selvittämistä Pääkaupunkiseudulla ammattilaiset ovat enemmän virallisten kanavien varassa Eläketurvakeskus 10
4) Verkostoituminen Lisää hyvin suunniteltuja mutta vapaamuotoisia tapaamisia ja yhteistyöfoorumeita Enemmän kahvia: mahdollisuus säännölliseen keskusteluun ja ajatusten vaihtoon Pirstaleinen järjestelmä tullee säilymään, joten verkostoituminen ainoa realistinen vaihtoehto Kuka organisoi verkostoitumista? Eläketurvakeskus 11
5) Lisää koulutusta työhön paluun tukemisesta Terveydenhuollossa ei riittävästi osaamista työelämään ja ammatilliseen kuntoutukseen liittyvistä asioista Esim. kuntoutussuunnitelmat (B-lausunnoissa) liian epätarkkoja Lisäkoulutusta vaadittiin terveydenhuoltoon (erit. pth ja esh), etenkin lääkäreille > toimijoiden tulisi tuntea paremmin toistensa palvelut Työhön paluun tukemiseen erikoistuneiden (sosiaalialan) ammattilaisten lisäämiseen panostaminen > resurssit? Eläketurvakeskus 12
Johtopäätöksiä Erillisten osajärjestelmien yhteistyöstä toimijaverkostoihin Sekä että -ratkaisut: useiden organisaatioiden asiakkuus, osaetuudet Face-to-face -tapaamiset Tietojärjestelmät Asiantuntijuuden laajentaminen Työelämä- ja sosiaalialan asiantuntemuksen lisääminen Selkeitä merkkejä siirtymästä tähän suuntaan Eläketurvakeskus 13
Kirjallisuutta Gould, Raija & Laaksonen, Mikko & Kivekäs, Jukka & Ropponen, Tapio & Kettunen, Seppo & Hannu, Timo & Käppi, Ilkka & Ripatti, Pauliina & Rokkanen, Tanja & Turtiainen, Saija (2014) Työkyvyttömyyseläkettä edeltävät vaiheet. Asiakirja-aineistoon perustuva tutkimus. Eläketurvakeskuksen raportteja 6/2014: Helsinki. Halonen, Jaana ym. (2015) Effectiveness of legislative changes obligating notification of prolonged sickness absence and assessment of remaining work ability on return to work and work participation: a natural experiment in Finland. Occupationial & Environmental Medicine. Online 13 October 2015. Kerätär, Raija (2016) Kun katsoo kauempaa, näkee enemmän Monialainen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi pitkäaikaistyöttömillä. Väitöskirja. Oulun yliopisto. Laaksonen, Mikko & Blomgren, Jenni & Gould, Raija (2014) Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauspäiväraha-, kuntoutus- ja työttömyyshistoria. Rekisteripohjainen tarkastelu. Eläketurvakeskuksen raportteja 5/2014: Helsinki. Liukko, Jyri & Kuuva, Niina (2015) Toimijoiden yhteistyö työkykyongelmien hallinnassa. Ammattilaisten haastatteluihin perustuva tutkimus. Eläketurvakeskuksen raportteja 03/2015: Helsinki. Shemeikka, Riikka & Rinne, Hanna & Saares, Aurora & Parmanne, Piitu & Valkonen, Veli-Pekka & Poutiainen, Erja (2013) Lääkäreiden näkemyksiä kuntoutuksen haasteista ja kehittämisideoista. Kuntoutus 36 (3), 20 30. Tarvainen, Kimmo & Pesonen, Sanna & Laaksonen, Maire (2015) Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn. Helsinki: Työterveyslaitos. Eläketurvakeskus 14