kaupunkilehti 5/2015 22.8.2015 www.sykkeessa.fi P Pä äiiv viiö ön ns sa aa ar rii-- V Va ar rk ka au ut te ella aiis stta a jja allk ka ap pa allllo oa a> >> >1 14 4 Teatterinjohtaja Kari Suhonen >>5 Musisointia Mekaanisen Musiikin Museossa >>6 Lossilla Varkaudesta Savonlinnaan >>11 s sp pe es siia aa allii 8 8 1 10 0
2 5/2015 22.8.2015 Kannen kuva: Toni Loikkanen kaupunkilehti Vanha kaupunki Uu d e l l eensyn n tymine Hyvää syksyä koko toimituksen puolesta, Jaakko Ikonen toimitus@sykkeessa.fi Puutyöharrastuksesta saa mielekästä tekemistä Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Leppävirtalaisen Heikki Hespe Oinosen omakotitalon olohuoneen hyllystö pursuaa hänen tekemiään puutöitä. Eläkeläisellä on ollut aikaa paneutua puun pariin ja hioa puutöiden näkö entistä siistimmäksi. Puun parissa hän oli myös työuransa aikana Stora Enson palveluksessa parikymmentä vuotta metsätalousteknikkona. Tuolta ajalta tuli hänelle tietoon paikkoja, josta voi ostaa puuta raaka-aineeksi puutöihin. Ei tämä ole ilmainen harrastus. Lama on purrut ja kaupaksi menee puutuotteita huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi puolenkymmentä vuotta sitten. Ei tämä ole minkäänlainen tulonlähde, mutta on ollut tekemistä, toteaa Oinonen, joka on käynyt kauppaamassa valmistamiaan tuotteita kotipitäjänsä Leppävirran Matkailukeskus Unnukalla ja myös Varkaudessa Taulumäen torilla. Raaka-aineen etsiminen, hankinta ja rimoiksi valmistaminen on suurin työ puutuotteissa, jotka ovat lähtöisin valmistajansa omasta päästä eli ei mistään kopioitu. Raaka-aineena on pääosin visakoivu, mutta Oinonen käyttää myös loimukoivua ja lahoamaan lähtenyttä, hapatettua loimukoivua, loimuhaapaa, pihlajaa ja jossakin vaiheessa raaka-aineena on ollut myös kataja. Leveää tuppilautaa hän on hankkinut Hailuodolta kaikki muu on leppävirtalaista puuta. Kotiverstaissaan hän valmistaa tuotteet, joihin oppi on tullut kantapään kautta. Siisteys ja tarkempi työ on tullut ajan kanssa. En tiedä, saako jälkeä enää siistimmäksi, sanoo Oinonen, jonka suurin artikkeli ovat kellot. Mutta jos lähdetään luetteloimaan hänen valmistamiaan puutuotteita, listalta löytyvät tuikkutelineet, lastat, kalapiikit, papit eli kalantappamispulikat, eräaiheiset koriste-esineet, kuksat ja linjakkaat kuulakärkikynät. Rekvisiittapulloille Oinonen antaa päihtymättömyystakuun. Puupullosta ei tule kankkusta, se käy kaulimenkorvikkeesta, sillä voi survoa marjat ja vaikka pyöräyttää piirakat tosi monikäyttöinen esine. Rekvisiittapuolelta löytyy myös huumorijuttuna tervapieru vaikka saunaneteiseen tai pukuhuoneeseen. Puuesineessä on tervasäiliö ja kun korkin avaa, tulee tervantuoksu. Heikki Oinosella sylissään pyörivä tarjotin, joka muodostuu 80 puupalasta. Tarjotin on nimeltään Onnenpyörä. Merkityksellinen harrastus Heikki Oinonen käyttää joissakin tuotteissa taidokkaasti useaa puulajia esimerkiksi leikkuulaudoissa, vadeissa ja pyörivässä tarjottimessa. Pyörivä tarjotin muodostuu 80 puupalasta raitaa, loimuhaapaa tavallista haapaa, loimukoivua, visakoivua ja pihatammea. Isoja vateja, halkaisijaltaan 45 cm, hän on tehnyt täytekakkuna, sisältäen kolme kerrosta eri puulajeja. Vadit ovat isotöisiä, koska niissä on paljon saumoja symmetrisesti tasapainossa. Samoin pyörivä tarjotin vaatii tarkkuutta ja valmiiksi tulee vain muutama tarjotin kuukaudessa. Visasta puhuttaessa Oinonen tuo esille, että visakoivua on useaa lajia perusvisaa, valkovisaa ja linnunsilmävisaa. Vanhankansan miehet eivät puukonperään hyväksyneetkään muuta kuin linnunsilmävisaa, jota myös haukansilmävisaksi sanotaan. Se on harvinainen puulaji ja siitä tulee todella nätti puukonperä. Oinonen sanoo, että puutöissään hän on saanut toteuttaa itseään ja se on merkinnyt paljon. Luonto on tehnyt taidetta ja minä olen jatkanut siitä esimerkiksi laittamalla loimuhaapaa vuodeksi lahoamaan heinikkoon ja sieni tekee eloisan kuvion puuhun. Pyrin myös mahdollisimman monessa työssä ottamaan mukaan oksanhangat luonnon tekemää taidetta. Linnunsilmävisaa kellotaulussa.
Tuula Lappalaisen Askartelupuotiin Kauppakadulla ovat suuntautuneet asiakkaiden askeleet myös kesän aikana. 3 Kaupunkiaarteen Metsästys Tunnistatko tämän paikan? Lähetä arvauksesi: Ahlströminkatu 10 B, 78250 Varkaus. Tai sähköpostitse: toimitus@sykkeessa.fi Vastanneiden kesken arvomme ulkoilutakin Sykkeessä-painatuksella! Edellisen kilpailun voittajille on ilmoitettu. Onnea aarteenmetsästykseen! Askarteluun kaikenlaista kivaa Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Se voi alkaa tenavana helmien pujottelulla nauhaan ja jatkua aikuisiällä monenlaisena kivana asiana siis askartelu jokaisena vuodenaikana. Sitä paitsi askartelu vaatii keskittymistä ja kehittää motorisia taitoja. Tuotteiden menekki on hyvin vaihteluille altista. Kevät oli vilkasta korttiaskarteluaikaa. Perusaskarteluun kuuluvat tie- tysti värit ja tarvikkeet kestosuosikkeja ovat tarrat ja kiiltokuvat. Korttiaskartelussa ei riitä pelkkä kartonki, vaan käytetään nauhoja, kuviopapereita, valmiita korttipohjia, kertoo Askartelupuodin yrittäjä Tuula Lappalainen, jolle vuosien mittaan oli kertynyt tietämystä askartelualalle, toimiessaan Tiimarin palveluksessa. Oman yrityksen tuotevalikoimaa oli hyvä lähteä miettimään. Lasten askarteluissa suosikkeina ovat selvästi olleet helmi- ja silkkimassat. Niitä on todella helppo työstää ja valmistaa erilaisia hahmoja. Ja akryyliväreillä saa nopeasti aikaan kaikkea vaikkapa kivienmaalaukseen. 1970-luvulla tehty tanskalainen keksintö, Hama-helmet, pitävät edelleen pintansa. Pieniä muovihelmiä, joita laitetaan piikkialustoihin ja silittämällä saadaan aikaan alustaan luotu kuvio. Hauskaa askartelua värisommittelua, näppäryyttä ja pitkäjänteisyyttä tuntikausiksi luovaa puuhaa. Ja niitä voi käyttää nimensä mukaisesti helminä pujottaa nauhaan ja tehdä eri- laisia helmiä. Aina kasvaa uusia lapsia tekemään ja helmet ovat myös aikuisten juttu. Tuula Lappalaisen mukaan muodissa on ollut leimailuleimailu softis-leimasimilla, joihin laitettu väri lähtee kätevästi pesemällä pois. Leimata voi paperiin, kartonkiin ja myös kankaalle. Välttämättä ei tarvita leimasinvärejä, vaan hyvin pystyy käyttämään akryylimaalia tai tekstiiliväriä. Roolileikkeihin naamarit väritettäviksi kartongista ja myös vanerista. Wanhanajan puinen hyrrä, jonka voi tuunata halutessaan mieleisekseen. Korvakoruja, helmiavainnauhoja, helmiä on vain ideasta kiinni, mitä haluaa tehdä näppärillä käsillään askartelu on kivaa!
4 Murhasaari Gotlanti Nea Sofia 13. päivä elokuuta Ruotsin uusi dekkarifestivaali Crimetime aloitti neljäpäiväisen ohjelmansa Gotlannin Visbyssä. Festivaaleilla oli yli 50 kirjailijaa niin Ruotsista, Norjasta kuin Englannistakin. Festivaaleilla saattoi muun muassa kuunnella mielenkiintoisia keskusteluita ja haastatteluita kirjailijoiden, poliisien ja rikoskriminologien kanssa, osallistua erilaisiin työryhmiin ja käydä elokuvissa, jotka pohjautuivat dekkareihin sekä mennä opastetuille kiertoajeluille Gotlannin murhamaisemiin. Monet vierailevista kirjailijoista ovat kirjoittaneet kirjoja, joiden tapahtumat sijoittuvat Gotlantiin. Osa kirjailijoista festivaaleilla, kuten Anna Jansson, Mari Jungsted, Håkan Östlundh ja Marianne Cedervall, kertoivat ruotsalaisista dekkarimaisemista sekä omista parhaista murhapaikoista saarella. Anna Jansson, joka asuu Gotlannissa, on Dekkareihin liittyvä juttusarja jatkuu Sykkeessä-lehden tulevissa numeroissa. menestynyt kirjailija Maria Wern sarjan takana. Gotlannissa sijaitsee useita erikoisia murhapaikkoja. Kaksi murhapaikoista sijaitsee suurimmassa kaupungissa Visbyssa. Ne ovat Botaaninen Puutarha ja Fridhemin pensionaatti. Fridhemin pensionaatti hienon historian kera on Janssonin nuoruuden kesätyöpaikka, minkä vuoksi paikalla on merkittävä paikka hänen sydämessään. Toinen paikoista, Botaaninen Puutarha, taas on kuin toinen maailma. Janssonin mukaan kyseinen paikka on täydellinen murhapaikka. Puutarhassa oleva huvimaja esiintyykin keskeisessä asemassa yhdessä hänen kirjoistaan. Vaikkei Gotlanti ole erityisen iso, siellä on paljon mielenkiintoisia ja jännittäviä murhapaikkoja, mikä tekee Visbystä täydellisen paikan Ruotsin uusille Dekkarifestivaaleille. Mordön Gotland Nea Sofia Den 13 augusti inleddes Sveriges nya deckarfestival Crimetime i Visby på Gotland. Under dom fyra dagarna festivalen tog till medverkade över 50 författare från Sverige, Norge och England. Under festivalen kunde man bland annat lyssna till intressanta diskussioner och interjuver med författare, rikskriminologer och poliser, se på filmer som baserade sig på deckare och gå på olika workshops och guidade turer på Gotland. Många av gästförfattarna skriver böcker vars händelser utspelar sig på Gotland, och en av temorna var därför mordställen på Gotland. Några av gästförfattarna på festivalen Anna Jansson, Mari Jungstedt, Håkan Östlundh och Marianne Cedervall berättade om de svenska deckarlandskapen och sina bästa mordpaltser på ön. Anna Fridhemin pensionaatti. Jansson som är en succéförfattare bosatt på Gotland har skrivit en serie om polisen Maria Wern som löser mordfall just på Gotland har många speciella ställen på ön hon kunde nämna. Två av de mordplatser som Jansson tar upp är Fridhems pensionat och den Botaniska trädgården. Fridhems Botaaninen puutarha. pensionat med dess fina historia, hur Prinsessan Eugene lät den byggas är faktiskt Janssons gamla sommarjobbsställe, och därför har det stället en speciell plats i hennes hjärta. Det andra stället hon nämner, den Botaniska trädgården är som en annan värld igen, och ett perfekt mordställe enligt Jansson. Luststugan som finns i trädgården spelar också en centrerad roll i en av hennes romaner. Trots att ön Gotland inte är så stor, vimlar den av intressanta och spännande mordställen vilket gjorde Visby till ett perfekt ställe för Sveriges nya deckarfestival.
Teatterinjohtaja Kari Suhonen: 5 I hmisestä on pidettävä äärimmäisen hyvää huolta Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Teatteri on muutakin kuin esitysten ja elämysten tuottamista teatteritalossa tai kaupungin ulkopuolella. Sillä on tarkoitusta ja merkitystä ihmisten elämässä, se antaa oman elämänhallinnan rakennuspalikoita ihmisille ja sitä kautta lisää hyvinvointia se säästää ihan konkreettisesti euroja kaupungilta. Näin pohdiskelee Varkauden Teatterin uusi teatterinjohtaja Kari Suhonen, joka aloitti työnsä virallisesti elokuun ensimmäisenä päivänä. Mutta työtä varkautelaisen ammattiteatterin eteen hän on ehtinyt tehdä jo Kajaanin Teatterin näyttelijäntyönsä ohella siitä lähtien, kun hänet puolitoista vuotta sitten valittiin Varkauden Teatterin johtoon. Näin aloituskynnys on loiventunut. Ihmisen elämänhallinnan rakennuspalikoiden hallitseminen tarkoittaa Varkauden Teatterin tapauksessa hanketta nimeltään Tenho elämäntaitoja nuorille. Hankkeessa teatteri on mukana yhtenä taidetoimijana esittävän taiteen alueelta. Hankkeen ideana on antaa yhteiskunnan rattaista pois pudonneille 16 28-vuotiaille nuorille taidelähtöisin keinoin, kuntoutuksen ja koulutuksen kautta mahdollisuuksia takaisin työelämään. Varkaudessa hanke käynnistyy lokakuussa ja kestää vuoteen 2018 saakka. ESR-hankeen rahoituksella pystytään ottamaan osa-aikaisesti töihin kaksi taiteilijaa pyörittämään hanketta Varkauden osalta. Kari Suhosen mukaan hankkeen tiimoilta on hyvä keskusteluyhteys Varkauden kaupungin kanssa ja kaupunki on sitoutunut lähtemään hankkeeseen mukaan. Hankkeen päätoteuttajana on Suomen lasten ja nuorten säätiö ja eri alojen taideyhteisöt ovat osatoteuttajien roolissa. Tässä lähdetään tekemään työtä nuorten näkökulma ja hyvinvointi edellä syrjäytymisen estämiseksi taidelähtöisenä toimintana. Hankkeessa on kaksi linjaa, jossa toisessa lähdetään lähestymään ilmaisutaidollisten ja vuorovaikutuksellisten harjoitteiden kautta. Nuoret pääsevät kokeilemaan yksilövalmennusta ja myös pienryhmätoimintaa. Toisessa linjassa pyritään valmistamaan teatteriesityksiä tekemällä kaikki teatteriin liittyvät osa-alueet esityksen kirjoittaminen, puvustus, lavastus, tarpeisto, valot ja äänet lopputuloksena valmis esitys, kertoo Suhonen, jonka mukaan hankkeen tavoitteena on myös pyrkiä luomaan erilaisia käytänteitä siirrettäviksi minne tahansa. Kohtaamisia Edellä kerrottu on yksi osio tulevasta paljon uusia tuulia, ajatuksia ja suunnitelmia. Suhonen toivookin, että osaisi olla korvat auki teatterin henkilökunnan ja yleisön ajatuksille sekä yhteiskunnassa tapahtuville asioille. Jotta pystyisi reagoimaan ympärillä tapahtuvaan. Mutta tarkoituksena hänellä ei suinkaan ole ottaa maailmaa sarvista kiinni ja kääntää kerralla toisinpäin. Muutoksia ja uusia asioita on tarkoitus tuoda toimintaan mukaan vähitellen. Umpiossa eläminen ja toimiminen on minulle vierasta. Kaikki perustuu kohtaamisiin, joita on hyvä rakentaa muuallekin kuin pimeään teatterisaliin. Varkauden Teatteri on tuttu paikka, jossa Kari Suhonen oli näyttelijänä 1980-luvun loppupuolella. Nyt hän tuo uusia ideoita taloon. Suhonen aikookin johdattaa teatterin myös ulos teatteritalosta alkuun pienimuotoisesti sekä kaupunkilaisten keskuuteen että lähikuntiin. Alkuun asiaa toteutetaan päiväkoti-ikäisille suunnatulla näytelmällä Pelastetaan äiti -yhteistuotantona Kajaanin Kaupunginteatterin kanssa. Esityksiä on päiväkotien ohella myös molempien kaupunkien teattereissa. Yhteistuotantoja tehdään Kajaanin kanssa ainakin kolmen seuraavan vuoden aikana. Vähän kerrallaan, esimerkin kautta pyritään kouluttamaan henkilökuntaa siihen, mitä on lähteä ulos teatteritalosta ja mitä pienimuotoinen kiertueteatteritoiminta voi olla tänä päivänä. Ihmisten pariin kaupungille mennään entistä enemmän ja avataan ovia, jotta ihmisten olisi helpompi tulla teatteriin, sanoo Suhonen, joka suunnittelee tekevänsä 1 2 ohjaustyötä vuodessa. Yhteistyötä Varkauden Teatterilla on palkkalistoillaan 19 vakituista työntekijää toiminnan volyymiin nähden liian vähän. Näyttelijöitä tästä lukumäärästä on neljä, lisänä näyttelijäjärjestäjä ja tarpeistonhoitaja/näyttelijä siis vakituisessa henkilökunnassa. Julkisilta rahoittajilta eli Varkauden kaupungilta ja valtiolta olisi toivottavaa saada lisää rahaa, koska omien tuottojen lisääminen ei ole juurikaan mahdollista täyttöasteet ovat jo sangen korkeita. Perinteisesti lähes kaikissa esityksissä käytetään iltanäyttelijöitä. Tästä on hyviä kokemuksia ja täällä on todella taitavia iltanäyttelijöitä, joita myös jatkossa käytetään. Se on yksi kanava, jolla teatteri on juurtunut ja verkottunut alueeseen, sanoo Suhonen ja toivoo, että pystyttäisiin kokoamaan Varkauden ja lähialueen harrastajateattereiden väkeä miettimään yhdessä, millä tavalla pystyttäisiin jatkossa toinen toistaan tukemaan. Haaveena olisi, että teatteri pystyisi olemaan jonkinlainen isoveljen kaltainen sateenvarjo, jonka alla pystyttäisiin antamaan erilaista tukea harrastajateattereille, joita on runsaasti seutukunnalla. Kari Suhonen näkee teatterinjohtamisen ytimessä olevana juttuna ihmiset, heidän hyvinvointinsa ja motivaationsa. Pitäen sisällään kaiken työhyvinvoinnin, kuinka pystyy hallitsemaan omaa työtään ja saada vastuuta oman työnsä suunnitteluun ja toteutukseen kaikkinensa mahdollisuutta vaikuttaa, minkälaista työtä teatterissa tehdään. Teatteri on toisaalta äärimmäisen työvoimavaltainen. Ihminen on samanaikaisesti materiaali, josta ammentaa ja on oman itsensä työkalu ja lopputulos kaikki on ihmisessä itsessään. Ihmisestä olipa hän näyttelijä, lavasterakentaja tai kuka tahansa teatterissa on pidettävä äärimmäisen hyvää huolta. Jotta hän saa itsestään kaiken kapasiteetin irti esitysten valmistamiseen. Pyrin siihen, että jokaisessa tuotannossa olisi tuotantokohtaisesti ajateltu ja suunniteltu, ikään kuin täydennysosio. Tuolloin ammatillinen työkalupakki saa lisää päivitystä. Varkauden Teatterin syyskauden ensimmäisenä ensi-iltana tulee parrasvaloihin muutama vuosi sitten telkkarissa pyörinyt suosittu kotimainen sarja Taivaan tulet. Kantaesityksenä se on esitetty Uudenkaupungin Teatterissa, mutta Varkauden Teatteri esittää sen ensimmäisenä ammattiteatterina. Seuraava ensi-ilta on musikaali Sugar piukat paikat ja syyskauden kolmantena ensi-iltana marraskuussa on Joulupotkuri, jossa Kari Suhonen on ohjaajana, kipuaa näyttämölle soittamaan bändissä ja ehkä myös laulaa. Lokakuussa alkavat pääsymaksuttomat klubi-illat Teatteribaarissa. Leppoisan jutustelun ja musiikin parissa vietetään iltaa vaihtuvin teemoin ja sisällöin Kari Suhosen toimiessa illan isäntänä. koita, että kaikista tulisi musiikkiteatteriesityksiä sanan perinteisessä mielessä, vaan että musiikki on aktiivisesti mukana yhtenä tekijänä, hän sanoo ja kertoo soittaneensa aikoinaan Varkaudessa bändissä nimeltään Huomen nuotti. Herääkö bändi eloon saa nähdä. Joka tapauksessa Suhonen kertoo, että bändin biisit ovat putkahtaneet heti mieleen ja ovat helposti lämmitettävissä. Niin Suhosen ura ammattiteatterissa käynnistyi Varkauden Teatterissa vuonna 1984, jolloin teatterinjohtaja Pentti Tyrväinen palkkasi hänet näyttelijäksi. Varkaudessa vierähti viisi vuotta, sitten Kokkola ja Vaasa ja vuodesta 1995 lähtien Kajaani. Nuorena en tuntenut minkäänlaista kiinnostusta teatteriin. Kiinnostuksen kohteena oli musiikki eri muodoissaan klassista ja rokkia. Toisaalta harrastin paljon liikuntaa. Sitten naksahti ollessani mukana Savonlinnan Kaupunginteatterin Jääkärin morsian -esityksessä, että teatteri on minun homma siinä yhdistyvät musiikki ja liikunta. Toisaalta minua on aina kiinnostanut työskentely ihmisten kanssa. Kari Suhosen syntymäkunta on Joroinen ja hän pullahti maailmaan Varkaudessa vuonna 1963. Joroinen on hänen perheensä asuinpaikka tänäkin päivänä. Perheeseen kuulu puoliso, näyttelijä Eeva Aitta sekä 6ja 13-vuotiaat pojat. Joroisissa heillä oli jo entuudestaan kiinnekohta vapaa-ajanasunnon muodossa ja nyt oli lähestulkoon optimaalinen sauma elämänmuutokselle. Metsän keskellä on mukava olla, joki virtaa, voi tehdä arkipäivän askareita luoda talvella lunta, kesällä ajaa nurmikkoa ja pilkkoa puita. Musiikki ja valokuvaus ovat rentoutumisen lähteinä. Tavoitteenani on pyrkiä Itsensä johtaminen johtamaan itseänikin siten, että jaksaisin Musiikki on Kari Suhoselle läheinen ja ra- tehdä työtä teatterin ja ihmisten hyväksi kas asia. Hän soittaa kitaraa, mandoliinia, mahdollisimman hyvin. Siihen kuuluu, että bassoa, viulua ja tenorisaksofonia. rajat työn tekemisen ja vapaa-ajan siviilielä Jokaiseen tekemämme tuotantoon si- män kanssa on määriteltävä ja on tehtävä sällytetään musiikillinen ajattelu. Se ei tar- työtä niiden varjelemiseksi.
6 Sävellysprojektiin musiikkia Mekaanisen Musiikin Museosta Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Mekaanisen Musiikin Museo ja sen soitinvalikoimiin kuuluva belgialainen, 1970-luvun tanssiorkestrioni on mukana kansainvälisesti tunnetun säveltäjä/muusikko James Spectrumin ja Pepe Deluxén uudella levyllä. Taiteilijanimeä James Spectrum käyttävä Jari Salo oli Ville Riipan kanssa museolla äänittämässä tanssiorkesterionin eri soittimia yksi kerrallaan. Levyä on tehty pitkään ja sen yksi kantava teema on ollut Erikoisten instrumenttien galleria, jota varten on tosi monta instrumenttiprojektia ympäri maailmaa aina maailman ensimmäisestä avaruudessa soitetusta instrumentista eli minihuuliharpusta lähtien. Levyn yksi instrumentti on tämä Mekaanisen Musiikin Museon automaattiorkesteri, Salo toteaa. Ja mikä erikoista, vaikka kyseessä on museossa soiva laite, sille voidaan tehdä uutta musiikkia. Näin on tapahtunut myös Pepe Deluxén projektissa, jonka pitkässä kaaressa ensin teetettiin orkestrionin valmistustehtaalla ns. skaalakirja, jonka perusteella kappale sävellettiin. Orkestrionihan soittaa musiikin pitkän reikäkorttikirjan kautta, ja tällainen kirja teetettiin Englannissa. Ja sitten oli vuorossa orkestrionin eri instrumenttien äänittäminen Varkaudessa, kertoo Salo, jonka mukaan levyä varten on jo äänitetty parikymmentä erikoista instrumenttia. Tämä orkestrioni on yhden kappaleen yksi instrumentti biisin rumpali, urkuri ja tästä tulee myös haitari ja syntetisaattori. Uudelle levylle tulee normaalimittaisia biisejä ja todennäköisesti myös laulua, kuten yleensä kaikissa kappaleissamme. Käytämme tätä samoin kuin sessiomuusikkoa, hän selvittää ja arvelee, ettei orkestrionia ole missään muualla käytetty aiemmin vastaavalla tavalla. On todella kiehtovaa tehdä modernia musiikkia tällaisella laitteella, sanoo Salo, jonka mukaan Mekaanisen Musiikin Museo on vahva inspiraation lähde. Tämä on ihan mieletön paikka. Maail- Jari Salo, alias James Spectrum (kuvassa oik.) sanoo Mekaanisen Musiikin Museon olevan varsinainen superinspiraation lähde. Orkestrionin äänitysprojektissa mukana oli muusikko ja tuottaja Ville Riippa. malta ei löydy näin hienoa ja parempaa museota. Täällä on upea soitinkokoelma, soittimet ovat visuaalisesti hienoja ja museon pyörittäjät ovat todellisia hahmoja, hän hehkuttaa. Erikoisten instrumenttien gallerian alkuperäinen idea syntyi, kun Pepe Deluxé teki aikoinaan ensimmäisen sävellyksen maailman suurimmalle instrumentille. Kyseessä oli jättiläismäinen tippukiviluolaurku Yhdysvaltain Virginiassa, syvällä maan sisällä. Se on kehitetty 1950-luvulla. Pentagonin tiedemies keksi, että tippukivet soivat kopautettaessa. Hän rakensi urkukonsolin, jolla ohjataan vasaroita. Tippukiviluolauruissa on kolme ja puoli oktaavia viritettyjä tippukiviä. Vaikka sen on nähnyt puoli miljoonaa ihmistä vuosittain, kukaan ei ollut aiemmin säveltänyt syvällä maan alla ole- Musiikissamme on tietynlainen ajattomuus, ville uruille. Me teimme ensimmäisenä bii- kunnioitamme vanhoja mestareita ja 60-lusin ja se on ollut meille ovien avaajana. vun musiikkia. Pari vuotta sitten Ranskan presidentinvaalien tv-keskustelujen edellä Pepe Deluxé soi meidän tekemä musiikki, 90-luvun lopbändinä Pepe Deluxé tulee ensi vuonna 20 pupuolella oleva biisi. Musiikkimme ei sivuoden ikään. Yhtye meni suoraan britti- joitu tiettyyn aikaan ja se kestää aikaa. läiselle levy-yhtiölle ja on keikkaillut perin Jari Salo alias James Spectrum sanoo harvakseltaan. Mutta yhtyeen musiikki on Pepe Deluxén olevan kahden kapteenin soinut maailmanlaajuisesti esimerkiksi ohjaama kansainvälinen orkesteri, jonka Lee Jeansin ja Leviksen farkkumainoksis- jokaisella levyllä on vähän eri miehitys. sa. Kappale Before You Leave nousi Kun myymme sinänsä marginaalilevi s-mainonnan myötä kansainväliseksi musikkia ja markkinat ovat maailmalla, hitiksi ja sai aikanaan vuoden parhaan mai- isoimmat alueet tulevat ensin. Tottakai on nosmusiikin palkinnon Cannesin mainos- aina hauskaa, kun pääsee soittamaan Suofestivaaleilla. messa. Näin varmasti tapahtuu, kun uusi Meillä on lähes 20 isoa lisenssointia, levy saadaan valmiiksi, niin silloin tulee esimerkiksi Puma, Ray-Ban ja Pringles. muutamia keikkoja, hän lupailee. Elokuvateatteri Maxim avautui uudistettuna Kesän odotetuin ensi-ilta Varkaudessa oli elokuvateatteri Maximin avauduttua yleisölle lauantaina 8.8. Huhtikuusta alkaen remontissa ollut Savon Kinot Oy:n omistama elokuvateatteri Maxim koki lähes täydellisen muodonmuutoksen. Salimäärä kasvoi kahdesta kolmeen yhteispaikkamäärän ollessa 250 paikkaa. Maxim 1:ssä on 140 paikkaa, Maxim 2:ssa on 43 paikkaa ja Maxim 3:ssa on 67 paikkaa. Katsomismukavuus parantui entisestään uusien penkkien sijoittelun, katsomoporrastuksien, suurempien valkokankaiden, huippuakustiikan sekä salien värimaailman myötä. Jokainen sali on varustettu 3D-laitteistolla. Elokuvateatterin salimäärän kasvu mahdollistaa entistäkin laajemman ohjelmistotarjonnan ja elokuvien pysymisen pidempään ohjelmistossa. Runsastuvan eloku- vaohjelmiston lisäksi Maximissa nähdään toivottuja ooppera- ja balettitaltiointeja. Suositun matineasarjan sekä ikäihmisille suunnatun Hopeatähti-sarjan näytökset alkavat Maximissa syyskuussa. Myös edulliset, jatkuvasti suosiotaan kasvattavat päivänäytökset lisääntyvät, samoin tiloja tullaan vuokraamaan entistä enemmän yritystilaisuuskäyttöön. Esteettömyyttä lisätty Erityisryhmät on otettu huomioon uuden elokuvateatterin suunnittelussa mm. induktiosilmukoiden, uuden pyörätuolihissin ja esteettömyyden lisäämisen myötä. Jokaisessa salissa on pyörätuolipaikkoja. Aulatilat ovat kaksinkertaistuneet, ja myös kassapisteet lisääntyivät yhdestä kahteen. Tämä vähentää ruuhkatilanteiden jonoja merkittävästi. Myös wc-tilat ovat lisääntyneet. Elokuvaelämykseen oleellisesti kuuluvien leffaherkkujen valikoimaan on panostettu uudessa Maximissa. Jatkossa elokuvissa kävijät saavat herkutella mm. tuoreella, paikan päällä paistetulla popcornilla, tuoreella kahvilla sekä laajalla irtokarkkivalikoimalla. Maximin remontissa käytettiin paljon paikallista ja itäsuomalaista osaamista. Remontin päätoteuttajina olivat seuraavat yritykset: pääsuunnittelijana Vaakaline Oy, rakennesuunnittelijana Insinööritoimisto Kantelinen Oy, LVI-suunnittelijana Insinööritoimisto Jormakka Oy, sähkösuunnittelijana Finkarex Oy, rakennusurakoitsijana A & K Pikkarainen Oy, ilmanvaihtourakoitsijana TT-Ilmastointi Oy, sähkötyöurakoitsijana Insinööritoimisto Ykkössähkö Oy ja sisustussuunnittelijana Partanen & Lamusuo Oy. Maximin julkisivussa Varkauden Suomen elokuvasäätiö myönsi hank- Kauppakadulla on uutta ilmettä. (Kuva: Vesa Moilanen.) keelle kunnostustukea.
Monipuolista opiskelutarjontaa Soisalo-opistolla Onko tämän vuoden suosikki edelleen tankotanssi vai viekö ukulele suosikin paikan sen aika näyttää Soisalo-opiston toiminnoissa. Soisalo-opiston lukuvuosi 2015 2016 on alkanut ja ilmoittautumisia kansalaisopiston kursseille on otettu vastaan 19.8. lähtien. Soisalo-opistossa on valittavana tänä lukuvuonna yhteensä 527 kurssia Varkaudessa, Heinävedellä, Leppävirralla ja Joroisissa. Kansalaisopiston kaikki kurssit löytyvät viikolla 33 koteihin jaetusta opinto-oppaasta sekä Soisalo-opiston sivuilta www.soisalo-opisto.fi. Kattavan kurssitarjonnan lisäksi Soisalo-opisto järjestää erilaisia tapahtumia ja konsertteja, joista tiedotetaan myöskin opiston internet- ja facebooksivuilla (www.facebook.com/soisaloopisto). Uutuuskursseja Kädentaidoissa on tänä vuonna otettu huomioon aiemmin käsitöitä harrastamattomat, jotka voivat valita Käsitöitä tumpeloille- ja Easy-kursseista mieleisensä. Tekstiilitöissä on uutena mahdollisuutena tehdä nalle villavaatteesta, värjätä kankaita vehnäjauhobatiikilla tai luoda perintötekstiilille uusi elämä. Vanhat lusikat muuttuvat koruiksi Hopealusikkakoru-kurssilla. Retrospektiivisen omakuva-kurssilla suunnitellaan ja toteutetaan omakuva, jossa keskiössä ovat tekijän henkilöhistoria ja muistot. Teos toteutetaan yhdistämällä kuvataiteen ja käsityön erilaisia tekniikoita. Kauniin lahjakassin voi taitella vanhasta julisteesta, tape- tista tai mainoslehtisen aukeamasta. Lapsille ja nuorille on uutuutena tarjolla kivenhiontaa sekä nypläystä. Teknisen työn uutuuksia ovat Moottorisahaveistokset, Ruumisarkkukurssi ja Sorkoupotetun puukon valmistus. Kalastajat voivat perehtyä puuveneen hoitoon ja peruskyllästykseen, verkonpauloitukseen tai valmistaa katiskan. Omakotitalon omistajille on tarjolla opastusta pientalon ylläpitoon ja huoltoon. Kuvataiteissa voi tehdä myrkytöntä taidegrafiikka, opetella taidetekstausta tai osallistua kuvantekemisen peruskurssille. Keramiikkaa erityisryhmille kurssilla valmistetaan keraamisia esineitä erilaisilla tekniikoilla huomioiden opetuksessa oppilaiden erityistarpeet. Ikoninmaalauksen kurssi on tauon jälkeen jälleen kurssitarjonnassa. Laulua harrastamattomat voivat tänä vuonna osallistua Laulutaidottomien yhteislaulukurssille. Muita musiikin uutuuksia ovat laulun intensiivikurssi, karaokekurssi tai karaokelaulu, Joroisten lapsikuoro sekä ääni ja valotekniikka bändeille. Ukulelea pääsi soittamaan jo viime vuonna ja tunnit jatkuvat tänä lukuvuonnakin. 7 maan yleisempiä tansseja. Kehonhuoltoa tanssillisin elementein-kurssilla kehitetään kehon luonnollista virtaavaa liikettä ja tasapainoa sekä tehdään kehoa vahvistavia ja venyttäviä liikkeitä. Lisäksi tanssissa on tarjolla katutanssin ja koreografian tiiviskurssit. Teatterin uutuutena on luovaa toimintaa kaikille aisteille tarjoavaa senioriteatteria. Luovuus ja hyvinvointikurssilla tehdään draama-, sana-, keho-, ja kuvailmaisua yhdisteleviä harjoituksia ilman taiteellisia tai ympäristön paineita, joten kenenkään ei tarvitse pelätä epäonnistumista tällä kurssilla. Sosiaalinen media on hyvin edustettuna Soisalo-opiston tarjonnassa tänä vuonna ja tutuksi tulevat niin Twitter, Instagram, Facebook kuin Youtubekin. Tietotekniikan puolella voi opiskella ohjelmointia, Googlen toimisto-ohjelmia tai kotisivun ja blogin perustamista. Talot tarinoi ja savupiiput soi on monitaiteinen kulttuuriympäristökurssi aikuisille yhdessä Varkauden museoiden kanssa. Varkauden 200-vuotisen teollisen Soisalo-opiston lukuvuosi on käynnistynyt. historian ympäristöihin tutustutaan eri tainiin on käynnistynyt myös rakennuksen kattoremontti ja rakennustelineet ympäröivät teenalojen keinoin. Kielistä uutena on taloa. Telineiden joukkoon kuvaan asettautuivat Soisalo-opiston rehtori Jorma Pesosen (kuvassa Yrityksen viestintä venäjäksi. Muita erioik.) vierustalle talon henkilökunnasta Anna laisia uutuuksia ovat aikuisten retkeilysavolainen, Miia Impiö, Pirjo Manninen, Kehonhuoltoa ja teatteria kurssi, purjehtimisen perusteet, letitysisusanna Nissinen ja Janne Juutilainen. Tanssin puolella on oma kurssinsa tanssi- Opistolle kulkeminen tapahtuu pääovesta deoita tai kampausideoita pitkiin hiuksiin puolelta ja myös pysäköintitaidottomille. Uusia askelkuvioita pikku- Taipaleentien sekä täysi-ikäisen edunvalvonta. Soisalopaikan puolelta asiakaspalveluovesta. (Kuva: Vesa Moilanen.) jouluihin voi harjoitella Pikkujoulu-tanssiopistossa voi opiskella nyt myös Interperkurssilla. Häätanssikurssilla pääsevät niin sonaalista psykoterapiaa, jonka koulutukset morsiuspari kuin häävieraatkin opettelealkavat syksyllä.
8 Päiviönsaari Scandic Oscar valmistautuu juhlavuoteen Teksti: Vesa Moilanen Scandic Oscarille kuuluu hyvää. Remontit ovat valmistuneet ja syksystä odotetaan todella hyvää selvästi edellisvuotta vilkkaampaa. Ja myös tämän alkuvuoden osalta näkymät ovat olleet positiiviset ja jokainen kuukausi on ollut edellisvuotta parempi. Omalta osaltaan tähän ovat vaikuttaneet paikkakunnalla tapahtuvat teollisuusrakentamisen projektit, muun muassa Riikinneva ja Stora Enso. Liikematkustus on vilkastunut ja uusia projekteja sekä tapahtumia talousalueellemme odotetaan innolla, sanoo Scandic Oscarin hotellinjohtaja Eeva Anttikoski, jonka mukaan paikkakunnalla toimivat kansainväliset yritykset tuovat hotellille asiakkaita. Majoituspuolelle heijastuvat luonnollisesti niin seutukunnalla kuin myös vähän kauempanakin olevat tapahtumat esimerkiksi Kontiolahdella pidetyt ampumahiihdon MM-kilpailut ja Joroisten Finntriathlon toivat asiakkaita Varkauteen Scandic Oscariin, jonka pääsisäänkäynnin viereinen yökerho muuttui tammikuun remontissa pub-tyyppiseksi, ruokailupainotteiseksi seurusteluravintolaksi. Oscar s Pubin takaosassa on pelitila, joka on muodostunut suosituksi myös hotelliasiakkaiden keskuudessa on biljardia, flipperiä, ilmakiekkoa, nyrkkeilypeliä, pöytäcurlingia monenlaista tekemistä. Oscar kärkikaartissa Hotellipuolen remontti valmistui heinäkuun puolivälissä. Hotellin koko ensimmäinen rakennus uudistettiin täydellisesti 50 huoneen osalta ja Warkaus-salin yläpuolella olevassa neljännessä kerroksessa tehtiin facelift eli vaihdettiin kaikki sängyt, tekstiilit ja matot. Hotellin kaikkiin huoneisiin tuli seinäkiinnitteiset taulutelevisiot ja langaton verkko huoneet vastaavat tämän päivän matkaajien tarpeita ja toiveita. Kun Eeva Anttikoskelta kysyy, mitä kuuluu hotellin keittiöön, niin vastauksena tulee välittömästi hyvää. Pari vuotta sitten tehtiin täydellinen keittiöremontti, ergonomia ja toimivuus on hyvä ja paikat on pidetty hyvässä kunnossa. Ruokalista vaihtuu usean kerran vuodessa, listalle otetaan lähiruokaa ja kauden tuotteita paikallisella tasolla aina ovat mukana tietysti sampi ja kaviaari. Keittiömme suunnittelee ruokalistamme ja haluamme huomioida asiakkaidemme toiveita. Ruokalistoja räätälöidään myös teemojen ja asiakasryhmien mukaan esimerkiksi urheiluryhmille on sporttimenut. Suomessa on reilut 20 Scandic-hotellia, jotka kuukausittain arvioidaan järjestykseen asiakaspalautteiden perusteella. Scandic Oscar on jatkuvasti ollut kärkikaartissa palvelussa ja ruoassa, näin talon hyvä henki välittyy myös asiakkaille. Yhteistyöllä Oscar hallinnoi, ylläpitää ja markkinoi 500paikkaista Warkaus-salia. Emme itse tuota konsertteja, mutta myymme liput Warkaus-salin konsertteihin Lippupisteen kautta. Warkaus-salia ei voi profiloija vain konserttisaliksi, vain mielikuvitus asettaa rajat tilaisuuksien järjestelyille. Aulatiloissa järjestetään esimerkiksi verenluovutuksia ja kirpputoreja. Tavoitteena on, että rakennus olisi mahdollisimman tehokkaasti ja monipuolisesti käytössä. Suurten kokousten järjestämispaikkana Warkaus-sali on koettu hyväksi. Kokousten saamiseksi tehdäänkin tarmokasta työtä messuilla, tapahtumissa ja mm. Scandicketjun kongressimyynnin kanssa. Isojen tilaisuuksien aikaan tehdään yhteistyötä muiden paikallisten majoitusliikkeiden ja matkailutoimijoiden kanssa. Unohtaa ei sovi myöskään Oscarin pienempiä kokoustiloja, joissa on helppo järjestää monenlaisia tilaisuuksia luokkatapaamisista virallisiin koulutustilaisuuksiin. Tämän vuoden pikkujouluille Oscariin ensimmäiset varaukset on tehty jo maaliskuussa. Tulevalle pikkujoulukaudelle odotusarvot ovat hyvät yrityksiä, yhdistyksiä, seuroja, työporukoita Eeva Anttikoski tähdentääkin yhteistyön merkitystä Varkauden kokoisessa kaupungissa ei ole varaa kilpailla rumasti keskenään. Tulenliekin kanssa Oscar tekee paketointia ja bussit lähtevät hotellilta ja tuovat tanssien jälkeen takaisin. Päiviönsaaren torin toisella puolella sijaitsevan ravintola Z-Onen kanssa on yhdistetty voimat vetovoimaisiksi bilepaketeiksi. Samoin Ravintola Kaks Ruusun kanssa on sovittu esimerkiksi vapunseudun ruokailutarjonnasta. Yhteistyö Varkauden Teatterin kanssa on jatkunut vuosia ja se on erittäin tärkeää molemmille tahoille myydään teatteripaketteja, yöpymisiä ja teatteri-illallisia. Pub-tyyppisen ravintolan takaosassa sijaitsee pelimaailma, joka on saavuttanut suosion myös hotelliasiakkaiden keskuudessa. (Kuva: Scandic Oscar.) Tänä syksynä näyttää hyvälle, kun teatterin Sugar-musikaali on tuonut jo ennakkovarauksia, sanoo Anttikoski muistuttaen yrittäjyyden ja yhteisen tekemisen merkitystä. Hän myös kertoo, että Ahlströminkatu 18:n katutason liikehuoneistoihin on tulossa uusia vuokralaisia. Päiviönsaari halutaan pitää elävänä ja Oscarin asiakkaille kerrotaan alueen yritysten palvelutarjonnasta. Nettisivut ovat tänä päivänä entistä tärkeämpiä yritysmaailmassa. Scandic Oscarin palvelut, ruokalistat ja paketit löytyvät netistä. Sen verran ajassa taaksepäin, että kolme vuosikymmentä sitten käynnistyneen Oscarin hotellitoiminta jatkuu edelleenkin yksityisen yrittäjän omistamana, vaikka hotelliketju on vaihtunut vuosien saatossa. Meillä on edelleen palveluksessa henkilökuntaa hotellin aloituksesta alkaen, talon historiikki on tehty ja ensi vuonna järjestämme teemallisia juhlatapahtumia. Suunnitelmissa on järjestää myös avoimet ovet -päivä, jolloin voi käydä tutustumassa paikkoihin, hotellinjohtaja Eeva Anttikoski kertoo. Scandic Oscarin remontoiduissa huoneissa on tehosteseinä, jossa esittäytyy Varkauden 200vuotinen teollinen historia. Hotellin alkuvuosi on ollut edellisvuotta vilkkaampi. Hotellinjohtaja Eeva Anttikoski uskoo myös loppuvuoden sujuvan positiivissa merkeissä. (Kuva: Vesa Moilanen.)
Päiviönsaari 9 Päiviönsaari täyttyi väestä Superviikonloppuna Elokuun ensimmäisen täyden viikon viikonloppuna Varkaudessa voitiin viettää oikeaa superviikonloppua. Päiviönsaaressa ei ihan äskettäin ole nähty yhtä suuria väkimääriä viikonloppuna olihan tässä kau- punginosassa menossa Iltatori, Taiteiden Yö 2015 sekä Sampea ja Samppanjaa-festivaali, mukaan luettuna lauantaipäivän Lasten Sampi-tapahtuma. (Kuvat: Vesa Moilanen.) Täydellinen rikos räppäsi. Perjantain alkuillan esiintyjä, Lipsaset-bändi sai Itsenäisyydenpuiston yleisön mukaansa rytmiin ja iloiseen menoon. Lasten Sampi-tapahtumaan sampiallas toivotti väen tervetulleeksi lauantaiaamuna. Taideminibussi esitteli taidetta. Päiviönsaaren ehdoton vetonaula oli perjantai-yönä Virkamiesklubi eli Valaistunut Klubi-taideteos, Valoparta Oy:n toteuttamana. (Valaistunut Klubi-kuvat: Jussi Heiskanen) Muusikko Mia Suzko esiintyi.
10 Päiviönsaari Taidekeskus Väinölä on naivistien kesäkoti Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Ennen tämän kesän näyttelyn avautumista paikalla olleet naivistit asettautuivat yhteispotrettiin. Näyttelyssä on mukana töitä 46 naivistilta. Naivistit haluavat levittää hyvää mieltä Iloa Itä-Suomeen Naivistit Varkaudessa-näyttelyllään Taidekeskus Väinölässä 29.8. saakka. Suomalainen naivismi kukkii ja on voimissaan ja todella tuo iloista mieltä näyttelyssä kävijälle. Nyt vuorossa on neljäs Iloa Itä-Suomeen Naivistit Varkaudessa-näyttely. Ensimmäisellä kerralla oli mukana 17 taiteilijaa. Nyt taiteilijoita on ennätykselliset 46 ja tämä on laajin suomalaisten naivistien näyttely. Näyttely on saanut siivet selkäänsä. Näyttelyn kuraattori on varkautelainen Marja-Muusa Hämäläinen, joka myös toimii Suomen Naivistit ry:n puheenjohtajana. Hän luonnehtii näyttelyä teosten keskinäiseksi vuoropuheluksi, palapeliksi, josta muodostuu kokonaisuus. Naivismille on runsaasti määritelmiä ja naivismin luonnetta joukko näyttelyn taiteilijoita pohti ennen näyttelyn avajaisia kesäkuun alussa. Naivisti päästää oman sisäisen lapsensa irti, maalaaminen itsessään on hauskaa ja siitä tulee hyvä mieli. Aiheet tulevat useasti taiteilijan alitajunnasta ilman mitään yritystä ja töissä näkyy eletty elämä. Naivistiksi synnytään, siihen ei voi opetella. Se on primitiivisen ja lapsenomaisen Taidekeskus Väinölä on naivistien mielestä taiteen yhdistelmä. Naivismi on lempeä ovi heidän kesäkotinsa. todellisuuteen. Kipeitäkin asioita käsitellään, mutta toivo on aina mukana. Vakaviakin asioita voi käsitellä naivismin keinoin hauskasti ei masentavasti. Naivismi on myös tarinankerrontaa jokaisen taiteilijan siveltimenvedot ja värit ovat erilaiset. Taidekeskus Väinölää taiteilijat luonnehtivat satutaloksi kerrostalojen keskellä naivistien kesäkodiksi. Tämän kesän Iloa Itä-Suomeen Naivistit Varkaudessa -näyttelyn voi myös hyvin katsoa kuuluvan paikallisen teollisuuden juhlavuoteen. Onhan yli 100-vuotias Väinölä-rakennus aikoinaan ollut osa varkautelaista teollisuushistoriaa. Taidekeskus Väinölän galleristi Timo Hämäläisellä on juhlavuosi. Galleristina hän on toiminut Varkaudessa jo 25 vuoden ajan Taidekeskus Väinölässä 16 vuotta. Lämpimät onnittelut! Seuraavaksi Väinölän näyttelyssä on 3.9. alkaen syyskuun loppuun esillä maalauksia ja valokuvia tekijöinä ovat Ella Karttunen, Jaakko Heikkinen ja Antti Immonen. KatiK designin Puoti laajentuu Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Kati Kraemer on erittäin tyytyväinen Puodin sijaintiin Päiviönsaarella. Puoti laajenee lähiaikoina Ahlströminkadun puolelle. Kati Kraemerin Puoti ja avoin työhuone laajentaa aivan torin kupeessa Päiviönsaarella. Keskus-Hotellin talon kulmahuoneistosta Puoti saa lisätilaa ja sisäänkäynti tulee Ahlströminkadun puolelta. Tavoitteena on saada kivijalkapuoti laajennettua syyskuun alkupuoleen mennessä. Kun Kati aloitti Puotinsa viime helmikuussa, hän palasi kotiin eli entisen työpaikkansa jalansijoille. Aikoinaan hän vuonna 1993 tuli harjoittelijaksi Hotel Oscariin ja Rock Cafen yhteydessä olevaan pubiin, jossa kaljanlaskupiste oli Katin nykyisessä työhuoneessa. Niillä jalansijoilla hän aikoinaan seisoi kuutisen vuotta talo on hänelle historiaa. KatiK design on rekisteröity Katin firman nimeksi. Hän suunnittelee kangaskuoseja, joista valmistetaan arkikäyttöön sopivia vaatteita, osa omin voimin tilauksesta ja sarjatuotantolinja alihankkijan toimesta Itä-Suomessa. Sarjatuotantolinjan vaatteet saivat alkukesästä Avainlippumerkin. Tuotteiden pääasiallisena markkinointikanavana toimii verkkokauppa, osoitteessa www.koot.fi sekä jälleenmyyjät niin lähiseudulla (esim. Varkauden Prisma) kuin muutamia ympäri Suomen. Verkkokauppa on tätä päivää ja on lähtenyt hyvin liikkeelle. Kangaskauppa ta- pahtuu pääosin verkkokaupassa, mutta kyllä asiakkaat hakevat kankaita myös Puodista, jossa oheistuotteina on muun muassa ekologiset Ole Hyvä -Luonnontuote hygienia- ja kodinsiivousaineet. Olen vankka suomalaisuuden kannattaja ja minulle on tärkeää, että tuotteita ei ole testattu eläimillä, tuotteet ovat 100-prosenttisesti biohajoavia ja kaikki valmistus tapahtuu Suomessa, kertoo Kati, joka Puodin laajennuksen yhteydessä suunnittelee koukkaavansa myös sisustusasioiden puolelle tuotevalikoimissa. KatiK design myös ompelee asiakkaille mittojen mukaan yksittäiskappaleita. Yrityksessä Katin apuvoimana on hänen siskonsa Laura, valmistumassa pian vaatetusompelijaksi. Työhuoneen ja Puodin sijaintia hän pitää ihanteellisena. Päiviönsaari on mielestäni edelleenkin kaupungin keskusta idyllinen ja hyvä paikka työskennellä. En voisi kuvitellakaan toimivani jossakin vilkkaassa kauppakeskuksessa. Mielestäni Päiviönsaari on yksi kauneimpia kaupunginosia Varkaudessa tässä alueessa vaan on jotakin jo rakennuksetkin itsessään. Ja melkein Ämmänkoskikin näkyy, Kati sanoo kurkatessaan liikehuoneiston ikkunasta.
11 ViaDia-tori sijaitsee nyt Kauppakadun varrella. Uusia paikka on osoittautunut hyväksi ja kirpparille on kätevää piipahtaa. ViaDia-tori tukee Lossi kulkee Varkauden paikallista hyvinvointia Lossinkuljettaja Keijo Kinnunen sanoo, että hänen työssään hermo lepää ja maisemat ovat kauniit. ja Savonlinnan välillä Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Pilvet roikkuivat alhaalla. Autonkeula kohti Varkauden etäistä kolkkaa Savonlinnan rajalle. Niin Varkauden kaupunki rajoittuu Savonlinnaan Tappuvirralla, keskellä syväväylää Haukivedellä. Lähdettiin kyselemään lossinkuljettaja Keijo Kinnusen kuulumisia. Kinnunen toimi parikymmentä vuotta bussikuskina pääkaupunkiseudulla eikä bussikuskintehtävä ole kuulema suljettu pois tänäkään päivänä. Kun lossinkuljettajaksi kaivattiin henkilöä, hän kävi suorittamassa Merenkulkulaitoksella tarvittavat kirjalliset ja suulliset kokeet ja myös rannikkolaivurin radiolupakurssin, jota tarvitaan syväväylällä liikennöivien laivojen vuoksi. Kahdeksantuntisia vuoroja päivässä kaksi aamua, kaksi iltaa, kaksi yötä siinä lossinkuljettajan työrytmi. Ja tietysti vuorossaan lakisääteiset tauot. Lossinkuljettajan työnantajana on FinFerries. Lossilla on pituutta 36 metriä ja kantavuutta 60 tonnia. Kaksi konetta kuljettaa lossia, jossa on kaksi potkuria, mutta ei peräsintä. Komentosillan ohjauspöydällä näkyy potkureiden pyörimissuunnat. Kyytiin mahtuu 14 normikokoista autoa tai neljä linja-autoa tai kaksi tukkirekkaa tyhjänä. Vesimatkaa kuljettavaksi on 303 metriä ja Savonlinnan puoleisella ran- nalla lossinkuljettajille on taukotupa sisävessoineen. Vaikka lossi onkin varustettu vaijereilla, salmessa virtaava vesi ja tuuliolosuhteet on otettava huomioon. Talvisaikaan, kovilla pakkasilla lossi pitää väylän avoinna ajaen ilman vaijereita jäälauttojen vuoksi. Norppa morjenstaa Mennäänpä tähän hetkeen. Seilattiin Varkauden ja Savonlinnan väliä lossilla. Matka suuntaansa kesti noin kolme minuuttia. Moni ei varmaankaan tiedä, että meidän kaunis kaupunki sijoittuu tänne asti. Tässä työssä hermo lepää, eikä äkäisiä asiakkaita juurikaan ole enimmäkseen ovat hyvillään, kun pääsevät vesimatkan yli. Eikä kukaan ole vielä ohi ajanut, veistelee lossinkuljettaja Keijo Kinnunen huumorinpilke silmäkulmissaan. Norppa käy silloin tällöin morjenstamassa. Se tykkää uiskennella lossin perässä potkurin vieressä ja leikkii vaijerilla. Oiskohan keksinyt jonkinlaisen rapsutuskoneen ja käy sitä aina kokeilemassa. Sitten autonkeula takaisin kohti Varkauden keskustaa. Väliin rankkasadetta, auringonpilkahdusta Suomen kesää. Tappuvirran lossi jatkaa liikennöintiään Varkauden ja Savonlinnan välillä Lossin komentosillan pöydällä näkyvät potkurien pyörimissuunnat. Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Vapaakirkon ViaDia-tori ja kuntouttavan toiminnan päiväkeskus sijaitsee nykyisellään Kauppakadulla. Kirpputoritoimintaan on saatu entistä laajemmat tilat. Tässä on kirppari ja kahvio ja tästä kautta tehdään myös ruoka-aputyötä, jota jaetaan Vapaakirkolla Laivalinnankadun varrella maanantaista perjantaihin. Ruokaapujakelussa käy päivittäin 50 70 henkilöä. Meillä on yhteistyökumppaneina neljä kauppaliikettä, jotka ovat halukkaita lahjoittamaan ylijäämäruoan ettei ruokaa menisi roskiin, kertoo ViaDia-torin ohjaaja Harri Miettinen, jonka mukaan ruokaapujakelu edellyttää terveystarkastajan lupaa ja hyväksyntää elintarvikehuoneistoksi. Kirpparille tavarat tulevat lahjoituksina ja toiminnalla tuetaan paikkakunnan lähimmäistyötä, pystytään peittämään kiinteistökuluja, edesautetaan tavaroiden kierrätystä ja voidaan tarjota mielekästä työtä. Varkauden kaupungin kautta ViaDia-torilla on kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella 10 15 henkilöä töissä. Joku on töissä päivän viikossa, joku viisi päivää viikossa asiakkaan tarpeen ja elämäntilanteen mukaan. Tarjoamme pitkäaikaistyöttömille kuntouttavaa työtoimintaa ja haluamme saada asiakkaat pois kotoa. Tekemään jotakin mielekästä työtä ja mahdollisesti eteen- päin jatkopolulla opiskelemaan, työhön tai toiseen kuntouttavaan työpaikkaan, Miettinen kertoo Varikko-hankkeesta, jossa rahoittajina ovat kunnat, Euroopan sosiaalirahasto ja Vapaakirkon diakoniajärjestö ViaDia Pohjois-Savo ry omalla osuudellaan. Yhteistyökumppaneita Varikko-hanke on matalan kynnyksen päivä- ja työtoimintamalli. Varikoilla halutaan tukea erityisesti väestöryhmiä, joiden sosiaalinen osallisuus on uhatuin ja jotka tarvitsevat työ- ja toimintakyvyn parantamista ja sosiaalisen osallisuuden tukemista ennen kuin työllistyminen avoimille työmarkkinoille on mahdollista. ViaDia-torin henkilökunnalle järjestetään koulutus- ja virkistyspäiviä. Työssä olevilla on myös mahdollisuus ilmaiseksi suorittaa esimerkiksi hygieniapassi, turvallisuuskortti, tulityökortti ja ensiapukursseja. Kuopiosta on mahdollisuus saada sairaanhoitajan, sosiaalityöntekijän ja päihdeohjaajan asiantuntemusta. Varikko-hankkeen toinen työntekijä Miettisen lisäksi Varkaudessa on Veikko Tarvonen. Yhteistyötä tehdään Varkauden kaupungin sosiaalitoimiston ja työllisyysyksikön kanssa, Harri Miettinen kertoo. Varkauden ja Savonlinnan kaupunkien raja kulkee keskellä syväväylää Tappuvirralla.
12 Led-valaistusjärjestelmäinnovaatio on ainutlaatuinen Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Led-valaistusta on ollut kuluttajien saatavilla kymmenkunta vuotta, mutta edelleen ostajalle tilanne on haasteellinen, koska markkinoilla on monenlaisia tuotteita. Päältä ei näy, onko laatu ja mekaniikka hyvä. Markkinoille on tultu vauhdilla ja on päässyt tulemaan mitä kummallisimpia tekeleitä. Tälläkin hetkellä markkinoilla on valtava määrä epäkuranttia tavaraa, josta varsinkin kuluttajat kärsivät, totesi Fintras Oy:n toimitusjohtaja Esa Sointula vieraillessaan Varkaudessa esittelemässä led-valaistuksen ratkaisuja. Sointulan mukaan led on varsin näppärä tuote käyttää, mutta se on aika ronkeli tuote valmistaa. Valmistus vaatii äärimmäisen hyvät olosuhteet, hyvät koneet ja ammattitaitoiset ihmiset. Ammattimaista ja laadukasta valmistusta on Sointulan mukaan Yhdysvalloissa, Japanissa ja Koreassa. Lediä on kehitetty useiden innovaatioiden kautta. On saatu kirkkautta ja nimenomaan valkoisen ledin tuottaminen on ollut merkittävä asia. Sinänsä ei ole olemassa valkoista valoa tuottavaa lediä, vaan kaikissa valkoista valoa tuottavissa ledeissä on ytimenä sinistä valoa tuottava sininen led. Led on mielenkiintoinen tuote. Se on tuonut aika paljon mahdollisuuksia, mutta ei ole vieläkään kehityksensä lopussa. Sillä on fiksu tehdä erilaisia valaistusratkaisuja. Se mahdollistaa uutta mekaanista suunnittelua ja valaisimien rakenteiden suunnittelua eri tavalla kuin perinteiset valaistus- järjestelmät, totesi Sointula, joka esitteli Loistava-valaistusjärjestelmää, suomalaista innovaatiota. Loistava-valaistusjärjestelmällään Fintras Oy on palkittu Vuoden Uutuus 2013 -kilpailun voittajana. Fintras Oy:n toimitusjohtaja Esa Sointulan mukaan Loistava-valaisinjärjestelmässä on paljon ideaa ja hyötyä varsinkin sellaisissa kohteissa, joissa haetaan pitkäikäisyyttä ja huoltovapautta. Hyötysuhde on huippuluokkaa ja takaisinmaksuaika todella lyhyt. Modernia valaisemista Fintras Oy on innovaatiollaan tuonut ledvalaisinten ja tehonsyöttöajattelun yksinkertaiselle ja käyttövarmalle tasolle. Ledvalojen valaistus-/virransyöttöratkaisu on häiriötön vikaantuvia komponentteja ei tarvita. Valaistavan kohteen mukaan mitoitettavalla rautasydänmuuntajalla voidaan syöttää suuria määriä led-valaisimia ilman valaisinkohtaisia hakkuriteholähteitä. Fintrasin tuotevalikoima kattaa laajasti rakentamisen, teollisuuden, liike-elämän ja julkisten tilojen valaistustarpeet. Yritys toimii yhdessä toimialan urakoitsijoiden, tukkuliikkeiden, suunnittelijoiden, arkkitehtien, rakennuttajien ja yrittäjien kanssa. Päätuoteryhmä muodostuu yrityksen oman tuotekehityksen suunnittelemista ja Suomessa valmistetuista valaistusjärjestelmistä. Erityisosaamista ovat räätälöidyt, yksilöllisesti suunnitellut, asiakaskohtaiset valaistusratkaisut led-tekniikalla. Fintras Oy toimii useilla markkinasegmenteillä yleisvalaistuksessa, ulko- ja sisävalaistuksessa, myymälävalaistuksessa, ostoskeskuksissa, teollisuusvalaistuksessa, uudisrakentamisessa, valomainonnassa, laivateollisuudessa, parkkihallivalaistuksessa ja kokonaisvaltaisissa valaistusratkai- suissa. Toimitusjohtaja Sointulan mukaan katuvalaistukseen on jo kehitetty idea, mutta sitä ei ole vielä tuotteistettu. Myymälä- ja liiketilojen valaistuksessa valolla voi olla monenlaisia tavoitteita. Yleisvalaistuksen kannalta on tärkeää, että valoa on riittävästi pelkästään jo liiketilan viihtyisän tunnelman luomiseksi. Kohdevalaistuksella voidaan vaikuttaa ostopäätöksiin korostamalla tuotteita ja painottamalla tuotteiden olemassaoloa. Led-tekniikalla toteutettu valaistus on nykyaikaista valaisemista ja sisustamista. Led-valaisimien energiankulutus on huomattavasti perinteisiä valaisimia pienempi. Led-valot eivät tuota samalla lailla lämpöä ja tämä vähentää ilmastointi- ja jäähdytyskuluja. Led-valaisimet eivät myöskään tuota UV-valoa, joka on haitaksi esimerkiksi tuoretuotteiden säilyvyydelle, vaatteille ja kemikaliotuotteille. Fintras Oy on toteuttanut myymäläkonsepteja ja valaistuksia, mainostauluja, hyllyvalaistuksia ja opasteita esim. Stockmannille, Sokokselle, Prismoihin, Citymarketteihin ja kauppakeskuksille. Paikallisena ja alueellisena led-valaistuksen asiantuntijana ja Fintras Oy:n yhteistyökumppanina toimii varkautelainen Newcontrol Oy. Isännöintiyrittäjä Terhi Riikonen: Talouden suunnittelu on asunto- ja kiinteistöyhtiöille tärkeää Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Asiakastyytyväisyys ja luottamus ovat kunnia-asioita Terhi Riikoselle, joka haluaa jatkuvasti kehittää yrityksensä toimintaa. Kela-talossa on yläkerta yrityksineen. Viime keväästä lähtien siellä on toiminut Isännöinti Riikonen Oy:n, jonka yrittäjä Terhi Riikonen toteutti haaveensa omasta yrityksestä. Taloushallinto-, tradenomi- ja markkinointitaustaisena sekä kirjanpitotaitoisena henkilönä oli hyvät valmiudet hypätä isännöintitoimistoyrittäjäksi. Yritys tarjoaa asunto- ja kiinteistöyhtiöille kaikki palvelut sekä ammattitaitoisen yhteistyöverkoston. Riikonen on suorittanut isännöinnin ammattitutkinnon ja ITS-tutkinnon, työkokemusta on isännöintipuolelta, tilitoimistoalalta sekä teollisuuden taloushallinnosta. Isännöintitoimistoyrittäjyyteen oli monipuolinen tausta ja vuosien varrelta oli kertynyt potentiaalisia asiakkaita yritykselle. Muutaman kuukauden yrittäjyyden jälkeen Riikonen on positiivisesti yllättynyt asiakasmääristä. Toki uudet asiakkaat ovat tervetulleita. Yritykseni perusajatuksena on asiakaslähtöisyys ja ammattitaito. Yhteistyön ja kommunikaation tulee pelata saumattomasti kaikkien osapuolten välillä. Asumisviihtyvyys ja omaisuuden arvon säilyminen ovat erittäin tärkeitä asioita. Pyrin aina tekemään työni niin, että voin olla siitä ylpeä. Isännöintialalla vaaditaan hyvin monipuolisia taitoja ja haluan varmistaa, että minulla on viimeisin tieto alalta, hän sanoo ja muistuttaa vuosikellosta, jonka mukaisesti suunnitellaan kiinteistö- ja asunto- osakeyhtiöiden asiat pitkäjänteisesti. Mielestäni taloyhtiöiden yksi tärkeimpiä asioita on maksuvalmiuden kunnossa pitäminen ja yleensäkin taloudensuunnittelu. Ettei tuijoteta sitä, että vastike pysyy pienenä, vaan että asunnon arvon tulee säilyä. Ja katsoa tarkkaan säästökohteet joskus väärästä paikasta säästäminen voi aiheuttaa isoja kustannuksia, sanoo Riikonen, joka vuosien varrella on hoitanut paljon myös taloyhtiöiden vaativia korjaushankkeita, kuten esimerkiksi isoja putkiremontteja. En pelkää töitä enkä haasteita kaikesta on selvitty. Putkiremontit ovat koko Var- kautta koskeva asia. vanhoissa taloissa olen huolestunut siitä, että kylpyhuoneiden vesieristeet eivät jäisi hoitamatta kuntoon, esimerkiksi viemäriputkiston sukituksen yhteydessä. Isännöinti Riikonen Oy:llä on käytössään Kelan yläkerrassa toimivat tilat, jotka mahdollistavat kokousten pitämisen neuvottelutilassa. Sinänsä tämä on unelmapaikka. On hyvät kulkuyhteydet ja pysäköintipaikat vierustalla. Lisätyövoiman palkkaamani yritykseeni on myös suunnitelmissa, hän mainitsee.
Urheiluvälinekaupan luonne on muuttunut Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Kahvikupinmittainen rupattelutuokio aurinkoisella Taulumäen torilla Risto Riti Sepposen kanssa suuntautui laduille, joita hän työurallaan meni likimain 45 vuoden ajan toimiessaan urheiluvälinekaupan parissa. Vuodesta 1956 alkaen, jolloin hän 15vuotiaana aloitti Urheilu-Uimosessa, Kauppakatu 24:ssä. Asevelvollisuuden suorittaminen, Urheilu-Uimonen, Savon Urheilukeskus, Urheilu-Karjalainen ja myöhemmässä vaiheessa oma firma, Urheilu ja Kalastus Sepponen nämä olivat muutamia kiinnekohtia työuralla, johon mahtui myös alan tuotteiden maahantuontia. Oma yritys, Urheilu ja Kalastus Sepponen oli aloittaessaan Suomen sadas Sportia-liike. Ritin työuran aikana ala ja urheiluvälinekaupan luonne muuttui valtavasti. Urheiluvälinekaupoissa palveltiin, ei ollut muovikasseja ja esimerkiksi jouluaikaan kaikki paketoitiin myös sukset ja jääkiekkomailat. Ihmiset olivat valmiita maksamaan palvelusta. Kauppojen valikoimat olivat runsaat. Kun kävi Uimosella, ei oikeastaan tarvinnut käydä muualla kuin ruokakaupassa, hän kertoo hymyssä suin. Tuotetietämystä piti olla laajasti, koska urheiluliikkeestä myyttiin myös mopedit, moottorit, veneet ja varaosat. Myyjillä oli valmius vaihtaa pyöränrengas ja kun pyörään myytiin valot, dynamo ja lyhty asennettiin paikoilleen, samoin pyöränkello, Aamuaurinko pisti silmät sikkaralle. Risto Sepposen kanssa muisteltiin torikahvilassa urheiluvälinekauppa-asioita vuosikymmenien varrelta. muistelee Sepponen ja jatkaa, ettei ennen vanhaan oikeastaan pidetty alennusmyyntejä. Kun sesonki loppui, tavarat pakattiin laatikoihin odottamaan seuraavaa sesonkia. Uimosella oli isot varastot ympäri kaupunkia. Esimerkiksi ruokosauvoja oli yksi varasto täynnä. Ja kun puusuksiaikaan tehtiin suksikauppaa, katkenneen suksen pariksi sai Uimoselta uuden suksen, Riti muistelee matkan varrelta. Kahvit juotiin, pikaiset muistelot ehkä joku toinen kerta muistellaan lisää. H u kka- Pal l o pelaa tulevalla kaudella Fu t s a l i a. Miesten kakkonen, Futsal Avoin rekry/try out syyskuussa Ota yhteyttä seuraan, jos olet kiinnostunut Seuraa tiedottamista hukka-pallo.fi Lajista kiinnostuneille tiedotetaan harjoituksista syyskuun alussa Lisätietoja mari@hukka-pallo.fi Pekka Keto: Kyse on pelkästään vakuuksien riittävyydestä Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Sitoutumattomana ryhmänä Varkauden kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa toimiva Pekka Keto hämmästelee kesän aikana vellonutta keskustelua liittyen hänen tekemiinsä valituksiin Hallinto-oikeuteen. Kyseessä ovat Varkauden kaupungin omavelkaiset takaukset Keski-Savon Teollisuuskylä Oy:n lainoille Metallikatu 3:n yritystilalle, jossa sijaitsee akkutehdas, ja Finnforel Oy:n kirjolohenkasvatuslaitokselle, jonka sijaintipaikka tulisi olemaan Stora Enson alueella Varkaudessa. Yhteensä kyseessä on 13 miljoonan euron takauksista. Ei tällaista asiaa pysty yksin purkamaan. Mukana on juridiikkaa ja liiketaloutta ympärilläni on ihmisiä, joilla on käsitystä ja tietämystä asioista. En toki vastusta Keski-Savon Teollisuuskylä Oy:tä ja kyseessä olevia yrityksiä. Jos vakuudet riittävät, niin pulinat pois, sanoo Keto, jonka mukaan takaus- ja vakuusasioihin liittyvää riittävää tietoa ja riskianalyysiä ei ole saatu. Jos vastauksia kysymyksiin olisi saatu, valitusprosessia ei ehkä olisi tullut. Mutta ei jäänyt kuntalaisten kannalta muuta vaihtoehtoa kuin tehdä valitus ja ennakkotapaus jotta riittävätkö vakuudet. Jos Hallintooikeus katsoo, että vakuudet riittävät, mutta yritys menee nurin, niin siitä olevat vastuut lankeavat lyhentämättömänä kaupungin taseeseen. Tuolloin vastuu on Hallintooikeudella. 13 Varkauden kaupungintalon päädyn Rahapuu-reliefi kuvaa Pekka Kedon mielestä sitä, että juuresta lähtien kasvaa hyvää, joka jakautuu alueelle ja tuo uudestaan kulutusta ja ostovoimaa. Pekka Keto tähdentää, että valitusasiassa ei olla ketään vastaan. Kyseessä on ainoastaan 1.5.2015 voimaan astuneen kuntalain 129 pykälän mukaisista vastavakuuksista, ettei vaarannettaisi kaupungin taloutta eikä sosiaali- ja terveystoimen sekä koululaitoksen lakisääteisiä palveluja. Ovatko vakuudet riittävät akkutehtaan alla oleva tontti ja kalalaitoksen vuokrasopimus Stora Enson mailla, pohtii Keto ja jatkaa, että hallintovalituksen tekeminen on ollut todella ikävä asia eikä mitään asioita pitäisi hoitaa sitä kautta. Kuitenkin kuntalaisten lakisääteisten peruspalveluiden turvaaminen on huomioitava päätöksenteossa vastuullisesti. Pekka Keto haluaa toivottaa tervetulleeksi yritykset, jotka voivat työllistää ja maksaa vuokratuloja tiloista, jotka yritystoimintaa varten on aikanaan rakennettu ja lainat taattu. Yritykset tuovat hyvinvointia seutukunnalle se on selvä asia.
14 Katseet varkautelaiseen jalkapalloon Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Sunnuntai 30.8. on varkautelaisen jalkapallon päivä, jolloin iltapäivästä lähtien Keskuskentällä tapahtuu. Warkaus JK ry ja WJK Juniorit ry ovat yhteistuumin asialla tekemässä futiksen mahdollisuuksia tunnetuksi. Tukijoukoissa on vankasti Varkauden kaupunki, myös illan otteluisäntänä pelissä Warkaus JK Kufu 98 (Kuopio). Varsinainen futistapahtuma oheisohjelmineen käynnistyy n. klo 15.30. WJK Juniorit-päivää vietetään nyt kolmatta kertaa. WJK Juniorit ry:n puheenjohtaja Marko Turusen mukaan tavoitteena on saada tapahtumaan mukaan kaikki varkautelaiset jalkapallon tiimoilta työtä tekevät toiminnassa mukana olevat toimihenkilöt, junnujen isät ja äidit, ukit ja mummit, kaverit ja futiksesta kiinnostuneet tutustumaan lajiin. Ja tietysti seuran kaikki junnut, joita on nykyisellään n. 350. WJK Juniorit-päivästä halutaan tehdä perinne ja rakentaa sitä hyvän teeman ympärille. Vuodesta toiseen on junnujen parissa tehty systemaattisesti työtä ja palkintojakin on tullut viime vuoden aikana esimerkiksi Vuoden varkautelainen-palkinto ja myös nimeäminen Suomen Palloliiton ItäSuomen juniorijoukkueeksi. Ilmeisesti on tehty jotakin oikein, kun muutkin ovat huomanneet, hän toteaa. Hyviä elämänarvoja WJK Juniorit ry käy pitämässä päiväkodeissa ja kouluissa liikuntatuokioita ja myös kuljettaa bussilla lapsia tapahtumaan jalkapallon pariin Keskuskentän tekonurmelle. Ennen kaikkea haluamme liikuttaa lapsia ja nuoria tuottaa hyviä elämänarvoja matkan varrella. Tietysti toivomme entistä enemmän lapsia ja nuoria lajin pariin. Tavoitteena on saada nelisensataa junnua, ja vaikka vähän ylikin. Tytöissä on enimmäkseen kasvupotentiaalia kasvattamaan harrastajamääriä Varkaudessa, sanoo Marko, jonka perheen kaikki kolme lasta pelaa junnuissa jalkapalloa. Hän itse valmentaa kahta ikäryhmää ja Turusen perhe on jalkapalloharrastuksessa mukana kolmessa sukupolvessa, koska Markon Ossi-isä toimii 04 poikien ikäryhmän huoltovastaavana. Jalkapallo on muodostunut tietyksi elämäntavaksi, sanoo Marko ja jatkaa, että lajin pariin pystyy tulemaan perhefutikseen vaikka parivuotiaana jo siinä vaiheessa, kun lapsi pystyy käsittelemään palloa. Junnufutista pääsee aloittelemaan kortteliliigassa likimain viiden vuoden iässä ja siitä pelaajapolku lähtee etenemään poikien osalta B-junnuihin ja WJK Akatemiaan, joka on välivaihe ennen Warkaus JK:n miesten joukkuetta. Warkaus JK:n junioripäällikkö Antti Immosen mukaan tyttöjä ja poikia pelaa 13 eri ikäryhmässä ja erillisjoukkueita on nykyisellään parikymmentä. Nyt on vuonna 2000 perustetun Warkaus JK:n 15-vuotisjuhlakesä ja WJK Juniorit ry on yhdessä järjestämässä isoa tapahtumaa, jonne Atik Ismael tulee pitämään junnuille harjoituksia ja tietysti myös omat valmentajat ovat mukana, sanoo Immonen ja kertoo, että WJK Juniorit ry:n toimisto on äskettäin muuttanut Kauppakadulla toiseen paikkaan, osoitteeseen Kauppakatu 48. Keskuskentän tekonurmella kelpaa harjoitella peliä ja pallonkäsittelytaitoa. Aurinkoisessa illassa junioripelaajat tekivät monenlaisia harjoitteita. WJK Juniorit ry:n puheenjohtaja Marko Turunen sanoo jalkapallon olevan tietyllä tavalla elämänmuoto. Hän toivoo, että lajin pariin saadaan edelleen lisää lapsia ja nuoria. Hukka-Pallo laajentaa toimintaansa Salibandyseura Hukka-Pallo ry on perustanut uusia jaostoja, beach volley -jaoston ja tennisjaoston. Beach volley -jaoston puheenjohtajana toimii Erkki J. Lehtonen ja varapuheenjohtajana Jari Mähönen. Tennisjaostoa vetää Jaakko Ikonen. Ideana on tehdä yhteistyötä kuopiolaisten tennisvalmentajien kanssa ja hakea harjoitteluolosuhteet yhteistyössä Kuopion kanssa. Asian tiimoilta käydään neuvotteluja. Hukka-Pallon tavoitteena on jo ensi vuonna olla aktiivinen osa beach volley -kulttuuria Varkaudessa ja lähialueella. Tavoitteena on myös käyttää Päiviönsaaren toria beach volley -turnausalueena. Hukka-Pallo on perustanut myös futsaljaoston. Ykköstavoitteena on mennä miesten kakkosdivisioonaan pelaamaan ja jos kasaan saadaan riittävän kova ryhmä, niin avoimesti jopa valtakunnalliseen ykköseen. Uutena toimintona käynnistyy yläaste- ja lukioikäisille tarkoitettu yhteiskunta- ja elokuvakerho, jota vetää Timo Leppänen. Edellä mainitut Hukka-Pallon alajaostot käynnistävät toimintansa tämän syksyn aikana. Jaostojen yhteystiedot löytyvät Hukka-Pallon nettisivuilta.
15
16 Reipas meininki syksyyn! Jomastore.fi uudistuneet sivut luettavissa syyskuussa. kaupunkilehti Sykkeessä-lehti on visuaalinen ja dynaaminen paikallismedia Keski-Savon alueella. Y: 2206498 Osoite: Ahlströminkatu 10 B, 78250 Varkaus Internet: www.sykkeessa.fi Julkaisija: VM-lehdet Oy Päätoimittaja: Jaakko Ikonen Toimitus: Vesa Moilanen toimitus@sykkeessa.fi Myynti: Timo Leppänen, 050 341 5339 Ilmoitus- ja sivunvalmistus: Mikkolehtinen.net aineisto@sykkeessa.fi Painatus: Savon Paino Oy Seuraava Sykkeessä-lehti ilmestyy lauantaina 10.10.2015. Tutustu Sykkeessäblogiin: sykkeessa.fi Sykkeessä-kaupunkilehteä jaetaan näissä paikoissa: Warkauden portti, Piirakkapaja, Kahvila Aaretti, Sepon Lihatori myymälät, Kaura- Ahon kioski, Iskender, MMarket, Könönpellon baari, Autokari Varkaus ja Pieksämäki, Sale Jäppilä ja K-Market Leppävirta. Sykkeessä-lehden menovinkkejä Iloa Itä-Suomeen, Naivistit Taidekeskus Väinölässä Motoristimessu Mika Törösen taidenäyttely Anne Pelkosen maalauksia ja veistoksia Taidekeskus Väinölä, Varkaus 6.6. 29.8.2015 Kulttuuripappila Sylvi, Pieksämäki 13.6. 30.8.2015 Päivi Raivion TUNNE + TILA -tilateos Peltola, Varkaus 16.6. 12.9.2015 Ukonhatun päivätoimintaryhmän taidenäyttely Leppävirran kunnankirjasto 5.8. 31.8.2015 Kirkonkylästä kauppalaksi Kulttuuripappila Sylvi, Pieksämäki 12.8. 30.8.2015 Varkauden Kuvataideyhdistyksen jurytetty pop up -näyttely Peltola, Varkaus 18.8. 23.8.2015 Hortensia Toini Markkasen syntymästä 100 vuotta Varkauden taidemuseo 21.8. 1.11.2015 Teollisuuden tekijät Varkauden teollisuus 200 v Varkauden museot 21.8.2015 31.12.2020 Eastern Dance Movement pt. 2 Puikkari Kuopio 22.8.2015 klo 21 Kanavan frisbeegold Avajaistapahtuma Joroinen 23.8.2015 klo 10 Harmonikka Soikoon Makasiiniravintola Albatrossi, Kuopio 23.8.2015 klo 13 15 Kuopio Maraton Alavan kirkko, Kuopio 23.8.2015 klo 11 Kuopio 4.9. 5.9.2015 Peltola, Varkaus 25.8. 30.8.2015 Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio 26.8.2015 klo 21 Harjurannan Kylätupa Varkaus 28.8.2015 klo 19 21 Varkauden Moottoriurheilukeskus 5.9.2015 klo 14 Sadonkorjuumarkkinat Pekkaniskan Pojat naistentanssit Rauhalahdessa Matka marien maalle Speedway SM-liigan finaali -kesäteatteri, Mikkelin Hallitustori 5.9.2015 klo 7 15 Jenni Vartiainen Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio 5.9.2015 Mieskaverikurssi Kuopion Ensikotiyhdistys ry 9.9., 16.9., 19.9., 23.9.2015 Kuopio Juhlii (kuopiojuhlii.com) Suomalainen eroseminaari Hexacon 2015 Anni Klein & Jarkko Partanen: Dirty Dancing Kuopio 28.8. 30.8.2015 Studentia, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 28.8. 30.8.2015 Lasten ja nuorten keskus Nikula, Varkaus 10.9. 26.11.2015 Sotku, Kuopio 11.9.2015 klo 19 Kesäteatteri Paha-Silmä, vallan Sieniretki moderni Eurooppa Neulaniemen venesataman parkkipaikka, Kylpylähotelli Kuntoranta, Varkaus 29.8., 11.9., 18.9.2015 Kuopio 12.9.2015 klo 11 ANTI Contemporary Art Festival 2015 Koikkalan Sadonkorjuutori Kuopio 1.9. 6.9.2015 Koikkalan tori, Juva 12.9.2015 Lukijakilpailu Äänestä paras artikkeli tässä lehdessä! Lähetä vastaus osoitteeseen: Ahlströminkatu 10 B, 78250 Varkaus. Tai sähköpostiin: toimitus@sykkeessa.fi Kaikkien osallistuneiden kesken arvomme ulkoilutakin Sykkeessä-painatuksella! Edellisen kilpailun voittajille on ilmoitettu.