Palveluopas 2015 2016 Omaishoitajille ja läheisille
AMMATTILAISTEN KÄYTTÄMÄT HOITOTARVIKKEET NYT KAIKKIEN SAATAVINA JÄSENETU Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n jäsenille ARJEN APUVÄLINEET Tuet ja suojat Liikkuminen Ruokailu Pukeminen HYGIENIA Peseytyminen Ihonhoito Desinfiointi Suuhygienia SUOJAUS Käsineet Ruokalaput Vuoteen- ja istuinsuojat LIIKUNTA JA HYVINVOINTI Tasapainoharjoittelu Lihashuolto Hieronta Käsiterapia 10% ALENNUS KOTIAPTEEKKI Ensiapu Mittarit Vaa at Lääkkeiden otto MOLI-INKONTINENSSISUOJAT Tippasuojat Inkohousut Teippivaipat Vyö- ja muotovaipat HAAVANHOITO Haavanhoitotuotteet Sidonta ja lastoitus Kompressiohoito KATETRIT Kestokatetrit Kertakäyttökatetrit Pyydä postimyyntiluettelo ja tilaa kätevästi kotiovelle asti! 09 276 360 fennokauppa.fi FENNO MEDICAL OY TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN
Palveluopas 2015 2016 1 Omaishoito... 7 Kuka on omaishoitaja?... 7 1.1 Omaishoidon tuki... 7 Kenelle ja milloin tukea myönnetään?... 7 Mistä ja miten tukea haetaan?... 7 Omaishoitosopimus... 7 Hoitopalkkio... 8 Eläketurva... 8 Omaishoitajan vapaapäivät... 8 Hoidettavalle annettavat palvelut... 9 Omaishoitajalle annettava tuki... 9 Palveluista perittävät maksut... 9 Tapaturmavakuutus... 9 Omaishoidon tuen päättyminen ja keskeytyminen... 10 1.2 Omaishoidon tulevaisuus... 10 Omaishoitoa kehitetään tulevaisuuden näkymiä... 10 Omaishoidon tavoitetila vuoteen 2020 mennessä... 10 2 Palveluilla paremmaksi... 13 2.1 Hyvä tietää... 13 2.2 Aakkosellinen hakemisto... 13 Apteekit... 13 Apuvälineet... 13 Asiakasmaksut... 13 Asiamiehet... 13 Asumispalvelut... 15 Asumistuki... 15 Asunnon muutostyöt... 15 Ateriat... 15 Autoveronpalautus ja auton hankintatuki... 15 Avustajat, tukihenkilöt... 16 Edunvalvoja / Maistraatti... 16 Edunvalvontavaltuutus... 16 Eläkettä saavan hoitotuki... 16 Eläkkeet... 16 Erityishoitoraha... 16 Erityinen tuki lasten päivähoidossa... 17 Henkilökohtainen apu... 17 Henkinen tuki omaishoidossa... 17 Hoitotahto... 18 Hoitotarvikkeet... 18 Hoitotuet... 18 Hoitovapaa... 18 Kirjastot... 19 Korjausavustus... 19 Kotihoito... 19 Kotipalvelu... 19 Kotisairaala... 20 Kotisairaanhoito... 20 Kotitalousvähennys... 20 Kuljetuspalvelut... 20 Kuntoutus... 20 Lapsen hoitotuki... 21 Lomatoiminta... 21 Lyhytaikaishoito... 21 Lääkekorvaukset... 21 Maksukatot... 21 Matkakorvaukset... 22 Muutoksenhaku... 22 Nuoren kuntoutusraha... 22 Oma-apuryhmä, vertaistuki... 23 Palveluasuminen... 23 Palvelumaksut... 23 Palvelusetelit... 23 Perhehoito... 23 Perhevapaa, poissaolo työstä perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi... 24 Pitkäaikaishoito... 24 Potilasvakuutus... 24 Pysäköimislupa ja vapautus ajoneuvoverosta... 25 Päihteet... 25 Päivätoiminta... 25 Rahan käyttö ja omaisuuden hoito... 25 Ruokavaliokorvaus... 25 Seurakuntien tuki omaishoitajille... 25 Sopeutumisvalmennus... 26 Sotaveteraanien ja sotainvalidien etuuksia... 26 Tapaturmavakuutus... 26 Terveydenhuollon maksukatto... 26 Toimeentulotuki... 27 Tulkkipalvelut... 27 Työttömyysturva... 27 Vammaisetuudet... 27 Vammaispalvelut... 28 Vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki... 28 Vähennykset verotuksessa... 29 Yhdistystoiminta... 29 3 Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry... 30 4 Palvelu- ja tuoteilmoitukset... 33
JUTTUSEURAA LUOTTAMUKSELLA Haluatko jutella arjen haasteista, kun hoidat läheistäsi kotona? Juttuluuri on sinua varten! Koulutetut vapaaehtoiset päivystävät torstaisin klo 13 15 numerossa 0203 88100. Kaikki aiheet ovat yhtä tärkeitä. Soita meille, kun kaipaat juttuseuraa! Lankapuhelimesta 0,08 + 0,07 /min Matkapuhelimesta 0,08 + 0,2 /min Lue lisää: omaishoito.fi OMAISHOITAJAKORTISTA TURVAA ARKEEN Monia omaishoitajia mietityttää, mitä hoidettavalle tapahtuu, jos itse joutuu onnettomuuteen. Omaishoitajakortti tuo turvaa sekä hoitajalle että hoidettavalle. 6 Tilaa kortti: punaisenristinkauppa.fi tai 020 701 2211
Lukijalle Palveluopas on suunnattu omaishoitajille ja omaishoitajien kanssa työskenteleville ammattilaisille. Yhteiskunnan tarjoamat palvelut on lueteltu aakkosjärjestyksessä. Jos palvelusta vastaa vain yksi viranomainen, se on mainittu otsikossa. Opas auttaa omaishoitajaa selvittämään, millainen palvelu tai tuki olisi tarpeen omaishoitotilanteessa. Luettelo ei ole kattava ja joidenkin hakusanojen alle mahtuu useita erilaisia mahdollisuuksia. Kotiin saatavat palvelut, hoitotarvikkeet, apuvälineet ja kodin muutostyöt helpottavat arjen sujumista ja suovat omaishoitajalle omaa aikaa tai lepoa. Taloudelliset tuet turvaavat toimeentuloa ja kattavat sairaudesta tai vammasta johtuvia kustannuksia. Paikallisyhdistyksissä, ryhmissä, lomilla ja kuntoutuskursseilla omaishoitajat voivat tavata toisia omaishoitajia ja jakaa kokemuksia. Taloudellisia tukia ja palveluja täytyy aina erikseen hakea, niitä ei saa automaattisesti. Hakeminen saattaa aluksi tuntua monimutkaiselta, jos edessä on joukko uusia käsitteitä ja lomakkeita. Hallintolain mukaan viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkaalleen neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin. Neuvonta on maksutonta. Jos asia ei kuulu viranomaisen toimivaltaan, asiakas tulee opastaa oikeaan osoitteeseen. Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Palveluoppaan tiedot löytyvät myös Omaishoitajat ja läheiset -liiton nettisivuilta www.omaishoitajat.fi Julkaisija: Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki Puh. 020 7806 500 Omaishoidon neuvontapuhelin 020 7806 599 ma to klo 9 15, neuvontapuhelin on maksullinen www.omaishoitajat.fi Toimitus: Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Sivunvalmistus: Mainostoimisto Uniikki Oy www.uniikki.net Painopaikka: Forssa Print Ilmoitukset: Markkinointiosaaja Yes We Can Oy Puh. 040 735 7531 Kannen kuva: Rodeo Oy Tuotettu RAY:n tuella 19. painos, ISBN 978-952-5659-17-7
MONIPUOLINEN KUNTOUTUSKESKUS RUISSALO Sairaalaoikeudet omaava Kuntoutusosasto ja kylpylähotelli saman katon alla upeissa merellisissä puitteissa Omaishoitajien ja hoidettavien yhteislomat kuntoutusosastolla kylpyläpuitteissa Intervallihoitojaksot Muut toipilashoito- ja hoivapalvelut LISÄTIETOJA Kuntoutusosasto p. 02 44 54 143 Tiedustele myös tuettujen lomien mahdollisuutta vuonna 2016 www.mtlh.fi /Maaseudun Terveysja lomahuolto ry ja RAY www.ruissalo.fi info@ruissalo.fi puh. 02 44 54 840 Ruissalon Kylpylä, Turku
1 Omaishoito Kuka on omaishoitaja? Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta sairaasta, vammaisesta tai ikääntyvästä läheisestään. Omaishoitotilanne voi syntyä vähitellen ja omaishoidon tarve kasvaa esim. läheisen ikääntymisen mukanaan tuomien sairauksien vuoksi. Joskus omaishoitotilanne syntyy äkillisesti sairauden tai vammautumisen seurauksena esimerkiksi silloin, kun perheeseen syntyy vammainen lapsi. Monet omaishoitajat käyvät myös samanaikaisesti ansiotyössä. On tärkeää, että hoitava henkilö tunnistaa ajoissa olevansa omaishoitaja tai että omaishoitajuus voi olla pian ajankohtaista. Omaishoitajan on saatava tehtäväänsä tietoa ja tukea. Kaikesta ei tarvitse selviytyä yksin. 1.1 OMAISHOIDON TUKI Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista palveluista sekä omaishoitajalle myönnettävästä hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoidon tukijärjestelmää ollaan uudistamassa (Katso kohta 1.2). Muutoksia saattaa tulla tämän oppaan voimassaoloaikana. Mahdollisista muutoksista kerrotaan Lähellä-lehdessä, oman kotikuntasi tiedotteissa ja tiedotusvälineissä. Kenelle ja milloin tukea myönnetään? Raja läheisten toisilleen antaman avun ja virallisen, kunnan tukeman omaishoitajuuden välillä on liukuva. Hoivan ja avun tarpeen lisääntyessä ja hoidon sitovuuden ja vaativuuden kasvaessa siirrytään tavanomaisesta auttamisesta omaishoitajuuteen. Omaishoidon tukea voidaan myöntää sekä pitkä- että lyhytaikaisen hoidontarpeen perusteella silloin, kun omaisen antama hoito on hoidettavan edun mukaista ja edellytykset omaishoidon toteuttamiseksi ovat olemassa. Omaishoidon tuki ei ole ns. subjektiivinen (= ehdoton) oikeus. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja hoitopalkkioiden suuruus voivat vaihdella kunnasta toiseen. Suomessa on yli 350 000 omaishoitajaa. Omaishoidon tukea myönnetään noin 43 000 (2014) omaishoitotilanteeseen. Mistä ja miten tukea haetaan? Omaishoidon tuen järjestämisestä vastaa hoidettavan kotikunta. Omaishoidon tuki on hoidettavalle myönnettävä sosiaalipalvelu. Tarkempaa tietoa hakumenettelystä saa oman kunnan sosiaalitoimistosta. Käytännössä omaishoidon tukiasioita hoitaa yleensä kotipalveluohjaaja ja vanhus- tai vammaistyön sosiaalityöntekijä. Kun hakemus on tehty, omaishoidon tuesta vastaava henkilö tekee kotikäynnin hoito- ja palvelutarpeen arvioimiseksi. Omaishoitosopimus Omaishoidon tuesta laaditaan omaishoitajan ja kunnan välille sopimus, jonka liitteenä on oltava hoito- ja palvelusuunnitelma. Omaishoitaja ei ole työsuhteessa kuntaan eikä hoidettavaan, vaan kyseessä on toimeksiantosopimus. Omaishoito- 1 Omaishoito 7
1 Omaishoito 8 sopimus on voimassa toistaiseksi. Vain erityisestä syystä sopimus voidaan tehdä määräaikaisena. Tarvittaessa sopimusta on tarkistettava. Omaishoitosopimuksen tulee sisältää tiedot ainakin 1. hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta 2. omaishoitajan oikeudesta vapaapäiviin 3. vapaan järjestämisestä 4. määräaikaisen sopimuksen kestosta sekä 5. hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä 6. kunnan yhteyshenkilön nimi Omaishoidon tukisopimukseen kuuluu aina hoito- ja palvelusuunnitelma, johon kirjataan omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö, hoidettavan ja hoitajan tarvitsemat palvelut sekä selvitys hoidettavan hoidon järjestämisestä omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikana. Hoitopalkkio Hoitopalkkio porrastetaan hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Omaishoidon tuen hoitopalkkion suuruus on 1.1.2015 lukien vähintään 384,67 euroa kuukaudessa ja hoidollisesti raskaaseen siirtymävaiheeseen on mahdollista hakea omaishoidon tukea, joka on vähintään 769,33 euroa kuukaudessa. Tällainen siirtymävaihe voi olla esimerkiksi saattohoito tai hoidettavan toipuminen vakavasta leikkauksesta. Perheen tulot ja varallisuus eivät vaikuta palkkion määrään. Hoitopalkkio on verotettavaa tuloa. Eläketurva Omaishoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa. Omaishoidon hoitopalkkio kartuttaa eläkettä, jos palkkio on maksettu ennen 68 vuoden täyttämistä. Tämä koskee vuonna 1940 ja sen jälkeen syntyneitä henkilöitä. Tarkempia tietoja ennen vuotta 1940 syntyneiden eläkkeistä sekä muista omaishoitajan eläkettä koskevista kysymyksistä saa Kevan (Kuntien eläkevakuutus) neuvonnasta, Unioninkatu 43, Helsinki, puh. 020 614 2837 maanantaista perjantaihin klo 8 16. Omaishoitajan vapaapäivät Omaishoidon tuesta sopimuksen tehneellä omaishoitajalla on lakisääteinen oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitotyöhön ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää vähäisen osan vuorokaudesta (n. 7 h/vrk) kotinsa ulkopuolella käyttäen sosiaali- tai terveyspalveluja, esimerkiksi päiväsairaalaa, tai saaden kuntoutusta tai opetusta. Mikäli kunnan kanssa sovitaan, vapaapäiviä voi koota pidemmäksi ajanjaksoksi, ketjuttaa esimerkiksi viikoksi tai kahdeksi kerrallaan. Kunta voi myös määritellä sen, kuinka pitkän ajanjakson kuluessa vapaita voi kerätä esimerkiksi samaan tapaan kuin työsuhteissa toi-
mitaan lomanmääräytymisjakson ja loman pitämisajankohtien suhteen. Kunta voi lisäksi järjestää sopimuksen tehneelle omaishoitajalle vähimmäismäärää enemmän vapaapäiviä sekä alle vuorokauden pituisia virkistysvapaita. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan lakisääteisen vapaan aikana. Vapaan järjestäminen on mahdollista mm. lyhytaikaisena hoitona vanhain- tai hoivakodissa, terveyskeskusten tai sairaaloiden vuodeosastoilla tai kotipalvelun avulla. Kunnat voivat tehdä toimeksiantosopimuksen tehtävään soveltuvan henkilön kanssa tai hankkia hoitoa myös ostopalveluna yksityisiltä palvelujentuottajilta tai myöntämällä omaishoitajalle palveluseteleitä. Omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana järjestettävästä hoidosta voidaan periä enintään 11,30 euron hoitomaksu/vrk (v. 2015). Tämä alennettu palvelumaksu koskee myös palvelusetelillä annettavia palveluja. Vapaapäivien ajalta on oikeus omaishoidon hoitopalkkioon. Myös tuen ulkopuolella toimivat omaishoitajat tarvitsevat lepoa, virkistystä ja vapaapäiviä. Vaikka kunnalla ei ole järjestämisvelvollisuutta, omaishoitajan kannattaa keskustella kunnan kanssa tilanteestaan ja hakea palveluita. Hoidettavalle annettavat palvelut Omaishoidon tukeen sisältyy hoidettavalle annettavia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kirjataan palvelusuunnitelmaan. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kodinhoitoapu ja siihen liittyvät tukipalvelut (esimerkiksi ateria-, kylvetys- ja kuljetuspalvelu), henkilökohtainen avustaja, apuvälineet, päivä- ja lyhytaikaishoito ja muut terveydenhuollon palvelut. Omaishoitajalle annettava tuki Kunnan on nimettävä omaishoitajalle yhteyshenkilö ja annettava ohjausta ja neuvontaa. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan voidaan kirjata myös omaishoitajan tarvitsema kuntoutus sekä eri järjestöjen tuottamia palvelu- ja tukimuotoja kuten vertaistukea, lomia, virkistystä, koulutusta ja sopeutumisvalmennusta. Palveluista perittävät maksut Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista voidaan periä maksuja siten kuin asiakasmaksuista on säädetty. Omaishoidon tukeen liittyvistä palveluista voidaan periä tulotasoon perustuvia palvelumaksuja (esim. kotipalveluista ja kotisairaanhoidosta). Kunta voi kuitenkin alentaa tai jättää asiakasmaksut perimättä. Omaishoitajalla on mahdollisuus neuvotella hoito- ja palvelusuunnitelmaa tehdessään myös palvelumaksujen perimisestä. Palveluja varten kunta voi antaa myös palveluseteleitä. Tapaturmavakuutus Omaishoidon tuesta hoitajan kanssa sopimuksen tehnyt kunta on velvollinen ottamaan hoitajalle tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetun ns. vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen. Vakuutusturva käsittää kaikki omaishoitotilanteessa tai siihen liittyvällä matkalla sattuneet tapaturmat. Tapaturman sattuessa tulee heti pyytää lääkärinlausunto (E-lausunto) ja ilmoittaa asiasta kuntaan, joka toimittaa vahinkoilmoituslomakkeen omaishoitajalle. 1 Omaishoito 9
1 Omaishoito 10 Omaishoidon tuen päättyminen ja keskeytyminen Kunta voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Omaishoitajan irtisanomisaika on yksi kuukausi. Sopimus päättyy kuitenkin heti, jos hoito ei enää vastaa hoidettavan etua tai vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden. Hoitajan huonokuntoisuus voi olla peruste sopimuksen purkamiselle. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi. Jos omaishoito hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua. 1.2 OMAISHOIDON TULEVAISUUS Omaishoitoa kehitetään tulevaisuuden näkymiä Omaishoidon kehittäminen ja tukeminen on tunnistettu ja tunnustettu asia Suomessa. Omaishoidon tarve tulee kasvamaan entisestään kotona annettavan hoivan ja hoidon lisääntyessä. Omaishoitoa kehittämällä pystytään vähentämään miljardeilla euroilla vuodessa sosiaali- ja terveydenhuollon menoja. Omaishoidon ja omaishoitajien jaksamisen tukeminen edistävät hoidettavien, omaishoitajien ja koko omaishoitoperheen hyvinvointia. Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaisesti vuoden 2012 alkupuolella asetettiin työryhmä pohtimaan omaishoidon kehittämistä. Laajapohjaisen työryhmän valmistelema Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma valmistui keväällä 2014. Ohjelmassa kuvataan omaishoidon tavoitetila Suomessa vuonna 2020. Kehittämisohjelma perustuu yhdenvertaisuuden, turvallisuuden, ihmisarvon kunnioittamisen, itsemääräämisoikeuden ja luottamuksen arvoille. Ohjelma sisältää konkreettisen toimenpidesuunnitelman ohjelman toteuttamiseksi. Kehittämisohjelmassa omaishoitaja nähdään ammattihenkilöstön yhteistyökumppanina ja asiantuntijana. Keskeisiä, omaishoitajan asemaa parantavia muutoksia ovat muun muassa esitys uudesta omaishoitolaista ja erilaiset omaishoitajan jaksamista ja hyvinvointia tukevat toimenpiteet. Omaishoidon tavoitetila vuoteen 2020 mennessä 1. Omaishoitajien nykyistä vahvempi asema ja keskinäinen yhdenvertaisuus on saavutettu. 2. Sitova ja raskas omaishoito on sopimusomaishoidon piirissä, muita omaishoitajia tuetaan sosiaalihuoltolain mukaisin palveluin. 3. Sopimusomaishoitoa tukevien palveluiden ja hoitopalkkioiden järjestämis- ja rahoitusmalli turvaa omaishoitajien yhdenvertaisuuden. 4. Sopimusomaishoitajien hoitopalkkiot on määritelty laissa. 5. Omaisiaan ja läheisiään hoitavien, heidän hoidettaviensa ja koko omaishoitoperheen hyvinvointi on turvattu. 6. Ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamiseen kehitettyjä joustoja hyödynnetään. 7. Omaishoitoon liittyviä asiakasmaksu-
ja on sisällytetty maksukattoon. 8. Omaishoidon toimijoiden yhteistyötä on vahvistettu eri hallinnonalojen toimenpitein. 9. Järjestöjen ja seurakuntien rooli omaishoitajien tukena on selkiytetty. Työryhmä esittää, että voimassa oleva laki omaishoidon tuesta kumotaan ja säädetään uusi laki sopimusomaishoidosta, joka astuu voimaan vuonna 2016. Keskeinen, ja omaishoitajan aseman kannalta olennainen, parannus lakiesityksessä ovat työryhmän esittämät yhtenäiset omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja palkkioluokat koko maahan. Tällä muutoksella turvattaisiin omaishoitajien yhdenvertainen kohtelu asuinpaikkakunnasta riippumatta. Kehittämisohjelmassa omaishoito määritellään hoitomuodoksi, joka tukee heikentyneen toimintakyvyn, sairauden tai vamman vuoksi hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevien kaikenikäisten henkilöiden kotona asumista. Omaishoito voidaan valita hoitomuodoksi, jos se on hoidettavan edun ja toiveiden mukaista ja hänellä on omaishoitajaksi halukas, kykenevä ja soveltuva omainen tai muu läheinen. Omaishoitoa tuetaan tarvittaessa palveluilla. Esityksen mukaan omaishoito voidaan toteuttaa joko sopimusomaishoitona tai muuna omaishoitona. Sopimuksen tehneiden omaishoitajien määrä esitetään lisättäväksi 40 000:sta 60 000:een. Omaishoitoa, jossa hoiva ja hoito eivät täytä uuden lain kriteerejä, toteutetaan ns. muuna omaishoitona, ilman sopimusta ja tuettuna uuden sosiaalihuoltolain mukaisesti. Tällaisia omaishoitotilanteita Suomessa arvioidaan olevan noin 300 000. Perhe- ja ystävyyssuhteisiin kuuluva läheisapu esim. kaupassa käynti, ulkoilutus, pankkiasioiden hoito tms. ei ole omaishoitoa. Uudistuksen eteneminen edellytti poliittista päätöstä toteuttamisesta, jota ei kuitenkaan vielä tätä kirjoitettaessa (kesäkuu 2015) ole tehty. Maaliskuun 2014 jälkeen ainoat selkeästi omaishoitajien jaksamista tukevat uudet toimenpiteet olivat hallituksen syksyllä myöntämä 4,8 miljoonan euron lisämääräraha omaishoitajien jaksamisen tukemiseen sekä kuluvan vuoden alussa käynnistynyt uuden omaishoitolain valmistelu. Lisämääräraha oli kohdennettu tukea saavien omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin ja hoidettavien toimeksiantosuhteisen sijaishoidon järjestämiseen. Suosituksena oli, että tarkastukseen kutsutaan esimerkiksi vähintään 2 3 vuotta omaishoitajina toimineet henkilöt. Omaishoidon kehittäminen mainittiin kaikkien nykyisten hallituspuolueiden vaaliohjelmissa. Sipilän hallitusohjelmassa omaishoidon kehittämiseen on varattu 75 miljoonaa vuodessa omaishoitajien jaksamisen tukemiseen. Hallitusohjelmassa on kirjaus kehittää omaishoitajien ja vastaavien vapaaehtoishoitajien sekä perhehoitajien sijaisjärjestelyjä siten, että hoitajille voidaan turvata mahdollisuus huolettomiin vapaisiin tarvittaessa. Ohjelmassa luvataan antaa omais- tai perhehoitosuhteen alkaessa tai kestäessä etukäteinen hoitopaikkalupaus, että hoidettava saa hoitopaikan siinä vaiheessa, kun omais- tai perhehoitaja ei enää jatka. Taustamuistiossa 1 Omaishoito 11
1 Omaishoito todetaan, että Kirjaus kattaa sopimusomaishoitajat ja myös muut omaistaan hoitavat, vaikka ei saisi sopimusta, niin pitää olla tukipalveluja käytössä. Hyvää hallitusohjelmakirjauksissa on se, että sijaisjärjestelyjä ei ole rajattu koskemaan vain niitä omaishoitajia, joilla on sopimus, vaan se koskisi myös ilman sopimusta olevia. Tarkoitukseen varattu summa ei ole paljon, kun ajatellaan niitä miljardisäästöjä, joita omaishoidolla vuosittain tehdään, mutta oikein käytettynä sillä voidaan helpottaa monen omaishoitajan arkea. Omaishoitajat ja läheiset -liitto on kannanotossaan edellyttänyt, että hallitus täsmentää, miten sijaisjärjestelyt toteutetaan ja miten varmistetaan, että hoidettavat saavat sopivan ja tarkoituksenmukaisen hoitopaikan asuinpaikkakunnasta riippumatta. Lisäksi liitto edellyttää, että omaishoitoon varatun määrärahan käytölle laaditaan seuranta- ja raportointisuunnitelma. Näin vältetään omaishoitajien tukemiseen tarkoitettujen varojen käyttäminen muuhun tarkoitukseen. Lisäksi liitto vaatii, että hallitusohjelman toimintasuunnitelmaan lisätään päätös kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman ja uuden lain toteuttamisesta. Omaishoito koskettaa meitä kaikkia jossain elämän vaiheessa ja siksi omaishoito ja omaishoitajien hyvinvointi on yhteinen asiamme. Omaishoitajan hyvinvointi heijastuu koko perheeseen. Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma löytyy Sosiaali- ja terveysministeriön nettisivuilta www.stm.fi/julkaisut/raportteja-ja-muistioita. Omaishoitajat ja läheiset -liitto seuraa omaishoidon kehittämisen etenemistä ja tiedottaa siitä nettisivuillaan www.omaishoitajat.fi ja Lähellä-lehdessä. 12
2 Palveluilla paremmaksi 2.1 HYVÄ TIETÄÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä edellytetään usein hoitoa, kuntoutusta ja/tai palveluja koskevan suunnitelman laatimista palveluja tarvitseville asiakkaille ja perheille. Palvelun tarvitsijalla on oikeus osallistua näiden suunnitelmien tekemiseen. 2.2 AAKKOSELLINEN HAKEMISTO Apteekit Resepti- ja itsehoitolääkkeiden lisäksi apteekeista saa mm. lääkkeiden annostelupalvelua sekä henkilökohtaista ohjausta lääkkeiden käytöstä. Apteekkiin voi toimittaa vanhentuneet ja käyttämättä jääneet lääkkeet ja siellä järjestään mm. verenpaine- ja verensokerimittauksia. Sähköinen resepti eli eresepti on lääkemääräys, jonka lääkäri laatii ja allekirjoittaa sähköisesti sekä tallentaa keskitettyyn tietokantaan Reseptikeskukseen. Lääkäri antaa potilaalle tiedot määrätyistä lääkkeistä. Lääkkeen voi hakea mistä tahansa apteekista. Potilaalla on edelleen oikeus saada halutessaan paperinen resepti ja kieltäytyä ereseptistä. Täysiikäinen voi katsella omia Reseptikeskuksessa olevia tietojaan osoitteessa www. kanta.fi. Palveluun kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla tai sirullisella henkilökortilla. Apuvälineet Apuvälineiden tarkoituksena on tukea niiden tarvitsijaa selviytymään mahdollisimman hyvin päivittäisistä toiminnoista ja askareista. Tavanomaiset apuvälineet myönnetään pääsääntöisesti maksutta tai lainaksi lääkinnällisenä kuntoutuksena terveyskeskuksen kautta. Vaativat ja kalliit apuvälineet kuten liikkumisen ja kommunikoinnin apuvälineet sekä ympäristönhallintalaitteet kuuluvat erikoissairaanhoidon vastuualueeseen. Peruskoulua käyville vammaisille lapsille saa apuvälineitä koulun kautta. Kela järjestää ammatillisena kuntoutuksena vaativat erityistason apuvälineet, jotka ovat vamman tai sairauden vuoksi tarpeen opiskelusta selviytymiseksi. Sosiaalitoimistosta voi hakea tukea liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona ja vapaaaikana tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankintaa varten. Vammaispalvelulain mukaan kustannuksista voidaan korvata puolet. Lisätietoja saa mm. terveyskeskuksesta, sosiaalityöntekijöiltä ja kuntoutusohjaajilta sekä netistä osoitteesta www.thl.fi/apuvalineet. Asiakasmaksut Katso kohta Pitkäaikaishoito ja Palvelumaksut. Asiamiehet Jokaisessa terveydenhuollon yksikössä on nimetty POTILASASIAMIES, jonka tehtävänä on tiedottaa potilaan oikeuksista sekä edistää ja valvoa oikeuksien toteutumista. Potilasasiamiehen puoleen voi kääntyä esimerkiksi, jos on tyytymätön saamaansa hoitoon tai kohteluun. SOSIAALIASIAMIES neuvoo ja opastaa 2 Palveluilla paremmaksi 13
/rantasipi.fi KYLPYLÄLOMA KAHDELLE 84,- alk. yö / huone NAUTI KYLPYLÄN LÄMMÖSTÄ RANTASIPI kylpylähotelleista löydät allasosaston riemut, hemmottelevat hoidot, hyvinvointiosastot, uuden hyvän olon aamiaisen ja monipuoliset ravintolapalvelut. Sisältää 1 yön majoituksen 2 hengen huoneessa, aamiaisen, kylpylän allasosaston, saunan ja kuntosalin käytön. Voimassa PINS- ja K-Plussa-kortilla vuoden 2016 loppuun, hinta saattaa vaihdella päivän ja saatavuuden mukaan. Varaukset www.hotellimaailma.fi tai 020 055 055 (0,59/min + pvm/mpm) Lisätiedot www.rantasipi.fi KYLPYLÄHOTELLIT
sosiaalihuollon asiakkaita. Laki painottaa asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun niin, että asiakkaan etu, toiveet ja yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Sosiaaliasiamiehen yhteystiedon saa kunnasta. VAMMAISASIAMIEHEN tehtävänä on edistää vammaisen ja liikkumis- sekä toimintarajoitteisten henkilöiden elämisen edellytyksiä kunnassa. Toimi ei ole lakisääteinen. Jokaisen kunnan on lisäksi asetettava vammais- ja vanhusneuvosto osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien varmistamiseksi sekä huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Asumispalvelut Sosiaalihuoltolain mukaan asumispalveluilla tarkoitetaan palvelu- ja tukiasumisen järjestämistä sellaiselle henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. Asumispalveluihin kuuluvat mm. veteraanien, vanhusten, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asunnot. Asumispalvelut voidaan järjestää tuki- tai palveluasunnoissa tai perhekodeissa. Tarkempaa tietoa saa sosiaalitoimistosta, katso myös kohta Palveluasuminen. saa Kelan paikallistoimistoista. Asunnon muutostyöt Asunnon muutostöillä tarkoitetaan korjaus- ja rakennustöitä, jotka helpottavat vaikeavammaisen henkilön päivittäistä selviytymistä asunnossaan. Tällaisia ovat esimerkiksi ovien leventäminen, luiskien rakentaminen, kylpyhuoneen ja wc:n laajennus, kynnysten poistaminen ja välineiden asentaminen. Korvaushakemus kustannuksista on hyvä jättää sosiaalitoimistoon ennen korjaustöiden aloittamista. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan fysio- tai toimintaterapeutin lausunto muutostöiden tarpeesta ja sisällöstä sekä rakennusliikkeen tai kunnan rakennusmestarin laatima kustannusarvio. Korvauksia voi hakea myös jälkikäteen 6 kuukauden ajan. Katso myös kohta Korjausavustus. Ateriat Kotiateriapalvelun piiriin pääsemisestä ja hinnoista saa lisätietoa sosiaalitoimistosta ja kotipalvelusta tai kotihoidosta. Palvelutaloissa ja kortteliklubeissa on tarjolla edullisia aterioita. Monet kauppaketjut kuljettavat ruokaostokset kotiin pientä palvelumaksua vastaan. 2 Palveluilla paremmaksi Asumistuki Pienituloiset henkilöt voivat hakea asumistukea Kelasta. Asumistukea voi saada sekä vuokra- että omistusasuntoon. Erikseen maksetaan asumislisää perheettömille opiskelijoille ja eläkkeensaajan asumistukea siihen oikeutetuille. Vuoden 2015 alusta omaishoidon tuen hoitopalkkiota ei huomioida enää tulona yleisessä asumistuessa. Tarkempaa tietoa Autoveronpalautus ja auton hankintatuki Vammainen henkilö voi saada autoveronpalautusta omaan käyttöönsä hankitusta autosta. Vero voidaan palauttaa osittain tai kokonaan. Autoveronpalautusta voi hakea jo ennakkoon tai 6 kuukauden kuluessa auton hankkimisesta. Katso myös kohta Pysäköimislupa ja vapautus ajoneuvoverosta. 15
2 Palveluilla paremmaksi Myös omainen voi toimia auton kuljettajana, jos vammainen henkilö ei itse siihen kykene. Tällaisessa tapauksessa haetaan ns. harkintaperusteista verohuojennusta. Verohuojennuksen perusteena oleva muu erityinen syy voi myös olla perheen pienet tulot. Tarkempia tietoja: Tullin autoveroneuvonta, puh. 0295 5203 tai www.tulli.fi. Vammaispalvelulain mukaan sosiaalivirasto voi lisäksi myöntää taloudellista tukea auton hankintaan. Välttämättömät auton muutostyöt korvataan kokonaan. Avustajat, tukihenkilöt Avustajatoiminta tarkoittaa lähinnä saattajapalvelua virkistys- ja harrastustoimintaan, kuten ulkoiluun, elokuviin, teatteriin ja retkille, osallistumisen mahdollistavaa apua. Avustajapalveluita kannattaa tiedustella kotipalvelusta, kotisairaanhoidosta, seurakunnan diakoniatyöntekijältä tai paikkakunnalla toimivista järjestöistä. Erityistä tukea sosiaalisissa suhteissa, harrastustoimintaan osallistumisessa tai muussa vapaa-ajan vietossa tarvitsevalle kouluikäiselle lapselle ja nuorelle voidaan sosiaalitoimiston kautta järjestää vapaaehtoinen tukihenkilö. Kuljetuspalveluihin oikeutetuilla vaikeavammaisilla henkilöillä on oikeus niihin liittyviin saattajapalveluihin, katso myös kohta Henkilökohtainen apu. myös huolehdittava siitä, että valvottava saa sopivan hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen ja että valvottava saa varoistaan riittävästi rahaa omaan käyttöönsä. Edunvalvojaksi voidaan perheen toiveiden mukaan määrätä esimerkiksi lähiomainen, luotettu ystävä tai virallinen virkamies-edunvalvoja. Edunvalvontavaltuutus Maistraatin antamalla edunvalvontavaltuutuksella voi jo etukäteen huolehtia siitä, että joku toinen hoitaa taloudellisia ja muita asioita tulevaisuudessa, jos itse ei niitä enää pysty hoitamaan esim. sairauden vuoksi. Maistraatin tulee vahvistaa edunvalvontavaltuutus ja valvoa valtuutetun toimintaa, www.maistraatti.fi. Katso myös kohta Hoitotahto. Eläkettä saavan hoitotuki Katso kohta Vammaisetuudet. Eläkkeet Eläkkeistä saa tietoa mm. Kelan oppaista ja paikallistoimistoista sekä työeläkelaitoksista. Yleistä eläketietoa saa myös Eläketurvakeskuksen neuvonnasta, puh. 029 411 2801 tai www.etk.fi. Omaishoidon tuen ja eri eläkkeiden yhteensovittamiseen liittyvissä kysymyksissä kannattaa ottaa yhteyttä Kuntien eläkevakuutuksen eläkeneuvontaan, puh. 020 614 2837 tai omaan eläkelaitokseen. 16 Edunvalvoja / Maistraatti Maistraatti tai käräjäoikeus voi määrätä edunvalvojan henkilölle, joka ei itse kykene valvomaan oikeuksiaan tai hoitamaan asioitaan. Edunvalvoja on päämiehensä luottohenkilö. Edunvalvojan on Erityishoitoraha Kela voi maksaa ansionmenetyksen korvauksena erityishoitorahaa lapsen vanhemmalle tai huoltajalle (myös puolison lapsista sekä kasvatti- ja ottolapsista), jos hän osallistuu alle 16-vuotiaan, sai-
raan tai vammaisen lapsen hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa tai poliklinikalla, kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseilla tai em. hoitoon liittyvässä kotihoidossa ja lääkäri katsoo sen tarpeelliseksi. Alle 7-vuotiaan lapsen sairauden ei tarvitse olla vaikea. Kotihoidossa edellytetään aina vaikeaa sairautta, samoin 7 15-vuotiaan lapsen kohdalla. Lisätietoa saa Kelasta. Erityinen tuki lasten päivähoidossa Erityisen tuen tarpeen aiheuttajana voi olla esimerkiksi sairaus tai vammaisuus. Arvioinnin tueksi hankitaan yleensä lääkärin tai muun asiantuntijan lausunto. Tukitoimenpiteitä voivat olla esimerkiksi pienryhmätoiminta, perustaitojen harjaannuttaminen, lapsen itsetunnon vahvistaminen ja lapsen oman toiminnan ohjaus. Lapselle voidaan myös järjestää avustaja tai erityisryhmä. Monissa kunnissa toimii lisäksi vammaisten lasten erityisryhmiä ja -päiväkoteja. Henkilökohtainen apu Henkilölle, joka tarvitsee runsaasti apua jokapäiväiseen elämään liittyvissä asioissa, voidaan korvata vammaispalvelulain perusteella avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset. Vammaispalvelulaki takaa vaikeavammaiselle henkilölle oikeuden henkilökohtaiseen apuun. Vammainen itse toimii avustajan työnantajana, mutta kunta maksaa palkan ja muut henkilökulut. Kunta voi antaa myös palvelusetelin, jolla apu hankitaan tai järjestää itse palvelun omana toimintana tai ostopalveluna. Samassa taloudessa asuva henkilö voi toimia henkilökohtaisena avustajana; omainen sen sijaan voi toimia avustajana vain perustelluista syistä. Omaishoidon tukea voidaan myöntää myös henkilölle, jolla on esimerkiksi omaishoitajan ansiotyön aikana oikeus henkilökohtaiseen apuun. Henkilökohtaista apua voidaan myöntää 30 h tai enemmän, mikäli tarve sitä edellyttää esim. hoidettavan harrastustoiminnoissa avustamiseksi. Lisätietoja saa sosiaalitoimistosta. Henkinen tuki omaishoidossa Jaksaakseen tehtävässään omaishoitajan on hyvä huolehtia myös itsestään ja omien voimavarojensa riittävyydestä. Henkisen väsymyksen kanssa ei tulisi jäädä yksin. Omaishoitajan kannattaa puhua tilanteestaan ammattihenkilön kuten terveydenhoitajan, sosiaalityöntekijän, kotipalveluohjaajan tai omalääkärin kanssa. Kannattaa kysyä myös sijaishoitomahdollisuudesta. Eräs hyväksi havaittu jaksamisen tukemisen keino on omaishoitajien ryhmätoiminta, katso kohta Oma-apuryhmä, vertaistuki. Valtakunnallisia auttavia puhelimia Valtakunnallinen kriisipuhelin: 010 195 202 (Suomen Mielenterveysseura) Vertaislinja muistisairaiden omaisille: 0800 96 000 (Muistiliitto ry) Palveleva puhelin: 01019 0071, ruotsiksi: 01019 0072 (Suomen ev.lut. kirkko) Lasten ja nuorten puhelin: 116 111 ja Vanhempain puhelin: 0600 12277 (Mannerheimin Lastensuojeluliitto) 2 Palveluilla paremmaksi 17
2 Palveluilla paremmaksi 18 Omaishoidon neuvonta 020 7806 599 ma to klo 9 15 (Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry) Järjestöt eivät peri puheluista maksua, mutta soittajan puhelinliittymästä riippuen puhelinoperaattori laskuttaa puheluista hinnastonsa mukaan. Hoitotahto Hoitotahdossaan ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen tilanteen varalta, jossa hän ei enää itse kykene päätöksentekoon. Tahdonilmaisut koskevat usein elämän loppuvaiheen hoitopäätöksiä, kuten hoidon jatkamista ja hoidon lopettamista, mutta ne voivat koskea myös hoitopaikan valintaa, hoivan arkea ja muita potilaan elämänkatsomuksen kannalta tärkeitä seikkoja. Tällaisen hoitotahdon voi antaa lähiomaisilleen tai terveydenhuollon työntekijälle sairauskertomuksiin liitettäväksi. Lomakemalleja hoitotahdon ilmaisemiseksi voi tulostaa mm. osoitteista www.hus.fi tai www. muistiliitto.fi tai www.terveyskirjasto.fi. Hoitotarvikkeet Terveyskeskus antaa kotikäyttöön tiettyjen pitkäaikaisten sairauksien hoidossa ja seurannassa tarvittavia hoitovälineitä ja -tarvikkeita, esimerkiksi katetrit, avanne- ja virtsapussit, vaipat ja sokeritautia sairastavien päivittäiset hoitotarvikkeet. Hoitotarvikkeiden tarpeen arvioi aina hoitava lääkäri. Tarvikkeet ja välineet luovutetaan maksutta eikä niistä tule periä omavastuuosuuksia, toimituskuluja eikä muitakaan maksuja. Kuntaliiton ja sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaan hoitotarvikkeita tulisi saada maksutta, jos hoidon tarve jatkuu yli 3 kuukautta. Lisätietoa terveyskeskuksesta tai www.kuivaksi.fi. Hoitotuet Katso kohta Vammaisetuudet. Hoitovapaa Työntekijällä on oikeus saada hoitovapaata lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Osittaista hoitovapaata voi käyttää työajan lyhentämiseen enintään 6 tuntiin päivässä tai keskimäärin 30 tuntiin viikossa. Oikeus osittaiseen hoitovapaaseen kestää lapsen toisen kouluvuoden loppuun. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvan lapsen vanhemmilla on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen kolmannen lukuvuoden loppuun. Vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan lapsen työssäkäyvillä vanhemmilla on oikeus käyttää osittaista hoitovapaata siihen asti, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta, jos lapsi vaatii erityistä huoltoa ja hoitoa. Työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti on työntekijällä oikeus saada tilapäistä hoitovapaata lapsen hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi enintään neljä työpäivää kerrallaan. Lisäksi työntekijällä on oikeus olla lyhytaikaisesti poissa työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn
vuoksi. Työn ja omaishoidon yhteensovittamiseksi työsopimuslakiin on tehty muutos, joka mahdollistaa omaishoitajalle mahdollisuuden jäädä hoitamaan omaistaan myös pitemmäksi aikaa. Laissa ei ole säännöksiä vapaan pituudesta. Kirjastot Monet kirjastot järjestävät asiakkaalle maksutonta kirjaston kotipalvelua yksityishenkilöille, jotka eivät ikänsä tai terveydentilansa vuoksi jaksa tai pysty tulemaan tavalliseen kirjastoon. Celia-kirjasto on valtion erikoiskirjasto, joka tuottaa ja välittää kirjallisuutta esim. äänikirjoina, pistekirjoina ja elektronisina kirjoina. Celian kirjoja voivat käyttää kaikki, joille tavallisen kirjan lukeminen on sairauden tai vamman vuoksi vaikeaa. Lisätietoa Celiasta suomeksi (09) 2295 2200, palvelut@celia.fi ja ruotsiksi (09) 2295 2230, tjanster@celia.fi Korjausavustus Korjausavustuksia voidaan myöntää asunnon kunnostamiseen silloin, kun ruokakunnassa on vähintään yksi vammainen tai yli 65-vuotias henkilö. Avustuksia on myönnetty esimerkiksi vanhojen asuntojen kylpyhuone- ja keittiöremontteihin, omakotitalojen kattoihin, lämmitykseen ja jopa maalaustöihin. Kustannuksista voidaan korvata 40 %. Valtion rahoittaman korjausavustuksen saamiseen vaikuttavat hakijaruokakunnan tulot ja varallisuus. Jos hoitoa tarvitseva henkilö ei ole oikeutettu vammaispalvelulain mukaisiin asunnon muutostöihin tai jos korjaustarve ei kuulu muutostöiden piiriin, kannattaa tiedustella korjausavustuksia kunnan asuntotoimistosta. Kotihoito Monissa kunnissa kotisairaanhoito ja kotipalvelu on yhdistetty kotihoidoksi. Kotihoidon mahdollisuutta kannattaa kysyä riittävän aikaisessa vaiheessa hoidettavan asuinkunnasta, palvelujen saannin varmistamiseksi. Kotipalvelu Palveluja saavat ikäihmiset, vammaiset ja sairaat. Lapsiperheillä on oikeus saada kotipalvelua, kun se on välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Perheelle on järjestettävä tarvittaessa kotipalvelua esimerkiksi perheenjäsenen vamman, sairauden, uupumuksen tai erityisen perhetilanteen vuoksi. Erityinen perhetilanne voi olla myös perheessä, jossa on omainen hoidettavana. Kotipalveluista ja kotihoidosta laaditaan yhdessä palvelun käyttäjän kanssa palvelu- ja hoitosuunnitelma. Sen toteutumista seurataan ja sitä tarkistetaan palvelujen tarpeen muuttuessa. Kotipalvelu tukee ja auttaa, kun asiakas tarvitsee sairauden tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi apua kotiin selviytyäkseen arkipäivän askareista ja henkilökohtaisista toiminnoista kuten hygienian hoitamisesta. Kotipalvelu voi olla tilapäistä tai jatkuvaa. Kotipalvelun tukipalveluina voidaan järjestää esimerkiksi ateria-, kylvetys-, pyykki- ja siivouspalveluja sekä asiointiapua, päivätoimintaa tai turvapuhelinpalveluja. Kotipalvelulla on useilla paikkakunnilla myös ilta- ja yöpartiot, jotka käyvät huonokuntoisten asiakkaiden luona. Ko- 2 Palveluilla paremmaksi 19
2 Palveluilla paremmaksi 20 tipalvelua voi myös saada omaisen tarvitessa virkistystä ja lomaa. Kotipalvelua haetaan sosiaalitoimistosta. Kotipalvelusta peritään asiakkaan maksukyvyn mukainen maksu. Kunnat tai asiakas voivat myös ostaa palveluita yksityisiltä palvelun tuottajilta. Useissa kunnissa on mahdollisuus saada palveluseteleitä tarvittavien kotipalveluiden ostamiseksi. Kotisairaala Joillakin paikkakunnilla toimii myös kotisairaala. Sen tarkoituksena on mahdollistaa potilaan hoito kotona hänen niin halutessaan. Kotisairaalan toiminnasta saa tietoa terveyskeskuksesta tai keskussairaalasta. Kotisairaanhoito Kotihoidon tarkoituksena on mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen sairaudesta huolimatta huolehtimalla tarvittavista terveyden- ja sairaanhoidon palveluista. Kotisairaanhoito kuluu terveyskeskuksen järjestämiin palveluihin, joissa esimerkiksi terveydenhoitaja tai lähihoitaja hoitaa asiakasta kotona hoitosuunnitelman mukaisesti. Tarvittaessa kotisairaanhoidon lääkärit tekevät myös kotikäyntejä. Kotisairaanhoidosta peritään asiakkaan maksukyvyn mukainen maksu. Kotitalousvähennys Katso Vähennykset verotuksessa. Kuljetuspalvelut Kunnan on järjestettävä vammaispalvelulain perusteella kuljetuspalveluita henkilöille, joilla on vaikeuksia liikkua julkisilla kulkuneuvoilla. Vaikeavammaisilla on oikeus saada vammaispalvelulain mukaan kuukaudessa vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa erityiskulkuneuvolla, kuten taksilla tai invataksilla alennetulla hinnalla, joka vastaa julkisen liikenteen taksoja. Vammaispalvelumatkat on tarkoitettu asioimiseen ja virkistykseen eikä niitä voi käyttää terveydenhuollon matkoihin tai kuntoutukseen. Korvaus haetaan Kelasta. Kuljetustuki voidaan myöntää joko yksilöllisesti tai ryhmäkuljetuksina (esim. palvelukeskukseen). Kuljetuspalveluita haetaan sosiaalitoimistosta. Kuntoutus Kuntoutustarpeen arvioi ja kuntoutussuunnitelman laatii hoitava lääkäri terveyskeskuksessa tai sairaalassa. Lääkinnällisenä kuntoutuksena voidaan myöntää esimerkiksi erilaisia terapioita (avokuntoutus), apuvälineitä, laitoskuntoutusjaksoja tai sopeutumisvalmennusta. Ammatillisen kuntoutuksen keinoja ovat esimerkiksi perus-, jatko- ja ammattikoulutus, kuntoutustutkimus, työkokeilu ja työhön valmennus. Kuntoutusta rahoittavat terveydenhuolto, sairaalat ja terveyskeskukset, Kela sekä vakuutusyhtiöt (liikennevahingot, työtapaturmat ja ammattitaudit). Terveydenhuollon ja Kelan työnjako riippuu sairauden tai vamman vaikeusasteesta ja kestosta sekä kuntoutujan iästä. Tarkempia tietoja saa terveydenhuollon työntekijöiltä sekä Kelan paikallistoimistoista. Hoitotyötä tekevän omaisen on syytä oman jaksamisensa takia huolehtia myös omasta kuntoutuksestaan. Kela tarjoaa kuntoutuskursseja myös pari-