Uusi kilpailulaki voimaan 1. päivänä marraskuuta 2011

Asiakastiedote 27.10.2011 Uusi kilpailulaki voimaan 1. päivänä marraskuuta 2011 Nykyisen kilpailunrajoituslain korvaava uusi kilpailulaki tulee voimaan 1.11.2011. Kilpailulain keskeisimmät uudistukset koskevat yrityskauppojen arviointitestiä ja yrityskauppavalvonnan menettelysääntöjä, Kilpailuviraston priorisointi- ja tutkintavaltuuksia, yritysten puolustautumisoikeuksia, seuraamusmaksun määräämistä ja maksusta vapautumista ja maksun alentamista sekä vahingonkorvausta. Lisäksi kilpailulakiin liittyen on julkaistu uusia suuntaviivoja ja asetuksia. Uudistusten myötä Suomen kansallinen kilpailulainsäädäntö yhdenmukaistuu entisestään Euroopan Unionin kilpailusääntöjen kanssa. Tähän tiedotteeseen on koottu yritysten kannalta olennaisimmat 1.11.2011 voimaan tulevat muutokset Suomen kilpailulainsäädännössä. 1. Tiivistelmä muutoksista Uusi kilpailulaki 1 korvaa kokonaisuudessaan voimassa olevan kilpailunrajoituslain 2. Osa voimassa olevan lain säännöksistä, kuten kieltosäännökset, säilyy uudistuksessa ennallaan. Uusi kilpailulaki kuitenkin muun muassa selkeyttää ja täsmentää voimassa olevia kilpailusäännöksiä erityisesti käsitteiden ja rakenteen osalta. Lisäksi uusi kilpailulaki sisältää joitakin yrityskauppavalvontaa ja kilpailuasioita koskeviin säännöksiin tehtäviä olennaisia muutoksia, joiden tiedostaminen on yritysten kannalta merkityksellistä. Yrityskauppojen arviointitesti vaihtuu, ja yrityskauppavalvonnan menettelysäännöt uudistuvat Yrityskauppavalvonnassa yrityskauppojen arviointitestinä tähän asti sovellettu ns. dominanssitesti korvataan kilpailulaissa enemmän kilpailuvaikutusten arviointiin perustuvalla ns. SIEC-testillä 3. Lisäksi yrityskauppavalvonnassa sovellettaviin menettelysääntöihin kohdistuu uudistuksia ilmoitus- ja käsittelymääräaikojen, yrityskaupalle asetettavien ehtojen, valitusoikeuden sekä yrityskauppojen täytäntöönpanon osalta. Kilpailuviraston priorisointi- ja tutkintavaltuudet lisääntyvät Kilpailuasioita koskevat menettelysäännökset on uudessa kilpailulaissa koottu yhteen lukuun. Kilpailulaki korostaa Kilpailuviraston mahdollisuuksia keskittyä 1 Kilpailulaki (948/2011; HE 88/2010 vp). 2 Laki kilpailunrajoituksista (480/1992 myöhempine muutoksineen). 3 Significant impediment to effective competition. merkittävien kilpailunrajoitusten selvittämiseen uusin priorisointia koskevin säännöksin. Lisäksi kilpailulaki laajentaa Kilpailuviraston tutkintavaltuuksia. Kilpailuvirasto voi jatkossa tehdä tarkastuksia myös yksityishenkilöiden koteihin sekä kutsua yritysten henkilöstöä Kilpailuvirastoon kuultavaksi. Yritysten puolustautumisoikeudet kirjattu lakiin Kilpailulaki sisältää uudet nimenomaiset elinkeinonharjoittajien puolustautumisoikeuksia koskevat säännökset muun muassa itsekriminointisuojasta ja asianajajan ja asiakkaan välisen kirjeenvaihdon luottamuksellisuudesta. Seuraamusmaksusäännökset täsmentyvät Kilpailulailla täsmennetään seuraamusmaksua koskevia sääntöjä maksun kohteen, enimmäismäärän määräytymisen sekä vanhentumisaikojen osalta. Leniency-järjestelmä kehittyy Kilpailulailla yhdenmukaistetaan seuraamusmaksusta vapautumista ja seuraamusmaksun alentamista (leniency) koskevia kansallisia säännöksiä Euroopan komission soveltamien säännösten kanssa. Yksi kilpailulaissa tuleva uudistus on se, että seuraamusmaksusta vapautumista on nyt mahdollista hakea myös Kilpailuviraston suorittamien tarkastusten jälkeen. Vahingonkorvausvastuu laajenee Kilpailulailla laajennetaan kilpailunrajoituksesta aiheutuneesta vahingosta korvaukseen oikeutettujen piiriä sekä uudistetaan vahingonkorvausoikeuden vanhentu-

misaikojen alkamis- ja päättymisajankohtia. Uusia suuntaviivoja ja asetuksia annettu Kilpailuvirasto on julkaissut kilpailulakiin liittyen suuntaviivat seuraamusmaksun määrän arvioinnista ja priorisoinnista kilpailunrajoitusasioiden käsittelyssä sekä uusitut leniency- ja yrityskauppavalvonnan suuntaviivat. Valtioneuvosto puolestaan on julkaissut kilpailulakiin liittyen asetukset yrityskaupan osapuolen liikevaihdon laskemisesta ja yrityskauppojen ilmoitusvelvollisuudesta. Seuraavaksi käsitellään tarkemmin edellä mainittuja muutoksia. 2. Yrityskauppavalvontaa koskevat uudistukset Uusi yrityskauppojen arviointitesti Uudessa kilpailulaissa määräävän markkina-aseman olemassaoloon perustuva aikaisempi yrityskauppojen arviointitesti (ns. dominanssitesti) on korvattu EU:n sulautuma-asetuksen 139/2004 4 mukaisella enemmän kilpailuvaikutusten arviointiin perustuvalla arviointitestillä (ns. SIEC-testi). Aikaisemman testin mukaan yrityskauppa voidaan kieltää, jos sen seurauksena syntyy tai vahvistuu sellainen määräävä markkina-asema, joka merkittävästi estää kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla. Uuden kilpailulain mukaisen SIEC-testin mukaan yrityskauppa voidaan kieltää, jos se olennaisesti estää tehokasta kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla erityisesti siitä syystä, että sillä luodaan määräävä markkina-asema tai vahvistetaan sitä. Uuden testin arviointikriteerinä on siten tehokkaan kilpailun olennainen estyminen, ja se mahdollistaa puuttumisen kilpailua olennaisesti estäviin yrityskauppoihin määräävän markkina-aseman olemassaolosta riippumatta esimerkiksi oligopolistisilla markkinoilla tai tilanteessa, jossa hankinnan kohde on pieni mutta aggressiivinen kilpailija. Muutoksen tavoitteena ei ole kuitenkaan olennaisesti tiukentaa aikaisemman lain mukaista yrityskauppavalvontaa, vaan pääsääntöisesti yrityskauppoihin tullaan edelleen puuttumaan yhden yrityksen yksinomaisen tai useamman yrityksen yhteisen määräävän markkina-aseman syntymisen tai vahvistumisen perusteella. Yrityskauppavalvonnan menettelysääntöjä koskevat uudistukset Kilpailulailla täsmennetään yrityskauppavalvonnan menettelysääntöjä, ja siihen myös sisältyy joitakin huomionarvoisia uudistuksia yrityskauppavalvonnassa sovellettavien määräaikojen, yrityskaupalle asetettavien 4 Neuvoston asetus (EY) N:o 139/2004 yrityskeskittymien valvonnasta. ehtojen, valitusoikeuden sekä yrityskauppojen täytäntöönpanon osalta. Ensinnäkin aikaisemmin sovellettu viikon määräaika yrityskaupan ilmoittamiselle on joustavuuden lisäämiseksi poistettu uudessa kilpailulaissa. Kilpailulain mukaan yrityskauppa on ilmoitettava Kilpailuvirastolle sopimuksen tekemisen, määräysvallan hankkimisen tai julkisen ostotarjouksen julkistamisen jälkeen, mutta kuitenkin ennen kaupan täytäntöönpanoa. Yrityskauppa voidaan myös ilmoittaa Kilpailuvirastolle heti, kun osapuolet voivat osoittaa riittävällä varmuudella aikomuksensa tehdä yrityskauppa. Ensi vaiheen käsittelyn määräaika ei ala kulua, jos ilmoitus on olennaisesti puutteellinen. Yrityskauppaa ei edelleenkään saa pääsääntöisesti panna täytäntöön ennen kuin se on hyväksytty. Lisäksi kilpailulakiin on lisätty uusi säännös Kilpailuviraston käsittelymääräaikojen jatkamisesta tilanteessa, jossa viraston pyytämiä tietoja ei toimiteta asetetussa määräajassa tai ne toimitetaan olennaisesti puutteellisina tai virheellisinä. Käsittelymääräaikaa jatketaan samalla määrällä päiviä kuin tietojen toimittaminen myöhästyy. Tällaiseen viraston päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla. Todettakoon tässä yhteydessä myös, että jäljempänä kilpailuasioiden osalta käsiteltävät Kilpailuviraston tietojensaanti- ja tarkastusvaltuudet koskevat nimenomaisesti nyt myös yrityskauppojen arviointeja. Toiseksi kilpailulaissa todetaan nyt nimenomaisesti, että Kilpailuvirasto ei voi määrätä yrityskaupalle ehtoja, joita ilmoittaja ei ole hyväksynyt. Jos ilmoittaja katsoo, että se ei voi hyväksyä ehtojen sisältöä koskevaa neuvottelutulosta, Kilpailuvirasto tekee esityksen markkinaoikeudelle kaupan kieltämiseksi. Kilpailulaissa olevan uuden säännöksen mukaan yrityskaupan ilmoittaja ei myöskään saa valittaa Kilpailuviraston päätöksestä, jolla ilmoittajan esittämät yrityskaupan ehdot on määrätty noudatettaviksi. Muiden asianosaisten valitusoikeutta ei ole rajoitettu, mutta toisaalta niiden valituksilla ei ole kaupan täytäntöönpanoa lykkäävää vaikutusta. Kolmanneksi kilpailulaissa selkeytetään yrityskaupan täytäntöönpanoajankohtaa. Kilpailunrajoituslain säännös, jonka mukaan yrityskauppa voidaan panna täytäntöön, kun asiassa on annettu lopullinen päätös, korvataan kilpailulaissa selkeämmällä säännöksellä, jonka mukaan yrityskauppa voidaan panna täytäntöön, kun yrityskauppa on hyväksytty ilman ehtoja tai ehdollisena. Kilpailulain esitöissä todetaan tähän liittyen nyt selkeästi, että yrityskaupan täytäntöönpano ei edellytä esimerkiksi yrityskauppapäätöksen lainvoimaisuutta. Jos muu asianosainen kuin ilmoittaja on valittanut päätöksestä, markkinaoikeus valitusviranomaisena voi tosin hallintolainkäyttölain perusteella, kuten ennenkin, kieltää täytäntöönpanon tai määrätä sen keskeytettä- 2

väksi tai antaa muun täytäntöönpanoa koskevan määräyksen. 3. Kilpailuasioiden menettelysääntöjä koskevat uudistukset Kilpailuviraston priorisointi- ja tutkintavaltuudet Uusi kilpailulaki korostaa Kilpailuviraston mahdollisuuksia keskittyä merkittävien kilpailunrajoitusten selvittämiseen uusin priorisointia koskevin säännöksin. Ensinnäkin Kilpailuvirasto asettaa tehtävänsä tärkeysjärjestykseen. Toiseksi Kilpailuvirasto jättää asian tutkimatta, jos ei voida pitää todennäköisenä, että kyseessä on kielletty kilpailunrajoitus, kilpailua kyseisillä markkinoilla voidaan epäillystä rajoituksesta huolimatta pitää kokonaisuudessaan toimivana tai asiaa koskeva toimenpidepyyntö on ilmeisen perusteeton. Kilpailulaki sisältää Kilpailuviraston tutkintavaltuuksien osalta niihin tehtyjen täsmennysten lisäksi kaksi uutta tutkintavaltuuksia laajentavaa säännöstä. Ensinnäkin Kilpailuvirastolla on tarkastusten yhteydessä esitettävien suullisten selvityspyyntöjen lisäksi, mikäli se on välttämätöntä tutkinnan kohteeseen liittyvien tietojen keräämistä varten, nyt myös oikeus kutsua kuultavaksi elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän edustaja tai muu henkilö, jonka voidaan perustellusta syystä epäillä toimineen kilpailunrajoituksen toteuttamisessa, sekä tallentaa saamansa vastaukset. Kutsun noudattamatta jättämistä ei ole sanktioitu. Toiseksi Kilpailuvirastolla on Euroopan komission toimivaltuuksia vastaava oikeus tehdä tarkastuksia markkinaoikeuden etukäteen myöntämän luvan perusteella myös muissa kuin elinkeinonharjoittajan liiketiloissa, kuten yksityisasunnoissa ja -kulkuvälineissä, jos voidaan perustellusti epäillä, että niissä säilytetään kirjanpitoa tai muita liiketoimintaan ja tarkastuksen kohteeseen liittyviä asiakirjoja, joilla voi olla merkitystä todistettaessa kilpailuoikeuden vakavaa rikkomista. Yritysten puolustautumisoikeudet Kilpailulakiin on sisällytetty nimenomaiset, sinänsä jo aikaisemminkin voimassa olevaa oikeutta olleet säännökset elinkeinonharjoittajien keskeisistä puolustautumisoikeuksista Kilpailuviraston tutkinnan yhteydessä. Tutkinnan kohteena olevalla elinkeinonharjoittajalla on ensinnäkin oikeus saada tieto asemastaan tutkinnassa ja siihen kohdistuvista epäilyistä niin pian kuin siitä ei voi aiheutua haittaa tutkinnalle. Lisäksi sillä on tietyin edellytyksin oikeus saada tieto tutkintaa koskevista asiakirjoista ja asian käsittelyvaiheesta siltä osin kuin siitä ei voi aiheutua haittaa tutkinnalle. Tietojensaantioikeuksia täydentää Kilpailuvirastolle asetettu kielto käyttää tarkastus- ja selvityspyyntövaltuuksien nojalla saatuja tietoja muuhun kuin siihen tarkoitukseen, jota varten ne on kerätty, mikäli virasto ei ole aloittanut uutta tutkintaa. Kilpailulaissa on lisäksi nyt nimenomaiset säännökset ulkopuolisen oikeudellisen neuvonannon suojasta (legal professional privilege) sekä oikeudesta olla myötävaikuttamatta omaan tuomioonsa vastaamalla sellaisiin kysymyksiin, jotka tarkoittaisivat kilpailurikkomukseen syyllistymisen myöntämistä (self-incrimination). On kuitenkin huomattava, että jälkimmäinen ei vaikuta velvollisuuteen vastata tosiasioita koskeviin kysymyksiin eikä velvollisuuteen toimittaa asiakirjoja Kilpailuvirastolle. Kilpailulakiin on lisäksi lisätty säännös elinkeinonharjoittajan oikeudesta tulla kuulluksi ennen kuin Kilpailuvirasto tekee seuraamusmaksuesityksen tai kilpailurikkomuksen toteavan päätöksen. 4. Seuraamusjärjestelmää koskevat muutokset Seuraamusmaksu Kilpailulailla täsmennetään hallinnollista seuraamusmaksua koskevia sääntöjä seuraamusmaksun kohteen, seuraamusmaksun enimmäismäärän määräytymisen sekä seuraamusmaksun vanhentumisaikojen osalta. Kilpailulain uudistettu elinkeinonharjoittajan käsite, jonka mukaan elinkeinonharjoittajalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä sekä yhtä tai useampaa yksityistä tai julkista oikeushenkilöä, joka harjoittaa taloudellista toimintaa, selventää ensinnäkin sitä, mille taloudelliselle kokonaisuudelle seuraamusmaksu määrätään. Elinkeinonharjoittajan määritelmä kattaa nyt nimenomaisesti kaikki taloudellista toimintaa harjoittavat yksiköt riippumatta niiden oikeudellisesta asemasta tai rahoitustavasta, ja sitä arvioidaan samalla tavalla kuin EU:n kilpailuoikeudessa. Esimerkiksi samaan konserniin kuuluvat eri yhtiöt katsotaan yhdeksi taloudelliseksi yksiköksi, jos kyseiset yhtiöt eivät määritä itsenäisesti toimintaansa markkinoilla. Tämän mukaisesti emoyhtiölle voidaan määrätä seuraamusmaksu tytäryhtiön kilpailurikkomuksesta esimerkiksi silloin, jos emoyhtiö käyttää tosiasiallista määräysvaltaa tytäryhtiössä. Sataprosenttisesti omistettuun tytäryhtiöön sovelletaan olettamaa, jonka mukaan tosiasiallinen määräysvalta on olemassa. Lisäksi seuraamusmaksu voidaan kilpailurikkomukseen osallistuneen elinkeinonharjoittajan lakattua olemasta määrätä uuden nimenomaisen säännöksen perusteella myös sellaiselle elinkeinonharjoittajalle tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymälle, jolle kilpailua rikkonut elinkeinotoiminta on siirtynyt yrityskaupan tai muun yritysjärjestelyn seurauksena. Kilpailulaissa täsmennetään myös seuraamusmaksun enimmäismäärää koskevaa säännöstä siten, että seuraamusmaksu saa olla enintään 10 prosenttia kilpailunrajoitukseen osallistuneen elinkeinonharjoittajan tai näiden yhteenliittymän viimeisen rikkomukseen osallistumisvuoden liikevaihdosta. Tämä kuvastaa paremmin harjoitettua elinkeinotoimintaa ja sen laajuutta 3

kuin tähänastinen vakiintuneen oikeuskäytännön mukainen markkinaoikeuden päätöstä edeltävän vuoden liikevaihto. Lisäksi elinkeinonharjoittajan määritelmä (taloudellinen yksikkö) vaikuttaa siihen liikevaihtoon, joka otetaan huomioon enimmäismäärää laskettaessa ja joka siten voi määräytyä konsernin maailmanlaajuisen liikevaihdon perusteella, jos seuraamusmaksua esitetään myös emoyhtiölle. Kilpailulaissa on lisäksi täsmennetty seuraamusmaksun määräämistä koskevan viiden vuoden vanhentumisajan alkamisajankohtaa siten, että vanhentumisaika alkaa rikkomispäivästä tai jatketun rikkomisen osalta rikkomisen päättymispäivästä. Kilpailuviraston toimenpiteet kilpailunrajoituksen tutkimiseksi katkaisevat vanhentumisen. Seuraamusmaksun määräämistä koskee lisäksi kymmenen vuoden absoluuttinen vanhentumisaika. Samoin kuin kilpailunrajoituslaissa, rikosoikeudellisia seuraamuksia taikka liiketoimintakieltoa koskevia säännöksiä ei ole sisällytetty myöskään kilpailulakiin. 5 Seuraamusmaksusta vapautuminen ja seuraamusmaksun alentaminen (leniency) Uusi kilpailulaki parantaa leniency-säännösten ennakoitavuutta sekä yhdenmukaistaa kansallista leniencysääntelyämme Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston ECN:n leniency-malliohjelman ja Euroopan komission soveltamien leniency-säännösten 6 kanssa. Tämä osaltaan helpottaa erityisesti yritysten mahdollisuuksia arvioida samaa kartellia koskevan leniencyhakemuksen tekemistä usean maan kilpailuviranomaiselle. Kilpailulaissa säädetään erikseen yhtäältä seuraamusmaksusta vapautumisesta ja seuraamusmaksun alentamisesta kartelliasioissa ja toisaalta seuraamusmaksun alentamisesta muissa kilpailunrajoitusasioissa. Seuraamusmaksusta vapautuminen ja seuraamusmaksun alentaminen kartelliasioissa Uuden kilpailulain mukaan seuraamusmaksusta vapautuminen on mahdollista myös Kilpailuviraston tekemän tarkastuksen jälkeen, mikäli yritys toimittaa ensimmäisenä Kilpailuvirastolle tietoja ja todisteita, joiden perusteella virasto voi todeta kartellikieltoa rikotun. Sen sijaan seuraamusmaksusta vapautuminen ei enää ole lainkaan mahdollista, jos elinkeinonharjoittaja on pai- 5 22.6.2011 julkaistun Hallitusohjelman mukaan hallitus selvittää mahdollisuudet kartellitapauksiin syyllistyneiden tuomitsemisesta henkilökohtaiseen rikosoikeudelliseen vastuuseen. Mainittakoon myös, että Hallitusohjelmassa todetaan kilpailuoikeuden rikkomuksista seuraavia rangaistuksia kovennettavan. 6 Komission tiedonanto sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä kartelleja koskevissa asioissa (2006/C 298/11). nostanut toista elinkeinonharjoittajaa osallistumaan kartelliin. Pelkkä johtava rooli tai aloitteellisuus kartellin muodostamisessa ja ylläpidossa ei vielä estä seuraamusmaksusta vapautumista. Seuraamusmaksusta vapautumista koskevia säännöksiä täsmennetään kilpailulaissa niin, että niissä mainitaan selvyyden vuoksi myös ostokartellitilanteet. Kilpailulaissa on nimenomaiset säännöt seuraamusmaksun alentamisesta ja alennuksien määristä. Muulle kuin seuraamusmaksusta vapautuksen saaneelle määrättävää maksua voidaan alentaa. Alentamisen edellytyksiä on muutettu siten, että uuden lain mukaan seuraamusmaksua voidaan alentaa, mikäli yritys toimittaa Kilpailuvirastolle tietoja ja todisteita, jotka ovat merkityksellisiä kilpailunrajoituksen tai sen koko laajuuden tai luonteen toteamiseksi. Tiedot on toimitettava ennen kuin virasto on saanut ne muuta kautta. Seuraamusmaksua alennetaan 30 50 prosenttia tiedot ensimmäisenä toimittaneen elinkeinonharjoittajan osalta, 20 30 prosenttia tiedot toisena toimittaneen elinkeinonharjoittajan osalta ja enintään 20 prosenttia seuraavien alennuksen edellytykset täyttävien elinkeinonharjoittajien osalta. On huomionarvoista, että ehdollisen vapautuksen seuraamusmaksusta saanut elinkeinonharjoittaja ei voi saada alennusta samaa kilpailunrajoitusta koskevassa asiassa, vaikka vapautumisen edellytykset eivät lopulta täyttyisikään. Seuraamusmaksusta vapautumista ja seuraamusmaksun alentamista koskevat samat yhteistyövelvoitteet. Aikaisempien seuraamusmaksusta vapautumista koskevien yhteistyövelvoitteiden lisäksi uusina velvoitteina lakiin on otettu velvollisuus pitää leniency-hakemus salassa (hakemusta koskevat tiedot voi kuitenkin tarvittaessa antaa Euroopan komissiolle tai toisen maan kilpailuviranomaiselle), kielto hävittää hakemuksen piiriin kuuluvia todisteita sekä Kilpailuviraston tapauskohtaiseen ohjaukseen sen tarkastusten onnistumisen turvaamiseksi perustuva poikkeus velvoitteesta irtautua kartellista heti hakemuksen tekemisen jälkeen. Seuraamusmaksusta vapautumista ja seuraamusmaksun alentamista koskevat aikaisempaa tarkemmat menettelysäännökset. Aikaisemmasta poiketen myös seuraamusmaksun alentamista tulee hakea erikseen Kilpailuvirastolta. Seuraamusmaksusta vapautumista ja seuraamusmaksun alentamista hakeneiden elinkeinonharjoittajien välinen etusijajärjestys määräytyy sen hetken perusteella, jona elinkeinonharjoittaja on toimittanut laissa tarkoitetut tiedot Kilpailuvirastolle. Kilpailuvirasto voi asettaa hakijalle seuraamusmaksusta vapautumista koskevien tietojen ja todisteiden toimittamiselle määräajan, jonka noudattamisella etusija säilyy. Uuden säännöksen perusteella Kilpailuvirasto myöntää hakijalle ehdollisen vapautuksen seuraamusmaksusta, 4

kun hakija on toimittanut Kilpailuvirastolle laissa tarkoitetut tiedot ja todisteet. Ensimmäisen vapautushakemuksen tehneen elinkeinonharjoittajan aseman turvaamiseksi Kilpailuvirasto ei tutki muita vapautushakemuksia ennen päätöstä ehdollisen vapautuksen myöntämisestä ensimmäiselle hakijalle. Menettelyn lopuksi Kilpailuvirasto antaa päätöksen siitä, täyttääkö hakija kaikki vapautusta tai alennusta koskevat edellytykset. Päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla. Leniency-menettelyä varten toimitettuja tietoja ja todisteita voidaan käyttää vain hakemuksen kohteena olevan tai muun kilpailurikkomusta koskevan asian käsittelyyn kilpailuviranomaisissa ja tuomioistuimissa. Hakijan toimittamia tietoja ja todisteita ei voida käyttää esimerkiksi kartelliin liittyvän vahingonkorvausasian käsittelyyn. Seuraamusmaksun alentaminen muissa kuin kartelliasioissa Muissa kuin kartelliasioissa kilpailulain seuraamusmaksun alentamista koskeva edellytys vastaa kilpailunrajoituslain seuraamusmaksun alentamista koskevaa edellytystä elinkeinonharjoittajan merkittävästä Kilpailuviraston avustamisesta kilpailunrajoituksen selvittämisessä. Toisin kuin aiemmin, Kilpailuvirasto voi kilpailulain mukaan ottaa kuitenkin jo seuraamusmaksuesityksessään huomioon sen, että elinkeinonharjoittaja tai näiden yhteenliittymä on merkittävästi avustanut Kilpailuvirastoa kilpailunrajoituksen selvittämisessä. Myös seuraamusmaksuesityksen tekemättä jättäminen on nyt mahdollista. 5. Vahingonkorvausta koskevat uudistukset Kilpailulailla laajennetaan vahingonkorvaussäännöksen soveltamisalaa poistamalla kilpailunrajoituslaissa ollut korvaukseen oikeutettuja tahoja koskeva rajaus, jonka mukaan elinkeinonharjoittajan velvollisuus korvata kilpailurikkomuksella aiheutettu vahinko on vain toiselle elinkeinonharjoittajalle. Kilpailulain mukaan korvausta kilpailurikkomuksesta voivat saada elinkeinonharjoittajien lisäksi myös kaikki muut rikkomuksesta vahinkoa kärsineet tahot, kuten esimerkiksi kuluttajat ja julkisyhteisöt silloin, kun ne eivät toimi elinkeinonharjoittajina. Kilpailulaki sisältää myös nimenomaiset uudet viittaukset vahingonkorvauslakiin koskien sovittelua sekä korvausvastuun jakautumista yhteisvastuullisten kesken. Vahingonkorvausoikeuden vanhentumista koskevat säännökset on myös uusittu. Kilpailunrajoituslain mukaan oikeus korvaukseen vanhenee, jollei korvauskannetta ole pantu vireille viiden vuoden kuluessa siitä, kun elinkeinonharjoittaja sai tiedon tai sen olisi pitänyt saada tieto vahingon ilmenemisestä. Uuden kilpailulain mukaan oikeus korvaukseen vanhenee, jollei korvauskannetta ole pantu vireille kymmenen vuoden kuluessa siitä päivästä, jona rikkominen tapahtui, tai jatketun kilpailurikkomuksen osalta kymmenen vuoden kuluessa siitä päivästä, jona rikkominen päättyi. Mikäli korvausvaatimus perustuu kilpailunrajoitukseen, jonka Kilpailuvirasto on päätöksellään todennut kielletyksi tai josta se on tehnyt seuraamusmaksuesityksen, oikeutta korvaukseen ei kuitenkaan katsota vanhentuneeksi, vaikka mainittu kymmenen vuottakin olisi jo kulunut umpeen, ennen kuin vuosi on kulunut siitä, kun asiassa annettu ratkaisu sai lainvoiman. Lisäksi on huomattava, että kantajalla on aina käytettävissään mainittu kymmenen vuoden kanneaika kokonaisuudessaan, vaikka mainittu vuoden määräaika päättyisi ennen mainitun kymmenen vuoden määräajan päättymistä. 6. Uudet suuntaviivat ja asetukset Kilpailuvirasto on 27.10.2011 julkaissut uuteen kilpailulakiin liittyen suuntaviivat seuraamusmaksun määrän arvioinnista ja priorisoinnista kilpailunrajoitusasioiden käsittelyssä sekä uusitut leniency- ja yrityskauppavalvonnan suuntaviivat. Lisäksi Valtioneuvosto on 1.9.2011 antanut kilpailulain nojalla asetukset yrityskaupan osapuolen liikevaihdon laskemisesta 7 sekä yrityskauppojen ilmoitusvelvollisuudesta 8. Asetukset vastaavat sisällöltään pääpiirteittäin kilpailunrajoituslain nojalla annettua kauppa- ja teollisuusministeriön vastaavaa asetusta ja päätöstä. Uudessa asetuksessa yrityskaupan osapuolen liikevaihdon laskemisesta sanamuotoa on kuitenkin täsmennetty niin, että siitä käy nykyistä selkeämmin ilmi, miten yrityskaupan osapuolen liikevaihto oikaistaan yrityksen taloudellisissa olosuhteissa tapahtuneiden pysyvien muutosten huomioon ottamiseksi (esim. omaisuuserien hankinnat ja luovutukset, joita ei ole kokonaan tai lainkaan merkitty tarkastettuun tilinpäätökseen). Uudessa asetuksessa yrityskauppojen ilmoitusvelvollisuudesta, jonka liitteenä on yrityskaupan ilmoittamista koskeva lomake, taas on jonkin verran lisätty yrityskaupasta ilmoitettavien tietojen määrää. Edellä mainitut Kilpailuviraston suuntaviivat ja Valtioneuvoston asetukset tulevat voimaan 1.11.2011 samanaikaisesti uuden kilpailulain kanssa. 7. Siirtymäsäännökset Uutta kilpailulakia sovelletaan sen voimaantulon jälkeen tapahtuneisiin kilpailurikkomuksiin ja tehtyihin yrityskauppoihin. 7 Valtioneuvoston asetus yrityskaupan osapuolen liikevaihdon laskemisesta (1011/2011). 8 Valtioneuvoston asetus yrityskauppojen ilmoitusvelvollisuudesta (1012/2011). 5

Ennen lain voimaantuloa tapahtuneisiin kilpailurikkomuksiin ja tehtyihin yrityskauppoihin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Jos kilpailurikkomus on alkanut ns. vanhan lain eli kilpailunrajoituslain aikana ja jatkunut kilpailulain voimaantulon jälkeen, vanhan lain aikaiseen rikkomukseen sovelletaan vanhan lain säännöksiä ja kilpailulain voimaantulon jälkeen tapahtuneeseen osaan rikkomuksesta sovelletaan kilpailulain säännöksiä. Todettakoon, että siirtymäsäännös kattaa myös kilpailunrajoituksilla aiheutetut vahingot. Asian käsittelyyn sovelletaan kuitenkin, mitä kilpailulaissa säädetään seuraamusmaksusta vapautumisesta ja seuraamusmaksun alentamisesta, asioiden tärkeysjärjestyksestä ja tutkimatta jättämisestä, elinkeinonharjoittajan tiedonantovelvollisuudesta, kutsumisesta kuultavaksi, tarkastuksista ja elinkeinonharjoittajan puolustautumisoikeuksista. Kilpailulain voimaan tullessa markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä olevat asiat käsitellään kuitenkin loppuun noudattaen kilpailulain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. 8. Lopuksi Edellä käsiteltyjen muutosten tultua voimaan Suomen kilpailusäännöt vastaavat entistäkin paremmin EU:n kilpailusääntöjä. Kilpailulain myötä tulevat keskeisimmät uudistukset on yllä esitetty vain yleisellä tasolla tiedotusmielessä ja hyvin tiivistetysti. Toimistollamme on kansainvälisestikin tunnustettu vankka kokemus sekä EU:n että Suomen kilpailuoikeudesta, ja vastaamme mielellämme tämän tiedotteen herättämiin tai muuten kilpailuoikeuteen liittyviin kysymyksiinne. Annamme myös kilpailuoikeuskoulutusta ja laadimme räätälöityjä kilpailuoikeudellisia käsikirjoja sekä yksityiskohtaisia ohjeita kilpailuviranomaisten yllätystarkastusten varalta. Yhteyshenkilö: * * * Ilkka Leppihalme Osakas, Co-Head of Competition Asianajaja, varatuomari, LL.M. (King's College London) Asianajotoimisto Peltonen LMR Oy Fabianinkatu 23, 00130 Helsinki puh. (09) 4176 030, faksi (09) 4176 0417 matkapuh. 0400 976 679 ilkka.leppihalme@peltonenlmr.fi www.peltonenlmr.fi Asianajotoimisto Peltonen, Ruokonen & Itäinen Oy ja Asianajotoimisto LMR Oy yhdistyivät 1.9.2011. Uuden toimiston nimi on Asianajotoimisto Peltonen LMR Oy. * * * LMR Attorneys Ltd excels in the field of competition law, earning a role in the majority of key mandates in Finland. - The Legal 500 EMEA (2011) The majority of antitrust and merger cases handled have an international element and clients and peers praise the lawyers great international focus and understanding. - Chambers Global (2008) Ranked several times among the world s 100 leading competition law practices, Highly recommended. - Global Competition Review, GCR 100 (most recently in 2011) Top ranked in EU and competition (1st category) for several years. - The Legal 500 EMEA (most recently in 2011) The strong team, one of the largest... always provides first class and timely competition law services. - The Legal 500 EMEA (2009) LMR continues to represent some of the biggest corporate names in Finland. - Global Competition Review, GCR 100 (2009) With one of Helsinki s biggest antitrust practices, this team of efficient and practical lawyers clearly has the expertise and confidence to stand behind its decisions. - Chambers Europe (2009) Highly recommended in Competition / antitrust several times. - PLC Which Lawyer? (most recently in 2011) Its lawyers have wide commercial understanding and cover the whole practice area. - Chambers Europe (2011) the service is among the best in Finland. - The Legal 500 EMEA (2010) * * * 6