Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Opinto-opas 2008 2009 www.uku.fi
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Opinto-opas 2008 2009 Sosiaalihallintotiede Sosiaalipedagogiikka Sosiaalipolitiikka Sosiaalipsykologia Sosiaalityö Sosiologia Sosiaali- ja terveysjohtaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto Hoitotiede Terveyshallintotiede Terveystaloustiede
Postiosoite Puhelin Kuopion yliopisto, PL 1627, 70211 Kuopio (017) 162 211* (vaihde) Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta (017) 162 181, (017) 162 603 Huom! puhelinnumerot muuttuvat syksystä 2008 alkaen muotoon 040 355 xxxx. Tarkista numerotiedot esim. osoitteesta www.uku.fi/yhteystiedot. Faksi Sähköposti Internet Toimitus: Tiedekunnan yhteiset tekstit Yleiset tekstit Tekninen toimittaminen ja taitto (017) 162 079 (tiedekunta) (017) 162 323 (opintoasioiden osasto) etunimi.sukunimi@uku.fi www.uku.fi www.uku.fi/opiskelu www.uku.fi/yhttdk opintoasiainpäällikkö Annikki Honkanen opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen ja suunnittelija Hanna Turkki ma. viestintäsuunnittelija Tarja Jalonen ma. viestintäpäällikkö Petri Hynynen Painopaikka Kopijyvä 2008 ISSN 1236-6560
Sisällys Lukijalle 7 1 Kuopion yliopisto 12 1.1 Esittely 12 1.2 Yliopiston hallinto 12 1.3 Itä-Suomen yliopisto 16 1.4 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 17 1.4.1 Yleistä 17 1.4.2 Tiedekuntahallinto 17 1.4.3 Tiedekunnan laitokset ja yksiköt 18 1.5 Ylioppilaskunta ja ainejärjestöt 19 1.6 Opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet 20 1.6.1 Opiskelijana 20 1.6.2 Opettajana 21 1.7 Opetuksen laadunhallintajärjestelmä 22 1.8 Perusopetuksen kehittämisohjelma 23 2 Opintojen ohjaus 24 2.1. Opintojen ohjausjärjestelmä 24 2.2 Neuvontapalvelut 29 2.2.1 Yleinen opintoneuvonta 29 2.3 Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan neuvontapalvelut 31 2.3.1 Tiedekunnan kanslian opintoneuvonta 31 2.3.2 Laitosten opintoneuvonta 31 2.4 Muut opiskelun tukipalvelut 33 2.4.1 Tieto- ja opetuspalvelukeskus (TOP) 33 2.4.2 Kielikeskus 35 2.4.3 Urapalvelut 35 2.4.4 Kansainvälisten asioiden osasto 36 2.4.5 Koulutus- ja kehittämiskeskus 36 2.4.6 Kesäyliopisto 36 2.5 Muut palvelut 37 3 Opiskelu 40 3.1 Opinto-oikeudet 40 3.1.1 Opiskeluoikeus Kuopion yliopistossa 40 3.1.2 Opiskelijavalinta 42 3.1.3 Päävalinnat 42 3.1.4 Erillisvalinnat 43 3.1.5 Opinto-oikeuden siirto 43 3.1.6 Yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan säännös 44 3.1.7 Yliopistojen valtakunnallinen sähköinen yhteishakujärjestelmä 44 3.2 Ilmoittautuminen yliopistoon 45 3.3 Opiskelijarekisteri ja opiskelijan opintosuoritukset 46 3.4 Lukujärjestykset 46 3.5 Ilmoittautuminen kursseille ja tentteihin 47 3.6 HOPS 47 3.7 Opintojen korvaavuudet 48 3.8 Valmistuminen 49
4 Tutkintorakenneuudistus 50 4.1 Yleistä 50 4.2 Siirtymäajan päättyminen 51 5 Opetussuunnitelmat ja yleiset kuulustelut 52 5.1 Hoitotieteen laitos 52 5.1.1 Hoitotieteen koulutus 52 5.1.2 Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet 53 5.1.3 Hoitotieteen laitoksen opintoneuvonta 54 5.1.4 Opintojaksoille ilmoittautuminen ja laitoksen tiedotuskäytännöt 54 5.1.5 Kandidaatin tutkintojen rakenteet 55 5.1.5.1 Hoitotyön johtamisen koulutus 55 5.1.5.2 Preventiivisen hoitotieteen koulutus 57 5.1.5.3 Terveystieteiden opettajankoulutus 59 5.1.6 Maisterin tutkintojen erityistavoitteet ja tutkintorakenteet 61 5.1.6.1 Hoitotyön johtamisen koulutus 61 5.1.6.2 Preventiivisen hoitotieteen koulutus 63 5.1.6.3 Terveystieteiden opettajankoulutus 64 5.1.7 Laitoksen henkilökunta ja yhteystiedot 69 5.2 Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos 72 5.2.1 Laitoksen toimintaohjeet 72 5.2.2 Sosiaalipolitiikan tutkintorakenteet 75 5.2.2.1 Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto 75 5.2.2.2 Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto 76 5.2.3 Sosiaalipsykologian tutkintorakenteet 77 5.2.3.1 Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto 77 5.2.3.2 Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto 78 5.2.4 Sosiologian tutkintorakenteet 79 5.2.4.1 Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto 79 5.2.4.2 Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto 80 5.2.5 Filosofian perus- ja aineopinnot 81 5.2.6 Muiden laitosten ja yksiköiden tarjoama opetus 82 5.2.7 Laitoksen henkilökunta ja yhteystiedot 83 5.3 Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos 84 5.3.1 Laitoksen toimintaohjeet 84 5.3.2 Sosiaalipedagogiikan tutkintorakenteet 87 5.3.2.1 Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto 87 5.3.2.2 Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto 88 5.3.3 Sosiaalityön tutkintorakenteet 89 5.3.3.1 Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto 89 5.3.3.2 Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto 90 5.3.3.2.1 Yleisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto 90 5.3.3.2.2 Tutkijakoulutuksen suuntautumisvaihtoehto 90 5.3.3.2.3 International Social Work 91 5.3.4 Psykologian perusopinnot 91 5.3.5 Laitoksen henkilökunta ja yhteystiedot 92 5.4 Terveyshallinnon ja -talouden laitos 95 5.4.1 Laitoksen koulutukset ja opintoneuvonta 95 5.4.2 Terveyshallintotieteen tutkintorakenteet 98 5.4.2.1 Terveystieteiden kandidaatin tutkinto 98 5.4.2.2 Terveystieteiden maisterin tutkinto 100
5.4.3 Terveystaloustieteen tutkintorakenteet 102 5.4.3.1 Terveystieteiden kandidaatin tutkinto 102 5.4.3.2 Terveystieteiden maisterin tutkinto 103 5.4.4. Sosiaalihallintotieteen tutkintorakenteet 104 5.4.4.1 Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto 104 5.4.4.2 Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto 106 5.4.5 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon maisteriohjelma 108 5.4.6 Laitoksen henkilökunta ja yhteystiedot 111 5.5 Sosiaali- ja terveysjohtamisen koulutusohjelma 114 5.5.1 Yleistä 114 5.5.2 Tutkintorakenteen uudistaminen ja opetussuunnitelma 114 5.6 Yleiset kuulustelut lukuvuonna 2008 2009 115 5.6.1 Kuulustelujen aikataulu 115 5.6.2 Kuulusteluun osallistumista koskevia ohjeita 116 6 Lukuvuoden 2008 2009 aikatauluja ja tapahtumia 117 7 Kieli- ja viestintäopinnot, sivuaine- ja muut opinnot ja opiskelumahdollisuudet 118 7.1 Kieli- ja viestintäopinnot 118 7.2 Sivuaineopiskelu Kuopion yliopistossa 119 7.3 Avoin yliopisto-opetus ja erilliset opintokokonaisuudet 119 7.4 Kesäyliopisto 120 7.5 JOO-opinnot (joustava opinto-oikeus) 120 7.6 Ulkomaille vaihtoon 122 7.7 Matkailualan verkostoyliopisto-opinnot 123 7.8 Rural Studies monitieteiset maaseutuopinnot 123 7.9 Co-op Studies osuustoiminta ja yhteisötalous 124 7.10 Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisterikoulu 124 7.11 Valtakunnalliset Aasian opinnot 125 7.12 Suomen virtuaaliyliopisto (SVY) 125 7.13 Pohjois-Savon urheiluakatemia 126 7.14 Muut 126 8 Tutkintoasetus, Yliopistolain muutos, Maisteriohjelma-asetus 127 9 Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan ohjeet ja määräykset 143 9.1 Yliopisto-opiskelusta 143 9.1.1 Yliopisto-opiskelun luonteesta 143 9.1.2 Opintojen suunnittelu ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 144 9.1.3 Sivuaineopinnot 146 9.1.3.1 Sivuaineen valitseminen 146 9.1.3.2 Sosiaalityön sivuaineopiskelu ja sosiaalityöntekijäksi pätevöityminen 147 9.1.4 Kansainvälisyys opinnoissa 148 9.2 Opintohallinnollisia ohjeita ja määräyksiä 149 9.2.1 Tutkintojen suorittamista ja opiskelua koskevat ohjeet ja määräykset 149 9.2.2 Tutkielmia koskevat ohjeet ja määräykset 154 9.2.2.1 Kandidaatintutkielmia koskevat määräykset ja arviointiperusteet 154 9.2.2.2 Pro gradu -tutkielmia koskevat määräykset ja arviointiperusteet 155 9.2.2.3 Pro gradu -tutkielmien julkaiseminen 160 9.2.2.4 Graduprosessi tiiviisti 161 9.2.2.5 Kypsyysnäytteen ja harjoitusaineen kulku yksiköstä toiseen 162
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 9.2.3 Opintojen hyväksilukeminen yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa 163 9.2.4 JOO-opintoja koskevat menettelyt yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa 163 9.2.5 Opintosuoritusten pisteyttäminen 164 9.2.6 Opiskelijapalautteen käsittely yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa 165 10 Opiskelijan oikeusturva 166 10.1 Opintojen arviointi 166 10.1.1 Kuopion yliopiston opintosuoritusten arviointiohjesääntö 166 10.1.2 Opintosuorituksiin ja opinnäytetöihin liittyvä oikeusturva 168 10.1.3 Korvaavuudet ja hyväksilukeminen 169 10.1.4 Opintojen vanheneminen 169 10.2 Ohjeet plagioinnin ehkäisemiseksi ja toimenpiteiksi plagiointiepäilyssä 169 10.3 Suositus yliopistoon hakevia ja vammaisia opiskelijoita sekä erilaisia oppijoita koskevista erityisjärjestelyistä 170 10.4 Palautejärjestelmät 170 11 Jatko-opiskelijaksi 171 LIITE 1 Opintojaksokuvaukset lukuvuonna 2008 2009 LIITE 2 WWW-osoitteita LIITE 3 Tiedekunnan ylläpitämiä lomakkeita ja malleja LIITE 4 Yliopistoalueen kartta ja rakennusten pohjapiirrokset
Lukijalle Lukijalle Hyvä opiskelija, tämä opas on tarkoitettu käsi- ja ohjekirjaksi lukuvuoden 2008 2009 opintoihin. Jotta oppaasta olisi sinulle mahdollisimman paljon hyötyä, sinun kannattaa toimia seuraavasti: silmäile aluksi oppaan sisällysluettelo, lue tarkkaan läpi oman pää- ja sivuaineidesi opetussuunnitelmat ja tutustu niissä esitettyihin tavoitteisiin, suoritustapoihin ja arviointiperusteisiin tutustu kaikille opiskelijoille tarkoitettuihin yhteisiin osioihin Seuraa lisäksi laitoksesi ilmoitustauluja ja www-sivuja sekä tiedekunnan, opintoasioiden osaston ja ylioppilaskunnan www-sivuja. Aloitusvuoden opinto-opas kannattaa säilyttää koko opiskelun ajan, sillä tutkinto suoritetaan aloitusvuoden opetussuunnitelman mukaisesti. Jos et löydä oppaasta tarvitsemaasi tietoa tai jos jokin asia jää sinulle epäselväksi, ota yhteyttä henkilökuntaan. Sinua neuvovat mm. laitoksen amanuenssi, assistentti tai opintoasioita hoitava sihteeri kurssien opettajat tuutorit tai opiskelutoverit tiedekunnan opintoasiainpäällikkö opintoneuvojat oppimiskeskuksessa opintoasioiden osaston henkilökunta On erittäin toivottavaa, että annat palautetta opinto-oppaasta laitoksen tai tiedekunnan kanslian henkilökunnalle, jotta voimme kehittää opasta edelleen. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opinto-oppaan lisäksi käytettävissäsi ovat kielikeskuksen, farmaseuttisen tiedekunnan, informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunnan, luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnan sekä lääketieteellisen tiedekunnan oppaat, jotka julkaistaan myös internetissä. Näiden tiedekuntien opinto-oppaat ovat sinulle maksullisia, ja niitä myydään opintoasioiden osastossa. Lisäksi sinun kannattaa tutustua kesäyliopiston, avoimen yliopiston ja tieteellisen jatkokoulutuksen opetustarjontaan. Huomaathan, että uusille opiskelijoille jaetaan syksyllä pidettävän Johdantokurssin alussa myös Opiskeluinfo-kirjanen, joka on hyvä opas opintojen alussa. Nouda omasi opintoasioiden osastosta. Oppaiden lisäksi uudet opiskelijat saavat opiskelua koskevaa tietoa erilaisissa infoissa. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta järjestää tällaisen tilaisuuden maanantaina 8.9.2008 klo 14.15-16 Tietoteknian auditoriossa (TTA). Lämpimästi tervetuloa! Oppiminen asioiden ja ilmiöiden tutkiminen ja opiskelu jatkuu muodossa tai toisessa vielä yliopisto-opintojen jälkeenkin. Ei siis ole yhdentekevää, mitä ja miten opiskelet. Toivottavasti sinulla on avoin mieli ja rohkeutta tutkintosi rakentamiseen omia ja yhteiskunnan tarpeita vastaavaksi sekä innostuneisuutta ja suomalaista sisua opintojen loppuun viemiseen. Opiskeluun ja oppimiseen pätee hyvin sanonta Harjoitus tekee mestarin, ja mestari harjoittelee aina. Toivoaksemme tämä sanonta pätee myös Kuopion yliopiston yhteiskuntatieteellistä tiedekunnasta valmistuneisiin maistereihin. Opiskelun iloa lukuvuodeksi 2008 2009 Annikki Honkanen opintoasiainpäällikkö Opinto-opas 2008 2009
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Miten päästä opintojen alkuun? Kun yliopisto-opinnot alkavat, on tärkeää päästä vauhtiin mahdollisimman nopeasti. Tätä varten Kuopion yliopistossa järjestetään uusille opiskelijoille Johdatus yliopisto-opintoihin kurssi, joka on osa yliopiston opinto-ohjausta. Sinulla on siis mahdollisuus saada kattava tietopaketti opintojen alussa huomioon otettavista seikoista. Kurssilla esitellään oman tiedekuntasi eri koulutusohjelmat ja opintoneuvontapalvelut, opiskelun ohjausjärjestelmä ja tukipalvelut mm. oppimiskeskus, kirjastopalvelut, tietotekniikkakeskuksen palvelut, ylioppilaskunta, opintoasioiden osasto, oman tiedekunnan tuutoriopettajat ja urapalvelut. Kurssi esittelee myös Kuopion kaupungin palveluja ja erilaisia harrastusmahdollisuuksia Kuopion seudulla. Jaksoon sisältyy pienryhmäohjaus, joka toteutetaan tuutoriryhmissä. Jokaisella opiskelijalla on oman tiedekuntansa vanhempi opiskelija tuutorina, jolta voi kysyä mieleen tulevia asioita. Tuutori neuvoo mm. miten hakeutua kursseille ja mistä opiskelut kannattaa aloittaa. Tuutoriryhmään osallistuminen varmistaa sen, että sosiaalinen verkostosi alkaa kehittyä heti opintojen alussa ja opiskelu tuntuu mielekkäämmältä. Johdatus-luennoilla opintojen alussa saat tietoa opintojen suunnittelusta henkilökohtaisella tasolla mm. miten sähköistä lukujärjestystä ja muita sähköisiä opiskelijapalveluja käytetään, esim. sähköposti ja ilmoittautuminen kursseille ja tentteihin Wossikassa, tai mikä on Hopsin merkitys opiskelujen hahmottamisessa jne. Oman koulutusohjelmasi/pääaineesi esittelytilaisuudessa ja/tai omaan oppiaineesi johdantokurssilla saat tietoa Hops-työskentelyn käynnistymisestä ja merkityksestä omaan opiskeluusi liittyen. Kaikille opiskelijoille tehdään HOPS opintojen alussa. Mikä on HOPS ja HOPSista saamasi hyöty? HOPSilla tarkoitetaan opiskelijan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa (lue lisää kohdasta 3.6). HOPS mm. selkiyttää koko tutkintosi rakenteen alusta loppuun opinto-oppaan mukaisessa järjestyksessä. HOPSia suunnitellen on helpompi arvioida eri opintojaksojen tapahtuma-aikaa, tenttien ajankohtaa, harjoittelun tai vaihdon sijoittumista opintojen lomaan unohtamatta työelämään suuntautumista edistäviä opintoja ja niiden sisällyttämistä opiskeluaikaan. Opintojasi ohjaavat alkuun myös oman ainelaitoksesi opettajatuutori ja opinto-oppaat. Tärkein on oman tiedekuntasi opinto-opas, joka on hyvä hankkia heti opintojen alussa. Opas on opiskeluajan tärkeä opintojen suunnittelun työkalu Hopsin ja lukujärjestyksen rinnalla älä unohda sitä kirjahyllyyn! Moniin opiskelun ongelmiin löydät vastauksen opinto-oppaasta. Myös Uuden opiskelijan opas, joka jaetaan Johdatus yliopisto-opintoihin -kurssilla, kannattaa lukea alusta loppuun. Siitä löydät yhteystietoja opiskelijapalveluja tarjoaviin ja saat tietoa esimerkiksi opintojen suunnittelusta, oman oppimistavan tiedostamisesta ja sitä kautta oman opiskelutavan kehittämisen tarpeista, miten yliopistotentit järjestetään ja millä muilla tavoilla voi opintoja suorittaa. Erillisissä maisteriohjelmissa opintojen aloittaminen ja käynnistäminen tapahtuu koulutuksesta vastaavan koordinaattorin johdolla. Käytännössä koordinaattori toimii myös tuutorina ja HOPS-työskentelyn käynnistäjänä. Opiskelijan rooliin kuuluu osallistua ja olla aktiivinen! Siten perehdyt samalla opintojen ohjauspalvelujen aktiiviseksi käyttäjäksi, jolloin opintojen aloittaminen myös helpottuu. 8 Kuopion yliopisto
Lukijalle Oppaassa käytettyä sanastoa Bolognan prosessilla tarkoitetaan 1.8.2005 voimaan tullutta tutkinnonuudistusta, jonka tavoitteena on luoda eurooppalainen korkeakoulutu salue vuoteen 2010 mennessä. Bolognan prosessin keskeisenä tavoitteena on parantaa eri maiden tutkintojen kansainvälistä vertailtavuutta ja lisätä siten opiskelijoiden kansainvälistä liikkumista ja kansainvälisiä opiskelumahdollisuuksia. ECTS HOPS jatkokoulutus jatko-opinnoilla JOO-opinnoilla eli eurooppalainen opintosuoritusten siirto- ja kertymisjärjestelmä on opintosuoritusten siirtämistä helpottava järjestelmä, jossa jokainen eurooppalainen korkeakoulu mitoittaa omat vuosittaiset opintosuorituksensa 60 opintopisteeseen. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava työpanos vastaa 60 opintopistettä. Yleensä yksi opintoviikko vastaa 1,intopistettä. henkilökohtainen opetussuunnitelma on opiskelijan ja yliopiston yhdessä sopima suunnitelma siitä, mitä opintoja opiskelija suorittaa ja miten, milloin ja missä järjestyksessä on jatkotutkintoon tähtäävää koulutusta esim. lisensiaatin ja/tai tohtorin tutkintoon johtava koulutus, esim. FL (filosofian lisensiaatti) ja FT (filosofian tohtori) tarkoitetaan tavallisesta sekä ja tkotutkintoihin tähtääviä opintoja että yksilön omaa peruskoulutuksen jälkeistä opiskelua tarkoitetaan joustavaa sivuaineopiskeluoikeutta. Valtakunnallisen JOO-sopimuksen mukaan opiskelija, jolla on tutkinnonsuoritusoikeus jossakin suomalaisessa yliopistossa, voi hakea määräaikaista oikeutta suorittaa tutkintoonsa sisällytettäviä opintoja toisessa suomalaisessa yliopistossa. korkeakoulututkintoja ovat yliopistoissa suoritettavat alemmat korkeakoulututkinnot ja ylemmät korkeakoulututkinnot, jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatin tutkinnot ja tohtorin tutkinnot, Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot sekä ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot. Korkeakoulututkintojen sisällöstä ja laajuudesta sekä niiden asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä on säädetty asetuksilla. koulutusala koulutusohjelma on hallinnollinen käsite, joka määrittelee yleisellä tasolla, miten koulutus sijoittuu tieteen, yhteiskunnan ja työelämän aloille. Yliopistoissa voidaan suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja 21 koulutusalalla (esim. luonnontieteellinen koulutusala, lääketieteellinen koulutusala, yhteiskuntatieteellinen koulutusala). Yliopistoille annetaan koulutusvastuu eli oikeus järjestää tietyn alan opetusta ja antaa kyseisen alan tutkintoja. on yliopistoissa monitieteinen opintojen kokonaisuus, jolla on tieteelliset, taiteelliset ja usein myös ammatilliset tavoitteet. Koulutusohjelmassa voi yleensä suuntautua alan asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin ja alan kehittämiseen. Opinto-opas 2008 2009 9
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta korkeakoulujärjestelmä lukuvuosi maisteriohjelma opetussuunnitelma opintojakso opintokokonaisuus opinto-oikeus opetusjärjestelyt Suomen korkeakoulujärjestelmä muodostuu kahdesta rinnakkaisesta sektorista: yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Yliopistot voivat olla monitieteisiä tai erikoistuneita tiedeyliopistoja tai taideyliopistoja. Ne edistävät vapaata tutkimusta, tieteellistä ja taiteellista sivistystä sekä antavat tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Ammattikorkeakoulut ovat pääosin alueellisia ja monialaisia korkeakouluja, jotka antavat työelämän ja sen kehittämisen tarpeita vastaavaa korkeakouluopetusta sekä harjoittavat aluekehitystä tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. alkaa 1.8. ja päättyy 31.7. vuosittain. Lukuvuosi voidaan jakaa kahteen tai useampaan lukukauteen tai jaksoon, jolloin opetusta annetaan. Opiskelijan on ilmoittauduttava korkeakouluun joka lukuvuosi joko läsnä- tai poissaolevaksi korkeakoulun määräämällä tavalla. on ylempään korkeakoulututkintoon (maisterintutkintoon) johtava, usein kansainvälisesti orientoitunut koulutusohjelma, jonka pohjakoulutuksena vaaditaan alempi korkeakoulututkinto, ammattikorkeakoulu- tai opistoasteen tutkinto tai muut aikaisemmat yliopisto-opinnot on yliopiston peruskoulutusta sekä siihen liittyvää opetusta, opiskelua ja oppimista säätelevä ja ohjaava toimintasuunnitelma tietyllä tehtäväalueella tarvittavien valmiuksien hankkimiseksi. Koulutusohjelman tai pääaineen opetussuunnitelma muodostuu koulutuksen tavoitteiden, opintojen sisällön ja rakenteen sekä opintojaksojen kuvauksista. Opetussuunnitelma hyväksytään vuosittain. on opiskelun ja opetuksen perusyksikkö, joka määräytyy koulutusohjelman tai pääaineen tavoitteiden ja sisältöjen perusteella. Koulutusohjelman (pääaineen) opinnot suunnitellaan ja suoritetaan opintojaksoina. Vastaavasti opintoihin kuuluva opetus suunnitellaan ja järjestetään opintojaksoina. Opintokokonaisuudet jakautuvat yhteen tai useampaan opintojaksoon. Opintojaksot voivat olla pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. koostuu kahdesta tai useammasta opintojaksosta, jotka käsittelevät samaa aihepiiriä tai ongelma-aluetta tai muodostavat kokonaisuuden esimerkiksi jonkin tieteenalan perusteista. On myös olemassa tiedekuntarajoja ylittäviä monialaisia opintokokonaisuuksia ja monitieteisiä opintokokonaisuuksia. Yliopistoissa tiettyjä opintokokonaisuuksia kutsutaan arvosanoiksi (esim. perusopinnot, aineopinnot ja syventävä opinnot) opinto-oikeudella tarkoitetaan yliopistoissa käytännössä usein tutkinnonsuoritusoikeutta, joka on ainoastaan hakumenettelyn kautta saatu opintooikeus (perusopiskelijat esim. FM, LL, YTM, jatko-opiskelijat esim. FT, LT, YTT). Yliopistot voivat myöntää myös erillisiä opinto-oikeuksia tutkintoon johtamattomiin opintoihin (erilliset opinnot, erillisarvosanat) sekä JOO-opintooikeuksia (joustava sivuaineopinto-oikeus) toisessa yliopistossa suoritettaviin sivuaineopintoihin tarkoitetaan esim. monimuoto-opetusta, lähiopetusta, etäopiskelua, itsenäistä opiskelua, luento-opiskelua, harjoitustöitä, seminaareja jne. 10 Kuopion yliopisto
Lukijalle opintopiste on opetuksen mitoituksen peruste uuden 1.8.2005 voimaan tulleen tutkintoasetuksen mukaisesti. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1 600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. opintoviikko ilmoittaa koulutuksen laajuuden. Yksi opintoviikko vastaa opiskelijan n. 40 tunnin työpanosta (1 ov). Korkeakoulututkinnon laajuus yliopistoissa määritellään opintoviikkoina vanhojen asetusten mukaisesti 31.7.2008 saakka (eläinlääketiede, hammaslääketiede ja lääketiede 31.7.2010 saakka). peruskoulutus tutkinto tutkielma tutkintoasetus tutkintosääntö tuutorointi tuutori yliopisto yliopisto-opinnot on maisterin tasoiseen tutkintoon tähtäävä koulutus, esim. FM (filosofian maisteri), LL (lääketieteen lisensiaatti) muodostuu koulutusohjelmasta tai pääaineesta. Opiskelija on suorittanut tutkinnon silloin, kun hän on suorittanut jonkin koulutusohjelman tai pääaineen mukaan hänelle määräytyvät opinnot ja saanut tästä tutkintotodistuksen (pro gradu, diplomityö tai vastaava) tarkoitus on osoittaa alan tutkimusmenetelmien, lähteiden käytön ja tieteellisen tai taiteellisen esitystavan hallintaa. tutkintoasetuksessa, joka on säädetty yliopistojen perus- ja jatkotutkintojen uudistamiseksi, määrätään tutkintojen sisältöä, järjestelyä ja suorittamista koskevat valtakunnalliset yleisperiaatteet on asetusta alempi ja sitä yksityiskohtaisempi säädös. Se on tutkintoasetuksen yliopistokohtainen sovellus. Kuopion yliopistossa on laadittu kaikille koulutusaloille tutkintosäännöt. on eräs opinto-ohjauksen muoto. Se on suunnitelmallista, tavoitteellista ja joustavaa toimintaa, joka auttaa opiskelijaa saavuttamaan omat opiskelutavoitteensa siten, että oppimisesta tulee mielekästä, tarkoituksenmukaista ja itseohjautuvaa on yleensä uutta opiskelijaa ohjaava vanhempi opiskelija yliopistossa on yleensä tiedekuntia tai osastoja, joihin kuuluu yleensä useita opetusta järjestäviä ja tutkimusta harjoittavia laitoksia. Organisaatiorakenne vaihtelee ja siitä päättää kunkin yliopiston hallitus. Monitieteiset yliopistot jakautuvat yleisesti tiedekuntiin. jakautuvat useimmilla koulutusaloilla perusopintoihin, aineopintoihin ja syventäviin opintoihin. Perus- ja aineopinnoissa perehdytään koulutusalan tai oppiaineen sisältöön, sen keskeisiin käsitteisiin, teorioihin ja tutkimusmenetelmiin. Pääaineen syventävissä opinnoissa täydennetään ja syvennetään aikaisempia opintoja. Tavoitteena on kehittää opiskelijan kykyä itsenäisesti etsiä ja soveltaa tieteellistä ja taiteellista tietoa ja näin hankkia edellytykset alan jatko-opintoihin. Syventävät opinnot antavat valmiuksia tutkielman (pro gradu, diplomityö tai vastaava) tekoon. Kaikkiin yliopistotutkintoihin sisältyy myös kieli- ja viestintäopintoja. Opintoihin voi lisäksi kuulua harjoittelua. Opinto-opas 2008 2009 11
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1 Kuopion yliopisto 1.1 Esittely Kuopion yliopistossa on viisi tiedekuntaa: farmaseuttinen, informaatioteknologian ja kauppatieteiden, luonnontieteiden ja ympäristötieteiden, lääketieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta sekä tiedekuntiin rinnastettava A.I.Virtanen -instituutti. Yliopistossa opiskelee n. 6500 opiskelijaa. Henkilökunnan määrä on n. 1600. Yhteisten asioiden hoitoa varten yliopistossa on keskushallinto, jonka muodostavat hallitus, rehtori ja hallintokeskus. Kuopion yliopiston uusi hallintojohtosääntö tuli voimaan 1.1.2007 (www.uku.fi/hallinto/laki/hallintojohtosaanto.pdf ). Joensuun ja Kuopion yliopistojen hallitukset ovat päättäneet Joensuun yliopistosta ja Kuopion yliopistosta muodostuvan Itä-Suomen yliopiston perustamisesta 1.1.2010 (ks. kohta 1.3). 1.2 Yliopiston hallinto Hallitus päättää mm. yliopistoa koskevista laajoista periaatteellisista kysymyksistä. Hallitukseen kuuluvat rehtori, kaksitoista yliopistoon kuuluvaa muuta jäsentä ja yksi yliopistoon kuulumaton jäsen, jotka valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Vararehtoreilla on läsnäoloja puheoikeus hallituksen kokouksissa. Kaksitoista yliopistoon kuuluvaa jäsentä valitaan seuraavasti: professorit valitsevat keskuudestaan yliopiston piirissä toimitettavilla vaaleilla neljä jäsentä ja muut opettajat ja tutkijat sekä muu henkilökunta keskuudestaan neljä jäsentä. Kuopion yliopiston ylioppilaskunta valitsee neljä opiskelijajäsentä. Jokaiselle jäsenelle valitaan varajäsen samasta ryhmästä ja samassa järjestyksessä kuin varsinainen jäsen. Hallitus kutsuu yliopistoon kuulumattoman jäsenen ja hänen varajäsenensä rehtorin esityksestä. Nykyisen hallituksen toimikausi alkoi 1.8.2007. Rehtori johtaa, valvoo ja kehittää yliopiston toimintaa. Rehtori ja kaksi vararehtoria valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Yliopiston rehtori on professori Matti Uusitupa, tutkimuksesta vastaava ensimmäinen vararehtori on professori Jukka Jurvelin ja opetuksesta vastaava toinen vararehtori on professori Katri Vehviläinen-Julkunen. Meneillään oleva toimikausi alkoi 1.8.2008. Hallintokeskuksessa on hallinto- ja henkilöstöosasto, talousosasto, opintoasioiden osasto, kansainvälisten asioiden osasto, suunnittelu- ja kehittämisosasto, tutkimus- ja innovaatiopalveluosasto sekä viestintäosasto. Osastot voivat jakaantua yksiköihin. Hallintokeskuksen tehtävänä on tuottaa yliopiston toimintayksiköille, henkilökunnalle ja opiskelijoille niiden tarvitsemia palveluja, joiden tuottaminen keskitetysti on taloudellista ja tarkoituksenmukaista. Hallintokeskuksen tehtävänä on myös huolehtia rehtorin, vararehtorien ja hallituksen käsiteltävien asioiden valmistelusta, esittelystä ja päätösten toimeenpanosta sekä avustaa muutenkin rehtoria, vararehtoreita ja tiedekuntia sekä yliopiston muita toimintayksiköitä hallinnollisissa asioissa. Hallintokeskus vastaa yleisestä hallinnon kehittämisestä yliopistossa sekä hallintokeskuksen toimivuudesta ja tuloksellisuudesta. Hallintokeskuksen toimintaa johtaa hallintojohtaja. Tiedekunnan hallintoa hoitavat tiedekuntaneuvosto, dekaani ja varadekaani tai varadekaanit, joiden toimikausi on kolme vuotta, sekä tiedekunnan kanslia. Tiedekuntaneuvostoon valitaan yliopistossa toimitettavilla vaaleilla 10, 14 tai 18 jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Tiedekuntaneuvostoon kuuluvat dekaanin lisäksi professoreita, muita opettajia ja tutkijoita sekä muuta 12 Kuopion yliopisto
1 Kuopion yliopisto henkilöstöä sekä lisäksi 3-iskelijaa. Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on: arvioida ja kehittää tiedekunnan opetusta ja tutkimusta sekä tehdä niitä koskevia aloitteita ja esityksiä; tehdä ehdotukset toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä talousarvioksi ja päättää määrärahojen jakamisen perusteista; päättää tiedekunnalle myönnettyjen määrärahojen jakamisen suuntaviivoista; tehdä hallitukselle esitys tiedekunnan laitosten ja laitosryhmien perustamisesta ja lakkauttamisesta; hyväksyä laitosten henkilöstöpoliittiset suunnitelmat; valita yksiköiden virkaan nimitettyjen professoreiden joukosta tiedekuntaneuvoston toimikaudeksi dekaani ja tiedekuntaneuvoston virkaan nimitettyjen professorijäsenten joukosta varadekaani tai varadekaanit; määrätä laitosten johtajat ja muut esimiehet, ellei määräämistä ole delegoitu dekaanin tehtäväksi; tehdä esitys tai antaa lausunto tiedekunnan viran perustamisesta, lakkauttamisesta ja sijoittamisesta sekä viran nimestä, opetusalasta ja tehtäväpiiristä ja niiden muuttamisesta sekä viran siirtämisestä; päättää tiedekunnan opetusvirkojen opetusalan täsmentämisestä; tehdä esitys hallintokeskukselle virkojen haettavaksi julistamisesta sekä tehdä esitys virkojen julistamisesta uudelleen haettavaksi tai hakuajan jatkamisesta; käsitellä professorin viran täyttämistä koskevat asiat ja tehdä virkaehdotus professorin virkaan tai esitys viran täyttämiseksi kutsusta tai päättää virantäyttöasian raukeamisesta sekä esitys professorin virkaan nimittämisestä yhtäjaksoisesti tai yhdessä useamman aikaisemman nimityksen kanssa yli kaksi vuotta kestävään virkasuhteeseen; antaa opetustaidon arviointia koskevat ohjeet ja arvostella opetusnäytteet; nimittää tiedekunnan virkamiehet, joilta vaaditaan korkeakoulututkinto sekä nimittää dosentit virkasuhteeseen; tehdä esitys hallitukselle professoreille ja tutkimusjohtajille myönnettävästä virkavapaudesta yli kahdeksi vuodeksi; myöntää virkavapaudet yli kaksi vuotta kestäviin virkavapauksiin nimittämälleen henkilökunnalle; tehdä esitys tiedekuntaan vuosittain otettavien uusien opiskelijoiden määrästä ja yleisistä valintaperusteista; hyväksyä yksityiskohtaiset valintaperusteet ja valita opiskelijat tiedekuntaan; hyväksyä tutkintojen ja opintojen tavoitteita ja sisältöä sekä opetusta ja opinto-suorituksia koskevat tarkemmat määräykset; hyväksyä opetussuunnitelmat perus- ja jatkotutkintoja ja muita opintoja varten lukuun ottamatta kahden tai useamman tiedekunnan opetussuunnitelmiin kuuluvien yhteisten opintojaksojen opetussuunnitelmia; käsitellä väitöskirjaa ja lisensiaatin tutkimusta koskevat asiat sekä hyväksyä syventäviin opintoihin kuuluvat tutkielmat; nimittää valintatoimikunnan ja koulutussuunnittelutoimikuntien jäsenet; päättää promootion järjestämisestä; valita promoottorit sekä myöntää kunniatohtorin arvo; käsitellä asiat, jotka koskevat tutkimustoiminnan, tutkintojen, opetuksen ja muiden tiedekunnan tehtävien edellyttämää yhteistoimintaa eri tiedekuntien ja laitosten kesken; käsitellä ja ratkaista muut asiat, jotka on säädetty tai määrätty tiedekuntaneuvoston käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi. Tiedekuntaneuvosto voi siirtää dekaanin tai varadekaanin tai laitoksen johtajan ratkaistavaksi päätösvaltaansa kuuluvia asioita. Dekaani johtaa tiedekunnan toimintaa ja toimii tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana. Dekaani päättää myös opiskelijoiden ottamisesta ja antaa todistuksen tiedekunnassa suoritetuista tutkinnoista. Tiedekunnan kanslia ja sen tehtävät Yliopiston jokaisessa tiedekunnassa on kanslia. Tiedekunnan kanslian tehtävänä on huolehtia tiedekuntaneuvoston ja dekaanin päätösvaltaan tai toimivaltaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja esittelystä, päätösten täytäntöönpanosta ja tiedottamisesta sekä yleisesti avustaa dekaania, varadekaania ja laitoksia hallintoasioiden hoidossa. Kanslian toiminnasta vastaa tiedekunnan hallintopäällikkö. Laitokset Tiedekunnassa on yhden tai useamman opetus- ja tutkimusalan muodostamia laitoksia opetuksen ja tutkimuksen järjestämistä varten. Laitos on yliopiston toiminnan perusyksikkö, jonka tehtävänä on harjoittaa tutkimustoimintaa ja yhteistyössä koulutussuunnittelutoimikunnan ja mahdollisen jatkokoulutustoimikunnan sekä tutkijakoulutuksen ja ammatillisten jatkokoulutuksen toimikun- Opinto-opas 2008 2009 13
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta tien kanssa huolehtia sen vastuulla olevien perus- ja jatkokoulutuksen opintojaksojen järjestämisestä sekä kehittämisestä, ja muiden opintojen antamisesta sekä tehdä tiedekuntaneuvostolle esitys tulevan lukuvuoden opetussuunnitelmaksi. Laitoksen johtajaksi ja varajohtajaksi nimittää tiedekuntaneuvosto laitoksen henkilökuntaa kuultuaan toimikaudekseen laitoksen professorin viran haltijan tai hoitajan tai laitoksen muun tohtorin tutkintoon (arvoon) oikeuttavat opinnäytteet omaavan virkamiehen. Kuopion yliopiston laitosrakenne uudistui 1.1.2006 alkaen. Opiskelijavalintatoimikunta Jokaisessa yliopiston tiedekunnassa on oma opiskelijavalintatoimikuntansa. Opiskelijavalintatoimikunnan tehtävänä on tehdä tiedekunnalle esitys tiedekunnan koulutusohjelmien ja pääaineiden (valintayksiköiden) opiskelijavalintaperusteiksi sekä tiedekuntaan valittaviksi opiskelijoiksi. Lisäksi opiskelijavalintatoimikunnan tehtävänä on yhteistyössä tiedekunnan koulutussuunnittelutoimikuntien kanssa arvioida ja kehittää tiedekunnan opiskelijavalintoja sekä tehdä niitä koskevia aloitteita ja esityksiä. Opiskelijavalintatoimikunnan puheenjohtajan ja jäsenet nimittää tiedekuntaneuvosto kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Opiskelijavalintatoimikuntaan nimitetään puheenjohtajan lisäksi 6 10 jäsentä, joista vähintään yhden kolmanneksen tulee olla tiedekunnan opiskelijoita. Uuden hallintojohtosäännön mukaan tiedekunta voi kuitenkin päättää, että tiedekunnassa ei ole erillistä valintatoimikuntaa vaan että koulutussuunnittelutoimikunta tai -toimikunnat hoitavat valintatoimikunnan tehtävät. Tällöin koulutussuunnittelutoimikunta tai -toimikunnat voivat nimetä erillisen työryhmän tai työryhmiä tekemään esityksen koulutusohjelmaan tai pääaineeseen valittaviksi opiskelijoiksi. Koulutussuunnittelutoimikunta Koulutuksen suunnittelua arviointia ja kehittämistä varten tiedekunnat asettavat kolmeksi vuodeksi kerrallaan koulutussuunnittelutoimikuntia. Koulutussuunnittelutoimikunnan tehtävänä on mm. esitysten tekeminen vuotuisiksi koulutusohjelmien ja pääaineiden opetussuunnitelmiksi, koulutuksen jatkuva arviointi ja kehitysehdotusten tekeminen yhteistyössä yliopiston opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvoston kanssa, tiedekunnan opiskelijavalintojen jatkuva arviointi ja kehitysehdotusten tekeminen yhteistyössä tiedekunnan valintatoimikunnan kanssa sekä muut tiedekuntaneuvoston koulutussuunnittelutoimikunnalle määräämät tehtävät. Koulutussuunnittelutoimikunnassa on puheenjohtaja ja vähintään kuusi muuta jäsentä, joista puolet on opiskelijoita. Koulutussuunnittelutoimikuntaan tulee kuulua opintojen toteuttamisesta keskeisesti vastaavia opettajia ja eri opintovaiheessa olevia opiskelijoita. Opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvoston (Arvike) tehtävänä on mm. kehittää yliopistossa tehdyn opetuksen itsearvioinnin, auditoinnin ja ulkoisen arvioinnin pohjalta opetuksen ja oppimisen laadun arviointijärjestelmää siten, että se palvelee valtakunnallista opetuksen laadun arviointia ja sen avulla saadaan jatkuvasti tarkoituksenmukaista tietoa laitosten ja koko yliopiston opetuksen kehittämisen pohjaksi, kehittää tehtyjen arviointien pohjalta yliopiston opiskelijavalintajärjestelmää yhteistyössä tiedekuntien opiskelijavalintatoimikuntien kanssa, tiedottaa korkeakoulujen arviointineuvostolle sekä yliopiston laitoksille ja opiskelijoille arviointituloksista ja kehittämishankkeista, tukea opettajien pedagogisia valmiuksia lisäävän koulutuksen suunnittelua ja organisointia, tukea opetuksen kehittämiskokeiluja ja niistä tiedottamista sekä antaa lausuntoja ja tehdä selvityksiä erilaisista opetuksen kehittämiseen liittyvistä hankkeista, valmistella opetuksen kehittämiseen varattavan hankerahoituksen jakoesitykset rehtorille, antaa yliopiston lukuvuosittaisen opetussuunnitelman laadinnasta ohjeet edellisen lukuvuoden syyskuun loppuun mennessä, seuraa tutkimuseettisten näkökohtien riittävää huomioon ottamista perusopetuksessa. Opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvosto toimii kiinteässä yhteistyössä yliopiston oppimiskeskuksen ja koulutussuunnittelutoimikuntien ja valintatoimikuntien kanssa. Opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvoston puheenjohtajana toimii opetuksesta vastaava vararehtori ja siihen kuuluu mm. kolme ylioppilaskunnan nimeämää opiskelijajäsentä. 14 Kuopion yliopisto
1 Kuopion yliopisto Erilliset laitokset Erillinen laitos on yliopiston kannalta määriteltyä erityistehtävää toteuttava yksikkö, joka palvelee koko yliopistoa. Erillisellä laitoksella on yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan tai sen tehtävä perustuu lainsäädäntöön (esim. kansanterveyden tutkimuslaitos, kielikeskus, koulutus- ja kehittämiskeskus, Kuopion yliopiston apteekki ja valtakunnallinen koe-eläinkeskus). Erillisen laitoksen hallintoa hoitavat johtokunta ja johtaja, kielikeskuksen hallintoa hoitaa johtaja tai johtokunta ja johtaja. Tarkemmat määräykset erillisten laitosten toiminnasta ja hallinnosta annetaan erillisessä johtosäännössä. Palveluyksiköt, tiedekuntien tutkimus- ja palvelulaitokset Palveluyksikkö on yliopiston kannalta määriteltyä erityistehtävää toteuttava yksikkö, joka palvelee koko yliopistoa. Palveluyksiköllä ja sen laitoksilla on yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan. Yliopistossa on palveluyksikkönä tieto- ja opetuspalvelukeskus (TOP), johon kuuluvat itsenäisinä palvelulaitoksina kirjasto, kuvakeskus, oppimiskeskus ja tietotekniikkakeskus. Palveluyksikön ja sen palvelulaitosten hallinnosta määrätään tarkemmin työjärjestyksessä. Tiedekunnissa voi olla omia tai tiedekuntien yhteisiä tutkimus- tai palvelulaitoksia. Rehtori vahvistaa laitokselle tiedekunnan esityksestä ohjesäännön, mikäli yksikön toiminta poikkeaa olennaisesti 37 :n mukaisesta laitoksen tehtävän määrittelystä. Tiedekunta vastaa laitoksen kehittämisestä. löytyy myös http://www.kampus.uku.fi/tiedotteet/2005/11345678864788/organisaatio_2006.pdf Opinto-opas 2008 2009 15
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.3 Itä-Suomen yliopisto Joensuun ja Kuopion yliopistojen hallitukset ovat päättäneet Joensuun yliopistosta ja Kuopion yliopistosta muodostuvan Itä-Suomen yliopiston perustamisesta 1.1.2010. Uuden yliopiston rakentamisen lähtökohtana on ollut kahden tasavertaisen yliopiston yhteistyö. Vuonna 2010 toimintansa aloittava Itä-Suomen yliopisto on kansainvälinen, monialainen ja yksi johtavista suurista tiedeyliopistoista maassamme. Uusi yliopisto Joensuun ja Kuopion pääkampuksien muodostama kokonaisuus, jolla on sivukampus Savonlinnassa. Itä-Suomen yliopiston ytimen muodostavat tutkimuksen ja koulutuksen vahvat osaamisalat. Tavoitteena on yksi tehokas toiminnallinen kokonaisuus tutkimuksessa, opetuksessa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Itä-Suomen yliopistoon tulee neljä tiedekuntaa: terveystieteiden tiedekunta, luonnon- ja metsätieteiden tiedekunta, käyttäytymis- ja humanististen tieteiden tiedekunta sekä yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta. Lisätietoja: www.uef.fi 16 Kuopion yliopisto
1.4 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.4.1 Yleistä 1 Kuopion yliopisto Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa on edustettuna kaksi koulutusalaa, terveystieteet ja yhteiskuntatieteet, joten se muodostaa monitieteisen työ- ja opiskeluyhteisön. Pääainevaihtoehtoja ovat hoitotiede, sosiaalihallintotiede, sosiaalipedagogiikka, sosiaalipolitiikka, sosiaalipsykologia, sosiaalityö, sosiologia, terveyshallintotiede ja terveystaloustiede. Lisäksi tiedekunnassa on sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon maisteriohjelma. Kaikkia pääaineita ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoa voi opiskella myös sivuaineena. Edellä mainittujen aineiden lisäksi sivuaineina voi opiskella filosofiaa ja psykologiaa. Henkilökuntaa tiedekunnassa on noin 100, perusopiskelijoita noin 1400 ja tieteellisen jatkokoulutuksen opiskelijoita noin 450. 1.4.2 Tiedekuntahallinto Tiedekuntaa johtaa dekaani ja hänen apunaan toimii kaksi varadekaania. Tiedekunnan kanslia hoitaa tiedekunnan ja laitosten yhteisiä hallintoasioita, ja siellä työskentelevät hallintopäällikkö, opintoasiainpäällikkö ja hallintosihteerit. Henkilökunnan yhteystiedot ovat seuraavat: Käyntiosoite Savilahdentie 6, Tietoteknia-rakennus, A-porras, 2. kerros Postiosoite PL 1627, 70211 Kuopio Faksi (017) 162 079 Internet www.uku.fi/yhttdk Dekaani Professori Juhani Laurinkari, puh. (017) 162 666 vastuualue: yleishallinto 1. varadekaani Professori Sari Rissanen, puh. (017) 162 615 vastuualue: tutkimus 2. varadekaani Professori Kerttu Tossavainen, puh.(017) 162 612 vastuualue: opetus Hallintopäällikkö Anna Maija Gynther, puh. (017) 162 081 Huom! s-postiosoite: annamaija.gynther@uku.fi Opintoasiainpäällikkö Annikki Honkanen, puh. (017) 162 603 Hallintosihteeri Airi Leppänen, puh. (017) 162 098 Hallintosihteeri Sari Hakaoja, puh. (017) 162 181 Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@uku.fi. Huom! Yliopiston puhelinnumerot muuttuvat syksyn 2008 aikana. Tarkista numerotiedot esim. osoitteesta www.uku.fi/yhteystiedot. Opinto-opas 2008 2009 17
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.4.3 Tiedekunnan laitokset ja yksiköt Tiedekunnassa on neljä laitosta: hoitotieteen, sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan, sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian sekä terveyshallinnon ja -talouden laitokset. Lisäksi tiedekunnassa toimii kolme tutkimus- ja kehitystoimintaan suuntautunutta yksikköä, neuvolatyön kehittämisja tutkimuskeskus, sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon tutkimusyksikkö (Shiftec) ja vammaistutkimusyksikkö sekä Minna Canth-instituutti. Minna Canth -instituutti on tiedekunnan tutkimuspalveluyksikkö. Sen tehtävänä on tukea tiedekunnassa tehtävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa avustamalla ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa sekä edistää vuorovaikutusta ympäröivään yhteiskuntaan. Laitosten ja yksiköiden yhteystiedot ovat seuraavat: Hoitotieteen laitos Käyntiosoite Yliopistonranta, Canthia-rakennus, B-porras, 3 krs. Postiosoite PL 1627, 70211 Kuopio Puhelin (017) 162 626 Faksi (017) 162 632 S-posti hoitot@uku.fi Internet www.uku.fi/hoitot Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Käyntiosoite Yliopistonranta, Canthia-rakennus, B-porras, 3 krs. Postiosoite PL 1627, 70211 Kuopio Puhelin (017)162 641 Faksi (017) 162 673, (017) 162 523 Internet www.uku.fi/ssf Vammaistutkimusyksikkö Puhelin (017)162 671 Faksi (017) 162 673 Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Käyntiosoite Savilahdentie 6, Tietoteknia-rakennus, B-porras, 3. krs. Postiosoite PL 1627, 70211 Kuopio Puhelin (017) 162 670 Faksi (017) 162 359 Internet www.uku.fi/sostyo Terveyshallinnon ja -talouden laitos Käyntiosoite Savilahdentie 6, Tietoteknia-rakennus, A-porras, 3. krs. Postiosoite PL 1627, 70211 Kuopio Puhelin (017) 162 602 Faksi (017) 162 999 Internet www.uku.fi/laitokset/tht Shiftec Puhelin (017) 162 687 Faksi (017) 162 999 Internet www.shiftec.uku.fi Huom! Yliopiston puhelinnumerot muuttuvat syksyn 2008 aikana. Tarkista numerotiedot esim. osoitteesta www.uku.fi/yhteystiedot. 18 Kuopion yliopisto
1 Kuopion yliopisto 1.5 Ylioppilaskunta ja ainejärjestöt Kuopion yliopiston ylioppilaskunta KYY on julkisoikeudellinen yhteisö, joka toimii jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä pyrkimyksiään sekä opiskeluun että opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Ylioppilaskuntaan kuuluvat kaikki läsnäoleviksi kirjoittautuneet perustutkintoa suorittavat opiskelijat. Yliopistoon ilmoittautumisen yhteyteen (ks. kohta 3.2) kuuluu pakollinen jäsenmaksu, jonka myötä opiskelija on automaattisesti ylioppilaskunnan eli KYYn jäsen. Jatko-opiskelijoille jäsenmaksu on vapaaehtoinen. Se maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä, ja se oikeuttaa pelkästään ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palveluihin hammashoitoa lukuun ottamatta. Ylioppilaskunnan muodostavat opiskelijat itse demokratian pelisääntöjä noudattaen. Joka toinen vuosi pidetään ylioppilaskunnan edustajiston vaalit, jossa jokaisella läsnäolevalla opiskelijalla on äänioikeus ja oikeus asettua ehdokkaaksi. Seuraavat vaalit järjestetään syksyllä 2009. KYYn jäseniä eli omistajia on n. 5000. Lukuvuodelle 2008 2009 jäsenmaksu on 94 eur sisältäen YTHS:n maksun, joka oikeuttaa ilmaisiin yleislääkärin ja edullisiin erikoislääkärin palveluihin. Jatko-opiskelijoille jäsenmaksu on 84 eur/lukuvuosi (ei oikeuta YTHS:n hammashoitoon). Ylioppilaskunnan jäsenmaksu maksetaan joka vuosi. Opiskelijakortti tilataan netin kautta Lyyrasta (www.lyyra.fi). HUOM! Opiskelijakortti on uudistunut. Lisätietoja em. www-sivulta sekä ylioppilaskunnasta. KYYn toimisto sijaitsee kampusalueen keskellä Studentiassa. Toimisto on avoinna ma, ti, ke ja pe klo 10-14 ja to klo 10-16. KYYn pääsihteerinä toimii Janne Mertanen. Postiosoite PL 1627, 70211 Kuopio Käyntiosoite Studentia-rakennus, Yliopistonranta 3 Puhelin (017) 163 726, 163 731 Faksi (017) 163 735 Internet www.kyy.fi S-posti toimisto@kyy.fi Pääsihteeri Janne Mertanen, puh. 044 5768 417, s-posti: paasihteeri@kyy.fi Järjestösihteeri Sirpa Risto, puh. (017) 163 731, s-posti: toimisto@kyy.fi Ainejärjestöt Ainejärjestöt ovat opiskelijoiden etujärjestöjä tiedekunnissa. Niiden toiminnan päätavoitteita ovat opiskelijoiden oikeusturvan parantaminen opiskeluun liittyvissä kysymyksissä, opiskelijoiden vaikutusvallan lisääminen opetuksen sisältöä ja tekniikkaa määriteltäessä sekä erilaisten palvelujen kehittäminen. Ainejärjestöillä on myös runsaasti opiskelijoiden vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyvää toimintaa ja tempauksia. Kuopion yliopistossa toimivia ainejärjestöjä ovat: Fortis (farmaseutti- ja proviisoriopiskelijat), Hyeena (ympäristötieteen, soveltavan eläintieteen, fysiikan ja ympäristönsuojelutekniikan opiskelijat), Kulti (biotieteiden opiskelijat), KuoLO (lääketieteen opiskelijat), LiiKE (liikuntalääketieteen, kansanterveystieteen ja ergonomian opiskelijat), Pooli (paikallistalouksien kehittämisen ko:n opiskelijat), Preemio (kauppatieteiden opiskelijat), Retikka (ravitsemustieteen opiskelijat), Serveri (tietojenkäsittelytieteen opiskelijat), Socius (sosiaalitieteiden opiskelijat), Terho (yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan terveystieteiden opiskelijat). Lisätietoja ainejärjestöistä: www.uku.fi/jarjestot. Opinto-opas 2008 2009 19
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.6 Opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet Kuopion yliopisto on suomalaisten yliopistojen laatutyön edelläkävijä. Hyvällä syyllä Kuopion yliopistoa voidaankin sanoa Laatuyliopistoksi. Laatutyön tarkoituksena on ylläpitää jatkuvaa ja systemaattista opetus- ja tutkimustoiminnan sekä hallinnon ja muiden tukipalveluiden kehittämistä ja taata opiskelijoille ja henkilökunnalle hyvät mahdollisuudet osallistua kehittämiseen. Laadunhallintajärjestelmä on kuvattu yliopiston päälaatukäsikirjassa ja laitosten laatukäsikirjoissa. Se on vahvasti mukana myös perusopetuksen kehittämisohjelmassa ja yliopiston strategiassa. Laatutyöstä ja laadunhallintajärjestelmästä löytyy runsaasti lisätietoa kampusnetista osoitteesta https://www.kampus.uku.fi/intra/laatu/ Laatutyöhön kuuluu, että yliopisto altistaa laatujärjestelmänsä sekä opetuksen ja tutkimuksen myös ulkoisten arvioijien tarkasteltavaksi ja arvioitavaksi. Korkeakoulujen arviointineuvosto arvioi lähivuosina Suomen kaikkien yliopistojen laadunhallintajärjestelmät. Kuopion yliopisto oli ensimmäisenä valmiina arviointiin. Arviointi suoritettiin syksyllä 2005 ja yliopisto sai järjestelmälleen hyväksynnän ja runsaasti positiivista palautetta. Kehittämiskohteeksi mainittiin opiskelijapalautejärjestelmän systematisointi ja opetusprosessin kuvauksen kehittäminen. Nämä on otettu reippaasti työn alle ja uusi palautejärjestelmä otettiin käyttöön elokuussa 2006. Lisätietoa palautejärjestelmistä oppaan kohdassa 10.4. Kuopion yliopisto on omaksunut kansainvälisen ISO9001:2000- standardin mukaisen laadunhallintajärjestelmän strategisen johtamisensa tueksi ja toiminnan jatkuvaksi parantamiseksi kaikilla toiminnan tasoilla. Yliopiston opetustoiminnon laadunhallintajärjestelmä on saanut kansainvälisen sertifikaatin 21.11.2006. Vuosina 2006-2007 yliopisto on mukana ESMU:ssa eli Euroopan yliopistojen johtamisen benchmarkaus-projektissa. Laatujärjestelmään kuuluu toimintayksiköissä tehtäviä sisäisiä auditointeja eli laatujärjestelmän ja toiminnan kehittämiseen tähtääviä, opastavia vierailuja. Myös opiskelijat voivat osallistua auditoijille järjestettäviin koulutuksiin ja toimia auditoijina ja saada tästä erillisen todistuksen. Tarjolla on myös vapaavalintainen Laatuajattelun perusteet opintojakso (ks. opintojaksokuvaukset oppaan lopussa). Jokainen opiskelija voi nyt osallistua yliopiston ja sen opetuksen kehittämiseen monin eri tavoin - toivottavasti ainakin jokainen antaa palautetta opintojaksoista ja opetuksesta. 1.6.1 Opiskelijana I Kannan vastuun omasta opiskelustani. Haluan opiskella, tavoitteeni on oppia. Edistän omalla toiminnallani sekä omaa että opiskelutovereideni oppimista. II Olen tietoinen roolistani omassa tiedeyhteisössäni. Toimin vastuullisesti ja olen esikuva opiskelutovereilleni. III Olen vastuussa itsestäni ja kyvystäni opiskella. Pyrin mahdollisuuksieni mukaan edistämään myös yliopistoyhteisöni hyvinvointia ja yhteishenkeä. IV Toimin rehellisesti. Tunnustan muiden tekemän työn arvon ja edistän kriittisyyttä, totuudenmukaisuutta, yhteisöllisyyttä ja puolueettomuutta. Sen vuoksi 20 Kuopion yliopisto
1 Kuopion yliopisto tiedeyhteisön jäsenenä sopeudun siihen, että annettuja pelisääntöjä on myös minun noudatettava, en lunttaa enkä toimi muutoinkaan vilpillisesti opetus- ja tenttitilanteissa, opiskeluun liittyvät tuotokseni (kurssi-, seminaari- ja opinnäytetyöt) ovat itse laatimiani, ellei kyse ole pari- tai ryhmätyöstä, jolloin yhteistyö käy ilmi tekijäluettelosta tai muulla tavoin, ilmoitan käyttämäni lähteet aina enkä ota omiin nimiini esimerkiksi Internetistä saatavaa tietoa, tunnistan hyvän tieteellisen käytännön periaatteet ja minulla on oikeus huomauttaa opiskelijatoveriani hänen tekemästään vilpistä esim. lunttauksesta tai plagioinnista; voin harkintani mukaan viedä havaintoni opettajan tietoon siten kuin yliopiston ohjeessa plagioinnin ehkäisemiseksi on kuvattu. V Opetus- ja tenttitilanteessa en häiritse käytökselläni muiden oppimista ja työskentelyä. VI Arvostan ja kunnioitan opettajieni opetus- ja tutkimustyötä. Siksi osallistun opetustilanteisiin olemalla aktiivinen ja vastuullinen, annan asiallista palautetta opetuksesta, työskentelen opettajieni antamien ohjeiden mukaisesti ja edistän opetustilanteiden positiivista ilmapiiriä. 1.6.2 Opettajana I Opiskelijoiden oppimisen edistäminen on tavoitteeni. Siksi kehitän itseäni tutkijana ja opettajana, kohtelen opiskelijoita tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti ja arvioin asiallisesti heidän oppimistaan, annan tunnustusta silloin kun siihen on aihetta, tiedostan hyvän tieteellisen käytännön periaatteet ja edistän niiden toteutumista opetuksessani, puutun välittömästi ja asianmukaisesti vilppiin, esimerkiksi plagiointiin tai lunttauksen siten kuin yliopiston hyväksymässä ohjeessa plagioinnin ehkäisemiseksi on kuvattu, kehotan ja kannustan opiskelijaa muuttamaan työskentelytapaansa, jos se vaikeuttaa hänen omaa oppimistaan tai häiritsee muiden oppimista. II Arvostan ja kehitän työtäni opettajana sekä edistän opetustyön arvostusta yksikössäni ja yliopistossani. III Olen tietoinen roolistani omassa tiedeyhteisössäni. Toimin rehellisesti sekä vastuullisesti ja olen positiivinen esikuva opiskelijoilleni ja kollegoilleni. IV Pidän itsestäni ja työkyvystäni huolta. Pyrin mahdollisuuksieni mukaan edistämään yliopistoyhteisöni hyvinvointia ja yhteishenkeä. V Opiskelijat ovat yhteisömme jäseniä ja olen kiinnostunut heidän oppimisestaan. Kunnioitan ja kuuntelen heidän näkemyksiään ja hyödynnän työssäni heidän antamaansa asiallista palautetta. Tunnustan heidän tekemänsä työn arvon ja ansion. Opinto-opas 2008 2009 21