Kone- ja metallialan perustutkinto
Kone- ja metallialan perustutkinto Kone- ja metallituoteteollisuudella on Suomen kansantaloudessa ja ulkomaankaupassa keskeinen asema. Alan työllistävä vaikutus on suuri ja yli puolet tuotannosta menee vientiin. Koneiden ja laitteiden toiminnan ja rakenteen tunteminen, työvälineiden ja työstökoneiden käytön hallinta sekä työpiirustusten ja kytkentäkaavioiden lukutaito ovat alan ammatillisia perustaitoja. Alalla edellytetään erilaisten valmistustekniikoiden osaamista, asennus- ja kokoonpanotöiden hallitsemista ja koneiden käyttö- ja kunnossapitotaitoja. Perusteen nimi Kone- ja metallialan perustutkinto Määräyksen diaarinumero 50/011/2014 Koulutuskoodit Kone- ja metallialan perustutkinto (351101) Osaamisalat Valimotekniikan osaamisala (1523) Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisala (1522) Valmistustekniikan osaamisala (1524) Tutkintonimikkeet Koneistaja (10021) Levyseppähitsaaja (10022) Koneenasentaja (10020) Työvälinevalmistaja (10023) Hienomekaanikko (10019) Automaatioasentaja (10015) Valumallinvalmistaja (10018) Kunnossapitoasentaja (10016) Kunnossapitoasentaja (10016) Valaja (10017) Valaja (10017) Voimaantulo 01.08.2016
SISÄLTÖ 1. Tutkinnon muodostuminen................................ 1 2........................................ 15 2.1. Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus, 15 osp.......... 15 2.2. Asennuksen ja automaation perustyöt, 15 osp............... 19 2.3. Asennushitsaus, 15 osp.............................. 22 2.4. Automaatioasennus, 30 osp........................... 26 2.5. Automaatioverkkoasennukset, 15 osp..................... 29 2.6. CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus, 15 osp................ 32 2.7. CAD/CAM-3D-työstöratojen valmistus, 15 osp................ 36 2.8. CAD/CAM-suunnittelu ja -valmistus, 15 osp................. 39 2.9. CNC-jyrsintä, 15 osp................................ 43 2.10. CNC-sorvaus, 15 osp............................... 47 2.11. CNC-työstökoneiden ja robottien kunnossapito, 30 osp......... 50 2.12. Elektroniikan kokoonpanotyöt, 15 osp.................... 54 2.13. FMS-järjestelmien käyttö, 15 osp....................... 57 2.14. Hienomekaaninen CNC-koneistus, 15 osp................. 60 2.15. Hienomekaaninen valmistus, 30 osp..................... 62 2.16. Hionta, 15 osp................................... 66 2.17. Hitsaus, 15 osp................................... 69 2.18. Huippuosaajana toimiminen, 15 osp..................... 72 2.19. Hydrauliikka-asennukset, 15 osp....................... 77 2.20. IW-hitsaus, 15 osp................................. 80 2.21. Kertamuottivalukappaleen valmistus, 45 osp................ 83 2.22. Kertamuottivalun perustyöt, 15 osp...................... 91 2.23. Kestomuottivalukappaleen valmistus, 45 osp................ 98 2.24. Kestomuottivalun perustyöt, 15 osp..................... 105 2.25. Koneautomaation asennus, 15 osp..................... 111 2.26. Koneenasennus, 30 osp............................ 114 2.27. Koneiden ja laitteiden korjaus, 30 osp................... 118 2.28. Koneistuksen perustyöt, 15 osp....................... 121 2.29. Koneistus, 30 osp................................ 125 2.30. Konepajamittaus, 15 osp............................ 130 2.31. Kunnossapito, 30 osp.............................. 133 2.32. Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus, 15 osp............... 137 2.33. Levy- ja hitsaustyöt, 30 osp.......................... 141 2.34. Levy- ja teräsrakennetyöt, 15 osp...................... 146
2.35. Levytyökeskuksen käyttö, 15 osp...................... 151 2.36. Levytöiden ja hitsauksen perustyöt, 15 osp................ 156 2.37. Logiikkaohjauksien asennukset, 15 osp.................. 161 2.38. Manuaalikoneistus, 15 osp........................... 164 2.39. Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp........... 168 2.40. Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus, 15 osp............... 175 2.41. Mikromekaaninen valmistus, 15 osp.................... 179 2.42. Moniakselinen valmistus, 15 osp....................... 182 2.43. Muovimallin valmistus, 15 osp........................ 185 2.44. NC-tarkkuussärmäys, 15 osp......................... 189 2.45. Ohjausjärjestelmien asennus, 15 osp.................... 192 2.46. Ohutlevytyöt, 15 osp............................... 196 2.47. Pneumatiikka-asennukset, 15 osp...................... 200 2.48. Putkilinjojen valmistus, 15 osp........................ 203 2.49. Rakennusten teräsosien valmistus, 15 osp................ 207 2.50. Rakennusten teräsrakenteiden asennus, 15 osp............. 211 2.51. Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp............... 215 2.52. Sähköasennus, 30 osp............................. 224 2.53. Sähkömekaaniset asennukset, 30 osp................... 228 2.54. Tarkkuuskoneistus, 15 osp........................... 232 2.55. Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp.............. 235 2.56. Työstö kipinätyöstökoneella, 15 osp..................... 237 2.57. Työvälineiden valmistus ja kunnossapito, 15 osp............ 241 2.58. Työvälinevalmistus, 30 osp.......................... 244 2.59. Valimoautomaation ohjaus, 15 osp..................... 248 2.60. Valimotekniikan perustyöt, 15 osp...................... 252 2.61. Valumallinvalmistuksen perustyöt, 15 osp................. 258 2.62. Valumallinvalmistus, 45 osp.......................... 261 2.63. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp.............. 265 2.64. Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp..... 299 2.65. Yrityksessä toimiminen, 15 osp........................ 313 2.66. Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp..................... 318 3. Ammattialan kuvaus................................... 324 4. Ammattialan arvoperusta................................ 325 5. Tutkinnon tavoitteet................................... 326 5.1. Valmistustekniikan osaamisala......................... 328 5.2. Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisala............ 328 5.3. Valimotekniikan osaamisala........................... 328
6. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus.................... 329
1. Tutkinnon muodostuminen Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava perustutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista (135 osaamispistettä), yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä) ja vapaasti valittavista tutkinnonosista (10 osaamispistettä). Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Kone- ja metallialan perustutkinto sisältää on kolme osaamisalaa, valmistustekniikan osaamisalan (koneistaja, levyseppähitsaaja, koneenasentaja, työvälinevalmistaja tai hienomekaanikko), automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalan (automaatioasentaja tai kunnossapitoasentaja) ja valimotekniikan osaamisalan (valaja tai valumallinvalmistaja). 1 Tutkinnon muodostuminen
AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 135 OSP Pakolliset tutkinnon osat 45 osp Asennuksen ja automaation perustyöt, 15 osp, P Koneistuksen perustyöt, 15 osp, P Levytöiden ja hitsauksen perustyöt, 15 osp, P Valmistustekniikan osaamisala 90 osp Koneistaja, pakollinen tutkinnon osa 30 osp Koneistus, 30 osp, P Levyseppähitsaaja, pakollinen tutkinnon osa 30 osp Levy- ja hitsaustyöt, 30 osp, P Koneenasentaja, pakollinen tutkinnon osa 30 osp Koneenasennus, 30 osp, P Työvälinevalmistaja, pakollinen tutkinnon osa 30 osp Työvälinevalmistus, 30 osp, P Hienomekaanikko, pakollinen tutkinnon osa 30 osp Hienomekaaninen valmistus, 30 osp, P Valinnaiset tutkinnon osat 60 osp Automaatioverkkoasennukset, 15 osp Koneautomaation asennus, 15 osp Elektroniikan kokoonpanotyöt, 15 osp Hydrauliikka-asennukset, 15 osp Koneiden ja laitteiden korjaus, 30 osp Logiikkaohjauksien asennukset, 15 osp Mikromekaaninen valmistus, 15 osp Ohjausjärjestelmien asennus, 15 osp Pneumatiikka-asennukset, 15 osp Sähköasennus, 30 osp Putkilinjojen valmistus, 15 osp Hienomekaaninen CNC-koneistus, 15 osp Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus, 15 osp Asennushitsaus, 15 osp Tutkinnon muodostuminen 2 Hitsaus, 15 osp IW-hitsaus, 15 osp Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus, 15 osp Levy- ja teräsrakennetyöt, 15 osp Levytyökeskuksen käyttö, 15 osp Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus, 15 osp NC-tarkkuussärmäys, 15 osp
Ohutlevytyöt, 15 osp Rakennusten teräsosien valmistus, 15 osp Rakennusten teräsrakenteiden asennus, 15 osp CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus, 15 osp CAD/CAM-3D-työstöratojen valmistus, 15 osp CNC-sorvaus, 15 osp CNC-jyrsintä, 15 osp Hionta, 15 osp FMS-järjestelmien käyttö, 15 osp Manuaalikoneistus, 15 osp Konepajamittaus, 15 osp Moniakselinen valmistus, 15 osp Tarkkuuskoneistus, 15 osp Työstö kipinätyöstökoneella, 15 osp Työvälineiden valmistus ja kunnossapito, 15 osp CAD/CAM-suunnittelu ja -valmistus, 15 osp Kertamuottivalun perustyöt, 15 osp Tutkinnon osaa ei voi valita jos on valittu tutkinnon osa kertamuottivalukappaleen valmistus Kestomuottivalun perustyöt, 15 osp Tutkinnon osaa ei voi valita jos on valittu kestomuottivalukappaleen valmistus Muovimallin valmistus, 15 osp Valimoautomaation ohjaus, 15 osp Valumallinvalmistuksen perustyöt, 15 osp Tutkinnon osaa ei voi valita jos on valittu tutkinnon osa valumallinvalmistus Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp Yrityksessä toimiminen, 15 osp Huippuosaajana toimiminen, 15 osp Koneistus, 30 osp Levy- ja hitsaustyöt, 30 osp Koneenasennus, 30 osp Työvälinevalmistus, 30 osp Hienomekaaninen valmistus, 30 osp Sähkömekaaniset asennukset, 30 osp Automaatioasennus, 30 osp Kunnossapito, 30 osp CNC-työstökoneiden ja robottien kunnossapito, 30 osp 3 Tutkinnon muodostuminen
Valimotekniikan perustyöt, 15 osp Kertamuottivalukappaleen valmistus, 45 osp Kestomuottivalukappaleen valmistus, 45 osp Valumallinvalmistus, 45 osp Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta 15-45 osp Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnon osa ammatillisista perustutkinnoista, joiden tutkinnon perusteet Opetushallitus on määrännyt. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista. Kone- ja metallialan perustutkinnossa tällainen tutkinnon osa on 15 osaamispistettä. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää tutkinnon osa tai osia määritellyistä tutkinnoista niillä osaamispistemäärillä, mitkä niillä on alkuperäisessä tutkinnossa. Tutkinnot ja tutkinnon osan/osien enimmäismäärät ovat: Kaivosalan perustutkinto 45 osp, Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto 45 osp, Liiketalouden perustutkinto, asiakaspalvelun ja myynninosaamisala 45 osp, Metsäalan perustutkinto metsäkoneasennuksen osaamisala 45 osp, Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto 45 osp, Pintakäsittelyalan perustutkinto teollisen pintakäsittelyn osaamisala 45 osp, Prosessiteollisuuden perustutkinto 45 osp, Suunnitteluassistentin perustutkinto 45 osp, Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 45 osp, Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto 45 osp, Talotekniikan perustutkinto 45 osp, Autoalan perustutkinto autotekniikan tai autokorikorjauksen osaamisala 30 osp, Puualan perustutkinto 30 osp, Rakennusalan perustutkinto 30 osp, Veneenrakennuksen perustutkinto 30 osp Tutkinnon osa ammattitutkinnosta Tutkinnon muodostuminen 4 ammattitutkinnosta, erikoisammattitutkinnosta ja ammattikorkeakouluopinnoista ovat keskenään vaihtoehtoisia. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa alla määritellyistä ammattitutkinnoista. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää vain sellainen ammattitutkinnon osa, jonka ammattitaitovaatimukset ovat koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 30 osaamispistettä. Mahdollisia ammattitutkintoja ovat: Automaatioasentajan ammattitutkinto, elektroniikkaasentajan ammattitutkinto, hissiasentajan ammattitutkinto, hitsaajan ammattitutkinto. ilmastointiasentajan ammattitutkinto, kaivosalan ammattitutkinto, kaukolämpöasentajan ammattitutkinto, kengityssepän ammattitutkinto, kiinteistönpalvelujen ammattitutkinto, kivimiehen ammattitutkinto, koneenasentajan ammattitutkinto, koneistajan ammattitutkinto, korroosionestomaalarin ammattitutkinto, kunnossapidon ammattitutkinto, kylmäasentajan ammattitutkinto, laivanrakentajan ammattitutkinto, levytekniikan ammattitutkinto, lukkosepän ammattitutkinto, lämmityslaiteasentajan ammattitutkinto, maatalouskoneasentajan ammattitutkinto, markkinointiviestinnän ammattitutkinto, metallien jalostuksen ammattitutkinto, myynnin ammattitutkinto, pienkonemekaanikon ammattitutkinto, putkiasentajan ammattitutkinto, puusepänalan ammattitutkinto, rakennuspeltisepän ammattitutkinto, raskaskalustomekaanikon ammattitutkinto, rautatiekaluston kunnossapidon ammattitutkinto, seppäkisällin ammattitutkinto, suunnitteluassistentin ammattitutkinto, talonrakennusalan ammattitutkinto, teknisen eristäjän ammattitutkinto, teollisen pintakäsittelijän ammattitutkinto, teollisuusputkiasentajan ammattitutkinto, tieto- ja tietoliikennetekniikan ammattitutkinto, tuulivoima-asentajan ammattitutkinto, työvälinevalmistajan ammattitutkinto, ulkomaankaupan ammattitutkinto, valajan ammattitutkinto, valumallin valmistajan ammattitutkinto, veneenrakentajan ammattitutkinto ja yrittäjän ammattitutkinto. Jos ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteeseen tulee uusi tutkinto, jonka ammattitaitovaatimukset ovat verrattavissa johonkin edellä mainittuun ammattitutkintoon, sen tutkinnon osa voidaan sisällyttää osaksi kone- ja metallialan perustutkintoa. Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta
ammattitutkinnosta, erikoisammattitutkinnosta ja ammattikorkeakouluopinnoista ovat keskenään vaihtoehtoisia. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa alla määritellyistä erikoisammattitutkinnoista. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää vain sellainen erikoisammattitutkinnon osa, jonka ammattitaitovaatimukset ovat koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 30 osaamispistettä. Mahdollisia ammattitutkintoja ovat: Hitsaajamestarin erikoisammattitutkinto, koneenasentajamestarin erikoisammattitutkinto, koneistajamestarin erikoisammattitutkinto, kunnossapidon erikoisammattitutkinto, levytyömestarin erikoisammattitutkinto, tekniikan erikoisammattitutkinto, tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto, työvälinemestarin erikoisammattitutkinto, valajamestarin erikoisammattitutkinto, valumallimestarin erikoisammattitutkinto ja ympäristöalan erikoisammattitutkinto. Jos ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteeseen tulee uusi tutkinto, jonka ammattitaitovaatimukset ovat verrattavissa johonkin edellä mainittuun erikoisammattitutkintoon, sen tutkinnon osa voidaan sisällyttää osaksi kone- ja metallialan perustutkintoa. Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista ammattitutkinnosta, erikoisammattitutkinnosta ja ammattikorkeakouluopinnoista ovat keskenään vaihtoehtoisia. Koneja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää osa ammattikorkeakouluopinnoista joko 15 tai 30 osaamispisteen suuruisena. Ammattikorkeakouluopintojen osaamiskokonaisuuden tulee olla vähintään sellainen, että se vastaa kone- ja metallialan perustutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 15 osaamispistettä. Jos ammattikorkeakouluopintojen osaamiskokonaisuus vastaa kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 30 osaamispistettä suhteutettuna koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin, se voidaan sisällyttää kone- ja metallialan perustutkintoon 30 osaamispisteen suuruisena. Ammattikorkeakouluopinnoista ei edellytetä ammattiosaamisen näyttöä. Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia 5-15 osp Tämä voi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten ammattitaitovaatimusten ja opiskelijan ammattitaidon syventämistarpeiden mukaisia tutkinnon osia, joiden tulee vastata laajemmin paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin kuin pelkästään yhden yrityksen tarpeisiin. Nämä tutkinnon osat nimetään työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä (5-15 osp). Lisäksi määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/2014) liitteessä olevan arviointitaulukon mukaisesti. vapaasti valittavista tutkinnon osista 5-15 osp Kone- ja metallialan perustutkinnon ammatillisiin tutkinnon osiin voi sisällyttää tutkinnon osia (5 15 osp) vapaasti valittavista tutkinnon osista. Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisala 90 osp Pakollinen tutkinnon osa 30 osp Sähkömekaaniset asennukset, 30 osp, P Automaatioasentaja, pakollinen tutkinnon osa 30 osp Automaatioasennus, 30 osp, P Kunnossapitoasentaja, pakollinen tutkinnon osa 30 osp Valittava toinen seuraavista tutkinnon osista 5 Tutkinnon muodostuminen
Kunnossapito, 30 osp CNC-työstökoneiden ja robottien kunnossapito, 30 osp Valinnaiset tutkinnon osat 30 osp Automaatioverkkoasennukset, 15 osp Koneautomaation asennus, 15 osp Elektroniikan kokoonpanotyöt, 15 osp Hydrauliikka-asennukset, 15 osp Koneiden ja laitteiden korjaus, 30 osp Logiikkaohjauksien asennukset, 15 osp Mikromekaaninen valmistus, 15 osp Ohjausjärjestelmien asennus, 15 osp Pneumatiikka-asennukset, 15 osp Sähköasennus, 30 osp Putkilinjojen valmistus, 15 osp Hienomekaaninen CNC-koneistus, 15 osp Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus, 15 osp Asennushitsaus, 15 osp Hitsaus, 15 osp IW-hitsaus, 15 osp Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus, 15 osp Levy- ja teräsrakennetyöt, 15 osp Levytyökeskuksen käyttö, 15 osp Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus, 15 osp NC-tarkkuussärmäys, 15 osp Ohutlevytyöt, 15 osp Rakennusten teräsosien valmistus, 15 osp Rakennusten teräsrakenteiden asennus, 15 osp CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus, 15 osp CAD/CAM-3D-työstöratojen valmistus, 15 osp CNC-sorvaus, 15 osp CNC-jyrsintä, 15 osp Tutkinnon muodostuminen 6 Hionta, 15 osp FMS-järjestelmien käyttö, 15 osp Manuaalikoneistus, 15 osp Konepajamittaus, 15 osp Moniakselinen valmistus, 15 osp Tarkkuuskoneistus, 15 osp Työstö kipinätyöstökoneella, 15 osp
Työvälineiden valmistus ja kunnossapito, 15 osp CAD/CAM-suunnittelu ja -valmistus, 15 osp Kertamuottivalun perustyöt, 15 osp Tutkinnon osaa ei voi valita jos on valittu tutkinnon osa kertamuottivalukappaleen valmistus Kestomuottivalun perustyöt, 15 osp Tutkinnon osaa ei voi valita jos on valittu kestomuottivalukappaleen valmistus Muovimallin valmistus, 15 osp Valimoautomaation ohjaus, 15 osp Valumallinvalmistuksen perustyöt, 15 osp Tutkinnon osaa ei voi valita jos on valittu tutkinnon osa valumallinvalmistus Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp Yrityksessä toimiminen, 15 osp Huippuosaajana toimiminen, 15 osp Koneistus, 30 osp Levy- ja hitsaustyöt, 30 osp Koneenasennus, 30 osp Työvälinevalmistus, 30 osp Hienomekaaninen valmistus, 30 osp Sähkömekaaniset asennukset, 30 osp Automaatioasennus, 30 osp Kunnossapito, 30 osp CNC-työstökoneiden ja robottien kunnossapito, 30 osp Valimotekniikan perustyöt, 15 osp Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta 15-30 osp Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnon osa ammatillisista perustutkinnoista, joiden tutkinnon perusteet Opetushallitus on määrännyt. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista. Kone- ja metallialan perustutkinnossa tällainen tutkinnon osa on 15 osaamispistettä. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää tutkinnon osa tai osia määritellyistä tutkinnoista niillä osaamispistemäärillä, mitkä niillä on alkuperäisessä tutkinnossa. Tutkinnon osien enimmäismäärä on 30 osaaamispistettä. Mahdollisia tutkintoja ovat kaivosalan perustutkinto, kello- ja mikromekaniikan perustutkinto, liiketalouden perustutkinto asiakaspalvelun ja myynnin osaamisala, metsäalan perustutkinto metsäkoneasennuksen osaamisala, muovi- ja kumitekniikan perustutkinto, pintakäsittelyalan perustutkinto teollisen pintakäsittelyn osaamisala, prosessiteollisuuden perustutkinto, suunnitteluassistentin perustutkinto, sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto, tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto, talotekniikan perustutkinto, autoalan perustutkinto autotekniikan tai autokorikorjauksen osaamisala, puualan perustutkinto, rakennusalan perustutkinto ja veneenrakennuksen perustutkinto. Tutkinnon osa ammattitutkinnosta 7 Tutkinnon muodostuminen
ammattitutkinnosta, erikoisammattitutkinnosta ja ammattikorkeakouluopinnoista ovat keskenään vaihtoehtoisia. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa alla määritellyistä ammattitutkinnoista. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää vain sellainen ammattitutkinnon osa, jonka ammattitaitovaatimukset ovat koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 30 osaamispistettä. Mahdollisia ammattitutkintoja ovat: Automaatioasentajan ammattitutkinto, elektroniikkaasentajan ammattitutkinto, hissiasentajan ammattitutkinto, hitsaajan ammattitutkinto. ilmastointiasentajan ammattitutkinto, kaivosalan ammattitutkinto, kaukolämpöasentajan ammattitutkinto, kengityssepän ammattitutkinto, kiinteistönpalvelujen ammattitutkinto, kivimiehen ammattitutkinto, koneenasentajan ammattitutkinto, koneistajan ammattitutkinto, korroosionestomaalarin ammattitutkinto, kunnossapidon ammattitutkinto, kylmäasentajan ammattitutkinto, laivanrakentajan ammattitutkinto, levytekniikan ammattitutkinto, lukkosepän ammattitutkinto, lämmityslaiteasentajan ammattitutkinto, maatalouskoneasentajan ammattitutkinto, markkinointiviestinnän ammattitutkinto, metallien jalostuksen ammattitutkinto, myynnin ammattitutkinto, pienkonemekaanikon ammattitutkinto, putkiasentajan ammattitutkinto, puusepänalan ammattitutkinto, rakennuspeltisepän ammattitutkinto, raskaskalustomekaanikon ammattitutkinto, rautatiekaluston kunnossapidon ammattitutkinto, seppäkisällin ammattitutkinto, suunnitteluassistentin ammattitutkinto, talonrakennusalan ammattitutkinto, teknisen eristäjän ammattitutkinto, teollisen pintakäsittelijän ammattitutkinto, teollisuusputkiasentajan ammattitutkinto, tieto- ja tietoliikennetekniikan ammattitutkinto, tuulivoima-asentajan ammattitutkinto, työvälinevalmistajan ammattitutkinto, ulkomaankaupan ammattitutkinto, valajan ammattitutkinto, valumallin valmistajan ammattitutkinto, veneenrakentajan ammattitutkinto ja yrittäjän ammattitutkinto. Jos ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteeseen tulee uusi tutkinto, jonka ammattitaitovaatimukset ovat verrattavissa johonkin edellä mainittuun ammattitutkintoon, sen tutkinnon osa voidaan sisällyttää osaksi kone- ja metallialan perustutkintoa. Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta Tutkinnon muodostuminen 8 ammattitutkinnosta, erikoisammattitutkinnosta ja ammattikorkeakouluopinnoista ovat keskenään vaihtoehtoisia. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa alla määritellyistä erikoisammattitutkinnoista. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää vain sellainen erikoisammattitutkinnon osa, jonka ammattitaitovaatimukset ovat koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 30 osaamispistettä. Mahdollisia ammattitutkintoja ovat: Hitsaajamestarin erikoisammattitutkinto, koneenasentajamestarin erikoisammattitutkinto, koneistajamestarin erikoisammattitutkinto, kunnossapidon erikoisammattitutkinto, levytyömestarin erikoisammattitutkinto, tekniikan erikoisammattitutkinto, tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto, työvälinemestarin erikoisammattitutkinto, valajamestarin erikoisammattitutkinto, valumallimestarin erikoisammattitutkinto ja ympäristöalan erikoisammattitutkinto. Jos ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteeseen tulee uusi tutkinto, jonka ammattitaitovaatimukset ovat verrattavissa johonkin edellä mainittuun erikoisammattitutkintoon, sen tutkinnon osa voidaan sisällyttää osaksi kone- ja metallialan perustutkintoa. Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista ammattitutkinnosta, erikoisammattitutkinnosta ja ammattikorkeakouluopinnoista ovat keskenään vaihtoehtoisia. Koneja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää osa ammattikorkeakouluopinnoista joko 15 tai 30 osaamispisteen suuruisena. Ammattikorkeakouluopintojen osaamiskokonaisuuden tulee olla vähintään sellainen, että se vastaa kone- ja metallialan perustutkinnon ammattitaitovaatimuksiin
suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 15 osaamispistettä. Jos ammattikorkeakouluopintojen osaamiskokonaisuus vastaa kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 30 osaamispistettä suhteutettuna koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin, se voidaan sisällyttää kone- ja metallialan perustutkintoon 30 osaamispisteen suuruisena. Ammattikorkeakouluopinnoista ei edellytetä ammattiosaamisen näyttöä. Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia 5-15 osp Tämä voi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten ammattitaitovaatimusten ja opiskelijan ammattitaidon syventämistarpeiden mukaisia tutkinnon osia, joiden tulee vastata laajemmin paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin kuin pelkästään yhden yrityksen tarpeisiin. Nämä tutkinnon osat nimetään työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä (5-15 osp). Lisäksi määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/2014) liitteessä olevan arviointitaulukon mukaisesti. vapaasti valittavista tutkinnon osista 5-15 osp Kone- ja metallialan perustutkinnon ammatillisiin tutkinnon osiin voi sisällyttää tutkinnon osia (5 15 osp) vapaasti valittavista tutkinnon osista. Valimotekniikan osaamisala 90 osp Pakollinen tutkinnon osa 15 osp Valimotekniikan perustyöt, 15 osp, P Valaja, pakollinen tutkinnon osa 45 osp Valittava toinen seuraavista tutkinnon osista Kertamuottivalukappaleen valmistus, 45 osp Kestomuottivalukappaleen valmistus, 45 osp Valumallinvalmistaja, pakollinen tutkinnon osa 45 osp Kun tutkinto suoritetaan tutkintonimikkeellä valumallinvalmistaja, kaikille pakolliset tutkinnon osat voidaan korvata puualan perustutkinnon pakollisilla tutkinnon osilla (45 osp) Valumallinvalmistus, 45 osp, P Valinnaiset tutkinnon osat 30 osp Automaatioverkkoasennukset, 15 osp Koneautomaation asennus, 15 osp Elektroniikan kokoonpanotyöt, 15 osp Hydrauliikka-asennukset, 15 osp Koneiden ja laitteiden korjaus, 30 osp Logiikkaohjauksien asennukset, 15 osp Mikromekaaninen valmistus, 15 osp Ohjausjärjestelmien asennus, 15 osp Pneumatiikka-asennukset, 15 osp Sähköasennus, 30 osp Putkilinjojen valmistus, 15 osp Hienomekaaninen CNC-koneistus, 15 osp 9 Tutkinnon muodostuminen
Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus, 15 osp Asennushitsaus, 15 osp Hitsaus, 15 osp IW-hitsaus, 15 osp Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus, 15 osp Levy- ja teräsrakennetyöt, 15 osp Levytyökeskuksen käyttö, 15 osp Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus, 15 osp NC-tarkkuussärmäys, 15 osp Ohutlevytyöt, 15 osp Rakennusten teräsosien valmistus, 15 osp Rakennusten teräsrakenteiden asennus, 15 osp CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus, 15 osp CAD/CAM-3D-työstöratojen valmistus, 15 osp CNC-sorvaus, 15 osp CNC-jyrsintä, 15 osp Hionta, 15 osp FMS-järjestelmien käyttö, 15 osp Manuaalikoneistus, 15 osp Konepajamittaus, 15 osp Moniakselinen valmistus, 15 osp Tarkkuuskoneistus, 15 osp Työstö kipinätyöstökoneella, 15 osp Työvälineiden valmistus ja kunnossapito, 15 osp CAD/CAM-suunnittelu ja -valmistus, 15 osp Kertamuottivalun perustyöt, 15 osp Tutkinnon osaa ei voi valita jos on valittu tutkinnon osa kertamuottivalukappaleen valmistus Kestomuottivalun perustyöt, 15 osp Tutkinnon osaa ei voi valita jos on valittu kestomuottivalukappaleen valmistus Muovimallin valmistus, 15 osp Tutkinnon muodostuminen 10 Valimoautomaation ohjaus, 15 osp Valumallinvalmistuksen perustyöt, 15 osp Tutkinnon osaa ei voi valita jos on valittu tutkinnon osa valumallinvalmistus Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp Yrityksessä toimiminen, 15 osp Huippuosaajana toimiminen, 15 osp
Koneistus, 30 osp Levy- ja hitsaustyöt, 30 osp Koneenasennus, 30 osp Työvälinevalmistus, 30 osp Hienomekaaninen valmistus, 30 osp Sähkömekaaniset asennukset, 30 osp Automaatioasennus, 30 osp Kunnossapito, 30 osp CNC-työstökoneiden ja robottien kunnossapito, 30 osp Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta 15-30 osp Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnon osa ammatillisista perustutkinnoista, joiden tutkinnon perusteet Opetushallitus on määrännyt. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista. Kone- ja metallialan perustutkinnossa tällainen tutkinnon osa on 15 osaamispistettä. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää tutkinnon osa tai osia määritellyistä tutkinnoista niillä osaamispistemäärillä, mitkä niillä on alkuperäisessä tutkinnossa. Tutkinnon osien enimmäismäärä on 30 osaaamispistettä. Mahdollisia tutkintoja ovat kaivosalan perustutkinto, kello- ja mikromekaniikan perustutkinto, liiketalouden perustutkinto asiakaspalvelun ja myynnin osaamisala, metsäalan perustutkinto metsäkoneasennuksen osaamisala, muovi- ja kumitekniikan perustutkinto, pintakäsittelyalan perustutkinto teollisen pintakäsittelyn osaamisala, prosessiteollisuuden perustutkinto, suunnitteluassistentin perustutkinto, sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto, tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto, talotekniikan perustutkinto, autoalan perustutkinto autotekniikan tai autokorikorjauksen osaamisala, puualan perustutkinto, rakennusalan perustutkinto ja veneenrakennuksen perustutkinto. Tutkinnon osa ammattitutkinnosta ammattitutkinnosta, erikoisammattitutkinnosta ja ammattikorkeakouluopinnoista ovat keskenään vaihtoehtoisia. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa alla määritellyistä ammattitutkinnoista. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää vain sellainen ammattitutkinnon osa, jonka ammattitaitovaatimukset ovat koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 30 osaamispistettä. Mahdollisia ammattitutkintoja ovat: Automaatioasentajan ammattitutkinto, elektroniikkaasentajan ammattitutkinto, hissiasentajan ammattitutkinto, hitsaajan ammattitutkinto. ilmastointiasentajan ammattitutkinto, kaivosalan ammattitutkinto, kaukolämpöasentajan ammattitutkinto, kengityssepän ammattitutkinto, kiinteistönpalvelujen ammattitutkinto, kivimiehen ammattitutkinto, koneenasentajan ammattitutkinto, koneistajan ammattitutkinto, korroosionestomaalarin ammattitutkinto, kunnossapidon ammattitutkinto, kylmäasentajan ammattitutkinto, laivanrakentajan ammattitutkinto, levytekniikan ammattitutkinto, lukkosepän ammattitutkinto, lämmityslaiteasentajan ammattitutkinto, maatalouskoneasentajan ammattitutkinto, markkinointiviestinnän ammattitutkinto, metallien jalostuksen ammattitutkinto, myynnin ammattitutkinto, pienkonemekaanikon ammattitutkinto, putkiasentajan ammattitutkinto, puusepänalan ammattitutkinto, rakennuspeltisepän ammattitutkinto, raskaskalustomekaanikon ammattitutkinto, rautatiekaluston kunnossapidon ammattitutkinto, seppäkisällin ammattitutkinto, suunnitteluassistentin ammattitutkinto, talonrakennusalan ammattitutkinto, teknisen eristäjän ammattitutkinto, teollisen pintakäsittelijän ammattitutkinto, teollisuusputkiasentajan ammattitutkinto, tieto- ja tietoliikennetekniikan ammattitutkinto, tuulivoima-asentajan ammattitutkinto, työvälinevalmistajan ammattitutkinto, ulkomaankaupan ammattitutkinto, valajan ammattitutkinto, 11 Tutkinnon muodostuminen
valumallin valmistajan ammattitutkinto, veneenrakentajan ammattitutkinto ja yrittäjän ammattitutkinto. Jos ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteeseen tulee uusi tutkinto, jonka ammattitaitovaatimukset ovat verrattavissa johonkin edellä mainittuun ammattitutkintoon, sen tutkinnon osa voidaan sisällyttää osaksi kone- ja metallialan perustutkintoa. Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta ammattitutkinnosta, erikoisammattitutkinnosta ja ammattikorkeakouluopinnoista ovat keskenään vaihtoehtoisia. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa alla määritellyistä erikoisammattitutkinnoista. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää vain sellainen erikoisammattitutkinnon osa, jonka ammattitaitovaatimukset ovat koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 30 osaamispistettä. Mahdollisia ammattitutkintoja ovat: Hitsaajamestarin erikoisammattitutkinto, koneenasentajamestarin erikoisammattitutkinto, koneistajamestarin erikoisammattitutkinto, kunnossapidon erikoisammattitutkinto, levytyömestarin erikoisammattitutkinto, tekniikan erikoisammattitutkinto, tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto, työvälinemestarin erikoisammattitutkinto, valajamestarin erikoisammattitutkinto, valumallimestarin erikoisammattitutkinto ja ympäristöalan erikoisammattitutkinto. Jos ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteeseen tulee uusi tutkinto, jonka ammattitaitovaatimukset ovat verrattavissa johonkin edellä mainittuun erikoisammattitutkintoon, sen tutkinnon osa voidaan sisällyttää osaksi kone- ja metallialan perustutkintoa. Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista ammattitutkinnosta, erikoisammattitutkinnosta ja ammattikorkeakouluopinnoista ovat keskenään vaihtoehtoisia. Koneja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää osa ammattikorkeakouluopinnoista joko 15 tai 30 osaamispisteen suuruisena. Ammattikorkeakouluopintojen osaamiskokonaisuuden tulee olla vähintään sellainen, että se vastaa kone- ja metallialan perustutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 15 osaamispistettä. Jos ammattikorkeakouluopintojen osaamiskokonaisuus vastaa kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 30 osaamispistettä suhteutettuna koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin, se voidaan sisällyttää kone- ja metallialan perustutkintoon 30 osaamispisteen suuruisena. Ammattikorkeakouluopinnoista ei edellytetä ammattiosaamisen näyttöä. Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia 5-15 osp Tutkinnon muodostuminen 12 Tämä voi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten ammattitaitovaatimusten ja opiskelijan ammattitaidon syventämistarpeiden mukaisia tutkinnon osia, joiden tulee vastata laajemmin paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin kuin pelkästään yhden yrityksen tarpeisiin. Nämä tutkinnon osat nimetään työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä (5-15 osp). Lisäksi määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/2014) liitteessä olevan arviointitaulukon mukaisesti. vapaasti valittavista tutkinnon osista 5-15 osp Kone- ja metallialan perustutkinnon ammatillisiin tutkinnon osiin voi sisällyttää tutkinnon osia (5 15 osp) vapaasti valittavista tutkinnon osista. YHTEISET TUTKINNON OSAT 35 OSP Tutkinnon perusteissa määrättyjen osa-alueiden valinnaisten osaamistavoitteiden lisäksi tai niiden sijaan koulutuksen järjestäjä voi päättää erilaajuisia muita valinnaisia
osaamistavoitteita. Koulutuksen järjestäjän itse päättämille valinnaisille osaamistavoitteille määritellään osaamisen arviointi ja laajuus osaamispisteinä. Tutkinnon osien valinnaiset osaamistavoitteet voivat olla myös opiskelijan aikaisemmin hankkimaa osaamista, joka tukee kyseisen tutkinnon osan ja sen osa-alueiden osaamistavoitteita. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp, P Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp, P Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp, P Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp, P VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 10 OSP Vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 osp) tukevat tutkinnon ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita ja ne voivat koostua yhdestä tai useammasta tutkinnon osasta. voivat olla seuraavia: Ammatillisia tutkinnon osia 10 osp Tämä voi sisältää ammatillisia tutkinnon osia oman tai jonkin muun koulutusalan ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista tai erikoisammattitutkinnoista. Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia 10 osp Tämä voi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten ammattitaitovaatimusten ja opiskelijan ammattitaidon syventämistarpeiden mukaisia tutkinnon osia, joiden tulee vastata laajemmin paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin kuin pelkästään yhden yrityksen tarpeisiin. Nämä tutkinnon osat nimetään työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/2014) liitteessä olevan arviointitaulukon mukaisesti. Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja 10 osp Tämä voi sisältää ammatillisen perustutkinnon yhteisiä tutkinnon osia tai niiden osa-alueita tai lukio-opintoja, jotka toteutetaan lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja 10 osp Tämä voi sisältää jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia tutkinnon osia. Nämä tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi voidaan määritellä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat. Osaaminen voidaan koulutuksen järjestäjän päätöksellä arvioida asteikolla hyväksytty/hylätty. Mikäli käytetään arviointiasteikkoa T1-K3, määrittelyssä voidaan hyödyntää Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/2014) liitteessä olevaa arviointitaulukkoa. Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkin-non osia 10 osp Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvat yksilölliset tutkinnon osat voivat olla oman tai muiden alojen työssä, itsenäisessä ammatin harjoittamisessa tai yrittämisessä hankittua osaamista. Nämä tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi voidaan määritellä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat. Osaaminen voidaan koulutuksen järjestäjän päätöksellä arvioida asteikolla hyväksytty/hylätty. Mikäli käytetään arviointiasteikkoa T1-K3, määrittelyssä voidaan hyödyntää Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/2014) liitteessä olevaa arviointitaulukkoa. 13 Tutkinnon muodostuminen
TUTKINTOA YKSILÖLLISESTI LAAJENTAVAT TUTKINNON OSAT Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Ne voivat olla ammatillisia tutkinnon osia tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia. Tutkinnon muodostuminen 14
2. 2.1. Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus, 15 osp Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa hitsata alumiinia ja ruostumatonta terästä työpiirustusten ja hitsausohjeiden mukaan tehtävässä tuotevalmistuksessa. Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea hitsausohjetta (WPS) hitsata ruostumattomia teräksiä ja alumiinia TIG- ja MIG/MAG-hitsausprosesseilla TIG/MIG hitsausvirtalähteen toimintaperiaatteen tärkeimmät perusaineen hitsattavuutta rajoittavat tekijät ja erityistoimet hitsauksen suorittamiseksi, kuten hitsauksen korotetussa työlämpötilassa ja rajoitetun lämmön tuonnin työympäristön ja materiaalinkäsittelyn erityisvaatimukset käsitellä alumiinia ja ruostumatonta terästä olevia levyaihioita ruostumattomien terästen materiaaliopillisia perusteita yleisimmin käytetyt ruostumattomat teräkset ja niiden merkinnät ja kauppanimikkeitä perustiedot ruostumattomien terästen hitsauslisäaineista ruostumattomien terästen hitsattavuuden, hitsausliitokset ja muodonmuutokset ruostumattomien ja haponkestävien terästen hitsauksen erityispiirteet hitsien jälkikäsittelyn peittaamalla, harjaamalla ja hiomalla teroittaa volframielektrodeja alumiinin hitsauksen erityispiirteet, hitsattavuuden ja hitsauksen suoritustekniikat yleisimmin käytetyt alumiinilaadut ja niiden seosainemerkinnät perustiedot alumiinin hitsauslisäaineista alumiinituotteiden ja hitsien jälkikäsittelyn ja oikaisun tehdä kaarijuotoksia (hitsausjuotto, MIG-hitsauslaitteisto) hitsata valitsemallaan prosessilla standardien SFS-EN 287-1 tai SFS-EN ISO 9606-2 mukaisen levyhitsauskokeen FW tai BW asennoissa PA, PB, PF, hitsiluokka C. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa hitsaamalla ammattitaitovaatimuksissa määritellyt hitsauskokeet ja tekemällä jonkin alumiinisen tai ruostumattomasta teräksestä olevan rakennekokonaisuuden hitsaukset työpiirustuksen mukaan. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/ työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. 15
Arviointi 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Työn kokonaisuuden hallinta Kiitettävä K3 tekee tuotekokonaisuuden hitsaustyöt itsenäisesti työpiirustusten mukaan Hyvä H2 tarvitsee jonkin verran ohjausta hitsausjärjestyksessä ja joissain yksityiskohdissa Tyydyttävä T1 osaa lukea työpiirustuksista hitsaustyövaiheet, mutta tarvitsee ohjausta hitsausjärjestykseen Aloitekyky ja yrittäjyys Kiitettävä K3 työskentelee oma-aloitteisesti ja joutuisasti. Hyvä H2 pyrkii työskentelemään joutuisasti. Tyydyttävä T1 kysyy tarvittaessa neuvoa. 2. TYÖMENETELMIEN, #VÄLINEIDEN JA MATERIAALIN HALLINTA Hitsaus Kiitettävä K3 pitää hitsausvirran hallinnassa hitsaa silmämääräisesti arvioitavan levyhitsauskokeen FW tai BW asennoissa PA, PB ja PF, hitsiluokka C tietää tyhjäkäyntijännitteen (OVC), AC, DC ja suurtaajuuden käyttömahdollisuudet osaa teroittaa volframielektrodeja Hyvä H2 osaa vaikuttaa hitsin laatuun hitsausparametrien säädöllä hitsaa silmämääräisesti arvioitavan levyhitsauskokeen FW tai BW asennoissa PA ja PB, hitsiluokka C osaa välttää hitsausvirheitä osaa suorittaa kaarijuotoksia (hitsausjuotto Mig-hitsauslaitteisto) Tyydyttävä T1 osaa hitsata hitsausohjeen (WPS) mukaan, lukea hitsauksen yksityiskohdat piirustuksista ja tulkita hitsausmerkit hitsaa silmämääräisesti arvioitavan levyhitsauskokeen FW tai BW asennossa PA, hitsiluokka C tuntee TIG- ja MIG-hitsausvirtalähteen rakenteen ja toimintaperiaatteen Hitsien viimeistely ja jälkikäsittely Kiitettävä K3 osaa jälkikäsitellä hitsausliitokset itsenäisesti tekee peittauksen siististi Hyvä H2 hioo terävät särmät tekee peittauksen vaadittavaan tasoon Tyydyttävä T1 poistaa hitsausroiskeet osaa hitsien peittauksen suoritusteknisesti 16
Hitsauslisäaineiden käsittely Kiitettävä K3 Hyvä H2 osaa valita MIG- ja TIG-hitsaukseen WPS:n mukaiset hitsauslisäaineet tietylle hitsaustyölle Tyydyttävä T1 osaa hitsauslisäaineiden säilytyksen ja tarvittaessa kuivauksen Materiaalien käsittely Kiitettävä K3 osaa suorittaa itsenäisesti tarvittavat työkappaleen suojaukset tuotteen pinnan laatua vaarantavissa työtilanteissa Hyvä H2 tietää materiaaleja suojaavien suojakalvojen merkityksen tuotteen pinnanlaatuun, osaa säilyttää ne ehyinä materiaalin käsittelyn ajan ja poistaa hitsausalueelta Tyydyttävä T1 osaa ottaa työssään huomioon ruostumattomien teräs- ja alumiinilevyjen kanssa kosketukseen tulevien työtasojen, pyöristystelojen, levynpidättimien yms. puhtauden ja kunnon merkityksen tuotteen pinnan laatuun osaa käyttää levyjen ja työkappaleiden nostoissa ja siirroissa ruostumattomien teräslevyjen ja alumiinilevyjen pintaa vahingoittamattomia välineitä Mittaaminen Kiitettävä K3 tekee mittaukset huolellisesti ja tarkasti sekä arvioi mittaustuloksen oikeellisuutta ja vaikutusta hitsin lujuuteen. Hyvä H2 osaa mitata ja ottaa hitsatessa huomioon monipalkohitsauksen osahitsien ja valmiin hitsaussauman poikkileikkausten mitat hitsausohjeiden mukaan. Tyydyttävä T1 ymmärtää ja osaa mitata tulkilla hitsien a- ja z-mitan ja päittäisliitoksessa kuvun korkeuden. 3. TYÖN PERUSTANA OLEVAN TIEDON HALLINTA Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Kiitettävä K3 selvittää piirustusten ja kaavioiden avulla laitteen toiminnan Hyvä H2 tuntee ohjauslaitteiden ohjauksien esitystavat Tyydyttävä T1 tuntee keskeisimmät piirrosmerkit Materiaalit Kiitettävä K3 tunnistaa perusainemateriaalit asiakirjan ISO/TR 15608 mukaan Hyvä H2 tietää eri ruostumattomat teräslajit ja niiden ominaisuudet: austeniittinen, ferriittinen, martensiittinen, duplex (austeniittisferriittinen) tuntee teoreettiset perusteet alumiinista ja alumiiniseoksista Tyydyttävä T1 ymmärtää materiaalien jaon: seostamattomat teräkset, seostetut teräkset, ruostumattomat teräkset ja haponkestävät teräkset omaa perustiedot MIG-hitsauksen hitsauslisäaineista 17
Hitsauksen teoreettiset perusteet Kiitettävä K3 tuntee lämmöntuonnin ja välipalkolämpötilan hallinnan tärkeyden tietää, miten seostuminen hallitaan Hyvä H2 tietää seosterästen, ruostumattomien terästen ja alumiinien tyypillisten hitsausongelmien teoreettiset perusteet tuntee lämmöntuonnin vaikutuksen perusaineen ominaisuuksiin Tyydyttävä T1 tietää seosterästen, ruostumattomien terästen ja alumiinien tyypilliset hitsausvirheet ymmärtää ruostumattoman teräksen hitsauksen erot verrattuna seostamattoman teräksen ja alumiiniseosten hitsaukseen Laadunhallinta Kiitettävä K3 osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti Hyvä H2 tunnistaa laatuvaatimukset Tyydyttävä T1 tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa Matematiikan ja luonnontieteiden taidot Kiitettävä K3 tietää eri jälkikäsittelymenetelmien tehokkuuden korroosiota vastaan tuntee hitsauslisäaineiden ja juurikaasun perusteet. Hyvä H2 tietää ruostumattomien terästen eri korroosiotyypit osaa kertoa hitsaustapahtuman vaikutuksesta ruostumattomaan teräkseen. Tyydyttävä T1 tietää, mihin perustuu ruostumattomien terästen korroosiokestävyys tietää työturvallisuusnäkökohdat, jotka liittyvät ruostumattoman teräksen hitsaukseen. 4. ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Kiitettävä K3 työskentelee ergonomisesti oikein Hyvä H2 huolehtii työpaikan työsuojelusta Tyydyttävä T1 noudattaa työturvallisuusohjeita tietää alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsauksen terveyshaitat ja huolehtii henkilökohtaisesta suojautumisesta Oppiminen ja ongelmanratkaisu Kiitettävä K3 ratkaisee työhön liittyvät ongelmat itsenäisesti Hyvä H2 etsii tietoa ja ratkaisee ongelmia avustettuna Tyydyttävä T1 tarvitsee ohjausta ja esimerkkejä 18
Vuorovaikutus ja yhteistyö Kiitettävä K3 toimii aktiivisena työparina tai ryhmän jäsenenä Hyvä H2 toimii vuorovaikutteisesti Tyydyttävä T1 ottaa huomioon toiset työntekijät Ammattietiikka Kiitettävä K3 työskentelee huolellisesti ja tarkasti. Hyvä H2 työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineistä ja koneiden käyttökuntoisuudesta. Tyydyttävä T1 käyttää työvälineitä niin, että levypinnat eivät vahingoitu. 2.2. Asennuksen ja automaation perustyöt, 15 osp Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa kokoonpanopiirustusten ja kytkentäkaavioiden avulla asentaa koneenosia ja komponentteja sekä pienimuotoisia toimintajärjestelmiä ja moottorien ja toimilaitteiden kytkentöjä. Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea asennus- ja kokoonpanopiirustuksia lukea sähköisiä, pneumaattisia ja hydraulisia kytkentäkaavioita lukea työohjeita sekä käyttö- huolto- kokoonpano-ohjeita koneiden ja toimilaitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita ja koneenelimiä käyttää käsityövälineitä turvallisesti ja huolehtii niiden kunnosta tehdä laiteasennusmittauksia rulla- ja työntömitalla ja osaa käyttää konevesivaakaa selvittää tavallisimmat kierteet mittaamalla ja taulukoiden avulla sekä osaa tehdä kierteitä manuaalisesti tehdä vierintälaakerien asennuksia ja ketju- ja hihna-asennuksia sekä osaa asentaa tiivisteitä pneumatiikan ja hydrauliikan peruskomponentit, niiden toiminnan, ohjaustavat ja piirrosmerkit sekä tietää hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien toimintaperiaatteet paineilman tuottamisen perusasiat, kuten suodattamisen, kuivaamisen ja paineen säädön valita komponentit ja rakentaa yksinkertaisen jotain toimintoa mallintavan pneumaattisen järjestelmän sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset ja fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin lain ja perusasiat tasa- ja vaihtovirrasta yleistä sähköturvallisuutta koskevien määräysten koneita ja laitteita ja niiden sähköasennuksia koskevat perusasiat tiedollisesti ja taidollisesti perusasiat sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 määrittämästä sähkötyöturvallisuuskoulutuksesta perusasiat sähköjärjestelmistä ja instrumentoinnista suorittaa sähkötekniikan perusmittauksia yleismittarilla varmistaa työkohteen jännitteettömyyden ja suojamaadoituksen tehdä yksinkertaisia sähkömekaanisia ohjauksia kaavioiden perusteella tiedollisesti ja taidollisesti EA1:tä vastaavan ensiavun annon laatujärjestelmien mukaisen toiminnan ja laadunvalvonnan periaatteet asennuksessa. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin kuuluvia työtehtäviä 19