Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 14 26.02.2015 Ympäristölupapäätös / Lajiteltujen ja puhtaiden massojen hyödyntäminen kiinteistöllä / Jarkko Raivonen 80/11.02.00/2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 26.02.2015 14 Ympäristöpäällikkö Marjut Taipaleenmäki 11.2.2015: Asia Ympäristölupapäätös Jarkko Raivosen ympäristönsuojelulain 35 :n mu kaises ta ympäristölupahakemuksesta. Hakemus koskee kiinteistölle läjitetyn tii li- sekä betonijätteen, kiviaineksen ja pilaantumattoman maa-aineksen hyö dyn tä mis tä maarakentamisessa samalla kiinteistöllä. Lupaa haetaan työn lop puun suorittamiseksi 30.10.2016 saakka. Luvanhakija Jarkko Raivonen Rymättyläntie 317 21100 Naantali Toiminta ja sijainti Toimintaa harjoitetaan Naantalin Luonnonmaalla kiinteistöllä Lam men ranta RN:o 529-422-1-28, osoitteessa Rymättyläntie 317, Naantali. Kiinteistön omis taa Jarkko Raivonen. Luvan hakemisen perusteet Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28 2 momentin kohta 5 (jätteen laitostai ammattimainen käsittely) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on hallintopakkopäätöksellään 28.5.2013 määrännyt Raivosen laittamaan vireil le ympäristölupahakemuksen 30.11.2013 mennessä koskien niitä maa-ainek sia, jotka voidaan mahdollisesti pysyttää kiinteistöllä. Lupaviranomaisen toimivalta Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 7 kohta 13 c (jätteen ammattimainen tai laitosmainen hyödyntäminen tai loppukäsittely, jossa hyödynnetään tai lop pu kä si tel lään jätettä alle 10 000 tonnia vuodessa). Toimivaltainen vi ran-
omai nen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Hakemuksen vireilletulo Ympäristölupahakemus on ensimmäisen kerran tullut vireille Naantalin kaupun gin kaavoitus- ja ym pä ris tö lau ta kun nas sa 28.1.2014. Lupahakemus on jätetty uudelleen täydennettynä 25.4.2014. Lupahakemusta on edelleen täyden net ty 2.7.2014 se kä 5.1.2015 toimitetuilla asiakirjoilla. Toimintaa koskevat selvitykset ja aiemmat käsittelyt Toimintaa koskevat aiemmat selvitykset ja päätökset Kiinteistölle Lammenranta on luvatta läjitetty maa- ja kiviaineksia sekä seka lai sia ra ken nus- ja purkujätteitä. Osa jätteistä on kuljetettu pois alueelta jät tei tä alu eel le tuoneen yrittäjän toimesta. Alueen kunnostamiseksi on laadittu maaperän kunnostuksen yleis suun ni telma: FCG Finnish Consulting Group Oy, 23.11.2011, Maaperän kun nos tuksen yleissuunnitelma, kiinteistön Lammenranta RN:o 529-422-1-28 jä te täyttö. Varsinais-Suomen ELY-keskus on 9.5.2011 kehottanut Raivosta ryhtymään toi men pi tei siin kiinteistön Lammenranta RN:o 1:28 kunnostamiseksi laa ditun kunnostuksen yleissuunnitelman mukaan ja noudattamaan ELY-kes kuksen kehotuksessaan antamia ohjeita. Varsinais-Suomen ELY-keskus on 28.5.2013 antanut hal lin to pak ko pää töksen (VA RE LY/867/07.00/2010), jossa Raivonen on määrätty kunnostamaan Lam men ran ta -kiinteistö laaditun kunnostuksen yleissuunnitelman mukaan pää tök ses sä määrätyn kunnostuksen vaiheittaisuuden ja aikataulun mu kaises ti. Pää vel voit tei ta on tehostettu uhkasakolla. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään 24.6.2014 (14/0386/5132) hy län nyt Raivosen Varsinais-Suomen ELY-keskuksen 28.5.2013 antamasta pää tökses tä tekemän valituksen. Hallinto-oikeus on antanut kiinteistön kun nos tami sel le määräykset siten, että alue on hallinto-oikeuden päätöksessä ase tettu jen määräaikojen kuluessa vaiheittaisesti kunnostettu ja että alue on ko konai suu des saan kun nos tet tu ja maisemoitu 31.7.2015 mennessä. Luvat ja yksittäiset määräykset sekä muut hyväksynnät kiinteistöllä Naantalin kaupunginhallitus on 6.5.2013 226 myöntänyt Raivoselle maa-ai nes lain mukaisen luvan maa-ainesten (multa) ottamiseen kiinteistöllä Lam men ran ta RN:o 529-422-1-28 (muutos 15.8.2013 96). Naantalin kaupungin kaavoitus- ja ympäristölautakunta on 28.2.2013 33
an ta nut ympäristönsuojelulain 85 :n nojalla yksittäisiä määräyksiä, jotka kos ke vat mullan varastointia ja käsittelyä kiinteistöllä Lammenranta RN:o 529-422-1-28 (muutos 13.3.2014 28). Naantalin kaupungin rakennustarkastaja on 17.12.2014 687 myöntänyt toimen pi de lu van mm. maamassojen varastointiin ja käsittelyyn kiinteistön alueel la. Alueen kaavoitustilanne Alue on Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistuksessa (voi maan 31.8.2012) varattu pääosin maa-ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) ja osin työpaikka-alueeksi (TP), joka on tarkoitettu ase ma kaa voi tet tavak si. Toiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristö Kiinteistö Lammenranta sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla ha ja-asu tus alueel la. Kiinteistön pinta-ala on 10,92 hehtaaria. Kiinteistöllä on asuin ra kennus pihapiireineen ja varastohalli. Kiinteistön keskiosan halki on osoitettu paik ka rasitetielle. Kiinteistön luoteisosa on kallioinen, kaakkoisosa on entis tä peltoa ja pohjoisosassa sijaitsee frisbeegolf-rata. Kiinteistön pelloilta otet tua multaa käsitellään kiinteistön eteläosan mullan käsittelyalueella, jo ka rajautuu Rymättyläntiehen. Kiinteistön pohjoisosassa on jätetäyttö, jonka paksuus vaihtelee kym me nis tä senttimetreistä muutamaan metriin. Täyttö on sekalaista rakennusjätettä, tiili- ja betonimurskaa sekä kiveä, louhosta ja sekalaista maa-ainesta. Kiinteistö rajautuu pohjoisessa ja koillisessa suurelta osin aukkohakattuun met sään, lännessä metsäisiin asuinkiinteistöihin ja etelässä Ry mät ty län tiehen. Kiinteistöllä sijaitseva toinen varastohalli ympäristöineen on vuonna 2010 ero tet tu omak si kiinteistökseen (RN:o 529-422-1-31). Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 120 metrin etäisyydellä lä jit tämis toi min nas ta. Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Pohjavettä esiintyy alueel la syvällä savikerrosten alla ja kallioperän rakosysteemeissä. Kiin teis töl lä on käytössä porakaivo, joka on noin 55-60 metriä syvä. Orsi- ja poh ja ve den yleisen virtaussuunnan arvioidaan olevan kaakkoon. Kiinteistön luoteiskärjessä, pohjoisreunassa ja keskiosissa on pintavettä kaive tuil la alueilla lampina. Pohjoisesta lammesta vesiä johdetaan pois put kel la kaakkoisosan pellon läpi valtaojaan. Kaakkoisosan pelto on salaojitettu.
Kiin teis tön kaakkoisosasta Rymättyläntien varrelta johtaa valtaoja koil liseen. Hakemuksen mukainen toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Jätetäyttöalue kunnostetaan esitetyn maaperän kunnostuksen yleis suun ni telman (FSG 23.2.2011) mukaisesti siten, että kunnostettavaa kohdetta voidaan kun nos tuk sen jälkeen käyttää ilman, että tapahtuneesta lä ji tys toi minnas ta ai heu tuu terveys- tai ympäristöhaittaa tai nykyisellä käytöllä maan käytön rajoituksia kiin teis töl lä. Jätealueen kunnostus toteutetaan ELY-keskuksen hal lin to pak ko pää tök sessään 28.5.2013 antamin mää räyk sin. Massat kaivetaan kaivinkoneella ja esikä si tel lään seulomalla se kä lajittelemalla. Kaivettavan täyttömassan joukossa olevat rakennus- ja muut jätteet, (mm. puu, metallit, muovit) tiili- ja betonimurskejäte sekä maa-aines ja louhe erotel laan toisistaan. Eri jätejakeet (mm. puu, metallit ja muovit) toimitetaan asian mu kai set luvat omaavalle kä sit te ly lai tok sel le. Lajitellut massat (tiili- ja betonimurske, maa-aines ja louhe) aumataan alueel la. Aumatuista maamassoista otetaan näytteet maa-ai nek sen pi laan tu neisuu den tarkistamiseksi. Tiili- ja betonimurske tutkitaan mahdollisten haitta-ai nei den osalta. Maa-ainesnäytteiden analyysitulosten perusteella määritetään massojen sijoi tus paik ka. Haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvot alittava maa-aines on pi laan tu ma ton ta ja voidaan hyödyntää kiinteistöllä. Myös hait ta-ai ne pi toisuu del taan alemman ohjearvon alittava maa-ainekset voidaan hyödyntää kiin teis töl lä. Lisäksi kiviaines ja louhe se kä tiili- ja betonimurskeet voidaan hyö dyn tää kohteessa. Pilaantuneet maamassat kuljetetaan pois alueelta asian mu kai sen luvan omaavalle vastaanottajalle käsiteltäväksi tai lop pu sijoi tet ta vak si. Kohteessa hyödynnettäviä massoja esitetään käytettäviksi ensisijaisesti täyttöi hin kiinteistön alueella. Hyödynnettävän kivi- ja maa-ai nek sen sekä tii lija betonimurskeen kokonaismäärä on yhteensä noin 18 000 m 3. Vuo des sa kä si tel lään massoja enintään 10 000 tonnia. Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja ympäristöhaittojen tor ju minen Hakemuksen mukaan alueen kunnostus vastaa normaalia maa ra ken nus työ tä, josta kunnostussuunnitelman ja viranomaismääräysten mukaisesti to teu tet tuna ei aiheudu ym pä ris töl le erityistä haittaa eikä estä kiinteistön käyttöä kun-
nos tuk sen aikana. Kunnostuksessa käytettävistä koneista sekä massoja pois vievän kul je tus kalus ton liikkumisesta kiinteistöllä voi aiheutua melua. Meluisimmat työ vaiheet ajoitetaan siten, että naapurustolle aiheutuu mahdollisimman vähän häiriöi tä. Mullan käsittelyn ja seulonnan aiheuttamasta melusta on tehty melumittaus 3.6.2014. Hakija katsoo, että mullan käsittelyn melu on verrattavissa ha kemuk sen mukaisen toiminnan aiheuttamaan meluun. Melumittausten mu kaan mullan seulonnan aiheuttama ekvivalenttinen ää ni ta so päiväaikaan oli 51-52 db (A). Rymättyläntien liikenteen aiheuttama taus ta me lun äänitaso oli voimakasta. Hakija on lähinaapurinsa kans sa sopinut, et tä hän rakentaa kiinteis tön RN:o 529-405-1-80 rajalle (so pi mus 27.2.2014) meluvallin, jolla torju taan mullan käsittelystä aiheutuvan melun kan tau tu mis ta naa pu ri kiin teistöl le. Massojen esikäsittelystä sekä kuljetuksista voi aiheutua pölyämistä. Tar vittaes sa pölyämistä estetään kastelulla. Myös aumojen kattamiseen pö lyä misen ja mahdollisten haitta-aineiden leviämisen estämiseksi varaudutaan. Kunnostuksen aikana voi kaivantoihin kerääntyä vettä. Kaivannot pidetään tar vit taes sa työn aikana kuivana pumppaamalla vesi pois kaivannoista. Pohja ve teen kunnostuksella ei arvioida olevan vai ku tuk sia. Jätteet ja niiden käsittely Kaivettavat massat esikäsitellään lajittelemalla ennen niiden pois kul je tus ta ja sijoittamista alueelle. Kai vet ta van täyttömaan joukossa voi olla ra ken nusjät tei tä yms. jätteitä (mm. puuta, metalleja, muoveja). Lajitellut jät teet toimi te taan asian mu kai set luvat omaavaan käsittelylaitokseen tai jä te ase mal le, jon ka luvassa on hy väk syt ty vastaavan jätteen vastaanotto. Tarkkailutoimenpiteet Työtä alueella ohjaa ympäristötekninen kenttävalvoja, joka on nimetty työtä var ten. Valvontaa tehdään ennakkotutkimuksien, kunnostussuunnitelman se kä ELY-keskuksen ja Naantalin ympäristönsuojeluviranomaisen antamien mää räys ten ja ohjeiden mukaisesti. Valvoja ei ole kohteessa jatkuvasti paikal la. Kunnostustyön aikana otetaan vesinäytteitä kiinteistöllä sijaitsevasta lammes ta ja kiinteistön porakaivosta. Lisäksi työn päätyttyä otetaan vesinäytteet kun nos tuk sen onnistumisen varmentamiseksi. Riskien ehkäisy
Kunnostussuunnitelman mukaan pilaantumattomien maa- ja kiviainesten hyö dyn tä mi nen alueella ei aiheuta terveys- eikä ympäristöriskejä. Kohteen kun nos tus työn aikana saattaa ilmetä odottamattomia tilanteita. Kent tä val voja seuraa työmaalta mahdollisesti löytyviä haitta-aineita, jätemateriaalia tai muu ta normaalisti poikkeavaa. Jos tällaista löytyy, informoidaan vä lit tö mästi ympäristöviranomaisia ja jatkotoimenpiteistä neuvotellaan heidän kanssaan. Raportointi Urakoitsija pitää päivittäistä työmaapäiväkirjaa. Kirjanpito pidetään ajantasal la ja alu eel le sijoitetuista massoista raportoidaan työn aikana. Alueen tuleva käyttö Alue kunnostetaan ja mai se moi daan. Alueen maisemointisuunnitelma on esi tet ty erillisellä karttaliitteellä 5.1.2015. Esi te tyn mai se moin ti suun ni telman mukaan alueen pohjoisosan jä te täy tön alue, alue numero 4, mai se moidaan hyödynnettävillä massoilla. Lupahakemuksen käsittely Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksesta on tiedotettu julkisella kuulutuksella Naan ta lin kaupungin ilmoitustaululla 8.8. - 8.9.2014. Kiinteistön rajanaapureille se kä lähimpien kiinteistöjen omistajia ja haltijoita on tiedotettu kirjeellä 7.8.2014 lupahakemuksen vireilläolosta. Asiakirja ovat olleet kuulutusajan näh tä vil lä Naantalin kaupungintalon palvelupisteessä. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Raision kaupungin ym pä ris tö lau ta kunnan terveysvalvontajaostolta (Naantalin kaupungin ter veys val von ta vi ranomai nen) sekä Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. Naantalin kaupungin terveysvalvontaviranomainen/ Raision ter veys val vonta jaos to toteaa 26.8.2014 23 antamassaan lausunnossa seuraavaa: "Ympäristöluvan myöntämiselle ei ole terveydensuojelullista estettä. Ha kemuk sen mukainen toiminta ei asianmukaisesti hoidettuna aiheuta ter vey densuo je lu lais sa ja -asetuksessa tarkoitettua terveyshaittaa. Toiminnan aiheuttama melutaso ei saa lähimpien häiriintyvien kohteiden sisä ti lois sa ylittää melun A-painotettua ekvivalenttitasoa (L Aeq ) klo 07.00 22.00 päiväohjearvoa 35 db eikä klo 22.00 07.00 yöohjearvoa 30 db.
Pölyämistä tulee tarvittaessa torjua kastelulla. Pohjavesi- ja vesistötarkkailua tulee suorittaa kunnostuksen yleis suun ni telmas sa (FCG 23.2.2011) esitetyllä tavalla." Varsinais-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan 8.9.2014 seuraavaa: "Hakemus on tullut vireille ELY-keskuksen 28.5.2013 antaman hal linto-pak ko pää tök sen velvoittamana. Vaasan hallinto-oikeus on 24.6.2014 hylän nyt em. hallintopakkopäätöksestä tehdyn valituksen ja asettanut uudet mää rä ajat päätöksessä asetetuille velvoitteille. Hallinto-oikeus on lisäksi 4.7.2013 kieltänyt hallintopakkopäätöksen täytäntöönpanon, kunnes valitus on lainvoimaisesti ratkaistu. Vaasan hallinto-oikeudenpäätöksestä ei ole vali tet tu määräaikaan mennessä, joten se on lainvoimainen. Ympäristölupahakemus on tullut lupaviranomaisessa vireille 25.4.2014, joten vireillepano on tapahtunut Vaasan hallinto-oikeuden määräämänajan puit teis sa (31.10.2014 mennessä, päävelvoite 4). Koska ym pä ris tö lu pa ha kemus on laadittu ennen Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä, siinä ei ole voitu en na koi da hallinto-oikeuden edellyttämää aikataulua. Päävelvoitteiden 1 ja 2 suorittamiselle hallinto-oikeus on asettanut takarajaksi 31.7.2014 ja päävel voit teel le 3 vastaavasti 30.9.2014. Ympäristölupahakemuksessa ko. la jitte lu- ja hyödyntämistoimenpiteet esitetään suoritettaviksi 30.10.2015 mennes sä. Maisemointia koskevalle päävelvoitteelle 5 hallinto-oikeus on aset tanut määräajaksi 31.7.2015, mutta hakemuksessa maisemointi esitetään toteu tet ta vak si 30.10.2016 mennessä. Lisäksi tulee huomata, että hal lin to pakko pää tök ses sä asetetut päävelvoitteet 1-3 on tarkoitettu suoritettaviksi ympä ris tö lu pa ha ke muk ses ta riippumatta. Päävelvoitteet 1 ja 2 on tullut saattaa val miik si jo yli kuukausi sitten ja päävelvoite 3 syyskuun loppuun men nessä. Ympäristölupa on määrätty haettavaksi vain haitattomien ma te ri aa lien py syt tä mi seen kiinteistöllä, ei massojen erottelutyölle, josta on mää rät ty hallin to pak ko pää tök ses sä. Hallintopakkopäätöksen valvonta kuuluu ELY-keskukselle. Päävelvoitteissa 1-3 edellytettyä ilmoitusta mas so jen erotte lu työ vai heen valmistumisesta ei ole toistaiseksi toimitettu ELY-keskukselle. Ympäristölupaa ei tule myöntää sellaisiin toimintoihin (hal lin to pak ko päätök ses sä tarkoitettujen alueiden A, B ja C maa-aineksen ja jätteiden erot teluun) eikä sellaisen aikataulun sallien, että Vaasan hallinto- oikeuden 24.6.2014 antaman päätöksen (nro 14/0386/3) toteutuminen vaarantuu. Lupaharkinnassa tulee lisäksi ottaa seuraavat seikat huomioon. - Jätelain 120 :n mukainen suunnitelma jätteen käsittelyn, seurannan ja tark kai lun järjestämisestä tulee esittää lupaviranomaiselle ennen luvan myön tä mis tä. - Päätöksessä tulee antaa tarvittavat määräykset pinta- ja pohjavesien, me lun
sekä pölyn tarkkailusta. " Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksesta jätettiin yksi muistutus. Muistutuksen jättäjät AA ja BB toteavat 7.9.2014 päivätyssä muis tu tuk sessaan seuraavaa: "Naapureina emme voi hyväksyä jälkikäteen anottavaa lupaa kaatopaikan jät tä mi ses tä paikoilleen naapuritontille. Ympäristölainsäädäntö ei voi olla niin joustava, että vuosia kestävä rike, jätteen kuljetus ja varastointi tontille, voi daan katsoa jälkikäteen hyväksyttäväksi. Lainsäädännön mukaan toi minnal le haetaan lupaa etukäteen ja naapureita on kuultava jo ennen kuin jätettä ale taan läjittämään tontille. Mistään tällaisesta ei ole kuultu naapureita eikä edes informoitu. Emme tule hyväksymään jätteen jättämistä paikoilleen. Millä tavalla on varmistuttu, että jo vuosia tontilla seisonut jätemaa ei ole sa tei den ja lumien sulamisen kautta vaikuttanut naapureiden po ra kai vo veteen? Lajittelu ei poista pilaantunutta, hienojakoista maa-ainesta, vaan veden pilaantuminen jatkuu. Lähimmän jätekasan reuna sijaitsee noin 20 m tont tim me rajalta. Matkaa porakaivoomme on noin 70 m. Miten varmistutaan mitä maa-ainesta on läjitetty hallien alle? Toivomme nii den tutkimusta. Naapureita on kuultu omakotitalon, yhden hallin ja ran tasau nan rakennussuunnitelmasta. Toinen halli on vain ilmestynyt tontille. Mi hin tarkoitukseen tontille sijoitetut merikontit on tuotu? Mahtavatko liittyä luvanvaraisten aineiden varastointiin tms.? Raivosen toiminnan seurauksena tonttimme on muuttunut. Ennen se oli sankan kuusimetsän laidassa, nyt kaatopaikan reunalla. Mikä vaikutus tällä lienee tontin arvoon. Tontille tuotu jäte ja maa-aines on kaikkineen jo kertaalleen annetun pää töksen mukaisesti kuljetettava pois." Hakijan vastine annettuihin lausuntoihin ja muistutukseen Luvanhakija on antanut annetuista lausunnoista sekä muistutuksesta vas tineen sa 22.9.2014. Mullan käsittelystä aiheutuvan ympäristömelun mit ta usra port ti (mit ta us 3.6.2014) on toimitettu vastineen liitteenä. Vastineessa todetaan, että terveysvalvontajaoston lausunnosta ei ole huomau tet ta vaa. Samalla todetaan, että vastineen liitteenä on toimitettu kesällä 2014 tehty melumittauksen raportti. Lisäksi hakija toteaa, että on ha ke mukses sa ja neuvotteluissa sitoutunut pölyntorjuntaan ja pohjavesien ja ve sis töjen tarkkailuun.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunnosta hakija toteaa mm. seu raavaa: Hakija korostaa, että hän kaikin keinoin pyrkii korjaamaan luvattomaan lä ji tyk seen liittyvät virheet. Sekalaisista maamassoista on löytynyt vain vähän haitallisia aineita, en na koi tua vähemmän. Hakijan käsityksen mukaan naapurustolle ei aiheudu haittaa pinta- tai poh ja ve den tai ilman välityksellä. Kaikki tehdyt maanäytetulokset on toimitettu Naantalin kaupungin ym pä ris tö vi ran hal ti joil le tiedoksi. Jätetyn muistutuksen osalta hakija toteaa mm. seuraavaa: Ympäristölupaa haetaan kiinteistön saattamiseksi lailliseen tilaan, ei kaa to pai kan perustamiseen. Ympäristölupahakemuksella on pyrkimys saattaa kiin teis tön tilanne lainmukaiseksi ja korjata tehdyt virheet. Lammenranta-tilan alueelle rakennetut rakennukset ja niitä koskevat hal lin nol li set menettelyt on tehty maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä ta val la. Muistutuksessa mainitut merikontit ovat naapuritilalla, joka on erotettu al ku pe räi ses tä kiinteistöstä. Varastohallin perustarakentamisessa on käytetty voimalaitoksen pohja tuh kaa viranomaisten hyväksymällä menettelyllä. Tarkastus Kiinteistölle on tehty tarkastus yhdessä ELY-keskuksen edustajan kanssa 31.10.2014. Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa. Päätöstä koskeva kartta, jossa esitetään hyödynnettävien massojen si joi tuspai kat, on päätöksen liitteenä. LIITE A5, KAAVYMP 26.2.2015 Kaavoitus- ja ympäristölautakunnan ratkaisu YMPÄRISTÖPÄÄLLIKKÖ: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta myöntää Jarkko Raivoselle ym pä ris tön suo je lu lain 28 :n mukaisen ympäristöluvan pi laantu mat to man maa- ja kiviaineksen sekä tiili- ja be to ni murskeen hyödyntämiseen Naantalin kaupungin Pyölin ky läs sä kiin teistöl lä Lammenranta RN:o 529-422-1-28.
Lupa myönnetään edellyttäen, että toiminnassa noudatetaan täs sä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä sekä hakemuksen liit tee nä olevaa kunnostussuunnitelmaa ja toimitaan ha ke mukses sa esitetyllä tavalla. Massojen hyödyntäminen kiinteistöllä 1. Tällä luvalla voidaan kiinteistöllä hyödyntää vain kiinteis tön alueelta kai vet tu ja pilaantumattomia maa- ja ki viai nek sia sekä tii li- ja betonimursketta yhteensä enin tään 10000 tonnia vuodessa jäljempänä ole vien lu pa mää räysten mukaisesti. 2. Pilaantumattomia maa- ja kiviaineksia voidaan hyö dyntää ja sijoittaa tämän päätöksen liitteenä olevassa kar tassa mer ki tyil le alueille 1 ja 4. 3. Hyödynnettävän maa-aineksen tulee olla pi laan tu ma tonta. Maa-aineksen pilaantuneisuuden arviointiin käy te tään valtioneuvoston asetuksen 214/2007 oh je ar vo ja. Maa-ainek sia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät jol tain osin alemmat ohjearvot, ei saa sijoittaa kiinteistön alu eel le. Alemmat ohjearvon ylittävät maamassat tulee toi mit taa luvan omaavalle vastaanottajalle. 4. Alueella saa maarakentamisessa hyödyntää ennakkoon tut kit tua hyödyntämiseen soveltuvaa enintään 150 mm:n kap pa le ko koon murskattua tiili- ja betonimursketta päätök sen liitteenä olevassa kartassa merkitylle alueelle 4. Tii li- ja betonimurske tulee erottaa ala- ja ylä puo li ses ta maas ta suodatinkankaalla. 5. Hyödynnettävän tiili- ja betonimurskeen tulee täyttää val tio neu vos ton asetuksen 591/2006 liitteen 1 mukaiset vaa ti muk set niiden sisältämien haitallisten aineiden pitoi suu den ja liukoisuuden raja-arvojen osalta. 6. Ennen massojen hyödyntämistä alueella 4, tulee ha ki jan ti la ta katselmus ELY-keskukselta, jotta pohjamaan riit tävä kunnostuksen taso voidaan todeta ennen alueella hyödyn net tä vien massojen läjittämistä. Niiltä osin, kun alueel le 4 on jo läjitetty massoja, tulee pohjamaan kun nostuk sen taso todeta jälkikäteen. 7. Hyödynnettäviä massoja (maa- ja kiviaines sekä tiili- ja be to ni murs ke) ei saa sijoittaa liitteenä olevassa kartassa
alueil le 2 ja 3. Melu ja pöly 8. Tämän päätöksen mukaista massojen hyö dyn tä mis toimin taa voidaan harjoittaa päivittäin maanantaista per jantai hin klo 7-20 välisenä aikana ja lauantaisin klo 8-18 vä li se nä ai ka na. Juhlapyhinä melua aiheuttavaa toi mintaa ei saa tehdä. 9. Maa-aineksen hyödyntämisestä ja muusta kiin teis töl lä ta pah tu vas ta melua aiheuttavasta toi min nas ta syntyvä yh teis me lu ei saa lähimpien häiriintyvien koh tei den piha-alueil la ylittää melutason ohjearvoista an ne tus sa valtio neu vos ton päätöksessä (993/1992) sää det tyä ul ko melun A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päi vä oh je ar voa 55 db. Iskumaisen tai ka pea kais tai sen melun eri tyi nen häiritsevyys on otettava huo mi oon verrattaessa mit taustai laskentatulosta annettuun ra ja-ar voon. 10. Toiminnan aiheuttaman melun to den ta mi sek si voidaan tar vit taes sa vaatia tehtäväksi melumittaus. 11. Massojen käsittelystä aiheutuvaa ja työkoneiden ai heutta maa pölyämistä tulee tarvittaessa torjua esimerkiksi kas te le mal la. Pohja- ja pintavesien tarkkailu 12. Kiinteistön porakaivosta, kiinteistön länsipuolella si jaitse vien vakituisesti asuttujen rajanaapurikiinteistöjen talous ve si kai vois ta, kiinteistön lammesta ja kiin teis tön kaak kois puo lel la sijaitsevasta valtaojasta tulee ot taa vesi näyt teet viimeistään toukokuussa 2015. Vesinäytteet tu lee ottaa julkisen valvonnan alaisen tutkimuslaitoksen edus ta jan toimesta. Kiinteistön lammesta ja valtaojasta otet ta vis ta vesinäytteistä analysoidaan hii li ve ty jen (C 10 -C 40 ) sekä PAH-yhdisteiden, PCB-yhdisteiden ja ras kas me tal lien pitoisuudet. Kaivoista otettavista ve sinäyt teis tä analysoidaan raskasmetallien pitoisuudet. Vesi näyt tei den tulokset on toi mi tet ta va Naantalin kau pungin ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sel le heti tulosten valmis tut tua. Vesinäytteiden analyysituloksista riippuen voi daan näytteenottoa määrätä laajennettavaksi ja alu eelle asennettavaksi orsiveden tarkkailuputki. 13. Noin vuoden kuluttua työn päättymisestä otetaan lu pa-
mää räyk ses sä 12 esitetyistä näytepisteistä näytteet, joilla var mis te taan, ettei massojen sijoittamisesta aiheudu vaiku tuk sia poh ja- tai pintavesiin. Vesinäytteiden tu lok set on toimitettava Naantalin kau pun gin ym pä ris tön suo je luvi ran omai sel le heti tulosten val mis tut tua. Ve si näyt tei den analyysituloksista riippuen otetaan vesinäytteitä riit tä vän pitkään sen varmistamiseksi, ettei alueista aiheudu ympä ris tön pilaantumista tai sen vaaraa. Häiriötilanteet 14. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ym pä ris tö haittaa, on ilmoitettava välittömästi Naantalin kaupungin ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sel le. Kirjanpito ja raportointi 15. Hyödynnettävän maa- ja kiviaineksen sekä tiili- ja be tonimurskeen laadusta ja määrästä tulee pitää kirjaa. Kirjan pi dos ta täytyy selvitä kohteessa hyödynnettävien masso jen haitta-ainepitoisuudet, välivarastointipaikat, loppusi joi tus pai kat ja määrät. Kir jan pi to tulee pitää ajan ta sal la ja sen on oltava tarvittaessa ym pä ris tön suo je lu viran omais ten saa ta vil la. Väliraportti hyödynnetyistä massois ta tu lee toi mit taa kuukausittain Naantalin kaupungin ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sel le. 16. Työn valmistuttua on laadittava loppuraportti, jonka Naan ta lin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen hy väk syy. Maisemointi 17. Alue on maisemoitava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheu du vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Mai se moin ti tulee toteuttaa massojen hyödyntämistyön ede tes sä. Sijoitettavat massat on tasoitettava ja pinta tasat ta va siten, ettei alueelle jää vaarallisia, jyrkkiä kohtia ei kä vettä kerääviä painanteita. Pin taan on laitettava vähin tään 30 cm vahvuinen kas vu ker ros. Luvanhaltijan vaihtuminen 18. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan kir jal lises ti ilmoitettava vaihdoksesta Naantalin kaupungin ympä ris tön suo je lu vi ran omai sel le.
Lausuntojen ja muistutusten huomioon ottaminen Raision kaupungin ympäristönsuojelulautakunnan ter veys valvon ta jaos ton ja ELY-kes kuk sen lausunnot on otettu huo mi oon lu pa mää räyk sis tä il me ne väl lä tavalla. Muistutuksessa esiintuodut seikat on huomioitu lu pa mää räyksiä annettaessa niiltä osin kun ne kuuluvat ympäristöluvalla rat kais ta viin asioihin. Muistutuksen johdosta todetaan muutoin seuraavaa: Ympäristöluvalla ei sallita kaatopaikan perustamista eikä jätteen si joit ta mis ta kiinteistölle. Luvassa annettavien mää räys ten mukaisesti voidaan kiin teis töl lä hyödyntää maa ra ken ta mi ses sa vain kivilouhosta sekä puhtaiksi luo ki tel tu ja maa-ai nek sia sekä laatunormit täyttävää tiili- ja betonimursketta. Myös ELY-keskuk sen päätöksessä on sal lit tu puhtaiden massojen hyö dyn tämi nen koh tees sa. Vesinäyttein varmistetaan, ettei alu eel ta leviä hait ta-ai nei ta poh ja- eikä pintavesiin. Hallien ra ken ta mi nen ei kuulu ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sen toi mi val taan, vaan hallien rakentaminen ja siihen liittyvät lu pa me net te lyt kuu luvat maankäyttö- ja ra ken nus lain piiriin. Lupaharkinnan perusteet ja luvat myöntämisen edel ly tykset Hakemuksen mukaisesta toiminnasta asetetut lupamääräykset huo mi oon ottaen ei ennalta arvioiden aiheudu terveyshaittaa, mer kit tä vää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maa pe rän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luon nonolo suh tei den huonontumista, veden hankinnan tai yleiseltä kan nal ta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toi min nan vaikutusalueella, eikä eräissä naapuruussuhteissa an ne tus sa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Ym pä ris tön suo je lu lain 42 :n mukaiset luvan myön tä mis edelly tyk set ovat olemassa. Kiinteistön pohjoisosaan on läjitetty sekalaista rakennusjätettä se kä ylijäämämaata ja kivilouhetta. Jätemateriaalit ja puhtaat maa-ai nek set ovat sekoittuneet läjitystoiminnassa. Var sinais-suo men ELY-keskus on hallintopakkopäätöksellään määrän nyt, että alue kunnostetaan osa-alueittain ja ajallisesti vaiheit tain. Massat seulotaan ja jätemateriaalit ja pilaantuneet maa-ai nek set toimitetaan pois kiinteistöltä asianmukaiset lu vat omaavaan käsittelylaitokseen. ELY-keskus on hal lin to pak kopää tök ses sään antanut alueen kunnostamisen toteuttamista
kos ke vat määräykset. Puhtaiksi todetut maa- ja kiviainekset se kä tiili- ja betonimurskeet voidaan hyödyntää kiinteistöllä tämän kaavoitus- ja ympäristölautakunnan antaman ym pä ris tö luvan edellyttämällä tavalla. Kunnostus toteutetaan siten, että kunnostettavaa kohdetta voidaan kunnostuksen jälkeen käyttää ilman, että tapahtuneesta lä ji tys toi min nas ta aiheutuu ympäristö- tai terveyshaittaa tai maan käy tön rajoituksia, kun kiinteistön käyttötarkoitus pysyy ny kyi sen lai se na. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset 1-7: Lupamääräyksillä varmistetaan, että kiin teis töl lä hyö dyn ne tään vain kiinteistöltä kaivettaessa syn ty viä puhtaita massoja. Kohde kunnostetaan valtioneuvoston ase tuk sen 214/2007 (VNA maaperän pilaantuneisuuden ja puh dis tus tar peen ar vioin nis ta) mukaisiin alempiin oh je ar vo ta soi hin. Alemmat oh je ar vo ta sot sopivat käytettäviksi koh tees sa, koska maankäyttö on tavanomaista. Betoni- ja tiilimurske voi daan hyödyntää val tioneu vos ton asetuksen 591/2006 (VNA eräiden jätteiden hyödyn tä mi ses tä maarakentamisessa) mu kai ses ti. Hyödynnettävät maa- ja kiviainekset voidaan si joit taa lii te kartan alueille 1 ja 4 ja betoni- ja tiilimurske alu eel le 4. Ha kemuk ses sa esitetylle alueelle 2 massoja ei voida enää si joit taa, kos ka alue on jo käytössä mullan käsittelyalueena. Alu eel le 3 on maa-ainesluvassa annettu määräyksiä mm. mul lan ot ta mises ta ja maisemoinnista, eikä alueelle voida sijoittaa täl lä luval la hyödynnettäviä massoja. ELY-keskus on hal lin to pak ko pää tök ses sään velvoittanut ilmoit ta maan alueen 4 työ vai hei den valmistumisesta ja ELY-kes kuk sel le on varattava ti lai suus tarkastaa työn asianmu kai suus. Määräyksellä var mis te taan, että pohjamaa on puhdis tet tu siten, että jätemateriaalia ei enää ole havaittavissa. Lupamääräyksillä toteutetaan myös jätelain 120 :n mukainen jät teen käsittelyn seuranta. Lupamääräykset 8-11: Lupamääräykset on annettu toiminnasta ja siitä johtuvasta liiken tees tä aiheutuvien melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi ja lä hi asu tuk sen suojaamiseksi aiheutuvilta haitoilta. Lu pa määräyk sen 9 mukaiset melutasot noudattavat melutason oh je ar-
vois ta annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) oh je arvo ja. Lupamääräykset 12-13: Ympäristönsuojelulain 46 edellyttää tarpeellisia määräyksiä tark kai lus ta toiminnan aikana sekä toiminnan lopettamisen jälkeen. Analyysituloksista riippuen voidaan tark kai lu mää räyk siä tarvittaessa muuttaa luvan voimassaolosta huolimatta. Ta lousve si kai vois ta ja pintavesistä otettavin vesinäyttein tark kail laan kunnostustyön aikana, ettei haitta-aineita leviä veden vä li tyksel lä ympäristöön. Kunnostustyön jälkeen otettavin ve si näyttein varmistetaan kunnostuksen onnistuminen. Mit tauk set ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tar koi tuk senmu kai sin menetelmin. Lupamääräyksillä toteutetaan myös jätelain 120 :n mukainen jätteen käsittelyn ja jätteiden vai kutus ten tarkkailu. Lupamääräykset 14-16, 18: Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen val von nan toteuttamiseksi. Viranomaisella on ym pä ris tön suoje lu lain ja jätelain perusteella oikeus saada säännösten ja määräys ten valvontaa ja muiden tehtävien hoitoa varten tar peel liset tiedot toiminnanharjoittajalta. Lupamääräys 17: Alueen maisemoinnilla varmistetaan kunnostetun alueen sopeu tu mi nen maastoon. ELY-keskuksen antamassa hallintopakkopäätöksessä on an nettu maisemointia koskeva määräys siten, että mikäli ym pä ris tölu vas sa määrätään maisemoinnista, niin sitä tulee nou dat taa hallintopakkopäätöksen sitä estämättä. Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa 30.10.2016 saakka. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on ol ta va lainvoimainen lupa. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojal la jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai
lu vas ta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tar kista mi ses ta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Päätöksen täytäntöönpano Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, mikäli pää tök seen ei haeta muutosta. Päätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta Jarkko Raivonen voi aloittaa päätöksen mukaisen toiminnan tä män lupapäätöksen mukaisesti lupamääräyksiä noudattaen mah dol li ses ta muutoksenhausta huolimatta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää lupapäätöksen täy täntöön pa non. Perustelu Ympäristönsuojelulain mukaan lupaviranomainen voi lu van ha ki jan pyynnöstä määrätä, että toiminta voidaan muu tok senhaus ta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen. Sovelletut säännökset Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 2, 4-8, 21, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 81, 83, 90, 96-97, 101, 105 ja 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 7, 12, 16-19, 19a, 21, 23, 30 ja 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (646/2011)13, 15, 29, 72, 73, 118-123 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puh distus tar peen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maa ra ken ta mi ses sa (591/2006) Naantalin kaupungin hallintosääntö (Naantalin kau pun gin valtuus to 5.5.2014 24) Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (Naan ta lin kaupunginhallitus 21.10.2013 441) Päätöksen antaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen 3.3.2015. Käsittelymaksu ja sen määräytyminen
Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on kak situ hat ta kuu si sa taa (2 600) euroa. Maksu määräytyy Naantalin kaupunginhallituksen 21.10.2013 441 vahvistaman kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tak san mukaisesti. Taksan 3.1 :n mukaan muun jätteen ammattimaisen tai lai tosmai sen hyödyntämisen tai käsittelyn ympäristöluvan kä sit te lyä koskeva maksu on kaksituhattakuusisataa (2 600) euroa. Lupapäätöksestä tiedottaminen Päätös ja maksu: Jarkko Raivonen Jäljennös päätöksestä: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Raision kaupungin ympäristölautakunnan ter veys val von ta jaosto Naantalin kaupunginhallitus Muistutuksen jättäneet Ilmoitus päätöksestä: Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla: Naantalin kaupungin ilmoitustaulu Muutoksenhaku Tähän päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta Vaasan hallin to-oi keu del ta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä mak sus ta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antamisesta, tätä päivää lukuun ot ta mat ta. Liitekartta ja valitusosoitus ovat päätöksen liitteenä. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Ympäristöpäällikön ehdotus hyväksyttiin.