perusturvalautakunta 15.11.2016 135, liite 4 KEHITYSVAMMAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Keuruu / Perusturvapalvelut 2016
1. JOHDANTO... 3 2. TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET... 4 3. SISÄLLÖLLISET PAINOALUEET JA SUUNNITTELUN PERIAATTEET... 4 4. TOIMINNAN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT PERIAATTEET... 5 4.1. Toimintaympäristö ja turvallisuus... 5 4.2. Toimintapaikat ja tilat... 5 4.3. Toiminta-aika... 5 4.4. Toimintamaksu... 6 4.5. Toiminnasta tiedottaminen... 6 4.6. Toimintaan hakeminen... 7 4.7. Toimintaan ottaminen... 7 4.8. Lasten määrä ja toiminnan laajuus... 7 4.9. Ryhmärakenne... 7 4.10. Henkilöstö, henkilöstön rakenne ja ohjaajien kelpoisuus... 7 4.11. Ohjaajien perehdyttäminen... 8 4.12. Kulkemisen ja kuljetusten järjestäminen... 8 4.13. Välipalan järjestäminen... 8 4.14. Turvallisuus- ja pelastussuunnitelma... 8 4.15. Tapaturmavakuutus... 8 4.16. Taloussuunnitelma... 8 5. TOIMINTAPAIKKAKOHTAINEN SUUNNITELMA... 9 6. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN YHTEISTYÖ JA TIEDONKULKU... 11 6.1. Yhteistyö kodin kanssa... 11 6.2. Yhteistyö koulun kanssa... 11 6.4. Lasta koskevien salassa pidettävien henkilötietojen luovuttamiseen liittyvä menettely... 11 7. TOIMINNAN SEURANTA, TILASTOINTI JA ARVIOINTI... 12 2 (12)
1. Johdanto Kehitysvammaisten koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa voidaan järjestää perusopetuslain (628/1998) ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) nojalla. Perusopetuslain 48 b :n mukaan kunta voi järjestää ja hankkia perusopetuslain mukaista aamuja iltapäivätoimintaa. Jos kunta järjestää tai hankkii perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa, tulee sitä tarjota kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta 17 :n 1 momentissa tarkoitetuille oppilaille (erityistä tukea tarvitseva oppilas kunnan päättämässä laajuudessa). Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukainen toiminta voi perustua lain 2 :n 10. kohtaan: muu vastaava erityishuollon toteuttamiseksi tarpeellinen toiminta. Keuruun sivistystoimi on hyväksynyt avustussopimukset Keuruun 4H:n ja MLL Haapamäen yhdistyksen kanssa kokeiluna ajalle 1.8.2016-31.7.2017. Kehitysvammaisten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on siirretty perusturvan järjestettäväksi. Perusturvalautakunta on 21.6.2016 81 päättänyt järjestää lukuvuonna 2016-2017 kehitysvammaisten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan, mikä ei toteudu sivistystoimen sopimusten puitteissa kaupungin omana toimintana. Sivistystoimessa on laadittu toimintasuunnitelma Keuruun kaupungin perusopetuslain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan toteuttamiseksi. Toimintasuunnitelmassa ohjeistetaan ja määritellään toiminnan kannalta oleellisia periaatteita. Keuruun perusturva on laatinut tämän suunnitelman sivistystoimen toimintasuunnitelman pohjalta. Toimintasuunnitelmaa käytetään työvälineenään, toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Toimintasuunnitelma päivitetään vuosittain ja mahdolliset muutokset viedään perusturvalautakuntaan hyväksyttäviksi. Lakisääteisen toiminnan kehittäminen vaatii vuosittaisia tarkistuksia ja muutoksia toiminnan sisällöllisten, määrällisten ja laadullisten tekijöiden osalta. Näin varmistetaan toiminnan tasalaatuisuus, riittävyys, jatkuva kehittäminen ja arviointi. Lähtökohta toiminnan laatua tarkasteltaessa on perusopetuslain 8 a luvussa esitetyt keskeiset toiminnan järjestämisen periaatteet. Näitä ovat: turvallinen ja toimintaan soveltuva toimintaympäristö tapaturmavakuutus välipala riittävä, ammattitaitoinen ja tehtävään soveltuva henkilöstö vastaa ryhmän toiminnasta monipuoliset mahdollisuudet ohjattuun ja virkistävään toimintaan mahdollisuus lepoon ja itsekseen oloon rauhallisessa ympäristössä yhteistyön toteutuminen kodin ja koulun kanssa Lainsäädäntö - Perusopetuslaki (628/1998) - Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttamisesta n:ro 1138/2003 - Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun 3 (12)
asetuksen muuttamisesta n:ro 115/2004 - Kuntalaki n:ro 365/1995 (50 ) - Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet 1.8.2004 - OPH 2011:1: Määräys ja ohjeet: Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet 2011 - laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977 - laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992 2. Toiminta-ajatus ja tavoitteet Toiminta-ajatus Aamu- ja iltapäivätoiminta tarjoaa lapselle tutun ja turvallisen aikuisen ohjaaman toimintaympäristön. Toiminnan perustana on lapsilähtöisyys, osallisuuden edistäminen, tasaarvon lisääminen ja syrjäytymisen ennalta ehkäiseminen. Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevan lainsäädännön ja opetushallituksen antamien perusteiden mukaan toiminnan yleisenä tavoitteena on tukea oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tervettä kasvua sekä luoda pohja hyvälle kasvulle. Toiminnan tavoitteena on kehittää oppilaalle ennen ja jälkeen koulupäivän suunnitelmallisia, laadukkaita ja turvallisia oppimis- ja kasvuympäristöjä sekä turvata aikuisen läsnäolo. Toiminnalla vähennetään oppilaan yksinoloa, ennaltaehkäistään syrjäytymistä ja edistetään tasa-arvoa yhteiskunnassa ja lisätään turvallisuutta. Tämä tavoite velvoittaa kaikkia aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisessä ja toteuttamisessa mukana olevia (Opetushallitus: Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet 2011). Toiminnan tavoitteena on tarjota oppilaalle mahdollisuus osallistua ohjattuun, virkistävään ja turvalliseen toimintaan. Toiminta mahdollistaa levon ja rentoutumisen rauhallisessa ympäristössä, ammattitaitoisten ja tehtävään koulutettujen ohjaajien valvonnassa. Toiminta on laadukasta vapaa-ajantoimintaa, jossa korostuu vapaaehtoisuus ja myönteiset elämykset. Toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon oppilaan yksilölliset tarpeet ja kiinnostuksen kohteet. Toiminnan yksityiskohtaiset sisällöt määrittää ja valitsee palveluntuottaja. Sisältöihin vaikuttavat paikalliset olosuhteet ja palveluntuottajan omat vahvuudet, painotukset sekä käytännön mahdollisuudet. Sisällöt tukevat toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. 3. Sisällölliset painoalueet ja suunnittelun periaatteet Aamu ja iltapäivätoiminnalla on sisällöllisesti oma erityisluonteensa, jolle on ominaista toiminnan monipuolisuus, tarvelähtöisyys ja vapaaehtoisuus. Sisällöt suunnitellaan niin, että toiminta muodostuu lapsen kannalta ehyeksi ja monipuoliseksi kokonaisuudeksi, joka tarjoaa sosiaalista vuorovaikutusta, ilon ja virkistyksen kokemuksia, esteettisiä kokemuksia, vireyttä edistävää liikkumista ja ulkoilua sekä mahdollisuuden myös omaan toimintaan, rentoutumiseen ja lepoon. Toiminnan keskeiset sisällöt: 1. eettinen kasvu ja yhdenvertaisuus 2. leikki ja vuorovaikutus 3. liikunta ja ulkoilu 4. ruokailu ja lepo 5. kulttuuri ja perinteet 6. käden taidot ja askartelu 4 (12)
7. kuvallinen, musiikillinen, kehollinen ja kielellinen ilmaisu 8. mediataidot 9. arkiaskareet, elinympäristö ja kestävä elämäntapa 10. erilaiset tiedolliset ja taidolliset aihepiirit Aamu ja iltapäivätoiminnan sisältöjen suunnittelussa otetaan huomioon lapsen tarpeet ja omat toiveet. Lapsen ja ohjaajan yhteinen keskustelu siitä, millainen toiminta lasta kiinnostaa ja mikä tuottaa hänelle iloa, vaikuttaa toiminnan sisältöjen käytännön toteutukseen. Vanhemmille ja lapsille suunnataan toiminnan alkaessa kysely heidän toiveistaan aamu- ja iltapäivätoimintaa kohtaan. 4. Toiminnan järjestämiseen liittyvät periaatteet Keuruulla toiminnan kohderyhmänä ovat koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokkien oppilaat sekä erityisopetukseen otetut ja siirretyt oppilaat (POL 17 :n 2 mom). Lain mukaan kullekin toiminnan piiriin kuuluvalle oppilasryhmälle tulee järjestää toimintaa. Tarjottava määrä voi vaihdella eri kohderyhmien kesken. Oppilaalla ei ole subjektiivista oikeutta saada perusopetuslain mukaisia aamu- ja iltapäivätoimintapalveluja. Oppilaalle aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuminen on vapaaehtoista. Kehitysvammaisten erityishuollosta annettu laki on perusopetuslakiin nähden erityislaki, jota sovelletaan kehitysvammaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan silloin, kun kaikille lapsille tarkoitetut perusopetuslain mukaiset palvelut eivät riitä kattamaan lapsen hoidon ja huolenpidon tarvetta tai hoidon tarpeen on katsottava johtuvan ensisijaisesti hänen kehitysvammastaan. Hoidon tarvetta arvioitaessa on erityisesti otettava huomioon lapsen ikä eli (yli 9-v). Perusturva järjestää mahdollisuuksien mukaan kehitysvammaisten koululaisten tarpeen mukaisen hoidon erityishuoltona myös koulujen loma-aikoina. 4.1. Toimintaympäristö ja turvallisuus Toimitilojen ja välineiden tulee olla tarkoituksenmukaisia ja toimintaan sopivia. Toimintaympäristön tulee olla fyysisesti ja henkisesti turvallinen. Jokaisella ryhmällä tulee olla käytössään sekä sisä- että ulkotilat. Palveluntuottaja huolehtii siitä, että oppilas ei joudu väkivallan tai muun kiusaamisen kohteeksi. Kukin palveluntuottaja vastaa omissa tiloissaan tapahtuvan iltapäivätoiminnan toimintapaikkojen turvallisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Toimintaan osallistuvat ohjaajat tulee perehdyttää toimintapaikan pelastus- ja turvallisuussuunnitelmiin ja paperiversiot suunnitelmista löytyvät ryhmän tiloista. 4.2. Toimintapaikat ja tilat Toimintatilojen tulee olla oppilasryhmän kokoon nähden riittävät ja turvalliset. Keuruulla aamuja iltapäivätoimintaa on mahdollista järjestää koulujen tiloissa, Haapamäen koululla, Keuruun keskustassa Aurinkolinnassa ja Kivelän koululla. Kehitysvammaisten iltapäivätoiminta järjestetään Aurinkolinnassa, omassa osastossa, mihin on oma sisäänkäynti, toimintahuone ja invawc. 4.3. Toiminta-aika 5 (12)
Toimintaa tarjotaan lainsäädännön edellyttämä 760 tuntia lukuvuoden aikana kullekin toimintaan osallistuvalle oppilaalle ja perusopetuslain mukaista toimintaa järjestetään ainoastaan koulupäivinä pääsääntöisesti klo 12 17. Aamupäivätoimintaa voidaan järjestää klo 7-10. Kehitysvammaisten erityishuoltona iltapäivätoimintaa järjestetään koulupäivinä pääsääntöisesti klo 13-17 ja muina aikoina tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan vanhempia kuullen. 4.4. Toimintamaksu Perusopetuksen aamuja iltapäivätoiminnasta perittävä maksu määräytyy Keuruun sivistyslautakunnan 19.4.2016 / 28 päätöksen mukaan: Toimintamaksut tarkistetaan vuosittain ennen seuraavan toimintakauden alkua. Kehitysvammaisten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksu on 80 euroa kuukaudessa. Maksu peritään jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jona lapsi osallistuu aamu- ja iltapäivätoimintaan. Jos aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään jonakin kuukautena enintään 10 päivää, peritään toimintamaksusta vain puolet kyseiseltä kuukaudelta. Samoin, jos lapsi ei sairautensa vuoksi voi kalenterikuukauden aikana osallistua aamu- tai iltapäivätoimintaan yli 10 päivänä, maksusta peritään vain puolet. Jos sairaudesta aiheutuva poissaolo kestää koko kalenterikuukauden, maksua ei peritä. Jos lapsi ei muusta syystä osallistu toimintaan koko kalenterikuukautena, maksusta peritään puolet kuukausimaksusta. Toimintaan osallistumisesta ei voida peri muita maksuja. Jos aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävää maksua ei ole suoritettu eräpäivänä, palveluntuottaja saa periä vuotuista viivästyskorkoa eräpäivästä siten kuin korkolaissa säädetään. Maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava, jos huoltajan elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkökohdat huomioon ottaen siihen on syytä. Erityishuoltona annetun perusopetuslain mukaan järjestetyn toiminnan asiakasmaksun suorittaa perusturva. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 :n 2 kohdan mukaan sosiaalipalveluista ovat maksuttomia mm. kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa tarkoitettu erityishuolto ja lain 39 :ssä tarkoitettu kuljetus. Kehitysvammaisten ylläpidosta voidaan kuitenkin periä maksu lukuun ottamatta alle 16-vuotiaalle annettavaa osittaista ylläpitoa ja lain 28 :ssä tarkoitettua opetusta saavan lapsen osittaista ylläpitoa sen lukuvuoden loppuun, jonka aikana hän täyttää 16 vuotta. Kehitysvammaisten erityishuoltona annetusta ko. toiminnasta ei koululaisilta peritä asiakasmaksua. 4.5. Toiminnasta tiedottaminen Koulut tiedottavat omalla alueellaan järjestettävästä aamu- ja iltapäivätoiminnasta mm. koulutulokkaiden tilaisuuksissa ja Wilmassa. Palveluntuottajat tiedottavat omasta toiminnastaan perusopetuspalveluihin, huoltajille, kouluille ja muille yhteistyötahoille. Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti esioppilaiden huoltajille tiedotetaan koululaisten aamuja iltapäivätoiminnasta ja toimintaan hakemisesta myös varhaiskasvatuksen toimesta. Lisätietoja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta löytyy internetistä osoitteista www.apip.fi ja www.edu.fi. 6 (12)
Perusturvan vammaispalvelut voivat tiedottaa kehitysvammaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta myös suoraan vanhemmille. Palveluntuottaja lähettää kaikille aamu- ja iltapäivätoimintaan oikeutettujen oppilaiden huoltajille kirjallisen tiedotteen toiminnastaan. 4.6. Toimintaan hakeminen Hakuaika aamu- ja iltapäivätoimintaan on keväällä, ja paikkaa haetaan erillisellä lomakkeella. Hakuajasta ilmoitetaan vanhemmille helmi-maaliskuussa. Hakuajasta informoidaan varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluissa, kouluilla sekä Keuruun kaupungin nettisivuilla. Hakemukset palautetaan ohjeistuksen mukaan. Toimintaan voi hakea myös kesken toimintakauden. Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Aamu- tai iltapäivätoiminnan paikka ei siirry seuraavalle kaudelle vaan toimintaan haetaan aina lukuvuodeksi kerrallaan. Varhaiskasvatuspalvelut toimittavat mahdolliset erityishuoltoon kuuluvien koululaisten hakemukset vammaispalveluihin. 4.7. Toimintaan ottaminen Erityishuoltona annettavasta aamu- ja iltapäivätoimintaan ottamisesta tehdään hallinnollinen päätös, jonka tekee vammaispalveluista vastaava sosiaalityöntekijä. Valintaperusteet: lapsi kuuluu erityisen tuen piiriin lapsen ikä lapsen kehitysvammaisuus ja erityishuollon tarve Varhaiskasvatuspäällikkö ja vammaispalveluista vastaava sosiaalityöntekijä neuvottelevat tarvittaessa asiakaskohtaisesti toimintaan ottamisesta. 4.8. Lasten määrä ja toiminnan laajuus Keuruulla aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuu 60 70 oppilasta. Kehitysvammaisten iltapäivätoimintaan osallistuu keskimäärin 8 oppilasta. Toiminnan laajuudesta päättää perusturvalautakunta. 4.9. Ryhmärakenne Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden / kehitysvammaisten kohdalla toteutetaan samoja järjestämisperiaatteita kuin yleisopetuksen oppilailla. Ryhmään sijoittamisessa huomioidaan oppilaan ikä, henkilökohtaiset tarpeet ja kehitysvaihe. 4.10. Henkilöstö, henkilöstön rakenne ja ohjaajien kelpoisuus Kehitysvammaisten toimintaryhmässä työskentelee kolme osa-aikaista työntekijää / ohjaajaa, joista yksi toimii vastaavana. Toiminnan esimiehenä on vammaispalveluista vastaava sosiaalityöntekijä. Henkilöstön kelpoisuusehdot 7 (12)
Lasten kanssa työskentelevän ohjaajan tulee esittää rikosrekisterilain 6 :n 2 momentissa tarkoitettu rikosrekisteriote työnantajalleen. Valtioneuvoston asetuksessa (115 / 2004) säädetään perusopetuslain 8a luvuissa tarkoitetun aamu- ja iltapäiväohjaajan kelpoisuusehdoista. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa ohjaajana toimimaan on kelpoinen henkilö 1) joka on suorittanut tehtävään soveltuvan korkeakoulututkinnon, opistoasteen tutkinnon, ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon ja jolla on koulutuksen yhteydessä hankittu tai kokemuksella osoitettu taito toimia lapsiryhmän ohjaajana taikka 2) jolla on kelpoisuus antaa luokanopetusta, esiopetusta, erityisopetusta tai aineenopetusta tai toimia oppilaanohjaajana. Koska kyseessä on erityisryhmä, katsotaan vammaishuollon tuntemus eduksi. 4.11. Ohjaajien perehdyttäminen Esimies ja sovitusti kokenut ohjaaja vastaavat ohjaajien perehdyttämisestä. 4.12. Kulkemisen ja kuljetusten järjestäminen Keuruulla noudatetaan sivistyslautakunnan hyväksymää Koulukuljetuksen periaatteet asiakirjaa. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestettäessä tulee ottaa huomioon, että niillä toimintaan osallistuvilla lapsilla, joilla on 32 :n mukainen oikeus koulumatkaetuun, on mahdollisuus käyttää tätä etuutta. Tällöin oppilas voi käyttää koulukuljetusetuutta aamu- tai iltapäivisin koulukuljetusaikataulujen mukaisesti. Sivistystoimen kuljetussuunnittelija koordinoi kehitysvammaisten toimintaryhmän kuljetuksia suhteessa koulukuljetuksiin. Koululaiset tulevat taksilla rakennuksen viereiselle portille ja ohjaajat ovat heitä siellä vastassa. Perusturva vastaa taloudellisesti iltapäiväryhmäläisten kotiinkuljetuksista. 4.13. Välipalan järjestäminen Perusopetuslain 8 a luvun 48 d mukaan iltapäivätoimintaan osallistuvalla oppilaalla on oikeus välipalaan opintososiaalisena etuna. Päivittäin tarjottava välipala on vaihteleva ja täysipainoinen ja kansallisia ravitsemussuosituksia noudattava. Välipala nautitaan kiireettömästi hyviä tapoja noudattaen. Välipalaa itse valmistavalla tulee olla voimassa oleva hygieniapassi. Aurinkolinnan keittiö vastaa välipalan toimittamisesta kehitysvammaisten iltapäivätoimintaan. 4.14. Turvallisuus- ja pelastussuunnitelma Kehitysvammaisten iltapäivätoiminta kuuluu Aurinkolinnan turvallisuus- ja pelastussuunnitelmaan. 4.15. Tapaturmavakuutus Toiminnassa sattuneen tapaturman hoito on oppilaalle maksutonta kaupungin vakuutuksen nojalla. 4.16. Taloussuunnitelma 8 (12)
Kehitysvammaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan talousarvio sisältyy sosiaalityön tulosalueen talousarvion käyttösuunnitelmaan. 5. Toimintapaikkakohtainen suunnitelma Toiminta-ajatus ja tavoitteet Kehitysvammaisten koululaisten toimintaryhmä on nimeltään Niittyvillat. Niittyvillojen ryhmässä tavoitteena on järjestää koululaisille monipuolista toimintaa jokaisen tarpeet ja toiveet huomioiden. Samalla tuetaan koululaisten kasvua ja kehitystä sekä koulunkäyntiä ja oppimista. Yleisenä tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Toiminnalla edistetään koululaisten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistään syrjäytymistä ja lisätään osallisuutta. Toiminta on vapaaehtoista ja näin ollen ketään ei pakoteta mihinkään. Toiminta vahvistaa koululaisten itseluottamusta ja monipuolisten vuorovaikutustaitojen kehittymistä sekä valmentaa itsestä huolehtimiseen ja antaa mahdollisuuksia luovaan itsensä toteuttamiseen. Toiminta innostaa ja tukee koululaisia omien vahvuuksien löytämiseen ja oman osaamisen kehittämiseen. Koululaisia ohjataan koululaisten tarpeet ja edellytykset huomioonottaen kasvamaan vähitellen aktiiviseen, terveelliseen ja kestävään elämäntapaan sekä elämään kansainvälistyneessä ja teknologisoituneessa maailmassa. Toimintaa suunnitellaan niin, että koululaisille tarjotaan sosiaalisia vuorovaikutustilanteita aikuisten/ohjaajien sekä muiden lasten kanssa, liikuntaa monissa eri muodoissa, musiikkia niin soittaen kuin laulaen yhdessä ja erikseen ja ulkoilua Aurinkolinnan pihassa. Koululaisille taataan mahdollisuus rentoutumiseen ja lepoon. Toimintaympäristö on ilmapiiriltään kiireetön ja turvallinen. Toimintaa suunnitellaan viikko kerrallaan ja viikko-ohjelma on näkyvissä ryhmän seinällä kirjallisena. Kuukausittain lähetetään kotiin tiedote, jossa kerrotaan huoltajille seuraavan kuukauden toimintaan liittyvät asiat. Toiminnan pääperiaatteet Koululaisten vapaa-aikaan sijoittuvaa toimintamme kuvailee parhaiten monipuolisuus tasavertaisuus tarvelähtöisyys turvallisuus liikunnallisuus vapaaehtoisuus Toiminnan keskeiset sisällöt Eettinen kasvu ja yhdenvertaisuus Kaikkia koululaisia kohdellaan tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Ohjataan anteeksipyynnön- ja antamisen merkityksen ymmärtämiseen sekä näkemään toimintansa seuraukset. Pyritään ohjaamaan kaikkia yhteiseen leikkiin toisten kanssa. Kiusaamista ei hyväksytä missään muodossa ja aikuisen kanssa käydään läpi miten jatkossa tulisi toimia. Leikki ja vuorovaikutus Joka päivälle on varattuna aikaa omille leikeille niin sisällä kuin ulkona. Jokainen koululainen pyritään saamaan mukaan leikkeihin houkuttelemalla ja kannustamalla. Vuorovaikutusta rohkaistaan koululaisten ja muiden Aurinkolinnassa olevien lasten välillä esimerkiksi 9 (12)
kannustaen yhteisiin leikkeihin ulkona ja järjestämällä yhteistä tekemistä 4H:n iltiksen lasten kanssa. Liikunta ja ulkoilu Jos vain kelit sallivat, ulkoillaan päivittäin. Kaatosade ja paukkupakkanen lyhentävät ulkoiluja merkittävästi. Liikuntaa päästään harrastamaan erityisesti Aurinkolinnan liikuntasalissa, jonne ryhmällä on varattuna kaksi vuoroa viikossa. Huonolla säällä saatetaan liikuntasalia hyödyntää useamminkin, jos se vain on vapaana. Ulkoilu tapahtuu Aurinkolinnan pihassa olevissa tiloissa yhdessä muiden käyttäjien kanssa. Toimimme Aurinkolinnan ulkoilusääntöjen mukaisesti. Ruokailu ja lepo Välipala haetaan ryhmään Aurinkolinnan keittiöltä ja olemme saaneet esittää toiveita välipalan koostumukseen. Kädet pestään ennen ruokailua ja ruokailutilanteen pyritään rauhoittamaan. Periaatteena on, että jokainen maistaa tarjolla olevaa ruokaa. Tavoitteena on kuitenkin, että jokainen koululainen saa tarvittavan määrän energiaa jaksaakseen iltapäivän kotiin asti. Jokaisella koululaisella on mahdollisuus mennä lepäämään toimintatilassa olevaan sänkyyn tai nojatuoliin. Kulttuuri ja perinteet Suomalainen kulttuuri ja perinteet tulevat toiminnassa näkyviin luontevasti kaikissa vuoden kiertoa seuraavien juhlapyhien, suomalaisten tapojen ja merkkihenkilöiden muistamisessa ja kunnioittamisessa. Isänpäivä, itsenäisyyspäivä, joulu, pääsiäinen, vappu ja äitienpäivä rytmittävät toimintaa erilaisin leikein ja askarteluin. Käden taidot ja askartelu Jokaisella viikolla pyritään yhdessä koululaisten kanssa toteuttamaan erilaisia askarteluja. Jokainen on vapaa askartelemaan myös vapaan leikin aikana, jos innostusta löytyy. Askartelutarvikkeita saadaan Aurinkolinnan varastosta, luonnosta ja kierrätettävistä tavaroista. Kuvallinen, musiikillinen, kehollinen ja kielellinen ilmaisu Koululaiset voivat halutessaan piirtää, maalata tai leikata saksilla erilaisia taideteoksia. Musiikkia kuunnellaan useita kertoja viikossa ja näihin hetkiin liittyy usein yhteisiä laulu- ja leikkihetkiä. Kerran viikossa pyritään pitämään lauluhetki, jolloin musisoidaan usein myös soittimin. Koululaisille luetaan kirjoja heidän toiveidensa mukaisesti mahdollisimman paljon. Mediataidot Nykypäivän mediataitoja harjoitellaan tutustumalla erilaisiin opettaviin peleihin ja musiikkiin hyödyntäen tablettia ja puhelinta. Koululaisten omilla tableteilla harjoitellaan mm. kommunikaatiotaitoja. Arkiaskareet, elinympäristö ja kestävä elämäntapa Koululaisia pyritään opastamaan omatoimisuuteen kaikissa toimissa. Paikat siivotaan porukalla leikkien jäljiltä ja omista vaatteista pyrkii jokainen pitämään huolen. Ulkona kerätään lelut varastoihin yhdessä ja emme roskaa sisällä emmekä ulkona. Ruokailun yhteydessä kerätään biojätteet sille kuuluvaan astiaan ja muut roskat roskikseen. Jokainen koululainen voi olla apuna välipalan hakemisessa tai poisviemisessä vuorollaan. Erilaiset tiedolliset ja taidolliset aihepiirit Pyritään toteuttamaan tiedollisia ja taidollisia aihepiirejä koululaisilta saamiemme toiveiden mukaisesti. Tietokirjoja luetaan yhdessä ja niistä keskustellaan. Taidollisista toiveista esimerkkinä koneiden purkaminen, joka toteutettiin yksilöohjauksessa. Toiminnasta tiedottaminen Toiminta suunnitellaan viikko kerrallaan ja tämä suunnitelma on nähtävissä ryhmän seinällä. Toiminnasta tiedotetaan vanhemmille kuukausittain tiedotteen muodossa ja lisäksi tarpeen mukaan. 10 (12)
6. Aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteistyö ja tiedonkulku Yhteistyö Aamu- ja iltapäivätoiminnan laki velvoittaa kunnan olemaan yhteistyössä kotien, koulujen ja aamu- ja iltapäivätoimintaa tuottavien tahojen kesken. Eri toimijoiden välisen vuorovaikutuksen tarkoituksena on lisätä oppilaan tarpeiden tunnistamista. Yhteisen päämäärän tulee näkyä myös yksittäistä oppilasta koskevien asioiden hoidossa. Toiminnan onnistumisen kannalta on tärkeää, että oppilaan ja huoltajien toiveet toiminnan sisällöstä otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. 6.1. Yhteistyö kodin kanssa Iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin kasvatustyötä ja sen vuoksi toiminnan järjestämisessä tehdään yhteistyötä huoltajien kanssa. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta. Iltapäivätoiminnassa ohjaajilla on vastuu lapsen kasvatuksesta kyseisen yhteisön jäsenenä. Yhteistyö edellyttää avointa ja luottamuksellista vuorovaikutusta kodin kanssa. Yhteistyölle tulee luoda selkeät yhteistyömallit ja rakenteet. Toiminnan sisällöistä ja toimintaperiaatteista tiedotetaan huoltajia toimintakauden aikana. Poikkeuksellisista toimintaajoista tiedotetaan huoltajia vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin. Perheiden kanssa tulee sopia kirjallisesti turvallisuus- ja vastuukysymyksistä esim. kotiinlähdön osalta ja terveydenhuoltoon liittyvissä asioissa. 6.2. Yhteistyö koulun kanssa Toiminnan järjestämisessä tehdään yhteistyötä koulun kanssa, tavoitteena on tiivistää yhteistyötä oppilaan parhaaksi. Koko koulun henkilökuntaa tulee informoida koululla järjestettävästä iltapäivätoiminnasta. Iltapäivätoiminnan ohjaajien, oppilaiden, opettajien sekä koulun muun henkilöstön välisellä yhteistyöllä luodaan rakenteet toimivalle ja säännölliselle yhteistyölle sekä yhteiselle toimintakulttuurille. Iltapäivätoimintaa kehitetään yhteistyössä rehtorin, opettajien ja koulunkäyntiavustajien kanssa. Toiminnassa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan koulun opetussuunnitelma. Harjaantumisluokan henkilöstön kanssa yhteistyö on erittäin tärkeää. Koulun oppilashuollon tehtävänä on huolehtia oppilaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. On tärkeää, että oppilaan päivän kokonaisuudessa koulun opetushenkilöstö, iltapäivätoiminnan henkilöstö ja koulun oppilashuolto toimivat keskenään luontevassa vuorovaikutuksessa. Aamu- ja iltapäivätoiminta rakennetaan jatkumona varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kasvatustehtävälle yhteistyössä varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa. 6.3. Muut yhteistyötahot Palvelun tuottaja tekee yhteistyötä henkilöstönsä kanssa alueella toimivien eri verkostojen ja paikallisten yritysten kanssa toimintansa puitteissa sopivien käytänteiden mukaisesti. 6.4. Lasta koskevien salassa pidettävien henkilötietojen luovuttamiseen liittyvä menettely Toiminnassa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. 11 (12)
7. Toiminnan seuranta, tilastointi ja arviointi Perusopetuslain 8 a luvun 48 c mukaan kunnan tulee arvioida antamaansa tai hankkimaansa aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä osallistua toimintansa ulkopuoliseen arviointiin. Arvioinnin tarkoituksena on turvata toiminnan tavoitteiden toteutuminen sekä laadullisten tekijöiden kehittyminen. Arviointien keskeiset tulokset tulee julkaista. Perusopetuslain mukaisen toiminnan laadun seuranta kuuluu koordinointitaholle eli varhaiskasvatuspalvelulle, kehitysvammaisten toimintaryhmän osalta vammaispalveluille. Lakisääteisen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toteutumisesta raportoidaan sivistyslautakunnalle /perusturvalautakunnalle tarpeen mukaisesti. Raportissa selvitetään toimintaan osallistuneiden oppilaiden määrän kehitys, toiminnan talous, sisältö, yhteistyö, laadun arviointi ja muut keskeiset asiat. Varhaiskasvatuspalvelut keräävät kaikilta palveluntuottajilta 20.9. tilanteen mukaiset toiminnassa mukana olevien oppilaiden lukumäärät. Tilastotiedot kootaan Tilastokeskuksen kuntalomakkeelle. Toimintaan osallistuvien oppilaiden ja ryhmien määrä luovat perustan lakisääteisen iltapäivätoiminnan kuntakohtaisen valtionosuuden määräytymiseen. Kehitysvammaisten erityishuoltona järjestetty toiminta ei kuulu perusopetuksen valtionosuuden piiriin. Palveluntuottaja laatii omasta toiminnastaan suunnitelmat, arvioinnit ja käyttäjätilastot. Palveluntuottaja toteuttaa tuottamansa palvelun sisäisen arvioinnin vuosittain varhaiskasvatuksen vahvistamien painopistealueiden pohjalta. Toiminnan ulkopuoliseen arviointiin osallistuminen Toiminnan järjestäjän päätöksellä voidaan osallistua koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantatutkimuksiin. Tulosten julkistaminen Tutkimusten tulokset jaetaan aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvien oppilaiden huoltajille. Tulokset on nähtävinä aamu- ja iltapäivätoimintaa antavissa yksiköissä ko. lukuvuoden. 12 (12)