Kokemuksia liiton lakineuvonnasta - omaishoidon tukeen liittyviä esimerkkejä - Yrjö Mattila ODL hyvinvointikeskus, Wegelius sali, Oulu, 12.10.2016
Omaishoidon määrärahat Omaishoitaja soitti kunnasta, jossa omaishoidon tuen määräraha oli loppunut jo huhtikuussa. Kunta oli lopettanut omaishoidon tuen sopimusten tekemisen vuoden loppuun saakka. Totesin, että kyseessä oli selvä alibudjetointi. Kunnan toiminnasta tulisi tehdä kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle, koska tahallinen alibudjetointi on kielletty. Omaishoitajarouva, jolla on 20 vuotias näkövammainen kehitysvammainen tytär hoidettavana. Elokuussa 2016 rouva oli saanut korkeimman omaishoidon tuen, mutta syyskuusta 2016 alkaen palkkio oli pudotettu alimpaan. Perusteena oli puuttuva määräraha kunnassa. Päätettiin tehdä valitus, omaishoidon tuen määräraha oli väärin asetettu kunnan talousarviossa. Kunnan hylkäävistä päätöksistä tulisi valittaa. Jos edellisenä vuonnakin määräraha on loppunut kesken eikä sitä ole seuraavana vuonna korotettu, on alibudjetointi tahallinen ja kielletty
Määrärahojen riittävyys / määrärahasidonnaisuus KHO:2014:166: Vammaispalvelulain mukaan kunnan on varattava kunnassa esiintyvään palvelujen ja tukitoimien tarpeeseen nähden riittävät varat talousarvioon. Hakemus avustuksen myöntämisestä auton hankintaan ja siihen tarvittaviin muutostöihin oli kuitenkin hylätty ja peruste hylkäämiselle oli muun muassa se, että tarkoitukseen varatut määrärahat olivat loppuneet. Henkilö valitti kunnan päätöksestä Hallinto-oikeus kumosi perusturvalautakunnan päätöksen sillä perusteella, että kunnan varaaman määrärahan arvioitiin olevan riittämätön kunnassa esiintyvään tarpeeseen nähden Kunta valitti hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen KHO katsoi, että kunta oli esittänyt KHO:lle selvitystä siitä, että määrärahoja oli varattu keskimääräisen vuotuisen tarpeen mukaan. Koska kyse oli määrärahasidonnaisesta taloudellisesta tukitoimesta ja määrärahaa oli varattu asianmukaisesti tarpeeseen vaikuttavat seikat huomioon ottaen, hakemus voitiin hylätä määrärahojen loppumisen vuoksi. Hallinto-oikeuden päätös kumottiin ja perusturvalautakunnan päätös saatettiin voimaan.
Ongelmia omaishoitosopimuksen tekemisessä tai palkkion määrässä 1 Kaupunki oli lisännyt kotipalvelua ja halusi lopettaa omaishoidon tuen ikääntyneen äidin hoidosta. Lisätty kotipalvelu ei voi olla syy omaishoidon tuen lopettamiseen, jos hoito muuten jatkuu edelleen samanlaisena. Omaishoitajaa kehotettiin ottamaan yhteyttä omaishoidon ohjaajaan ja neuvotteluteitse pyrkimään tuen jaksamiseen. Omaishoitajaäiti, jonka lapsella oli lyhytsuolisyndrooma sai alinta tukea ja katsoi sen olevan liian vähän hoidon raskauteen nähden. Halusi kunnan korkeinta tukea ja halusi valittaa omaishoidon tuen päätöksestä. Suosittelin valitusta, mutta toistaiseksi kunnes päätös hallinto-oikeudesta saatu, kannatti jatkaa hoitoa alimmalla tuella, koska neuvotteluyhteys kuntaan oli äidin ilmoituksen mukaan poikki. Mikäli hallinto-oikeus päätyy korkeampaan palkkioon, on sitä mahdollisuus saada takautuvasti.
Ongelmia omaishoitosopimuksen tekemisessä tai palkkion määrässä 2 Entinen omaishoitaja, jonka hoidettavan siirryttyä laitoshoitoon kertoi, että häneen oli yritetty kunnasta vaikuttaa, ettei hän olisi valittanut päätöksestä, jossa oli myönnetty vain alin tuki. Halusi valistaa muita, että kannattaa valittaa, koska päätös oli muuttunut hallinto-oikeudessa. Omaishoitaja hoiti 92 vuotiasta syvästi dementoitunutta anoppiaan, jota ei voinut jättää yhtään yksin. Hoidon sitovuudesta huolimatta omaishoitaja sai vain alinta omaishoidon tukea. Valitusaika hallinto-oikeuteen oli kuitenkin kulunut umpeen, joten sovittiin, että henkilö tekee kantelun oikeusasiamiehelle, joka voi esittää kunnalle korvausta omaishoitajalle kriteerien väärän soveltamisen johdosta. Toinen vaihtoehto on irtisanoa omaishoitosopimus, tehdä uusi hakemus ja vaatia korkeampaa palkkioluokkaa asiantuntijaselvitykseen yms. nojautuen. Omaishoitajarouva kertoi, että viisi vuotta vanha omaishoitosopimus oli irtisanottu. Hän kysyi kannattaako sopimuksen päättämisestä valittaa. Kerroin, että kunnalla on oikeus lopettaa sopimus kahden kuukauden irtisanomisajalla, mutta sen jälkeen kunnalla on hoitovastuu ja sen on huolehdittava hoidettavan hoidosta. Mikäli kunta ei aio ottaa hoitovastuuta, on syytä valittaa sopimuksen irtisanomisesta tai mahdollisesti on syytä tehdä kantelu aluehallintovirastoon tai Valviraan.
Ongelmia omaishoitosopimuksen tekemisessä tai palkkion määrässä 3 Nuori nainen, jonka 1-vuotiaalla lapsella on munuaissiirto. Hoito on hyvin sitovaa ja vastuullista, koska hän joutuu kotona tekemään erikoissairaanhoitoluokan hoitotoimenpiteitä lapsen hengen ylläpitämiseksi. Äidille maksetaan vain alimman luokan omaishoidon tukea, koska alle 3-vuotiaan lapsen hoito on muutenkin sitovaa. Todettiin, että on syytä valittaa tukipäätöksestä hallinto-oikeuteen ja lupasin kommentoida valituskirjelmää. Valitus tehtiin ja hallinto-oikeus muutti palkkioluokan korkeammaksi. Omaishoitajarouva, joka hoitaa äitiään, oli jäämässä äitiysvapaalle. Veli voisi hoitaa äitiysloman ajan. Kysymys koski sitä, pitääkö sopimus irtisanoa vai voiko sen siirtää? Katsoin, että voitaisiin neuvotella kunnan kanssa omaishoidon väliaikaisesta siirtämisestä äitiysloman ajaksi veljelle. Ei ole pakko irtisanoa, jos kunta suostuu järjestelyyn.
Ongelmia omaishoitosopimuksen tekemisessä tai palkkion määrässä 4 Miestään hoitava omaishoitajarouva kertoi, että kunta oli irtisanonut omaishoitosopimuksen. Hoito ei kunnan mielestä täytä enää kriteereitä, kun kotipalvelu käy hoidettavan luona 3 x/pvä. Tästä huolimatta vaimo hoitaa edelleen kuten ennen ja yölläkin huoltaa ja korjaa miehen apuvälineitä. Pohdittiin, vastaako kunta tällä tavoin kotipalvelulla miehen hoidosta sen jälkeen, kun omaishoitosopimus on irtisanottu. Päätettiin, että vaimo tekee oikaisuvaatimuksen irtisanomisesta, koska hän on käytännössä edelleen päävastuussa hoidosta eikä voi vapaasti poistua kodistaan sen vuoksi. Hän ei myöskään ole kykenemätön toimimaan omaishoitajana. Omaishoitajalla oli kaksi hoidettavaa, mutta kunnan kanssa oli tehty vain yksi sopimus Kehotin ottamaan yhteyttä kuntaan ja vaatimaan sopimusta kummastakin hoidettavasta erikseen. Omaishoitaja oli tyytymätön hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Hän haluaisi siihen kirjattavaksi kaksi tuntia kotiapua viikossa. Kehotin kääntymään omaishoitajaohjaajan puoleen ja perustelemaan miksi kaksi tuntia kotiapua on tärkeä omaishoidon tukemiseksi. Kunnan tulee antaa omaishoidon tueksi palvelua tarpeen mukaan.
Ongelmia vapaapäivissä 1 Tapaus 1. Omaishoitajamies, joka hoiti vaimoaan, halusi keskustella siitä, olisiko mahdollista saada henkilökohtainen avustaja kotiin vapaapäivien ajaksi. Siirto kunnan palvelukeskukseen vapaapäiviksi tuli kalliiksi matkakulujen vuoksi. Totesin, että avustajan saaminen kotiin on nykysäännösten perusteella vaikeata, koska kunnalla on mahdollisuus määrätä, miten sijaishoito järjestetään vapaapäivien ajaksi. Tapaus 2. Omaishoitajarouva oli kerännyt 15 vapaapäivää yhteen mittaan, jotta pääsisi leikkaukseen. Kunta oli evännyt häneltä omaishoitopalkkion tältä ajalta. Kehotin vaatimaan palkkiota, koska palkkio on maksettava myös vapaapäivien ajalta. Tapaus 3. Omaishoitajan tytär kysyi vapaapäivien maksuista. Kunta haluaisi kotipalveluna annettavan sijaishoidon vapaapäivien pitämiseksi olevan kalliimpaa kuin muut omaishoitajan vapaapäivämaksut. Totesin, että vapaapäivän hinta on laissa määrätyn suuruinen järjestämistavasta riippumatta. Kotipalveluna annettava sijaishoito ei tee poikkeusta. Tapaus 4. Omaishoitajamies tiedusteli, voiko kaupunki antaa suuremman palvelusetelin yksityiseen palvelutaloon kuin muihin palvelutaloihin. Totesin, että kunnan on kohdeltava asukkaitaan yhdenvertaisesti palveluja antaessaan. Kunnalla pitäisi olla hyväksyttäviä syitä, jos kuntalaisia kohdellaan eriarvoisesti.
Ongelmia vapaapäivissä 2 Tapaus 5. Soittaja kertoi, että kunnassa ei anneta omaishoidon vapaita, jos hoidettava saa vähintään 45 tuntia henkilökohtaista apua. Totesin, että omaishoitolaki ja vammaispalvelulaki ovat kaksi erillistä lakia. Toisen lain soveltaminen estä tai syrjäytä toisen lain soveltamista. Annoin ohjeita oikaisuvaatimuksen tekemiseksi Sijaishoitajan palkkio Omaishoitajarouva kertoi, että muille sijaishoitajille kunta maksaa 60 euroa/pvä, mutta rouvan tapauksessa vain 35 euroa/pvä. Perusteena käytännölle oli, että sijaishoitajana toimii lähisukulainen. Kunta menettelee tässä tapauksessa eriarvoisesti antaessaan palveluja. Lähisukulaisuus ei voi olla peruste pienemmälle palkkiolle, koska sijaishoitojärjestelmässä nimenomaan lähisukulaisen tai muun läheisen on tarkoitus sijaistaa hoitajaa Kehotin olemaan yhteydessä kuntaan ja vaatimaan. Sijaishoitajien palkkioista ei ole valtakunnallisia säännöksiä. Kunnallinen kirjavuus suurta ja monissa kunnissa maksetaan niin pientä palkkiota, että sijaishoitajia ei löydy.
Työn ja omaishoidon yhteensovitus 1. Soitto omaishoidon tuen ehdoista, kun miestä hoitava vaimo käy osa-aikatyössä. Omaishoitosopimus oli keskeytetty kunnan puolelta työhön menon yhteydessä ilman irtisanomista ja tehtiin uusi hoito- ja palvelusuunnitelma. Totesin, että osa-aikatyö ei saisi estää omaishoidon tuen saamista, jos hoito ei ole ympärivuorokautista ja sitovaa. Kehotin jatkamaan neuvotteluja asiassa 2. Omaishoitajarouva, joka kertoi saaneensa kunnalta huonoa kohtelua, koska ei jaksa enää hoitaa miestään kokoaikatyön ohella. Mies on muuttamassa pois, kun ei saa hoitoa kotona. Kunta ei anna päivällä apua hoitajan työn aikana. Kehotin ottamaan yhteyttä sosiaaliasiamieheen ja aluehallintovirastoon. Kunnan tulisi antaa tarvittavaa apua omaishoitajalle niinä aikoina, kun hänen palkkatyönsä estää hoitamasta. 3. Omaishoitajarouva, joka omaishoidon ohella toimii itsenäisenä yrittäjänä. Muistisairas äiti on viikon kunnan palvelutalossa ja viikon kotona omaishoidossa. Yrittäjän tulot ja omaishoidon palkkio eivät riitä omaishoitajalle kohtuulliseen elämiseen. Hän kysyy, voisiko äiti maksaa hänelle palkkaa siitä, että tytär antaa hänelle hoitoa. Mielestäni ei ole estettä, etteikö hoidettava maksaisi palkkaa hoitajalle tämän kunnalta saaman omaishoidon tukipalkkion lisäksi. Kehotin hakemaan äidille edunvalvojan, joka voisi tehdä äidin puolesta työsopimuksen kysyjän kanssa.
Ongelmia omaishoitajan työttömyysturvassa 1. Omaishoitajamies, joka on hoitanut äitiään. TE keskus oli hylännyt työttömyysturvahakemuksen, koska ei työmarkkinoiden käytettävissä. Henkilöllä oli esittää varasuunnitelma kunnan toimista, jos työtä tarjotaan. Ei ollut riittänyt TE keskuksessa. Tehtiin valitus työttömyysturvalautakuntaan. 2. Omaishoitajan työttömyyskorvaus oli hylätty, koska TE keskus oli katsonut, ettei omaishoitaja ollut työmarkkinoiden käytettävissä ja olevan yrittäjä. Hylkäyksiä samasta syystä oli ollut ennenkin ja henkilö oli sen jälkeen ollut osa-aikatyössä. Henkilö olisi voinut hoitotyöstään huolimatta voinut ottaa vastaan kokoaikatyötä, mutta hänelle oli tarjottu vain osa-aikatyötä. Neuvoin kirjaamaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan varasuunnitelman sen tilanteen varalta, että hänelle tarjotaan työtä. 3. Omaishoitajamies, jonka työttömyyskorvaus evätty. TE keskus ei ollut uskonut miehen olevan työmarkkinoiden käytettävissä, vaikka hänellä oli todistus kunnasta sijaishoidosta, jos työtä tarjotaan. Valittanut työttömyysturvalautakunnan päätöksestä vakuutus-oikeuteen, josta ei vielä vastausta. Kun omaishoitaja hakee kokoaikatyötä olisi tärkeätä saada kunnan todistus esitettäväksi TE keskukselle, jossa kunta ilmoittaa ottavansa hoitovastuun, jos työtä tarjotaan. Kunnan todistuskaan ei kuitenkaan aina auta. TE keskusten käytäntö vaihtelee. Parantaisiko TEM:n ohjekirje tilannetta?
Omaishoitosopimus ja starttiraha Omaishoitajarouva oli hoitanut erityislastaan ja kouluttautunut työmarkkinatuella hierojaksi. Hän oli saanut alimman palkkioluokan mukaista omaishoidon tukea. Rouva oli hakenut starttirahaa ELY keskuksesta, joka oli sen myöntänyt. Kuitenkin TE keskus, joka starttirahan maksaa, oli tehnyt hylkäävän päätöksen, koska sen mukaan sopimuksen tehnyt omaishoitaja ei voi toimia yrittäjänä. Rouva oli vaatinut perusteita kielteiselle päätökselle ja TE keskus oli hankkinut TEM:in lakimiehen lausunnon päätöksensä tueksi. TEM:n lakimiehen kanta: Ei starttirahaa, kun henkilöllä on voimassa oleva omaishoitajasopimus. Kuitenkaan ei ole estettä alimman tukiluokan omaishoitajalla olla kokopäivätyössä. Rouva hakee oikaisua päätökseen elokuun 2016 osalta, jolloin starttirahaa ei myönnetty omaishoitosopimuksen vuoksi. Joutui kuitenkin irtisanomaan omaishoitosopimuksen saadakseen starttirahan syyskuun 2016 alusta
Omaishoitaja työtapaturmassa 1. Omaishoitajarouvaa oli kohdannut tapaturma omaishoitotyössä. Vakuutusyhtiö oli kieltäytynyt maksamasta, koska katsoi, ettei tapaturmalla ollut yhteyttä omaishoitoon. Annoin ohjeita, mihin kannattaa vedota neuvottelussa vakuutusyhtiön kanssa. 2. Omaishoitaja oli loukannut polvensa ostaessaan hoidettavalle äidilleen vaatteita. Vakuutusyhtiön mielestä tapaturman syy-yhteys omaishoitoon puuttui ja hakemus hylättiin. Neuvoteltiin syy-yhteyden näyttämisestä, koska vakuutusyhtiö oli poikennut tapaturmavakuutuslautakunnan kannasta. Sovimme, että lähetän ennakkopäätöksiä rouvalle syy-yhteystapauksista tapaturma/omaishoito. Asia on vakuutusoikeudessa.
Ongelmia palvelutaloon pääsemisessä, omaishoitajan uupuminen Omaishoitajarouva ilmoitti olevansa uupunut omaishoitajuudesta. Mies on dementoitunut Hän kysyi edunvalvonnan muuttamisesta, kun lapset ovat hänen miehensä edunvalvojia. Kehotin pitämään edunvalvontatilanteen ennallaan. Kunnan kanssa tulisi keskustella hoitoon pääsystä (esim. palveluasumispaikka) ainakin 3 kuukaudeksi, jotta omaishoitaja saisi levätä. Hän ilmoitti olevansa vaarassa uupua kokonaan. Omaishoitaja sai 3 kk. sairauslomaa, muistisairas mies on välillä intervallissa, jolloin omaishoitaja on saanut levätä. miehen palattua kotiin omaishoitaja ahdistui uudestaan. Kehotin keskustelemaan omaishoidon ohjaajan kanssa, miten kunta hoitaa miestä omaishoitajan sairausloman aikana. Kehotin häntä myös vakavasti harkitsemaan omaishoidon lopettamista, koska hän on itse vaarassa sairastua. Rouva pelkäsi palveluasumisen korkeita maksuja, jos mies menee kokonaan tehostettuun palveluasumiseen. Ei ole varaa. Keskusteltiin myös omaishoitajan sairausajan palkasta ja oikeudesta sairauspäivärahaan sairasloman aikana. Omaishoitajarouva ilmoitti ettei jaksa enää hoitaa, mutta mies ei pääse palveluasumiseen. Haluaa jättää miehen kunnan hoidettavaksi. Neuvoin, että irtisanomisaika omaishoitosopimuksessa on yksi kuukausi eikä kenenkään tarvitse hoitaa pakosta. Rouva miettii asiaa.
Ongelmia palvelutaloon pääsemisessä, omaishoitajan uupuminen Miesomaishoitaja oli hoitanut poikaansa 20 vuotta. Nyt hän on alkanut epäillä, että ei enää kykene hoitamaan. Kehotin hakemaan lääkärintodistuksen siitä, että mies ei jaksa enää hoitaa, jolloin pojan on helpompi päästä kunnan hoitoon. Avopari, omaishoitajarouva 75 -v ja hoidettava vakavasti muistisairas mies 80-v. Vaimo ei jaksanut enää hoitaa ja haki miehelleen palveluasumispaikkaa kunnalta. Omaishoitaja kertoi lääkärin olleen samaa mieltä, ettei mies voi olla enää kotona hoidossa. Viranhaltijan kotikäynnillä mies oli kysyttäessä sanonut haluavansa asua kotona. Avomiehen hakemus palveluasumiseen hylättiin. Toteamus halusta asua kotona oli ratkaiseva kaupungin päätökselle. Asiakkaan tahtoa haluttiin kunnioittaa, vaikka mies oli syvästi dementoitunut ja avovaimo ei jaksa enää hoitaa. Vaimo sanoi irtisanovansa omaishoitosopimuksen. Ilmoitti kaupungille, etteivät he ole avioliitossa. Tehtiin valitus hallinto-oikeuteen Kunnan hoitovastuu? Omaishoito on vapaaehtoista, omaishoitajaksi ei voi pakottaa. Palvelulupaus?
Omaishoidon päättyminen avoparitilanteessa Avopuoliso on hoitanut kolme vuotta ja hoidettavan kuoltua hoidettavan lapset haluavat osuutensa avopuolisoiden yhteisestä kodista. Puolisolla ei ole keskinäistä testamenttia, joten avopuoliso ei ole pesän osakas Neuvoin käyttämään hyväksi lakia avoliitoista. Omaisuus on eriteltävä avopuolisoiden välillä ennen perinnön jakoa. Avoparin omakotitalo oli molempien nimissä. Lasten on tehtävä yhteisen omaisuuden jakohakemus käräjäoikeudelle, jos haluavat isän osuuden talosta myyntiin. Avopuoliso oli todisteellisesti hoitanut miestä kolme vuotta. Näin ollen avopuolison hoidon ansiosta mieheltä oli säästynyt paljon rahaa palvelumaksuissa tai jopa palveluasumismaksuissa. Avopuolisolla oli mahdollisuus esittää kuolinpesälle vaatimus korvauksesta, koska hänen antamansa hoito on palvelumaksujen säästymisen kautta lisännyt kuolinpesän omaisuutta. Avopuoliso tarvitsi kuitenkin lakimiehen oikeuksiensa toteuttamiseen.
Omaishoitajan /omaishoitotilanteen huomioiminen ja yhteistyön tärkeys sosiaali- ja terveydenhuollossa Henkilö toimii omaishoitajana muistisairaalle veljelleen. Veli oli ollut yksityisessä hoivakodissa sijaispaikalla, josta hänet oli kuljetettu ambulanssilla sairaalaan. Sairaalassa muistisairas veli oli herätetty keskellä yötä ja ilmoitettu, että hänet kotiutetaan sairaalasta. Veli oli lähetetty taksilla hoitokotiin yksin ilman saattajaa. Taksissa muistisairas veli oli peloissaan alkanut riehua Poliisit olivat tulleet taksimiehen kutsusta paikalle ja vieneet veljen putkaan ja vasta seuraavana aamulla klo 10 asiasta ilmoitettu omaishoitajalle. Todettiin, että sairaalan lääkärin toiminnasta on syytä tehdä kantelu aluehallintovirastoon. Omaishoitajalle tulisi aina ilmoittaa / omaishoitotilanne ottaa huomioon kotiutustilanteissa tms. - käytännössä saatetaan ohittaa
Johtopäätöksiä Omaishoidon tuessa määrärahat monesti riittämättömiä ja omaishoidon tuen myöntämisessä lainvastaisia kriteereitä ja sääntöjä, kannattaa valittaa Omaishoitajan työttömyysturvassa usein ongelmia, uutena ongelmana starttirahan epääminen. Auttaisiko näissä kysymyksissä TEM:n tarkempi ohjeistus Myös omaishoitajan tapaturmavakuutukseen tarvittaisiin ohjeistusta Avoparitilanteessa laki avoliitoista syytä avopari omaishoitajaperheiden tuntea. Yllätyksiä voi tulla etenkin omaishoidon päättyessä. Palvelutaloon pääsyssä vaikeuksia, omaishoitajien uupuminen lisääntymässä? Vastuu hoidosta, kun omaishoitaja ei jaksa tai halua hoitaa sopimusomaishoito/ muu omaishoito
Palvelujärjestelmä ja päätöksenteko sosiaalihuollossa omaishoidon näkökulmasta (erityisesti maksukysymyksiä) - kokemuksia liiton lakineuvonnasta Yrjö Mattila ODL hyvinvointikeskus, Wegelius sali, Oulu, 12.10.2016
Puoliso siirtynyt palvelutaloon, kotiin jäävän puolison tilanne? Asiaa asumispalvelujen maksuista Palvelutalon hinnoittelusta ei valtakunnallisia säännöksiä Vain laitoshoidon maksut laissa asiakasmaksuista Kuntaliiton sivuilta: Asumispalvelujen maksuista ei ole erikseen säädetty asiakasmaksulaissa ta asetuksessa, joten kunta voi periä niistä päättämänsä maksun. Kuntien käytännöt vaihtelevat. Maksu voidaan määrätä asiakkaan maksukyvyn mukaan (Asiakasmaksulaki 1 ) Asiakasmaksu saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen (Asiakasmaksulaki 2 )
Laki lähtee maksujen kohtuullisuudesta Kohtuullistaminen: Sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista (Asiakasmaksulaki 11 1.) (Avioliittolaki 46 1.) Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Puolisoiden elatus käsittää puolisoiden yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen.
Laitoshoidossa puolison asema turvattu Asiakasmaksulaki 7 c : Pitkäaikaisessa laitoshoidossa peritään maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu. Maksu voi olla enintään 85 % hoidossa olevan kuukausituloista. Henkilökohtaiseen käyttöön on jäätävä 90 euroa. Puolison huomioon ottaminen: Jos pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleva on välittömästi ennen laitoshoidon alkamista elänyt yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisessa olosuhteissa ja hänen kuukausitulonsa ovat suuremmat kuin puolison kuukausitulot, maksu määräytyy puolisojen yhteenlaskettujen kuukausitulojen perusteella. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta perittävä maksu voi olla enintään 42,5 % edellä mainituin perustein yhteenlasketusta kuukausitulosta.
Oikeuskäytäntö avohoidon suuntaan Sosiaalihuoltolaki ja vanhuspalvelulaki lähtevät siitä, että laitoshoitoa annetaan vain poikkeustapauksessa. Laitokset on pääosin muutettu palvelutaloiksi ja oikeuskäytäntö tukee muutosta Korkein hallinto-oikeus KHO 2016:29: Vanhainkoti (laitos) oli remontin yhteydessä muutettu tehostettua palveluasumista tarjoavaksi kodiksi. Muutoksen jälkeen vanhainkodissa asuneelta A:lta alettiin periä laitoshoitomaksun sijasta vuokraa, kotihoidon maksua sekä maksuja tukipalveluista. A valitti kunnan maksupäätöksestä hallinto-oikeuteen, joka hyväksyi valituksen ja katsoi, että hoitoa oli pidettävä edelleen laitoshoitona. Päätös sai lainvoiman. Kunta haki korkeimmalta hallinto-oikeudelta päätöksen purkua pitäen A:n hoitoa tehostettuna palveluasumisena ja avopalveluna KHO katsoi julkisen edun vaativan päätöksen purkamista ja hallinto-oikeuden soveltaneen päätöksessään lakia ilmeisen väärin. A:lta perittäviä maksuja ei tullut määrätä pitkäaikaisen laitoshoidon maksuina, vaan avohuollon maksuina. KHO:n mielestä A:n tarvitsema hoiva voitiin turvata avohuoltona ja laitoshoidon maksut muuttaa avohoidon maksuiksi. A:n katsottiin voivan asua itsenäisesti ja valita vapaasti haluamansa palvelut
A:n kunto oli huono ja avuntarve huomattava, A:n kunto ei siten ratkaissut A pääsi pyörätuoliin vain kahden henkilön avustamana siirtovyötä käyttäen Hän tarvitsi apua siirtymisiin, wc toimiin, kylvetykseen jne. Hemiplegiaoireiston takia hän ei kyennyt pukeutumaan omatoimisesti A:n hoitoisuus ja hoidon tarpeet olivat pysyneet samana koko ajan sekä aiemmin vanhainkodissa että remontin jälkeen palvelutalossa Talon remontti ja nimen muutos merkitsi huomattavaa maksujen lisääntymistä A:lle Kuopion HaO 11.01.2012: Vanhainkoti oli muutettu asumispalveluyksiköksi Hyväksyttiin vanhainkodissa olleen henkilön maksujen muutos laitosmaksusta avopalvelumaksuiksi, vaikka toiminta pysyi samana, vain talon nimikyltti muutettiin
HaO aiemmin myös toisella kannalla Turun HaO 04/0703/2, 20.10.2004: Oikeuskysymyksenä, oliko henkilö asumispalvelujen piirissä ja miten hänen asiakasmaksunsa tuli määrätä, kun henkilö oli lähes kymmenen vuoden ajan laitoshoidossa ja hänet oli siirretty sosiaalilautakunnan palveluasumispäätöksellä dementiahoitokotiin. Siirron jälkeen häneltä perittävä asiakasmaksu oli määrätty avopalvelujen maksuja koskevien säännösten mukaan. Henkilö sairasti Alzheimerin tautia, oli täysin muistamaton ja aloitekyvytön ja tarvitsi jatkuvaa hoitoa, huolenpitoa ja valvontaa. Hän tarvitsi apua kaikissa henkilökohtaisissa toiminnoissa. HaO: Henkilö ei selviäisi itsenäisestä asumisesta kotona säännöllisten sosiaalihuollon palvelujen avulla. Asuminen dementiahoitokodissa oli osa henkilön hoitoa eikä tavanomaista vuokrasopimukseen perustuvaa asumista. Koska henkilö on sosiaalihuoltolaissa tarkoitetun laitoshoidon tarpeessa, asiakasmaksu oli määrättävä ostopalvelusopimuksen sisällöstä riippumatta palvelun tosiasiallisen sisällön perusteella eli pitkäaikaista laitoshoitoa koskevien säännösten mukaan.
Kotiin jäänyt omaishoitaja vaikeuksissa Monet omaishoitajat joutuvat vaikeaan tilanteeseen, kun parempituloinen puoliso muuttaa palvelutaloon Liiton lakineuvontaan lukuisia soittoja eri puolilta Suomea, hallinto-oikeuteen on tehty valituksia, päätöksiä ei ole vielä saatu Asiakasmaksulain 11 1 ja avioliittolaki eivät aina auta, puolison kaikki tulot voivat mennä palvelutalossa asumisen kustannuksiin Jos palvelutaloon siirtynyt puoliso on laitoskuntoinen, tulisi soveltaa laitoshoidon maksusääntöjä Jos palvelutaloon siirtynyt on vaikeavammainen, tulisivat vammaisuuden vaatimat erityispalvelut olla maksuttomia Joissakin kunnissa kunnat ovat suostuneet laitoshoidon maksusäännösten soveltamiseen palvelutalossakin, kun henkilö laitoskuntoinen
Kolme esimerkkitilannetta asumispalvelun maksuista (liiton lakineuvonnasta) Neuvontatapaus 1: Puoliso on siirtynyt palveluasumiseen. Maksuista osa katetaan Kelan hoitotuella, mutta siitä huolimatta miehen koko eläke menee palveluasumisen maksuihin ja kuluihin. Mieheltä peritään 900 euroa/kk palvelumaksua ja hän joutuu eläkkeellään kattamaan kaikki muut menot palveluasumisessa (vuokra, ruoka, TENA, lääkkeet). Kotiin jäänyt vaimo ei pärjää pienellä eläkkeellään. Kotiin jäänyttä rouvaa (70 vuotta) kehotettiin menemään työhön, jotta pystyy asumaan yksin kotona ja/tai myymään omakotitalon. Rouva vetosi avioliittolakiin ja katsoi, että miehen tulee osallistua perheen elatukseen silloinkin, kun asuu ympärivuorokautisessa palvelutalossa, koska asiakasmaksulain 11 ja avioliittolaki edellyttävät palvelumaksujen kohtuullistamista, jotta kotiin jäävälle vaimolle jäisi riittävästi rahaa elämiseen. Rouva vaatii 900 euron/kk palvelumaksun puolittamista 450 euroon/kk. Kun kunta ei suostunut, rouva joutui taloudelliseen ahdinkoon. Rouva haki toimeentulotukea, jota ei myönnetty Rouva joutuu ottamaan pankista velkaa, jotta selviäisi päivittäisistä laskuistaan Kunnan maksupäätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen, mutta päätös viipyy, ja rouvan velat kasvavat.
Vaikeavammainen palvelutaloon? Neuvontatapaus 2: Omaishoitaja oli 13 vuotta hoitanut miestään ja mies on sittemmin siirtynyt tehostettuun palveluasumiseen. Mies on halvaantunut, hänellä on myös Parkinsonin tauti ja mielenterveysongelmia. Tehostettuun palveluasumiseen siirtyneellä miehellä on hyvä eläke, rouvalla omaishoidon päätyttyä tulona vain työmarkkinatuki. Palvelumaksu tehostetussa palveluasumispalveluissa on 1800 euroa kuukaudessa. Sen lisäksi tulevat muut asumisen kulut (vuokra, ruoka, hoitovälineet, palvelut, lääkkeet jne.). Rouva vetosi asiakasmaksulain 11 :ään vaatien palvelumaksun puolittamista 900 euroon/kk. Todettiin, että jos mies katsotaan vaikeavammaiseksi, täytyy vaikeavammaisuuden aiheuttama erityispalvelu antaa ilmaiseksi. Vaikeavammaisena häntä ei kuitenkaan kohdeltu eikä kunta myöntänyt helpotusta palvelumaksuihin, koska omaisuutta perheellä oli enemmän kuin 6800 euroa (kunnan sovellus maksuista). Yhteisen asunnon arvoa ei otettu huomioon. Koska vaimolla oli tulona vain työmarkkinatuki, rahat eivät riittäneet elämiseen. Kehotin vaimon tekemään laskelman välttämättömistä menoistaan. Avioliittolaki edellyttää toisen elättämistä eikä yhteiskunta saisi maksuillaan rikkoa tätä velvoitetta (tulkinta YM) Neuvottelu asiasta jatkuu..
Laitoshoitokuntoinen palvelutaloon Neuvontatapaus 3 Mies oli siirtynyt palveluasumiseen, erimielisyys kunnan kanssa, kuinka paljon kotiin jäävälle vaimolle kuuluu jäädä miehen tuloista käytettäväksi. Vaimo vetosi asiakasmaksulain 11 :ään ja vaati palvelumaksun kohtuullistamista. Lisäksi vedottiin siihen, että mies oli laitoskuntoinen, jolloin kysymykseen tulisivat laitoshoidon maksut, joita määrättäessä kotiin jäävä puoliso otetaan huomioon. Sopimuksen saaminen kohtuullisista maksuista oli vaikeaa. Loppujen lopuksi kunta suostui soveltamaan laitoshoidon maksusäännöksiä. Kotona asuvan vaimon tulot ja miehen tulot otettiin huomioon maksua määrättäessä (maksu 42,5 % puolisoiden tulojen yhteissummasta).
Vaikeavammaisen palvelumaksujen liikaperintä, hallintoriitahakemus Omaishoitajavaimo hoitanut aivohalvauksen saanutta miestään, joka oli välillä omaishoidossa ja välillä laitoksessa tai palveluasumisessa. Kunta oli antanut vain sosiaalihuoltolain mukaista maksullista koti- ja asumispalvelua Mies oli kuitenkin aivoinfarktin saatuaan vaikeavammainen ja olisi oikeutettu vammaispalvelulain mukaisiin ilmaisiin erityspalveluihin Sosiaalihuoltolain mukaiset palvelumaksut olivat ajaneet perheen taloudellisiin vaikeuksiin, laskuja ei pystytty maksamaan Laskujen perintä oli yksityisellä perintätoimistolla, josta aiheutui suuret perintäkulut Tehtiin hallintoriitahakemus (hallintolainkäyttölain 69 ) hallinto-oikeuteen liikamaksujen palauttamiseksi, jossa vaaditaan vammaisuudesta aiheutuneita erityispalvelun palvelumaksuja takaisin, koska vaikeavammaisena miehen olisi tullut saada ne maksutta Rouva teki kunnalle laskun liikamaksuista, kunta ei reagoinut laskuun mitenkään Hallinto-oikeudesta tullut selityspyyntö kunnan vastineeseen, hallinto-oikeuden päätöstä odotetaan
Virheellisiä maksuja vapaapäiväjärjestelyissä Omaishoitaja, jolla oli kuusi kehitysvammaistahoidettavaa, kertoi, että kunta oli perinyt virheelliset maksut vapaapäivien järjestelyistä aina vuodesta 2001 lähtien. Todettiin, että paras tapa on tehdä hallintoriitahakemus (hallintolainkäyttölaki 69 ) ja vaatia liikamaksuja palautettavaksi. Päätettiin ensin palautuksia vuodesta 2015 lähtien, koska väärinperintä näissä selkeä Omaishoitaja teki selvityksen liikamaksuista vuodesta 2015 lähtien Neuvottelut kunnan kanssa eivät onnistuneet Tämän jälkeen omaishoitaja teki hoidettavien puolesta hallintoriitahakemuksen Hallinto-oikeuden ratkaisua odotetaan. Aiempiin maksuihin palataan myöhemmin päätöksen tultua.
Lasku ex-omaishoitajalle hoidosta työssäkäynnin ajalle Omaishoitajarouva oli hoitanut kauan 23 vuotiasta vaikeasti kehitysvammaista tytärtään. Hän ei voinut jatkaa hoitamista terveydellisistä syistä. Omaishoidon päätyttyä rouva meni töihin. Hän tarvitsi tyttärelleen kunnalta Hoivapaikkaa /päivätoimintapaikka tyttären hoidon järjestämiseksi työssä olon vuoksi. Kunnan perimä hinta hoidosta oli 430 euroa/vrk. Rouva sai yli 8000 euron lisälaskun jälkikäteen. Hän valitti kunnan laskusta aluehallintovirastoon. Kun rouva oli hoitanut tytärtään vuodesta 2000 lähtien, olisi omaishoitosopimuksessa pitänyt sopia varajärjestelyistä siinä tapauksessa, että rouva tuli estyneeksi hoitamasta. Omaishoidon päätyttyä kunnan tuli ottaa hoitovastuu tyttärestä. Lasku oli liian suuri. koska tytär oli vaikeavammainen ja vaikeavammaisuudesta aiheutuvat lisäpalvelut kunnan tulisi antaa ilmaiseksi, myös äidin työssä käynnin vaatimat sijaishoitopalvelut. Neuvottelut asiasta jatkuvat.
Ongelmia apuvälineissä Omaishoitaja, joka hoiti liikuntaesteistä vaimoaan otti yhteyttä. Kaupunki ei ollut suostunut asentamaan nostohissiä, jotta vaikeavammainen vaimo pääsisi pyörätuolilla parvekkeelle. Omaishoitaja halusi valittaa kaupungin päätöksestä. Tehtiin valitus hallinto-oikeuteen asiasta sekä annettiin hallinto-oikeudelle lisäselvitystä valitukseen, myös kaupungilta pyydettiin vastine Valitus hallinto-oikeudessa nostohissin asentamisesta hylättiin, koska maksaa 15 000 Tehdään valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen, koska ennakkopäätös hyvä saada Kaupunki oli hyväksynyt talon palvelutaloksi, mutta kieltäytyy kustantamasta tarpeellisia apuvälineitä asumisen helpottamiseksi. Parvekkeelle puolen metrin kynnys erikoisten rakenteiden vuoksi. Sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain välinen suhde Omaishoitajamies kysyi onko kunnan toiminta laitonta, kun 75 vuotiaat vaikeavammaiset siirretään vammaispalvelulain mukaisista palveluista vanhuspalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen piiriin Moni palvelu muuttuu samalla maksuttomasta maksulliseksi Laki ei ole muuttunut, kunnan menettely ei perustu lakiin Myös ikääntynyt henkilö voi olla vaikeavammainen, jos vamma on aiemmin syntynyt kuin vanhuudesta johtuen
Omaishoidettavan varat, valtuutukset Tilanne 1: Omaishoitajarouva hoiti autistista tytärtään. Tyttärellä ja hänellä itsellään on omat tilit pankissa. Tytär saa takuueläkkeen ja rouva hoitaa valtakirjalla kaikki tyttären raha-asiat tyttären tililtä. Kela oli alkanut tehdä kyselyjä tyttären pankkitilistä. Kehotin rouvaa ottamaan kaikki kuitit talteen toimenpiteistä, joita hän valtakirjalla tekee tyttärensä puolesta Tarvittaessa hänen tulee voida näyttää että kaikki maksut ovat olleet tyttären kohtuullisesta elämisestä aiheutuneita kuluja. Kelan kyselyjen syy tyttären pankkitilistä ei tullut selväksi äidille Tilanne 2: Rouva, jolla kaksi kehitysvammaista poikaa on heidän edunvalvojansa. Kysymys on edunvalvojan tilistä. Maistraatti uhannut käräjäoikeudella, kun rouva ei ole antanut tilityksiä maistraatille. Suosittelin pankkitositteiden antamista maistraatille tilityksen yhteydessä, jolloin tehdyt maksut voidaan osoittaa lasten hyväksi tehdyiksi.
Johtopäätöksiä Palveluasumisen maksusäännösten puute vaikeuttaa siirtymistä omaishoidosta palveluasumiseen Palveluasumisen maksut vaikeuttavat kotiin jäävän puolison toimeentuloa, asiakasmaksulaista ei aina apua kotiin jäävälle Maksukriteerien soveltaminen vaihtelee, kunnilla omia laskutapojaan (rahaa pankissa jne. vaikuttaa maksuun) Laitoshoidon ja avohoidon välinen suhde yhä enemmän avohoidon suuntaan, avohoito ja kotiin annettavat palvelut ensisijaisia, laitoshoitoa vain poikkeuksellisissa tapauksissa Avohoidossa jopa täysin autettavien henkilöiden katsotaan asuvan itsenäisesti Ongelmia myös vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain välisessä suhteessa Vaikeavammaiselle voidaan tarjota sosiaalihuoltolain mukaisia maksullisia palveluja, vaikka hänellä olisi oikeus ilmaisiin palveluihin Otettava huomioon, että vaikeavammaisuuden käsite tulkinnaltaan erilainen eri vammaispalveluissa Vanhuspalvelulain ja sosiaalihuoltolain sovellus: Jotkut kunnat ovat suostuneet laitoshoidon maksusäännöksiin, kun vedottu asukkaan laitoshoitoiseen kuntoon Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea 71/2011: Suomi rikkoo sosiaalista peruskirjaa, kun palveluasumisesta ei valtakunnallisia maksusäännöksiä Maksusäännöt uudistuvat 2017, mitä tapahtuu? Otetaanko kotiin jäävä puoliso huomioon? Tuleeko vielä korkeampia maksuja?