YLÖJÄRVEN KAUPUNK - KAAVOTUS Mesäylä Työlänojan alueen asemaaava TYÖLÄNOJAN ALUEEN SUUNNTTELUOHJE ASUNPENTALOJEN JA ERLLSPENTALOJEN KORTTELALUEET Koreli, -, ja - Ympärisölauauna..
Sisällyslueelo Yleisä... Alue... Raennusen sijoiaminen onille... Raennuse... Koreliohaise ohjee... Kyläoreli (oreli, -)... Rinneoreli (oreli - ja -)... Puuarhaoreli (oreli -)... Muua... Suunnieluohjeisa poieaminen... LTTEET A Työläojan iäosan asemaaava B Työläojan iäosan asemaaavamerinnä ja määräyse C Työläojan länsiosan asemaaava D Työläojan länsiosan asemaaavamerinnä ja -määräyse E Havainnepiirros Jäehuolo Raenamisen neuvona A Työläojan iäosan osoienumero ja posilaaioiden paia A Työläojan länsiosan osoienumero ja posilaaioiden paia Ylöjärven aupungin Mesäylän TYLÖNOJAN ALUEEN SUUNNTTELUOHJE Ympärisölauauna...
Ylöjärvi, Mesäylä TYÖLÄNOJAN ALUEEN SUUNNTTELUOHJE Yleisä Suunnieluohjee äydenävä alueen asemaaavoja ja aavamääräysiä (liiee A-D). Ohjeen aroiusena on seä selvenää asemaaavassa esieyjä periaaeia eä äsmenää ne suunnieluperiaaee, joia asemaaavan lisäsi noudaeaan alueen ysiyisohaisessa jaosuunnielussa. Tavoieena on, eä asuinoreli ja julise aluee muodosaisiva yhenäisen ja orealaauisen oonaisuuden Mesäylän Työläojan alueen raenuessa asuinalueesi. Ohje uee haneen eri osapuolia yheisen oonaisavoieen saavuamisessa. Ohjeen aroiusena on osoiaa esimerein se vähimmäisaso, johon suunnielun avulla ulisi pyriä ja arjoa yöaluja ämän ason saavuamiseen. Ohjee eivä ole eseenä paremman laauason avoielemiselle. Laaduaan ja esävän ympärisön raenaminen edellyää suunnielijoiden, raennuajien, raenajien ja ulevien äyäjien yheisyöä. Tonin luovuusehojen muaan onin halijan ulee noudaaa näiä ympärisölauaunnan hyväsymiä suunnieluohjeia siovina. Raennussuunnielma ulee esiellä jo luonnosvaiheessa lupa-ariehdille, lupainsinöörille ai raennusarasajalle ennaoarasusa varen. Alue Toni Toni on säilyeävä mahdollisimman luonnonmuaisessa oreudessa. Suure pengerryse rinnemaasossa eivä ole salliuja. Tonin rajoilla ulee oaa huomioon naapuriraennusen piha-alueiden oreude, naapurin suunnielma seä adun mahdollinen poieaminen onin oreusasemasa. Raennusen sijoiamisa liian maalalle ulee välää. Pääperiaaeena on, eä sisäänäynierrosen laia on aina adun pinnan yläpuolella. Koreusasema ulee esiää raennussuunnielmien yheydessä. Toniliiymän raenaminen päällysysineen uuluu iineisön omisajalle. Toniliiymän enimmäisleveys on meriä. Miäli adun sivuojaneen vedenulu sadevesiviemäriin esyy oniliiymän aia, on liiymään asenneava halaisijalaan mm pui veden johamisesi. Puen maeriaalin on olava yseiseen äyöön aroieua muovia. Liiymän raenamisesa saa lisäieoja maanraennusinsinöörilä, puh. -.
Hulevede Perususen uivausvede johdeaan sadevesiviemäriin. Kaovede ja pinavede ohjaaan halliusi maasoon ai imeyeään onilla maaperään. Hulevesien imeyys ja viivyysraenee ulee esiää raennusluvan haemisen yheydessä. Asemaaavassa on vesien äsielyn aavamääräys : Toneilla ulee viivyää veäläpäisemäömilä pinnoila ulevia vesiä. Hulevesien imeyys- ja viivyysraenee ulee esiää raennusluvan haemisen yheydessä. Toneille sijoieavien viivyyspainaneiden, -alaiden ai -säiliöiden mioiusilavuuden ulee olla ysi uuiomeri joaisa saaa veäläpäisemäönä pinaneliömeriä ohden. Viivyysraeneiden ulee yhjenyä unnin uluessa äyymisesä ja niissä on olava suunnielu ylivuoo. Hulevesien hallinnan avoieena on viivyää sadevesiä orelialueilla niiden synypaioilla, joa ongelma eivä monineraisu alavirran puolella. Hulevesien hallinnalla pyriään siihen, eä alueen vesiase ei meriäväsi muuu maanäyön muuosesa huolimaa. Tonin pihasuunnieluraaisuilla vaiueaan meriäväsi äsielävien ja viivyeävien vesien määrään. Veä läpäisemäömien päällyseiden pina-ala ulee pyriä minimoimaan. Periaaeuva vesien äsielysä onilla Perusraaisuna on, eä onille raenneaan imeyys/viivyyspainanne ai allas, jonne onin päällyseyilä pinnoila uleva sadevede ohjaaan. Kaovede voidaan ohjaa aseluynnyrin aua painaneeseen/alaaseen. Tonille raenneavan vesien imeyys- ai viivyyspainaneen ai -alaan masimisyvyys on, meriä. Painanne ai allas voi olla ilmeelään luonnonmuainen ai esim. luonnonivillä reunuseu allas, jossa on äyey vesiasvillisuua. Allas voi olla myös esim. beoniraeneinen allas, miäli se sopii paremmin onin ilmeeseen. Allas/painanne ulee varusaan ylivuodolla, josa vede ohjaaan adun vesiraeneisiin. Alaan pohja salaojieaan ja salaoja johdeaan onin vesiaivoon ja siiä edelleen adun viemäriin.
Raennusen aovesille suosiellaan varaavasi aseluynnyri, jona vesiä voidaan hyödynää onin asvillisuuden ja asvimaan aseluun. Tynnyri ulee varusaa ylivuodolla, josa vede johdeaan vesialaaseen. Tynnyriä on yhjenneävä aina sadeapahumien välillä, joa ilavuus riiää uua sadeapahumaa varen. asemapiirususessa. suusen on olava valmii viimeisään raennusen loppuarasusessa. Puia isuaessa ulee äyää paialle luonaisesi uuluvia puulajeja. Omaoionilla ulee olla vähinään viisi suomalaisa lehi- ai havupuua. Puuarhaoreleiden - osalla voidaan äyää myös muia harvinaisempia puulajeja. Yhiömuooisena oeueavilla oneilla eli asemaaavan onialueilla ulee olla vähinään puu / raenamaon oni-m² ohden. Toni voidaan aidaa aujen vasaisila rajoila raeneellisella maalalla eninään, meriä orealla aidalla ai pensasaidalla. Alueella ulee noudaaa yhenäisä aiaamisapaa. Aiasuunnielma on esieävä raennusarasajalle. Jäehuolo Jäesäiliö voidaan sijoiaa auoallin ai -aosen yheyeen ai onin ajo-neuvoliiymän yheyeen. Jäesäiliö ulee sopeuaa raenneuun ympärisöön. Aida ja isuuse Tonilla oleva puuso on säilyeävä mahdollisimman hyvin. Raennuslupaa haiessa on esieävä onia oseva piha- ja isuussuunnielma, jossa naapuriraennuspaian pihajärjesely on oeu huomioon. Suunnielmaan ulee meriä myös säilyeävä ja isueava puu. Pihasuunnielma voidaan esiää myös Asemapiirrosessa ulee esiää puuarha- ja alousjäeen omposorin paia. Posilaaio Posilaaio sijoieaan onille sisäänäynnin yheyeen Posin osoiamaan paiaan, liie. Paia ova suunaa anavia ja arenuva oniliiymien lopullisen sijainnin varmisuua. Posi oivoo raennusaiaisen posin jaelua varen posilaaioa. Raennusen sijoiaminen onille Ohjeen asuinraennusen sijoiusesa onille ja raennusen harjan suunnasa anaa havainnepiirros. Asuinraennuse ulee sijoiaa onille asemaaavassa olevan raennusalan osoiamille paioille. Raennusen eäisyys aualueen reunasa on olava vähinään meriä ja alousraennusen meriä. Huoneen pääiunan edessä on olava meriä eseeönä ilaa luuun oamaa puia ja pensaia. Naapuriraennuspaiojen raennuse, joa sijaiseva uua meriä lähempänä rajoisa, ulee esiää asemapiirrosessa. Raaisuissa ulee iinniää eriyisä huomioa oman ja naapureien pihaalueien ja asuinilojen ysiyisyyden urvaamiseen. Kaualue Sisäänuloaualueen suunaan ulee osoiaa vähinään ysi suurempi valoauolaan vähinään yhden neliömerin iuna. Tällöin aualueen viihyisyys lisäänyy seä yleinen urvallisuus valvonnan uneen vaiuusesa.
Raennuse Kuin orelialue raenneaan julisivu- ja aomaeriaalien seä aomuodon suheen ysilöllisä raennusapaa ja oreliohaisia ohjeia noudaaen. Alueelle mahdolliseaan persoonallisen äyäjien näöisen raaisujen synyminen. Raennusen ariehuurin ulee olla seleän nyyaiaisa seä persoonallisa ja näin luoda unniseava uusi errosuma raennusannalaan alueelle. Raennusenisissä raaisuissa ja maeriaalien äyössä edellyeään esäviä raaisuja ja oreaa laaua. Julisivu Raennusmassojen ulee olla hahmolaan aupunimaisen seleiä ja ehjiä. Alueen sisäinen vaihelevuus ja orelien omaleimaisuus synyy raennusyyppien, massoiusien, auousien ja maeriaalien vaihelevuuden aua. Leveiä ja värilään muusa julisivuisa erouvia nuralauoja ei sallia. Mahdollise nuralauda ulee olla siroja eninään noin mm leveiä, luoden raennusesa seleän appalemaisen hahmon. Julisivussa iunaa saa reunusaa sivu- ja yläreunoilla ainoasaan mm leveä smyygilaua ai muu uloasulaan vasaava raenne. Kao Kao muodosi suosiellaan avallisa harjaaoa. Kaon väriysen ulee olla harmaa, vaihoehoina vaaleisa ummiin harmaan sävyihin. Kaiien raennusen ja raennelmien aoissa on olava avoräysää ja piuudelaan sopusuhaisia eveän ilmeen aia. Räysään osalaudoiusen masimi oreus on mm. Räysäiden alapinnan on olava vesiaon suunainen eli oeloinia ei sallia. Kaoon ei saa raenaa umpinaisa pääyolmioa. Raennusen harjansuuna ulee olla aina raennusen pidemmän julisivun suunainen. Talousraennuse Erillinen auosuoja ai alousraennus raenneaan samalla periaaeella uin pääraennusin. Kaomaeriaalin ulee olla sama uin pääraennusessa. Auosuojan julisivuväriys valiaan pääraennusen muaan sen sävyihin sopivasi. Muu raenee lmalämpöpumpu ja aurinoeräime lmalämpöpumpun ja aurinoeräimen sijoiamiseen raennuseen, raennelmaan ai pihamaalle ei arvia lupaa. Vaia oimenpide ei vaadi lupaa, sen oeuamisessa on oeava huomioon raenamisesa anneu määräyse ja raeneen soveluvuus ympärisöön. Miäli raennusen julisivu ehdään puuverhousella, on soelioreuden olava vähinään mm. Aurinoeräime ja ilmalämpöpumpu on suunnielava raennusen luoneeseen ja aupuniuvaan soveluvisi. Miäli oeueu oimenpide rumenaa ympärisöä, ei äyä uloasulaan ohuullisia vaaimusia ai ei sovellu ympärisöön, raennusvalvonaviranomainen voi velvoiaa iineisön halijan puramaan ai muuamaan ehdyn oimenpieen.
lmalämpöpumppu ulee asenaa omaoi- ja rivialon seinään pihanpuolelle sien, eä se ei näy adulle ai muulla avalla asenneu huomaamaomasi. Aurinoeräimien paneeli suosiellaan sijoieavasi raennusen aonlappeen suunaisesi ja sien eeivä iinniysraenee jää häiriseväsi näyviin. Harmaan erisävyjä Osoienumeroini Osoienumeroinnissa ulee iinniää pienalooreleissa huomioa samanalaisuueen, esimerisi samalle oreudelle adunvarsiraennusen seinään asenneu numerollinen valaisinuuio, uo adun vareen yhenäisyyä ja rymiyyä myös pimeän aiaan. Julisivuväri ja maeriaali Julisivuissa äyeävien värisävyjen ulee olla vahvoja värisävyjä ai harmaan eri sävyjä vaaleasa ummaan. Vahvoilla väreillä aroieaan puhaia ja ummia värisävyjä. Alueella ei sallia päävärilään vaaleia ns. pasellisävyjä. Vahva ai umma väri orosava ysiyisohia ja jäävä oisarvoise piiree varjoonsa, anava voimaaia elämysiä ja luova alueelle omanlaisensa unnelman. Yhiömuooisesi oeueavissa oreleissa raennusmassojen eriosissa suosiellaan äyeäväsi erisävyjä. Esimerisi rivialon eri asuinhuoneisojen julisivuissa voidaan äyää vaihelevia värisävyjä. Raaisulla mahdolliseaan persoonallisen asuinojen syny seä luodaan isompiin raennusmassoihin riasa vaihelua. Vahvoja ja ummia värisävyjä Tehoseväreinä voidaan äyää vapaasi raennusen pääväreihin sopivia värejä. Tehosee voiva olla esim. harmaan sävyjä ai vahvoja ja ummia värejä. Vaaleissa julisivuissa ehoseväreinä voidaan äyää esim. ummempaa sävyä ai harmaia sävyjä. Tummissa julisivuissa voidaan äyää vaaleia ehoseia. Nuralauojen ulee olla päävärin sävyisiä.
Koreliohaise ohjee Asemaaava-aluee on jaeu olmeen usean orelialueen muodosamaan osaan, joiden sisällä raennusen ulee muodosaa visuaalisesi yheensopiva oonaisuus. Korelialueiden visuaalinen ryhmäjao Kyläoreli (oreli, -) Yleisä Alue raenuu esuspuison (Työlänpuiso) ympärille ruuuaavamaiseen auveroon. Korelialueelle on mahdollisa raenaa julisivu- ja aomaeriaalien seä aomuoojen suheen ysilöllisiä raennusapoja noudaavia raennusia. Alue mahdollisaa persoonallisen äyäjien näöisen raaisujen synyminen luoden alueesa mieleniinoisen ja aupunimaisen raeneen. Raaisulla pyriään, eä raenneu ympärisö luo sellaisen ehysen, eä joainen naapuruso pysyy asvaamaan oman idenieeinsä. Siä aua asuas siouuu alueen yheisöön ja vaiuaa alueen ehiymiseen ja unoon. Raaisuissa ulee iinniää eriyisä huomioa oman ja naapureien piha-alueien ja asuinilojen ysiyisyyden urvaamisesi seä pihaadun luoneeseen osana joapäiväisä oiminaa ja oleselua. Kyläorelien alueohaise ohjee: - errosluu - julisivumaeriaali vapaa - auoaosen ja alousraennusen sijoius erilleen asuinraennusesa ai asuinraennusen runolinjasa - aomuoona suosiellaan harjaaoa, mua muunlaisein aomuodo ova salliuja - auopaiaa/asuno - alueilla ja, auopaiaa/asuno alueilla - Julisivun väreissä äyeään vahvoja värisävyjä ai harmaan eri sävyjä. Koreli (- ja -) Korelialueella asuinraennuse sijoiuva oneilla limiäin sien, eä vuoroellen asuinraennusala on onin eu ai aaosassa. Korelialueen asuinraennusien pohjoissivun iunoiden muodoissa ja sijoielussa ulee huomioida pohjoispuolen naapurin pihaalueen ysiyisyyden urvaaminen.
Koreli, - ja (- ja -) Korelialueella asuinraennuse ulee sijoiaa adunvareen rajaamaan auilaa. Korelialueella asuinraennuse ulee sijoiaa adunvareen rajaamaan auilaa. Koreli () Korelialueella raennusien asuinhuoneisojen sisäänulo ulisi olla ensisijaisesi pihaadun puolela. Pysäöinipaia suosiellaan osoieavasi hajaueuna huoneisojen eupihoille. Koreli () Korelia alue on aroieu yeyjen auosuojalla eroeujen asuinhuoneisojen orelialueesi. Auosuojien ulee porrasaa asuinraennusesa erouvasi, sien eä rajaaan asuinhuoneisojen pihaaluea. Suosielavaa on eä auosuoja eroaisi joaisen asuinhuoneison edellisesä, jolloin raeneesa ulisi hyvin pienalomainen. Auosuojalla eroeu osa ulee uienin olla vähinään ahden asuinhuoneison välein. Asuinhuoneiso suosiellaan olevan erilaisia niin muodolaan, oolaan uin väriyselään. Rinneoreli (oreli - ja -) Yleisä Alue sijoiuu Heiilänielä ohoavaan umpareeseen. Tavoieena on, eä raennusen sijoielussa huomioidaan maason oreusero, sien eä vaihelevasi sijoieu raennuse näyisivä oisensa lomise eri oreusasemissa luoden eomaisen raeneen maisemaan. Korelien - ja - aluee Osa-alueen erillispienalo oni sijoiuva suunnielullisesi haaseelliseen paiaan, joa vaai oneiain erilaisia raaisuja. Auoaosen ja alousraennusen sijoius ja harjasuuna suosiellaan ehäväsi havainneuvan muaisesi. Korelien, ja aluee Rinneorelien alueohaise ohjee: - errosluu, osiain rinneraaisuna - julisivumaeriaali puu ai rappaus - auoaosen ja alousraennusen sijoius erilleen asuinraennusesa ai asuinraennusen runolinjasa - aomuoona ulee olla harjaao - aoalevuuena on salliu - - errosissa raennusissa - (: :,). Kasierrosisissa asuinaloissa aoalevuus voi olla arviaessa - (:, :,). - auopaiaa/asuno - alueilla ja, auopaiaa/asuno alueilla - Julisivun väreissä äyeään vahvoja värisävyjä ai harmaan eri sävyjä. Yhiömuooisesi oeueavissa oreleissa avoiellaan aloyyppinä avallisen rivialoraaisujen rinnalle myös erillispienaloja, parialoja ai näiden yhdiselmiä. Taloyypisön muunelulla voidaan ehiää mm. monipuolisempia asunoja, piha-alueiden äyöä ja onin pysäöiniraaisuja seä isuaa raennuse luonevasi rinnemaasoon. Raennusen porrasamaon piuus saa olla masimissaan meriä ja oonaispiuus enimmillään meriä.
Puuarhaoreli (oreli -) Yleisä Alue sijoiuu Työlänojan vareen alavalle alueelle. Työlänojan luoeispuolella on peloalue. Alueelle mahdolliseaan maalien loivaharjaisen raennusien raenaminen. Alueen suunnielussa ulee iinniää puuarhamaiseen yleisilmeeseen. Alueen raenamisessa ulee suosia pergolaraeneia. Puuarhaorelien alueohaise ohjee: - errosluu - Julisivumaeriaalin ulee olla puu ai rappaus - aomuoona on harjaao ai asoispulpeiao - Korelin raennusissa aoalevuus ulee olla - (: :,). - auoaosen ja alousraennusen sijoius erilleen asuinraennusesa ai asuinraennusen runolinjasa - auopaiaa/asuno - alueilla ja, auopaiaa/asuno alueilla - Julisivun väreissä äyeään vahvoja värisävyjä ai harmaan eri sävyjä. Alueella ei sallia päävärilään vaaleia ns. pasellisävyjä. Muua Viemäröiävän laiaason alina oreusasoa oseva iedo ulee varmisaaunnallisenisesä suunnieluoimisosa, puh. -. Tonin halija vasaa onin raenamiselpoisuuden ysiyisohaisesa selviämisesä. Pohjauimusen arpeellisuudesa on varmisuava raennusarasajan (- ), lupainsinöörin (- ) ai lupa-ariehdin (- ) anssa. Raenajan ehävänä on suunniella onin oreude ja raennusen oreusasema seä esiää ne raennuslupasuunnielmien yheydessä. Sadevesiä ja onin uivausvesiä ei saa johaa yleiseen jäevesiviemäriverosoon eiä ilman ehyä sopimusa ja lupaviranomaisen hyväsymisä naapurin onille. Suunnieluohjeisa poieaminen Miäli raenajalla on näisä suunnieluohjeisa poieavia ajausia, asiasa on jo aluvaiheessa mahdollisuus neuvoella raennusarasajan anssa. Anna nämä suunnieluohjee raennusesi suunnielijalle. Seä suunnielussa, eä yyppialon valinnassa annaaa äyää ammaiaioisa suunnielijaa. Luonnosvaiheessa on hyvä äydä neuvoelemassa suunnielmisa lupa-ariehdin, lupainsinöörin ai raennusarasajan anssa. Radonsuojaus ulee oaa huomioon raeneia suunnielaessa.
Liiee
Heiilänie Huureilanie Hauauja arpusuja Kaariie Mesoie Rieonie Tiaisenie Peiponie Heiilänie : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : rp rp............................................................................................................................................................................................ e=, e=, e=, e=, - - - - - - - - ET VU- - HEKKLÄNTE REKONTE PEPONTE KHUTE KAJA VAN TE HAKNTE TRANTE TKLNTE p MK : -osainen ara..karttsa: Asemaaava ja asemaaavan muuos (.araosalla asemaaavamerinnä ja -määräyse) Ylöjärven aupunginvaluuso on hyväsyny ämän asemaaavan ja asemaaavan muuosen ououun. päivänä, Virallisesi TMO SAAR Timo Saari, hallinojohaja Koordinaai- ja oreusjärjeselmä ETRS GK ja N Pohjaara äyää aavoiusmiausaseusen vaaimuse. Ylöjärven aavoiusessa.. SEPPO RESKANEN Seppo Reisanen, aavoiusinsinööri
Ohjeellinen alueen ai osa-alueen raja. s p Roomalainen numero osoiaa raennusen, raennusen ai sen osan suurimman salliun errosluvun. Raennusala. Raennusala, jolle saa sijoiaa alousraennusen. sueava alueen osa. sueava alueen osa, joa on säilyeävä puusoisena. Kau. Ohjeellinen uloilureii. Jouoliieneelle varau au. Pihaau. Ohjeellinen pysäöimispaia. Maanalaisa johoa varen varau alueen osa. Kaualueen rajan osa, jona ohdala ei saa järjesää ajoneuvoliiymää. KORTTELALUETA KOSKEVAT MUUT MÄÄRÄYKSET: Alueelle ulee ehdä allas, ojanne ai suodain viivyämään veden uleuumisa valuma-alueelle ja paranamaan veden laaua. Viivyysalue ulee oeuaa painaneena sien, eä veden lammioiuminen on mahdollisa. Erillisen alousraennusen pohjapina-ala saa olla eninään m. Auopaioja ulee raenaa erillispienalojen orelialueella auopaiaa asunoa ohi ja rivialojen ja muiden yeyjen asuinraennusen seä errosalojen orelialueella, auopaiaa asunoa ohi. Korelialueella ulee raenaa vähinään m yhenäisä leiija oleseluilaa asunoa ohi. Naapurionin rajalle ai meriä siä lähemmäsi raenneaään cm oreudella huoneen van raennusen rajanpuoleiseen seinään ei saa ehdä muia auoja uin umpiovia ai iunoia, joiden alareuna on vähinlaiaasosa. Raennusen porrasamaon piuus saa olla eninään meriä. Jäehuoloila ulee sijoiaa aidauun aoseen. Talousraennusen saa sijoiaa raennusalueen rajojen ulopuovasa reunasa lelle. Talousraennusen eäisyys naapurionisa ulee olla vähinään meriä seä adun puoleisesa reunasa ja puisoon rajoiumeriä. Tonille saa sijoiaa asi erillisä alousraennusa. Ylöjärven aupungin aavoiusessa huhiuun. päivänä Riva Kangasniemi Vesa Yliapio aupunginariehi aavoiusariehi Ylöjärven aupunginvaluuso on hyväsyny ämän asemaaavan ja asemaaavan muuosen ououun. päivänä, Virallisesi TMO SAAR Timo Saari, hallinojohaja Kv.. Kh.. Ymp.l.. Toneilla ulee viivyää veäläpäisemäömilä pinnoila ulevia naneiden, -alaiden ai -säiliöiden mioiusilavuuden ulee olla ysi vesiä. Hulevesien imeyys- ja viivyysraenee ulee esiää raennusluvan haemisen yheydessä. Toneille sijoieavien viivyyspaiuuiomeri joaisa saaa veäläpäisemäönä pinaneliömeriä ohden. Viivyysraeneiden ulee yhjenyä unnin uluessa äyymisesä ja niissä on olava suunnielu ylivuoo. RTVA KANGASNEM VESA YLTO Ymp.l.. Kh.. MRL..-.. Ymp.l.. MRL..-.. YLÖJÄRVEN KAUPUNGNVRASTO KAAVOTUS METSÄKYLÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖLÄNOJAN ALUEEN TÄOSA Suunnielija VY Piiräjä RJ.. Miaaava : Päiväys -osainen ara..karttsa: Asemaaavamerinnä ja -määräyse. (Asemaaava ja asemaaavan muuos.araosalla) YLÖJÄRV METSÄKYLÄ TYÖLÄNOJAN ALUEEN TÄOSA VU- Lähivirisysalue. Urheilu- ja virisyspalvelujen alue. Alueelle voidaan raenaa alueen päääyöaroiusa palvelevia raennusia ja raennelmia uienin eninään -m. Asemaaava ja asemaaavan muuos : Asemaaava osee oreleia - seä virisys-, eriyis- ja aualueia. ET Yhdysunaenisä huoloa palvelevien raennusen ja laiosen alue. m aava-alueen rajan ulopuolella oleva viiva. Asemaaavan muuos osee virisys- ja aualueia. Korelin, orelinosan ja alueen raja. Asemaaavalla ja asemaaavan muuosella muodosuu oreli - seä virisys-, eriyis- ja aualueia. Osa-alueen raja. ASEMAKAAVAMERKNNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinpienalojen orelialue. Korelialuea osevia määräysiä on jäljempänä :ssä,,,, ja. Ohjeellinen onin raja. Korelin numero. Ohjeellisen onin numero. - Erillispienalojen orelialue. Tonille saa raenaa yhden asunnon. KAJAVANTE Kadun, ien, auauion, orin, puison ai muun yleisen alueen nimi. Korelialuea osevia määräysiä on jäljempänä :ssä,,,, ja. Raennusoieus errosalaneliömereinä. - Erillispienalojen orelialue. Tonille saa raenaa vain asiasunoisia asuinraenusia seä alousraennusia. Raennusoieudesa saa raenaa eninään % yheen erroseen. Korelialuea osevia määräysiä on jäljempänä :ssä,,,, ja.
palloenä ie Miiluie Ahjouja Tervauja Hiiliie Mesäanaanie Mesäylänie Hieamaanie Varpu Auusinie Heiniie Mesäylänie : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : ar.............................................................................................................................................................................................................................................................................. e=, e=, e=, e=, e=, e=, e=, e=, - - - AR PL ET VP - - - - - - - HEKKLÄNTE METSÄKY LÄNTE HENTE TYÖLÄNTE TYÖLÄNTE TYÖLÄNPUSTO UKUNTE SRRTE RÄYSKÄNTE pp/ MK : s s s s (.araosalla asemaaavamerinnä ja -määräyse). KARTTSA: Asemaaava ja asemaaavan muuos SEPPO RESKANEN TMO SAAR Timo Saari, hallinojohaja Virallisesi asemaaavan muuosen marrasuun. päivänä, Ylöjärven aupunginvaluuso on hyväsyny ämän asemaaavan ja Seppo Reisanen, aavoiusinsinööri Ylöjärven aupungin aavoiusessa.. Pohjaara äyää aavoiusmiausaseusen vaaimuse.
s pp/ Raennusoieudesa saa raenaa eninään % yheen erroseen. Roomalainen numero osoiaa raennusen, raennusen ai sen osan suurimman salliun errosluvun. Raennusala. Raennusala, jolle saa sijoiaa alousraennusen. sueava alueen osa. sueava alueen osa, joa on säilyeävä puusoisena. Kau. Korelialuea osevia määräysiä on jäljempänä :ssä. Ohjeellinen uloilureii. Jalanululle ja polupyöräilylle varau au, jolla onille ajo on salliu. Jouoliieneelle varau au. Pihaau. Maanalaisa johoa varen varau alueen osa. Kaualueen rajan osa, jona ohdala ei saa järjesää ajoneuvoliiymää. KORTTELALUETA KOSKEVAT MUUT MÄÄRÄYKSET: Alueelle ulee ehdä allas, ojanne ai suodain viivyämään veden uleuumisa valuma-alueelle ja paranamaan veden laaua. Viivyysalue ulee oeuaa painaneena sien, eä veden lammioiuminen on mahdollisa. Täreä ai veden haninaan soveluva pohjavesialue. Kaualueiden sivuoja seä arviava auleiause ja penemineree ulee iivisää sien, eä voidaan esää mahdollisesi maahan valuneiden pohjavesien laadulle vaarallisen aineiden jouu- pohjaveeen. Auopaioja on varaava: - ap/ m liie- ja oimisoerrosalaa - ap/ m julisen lähipalveluilojen errosalaa Erillisen alousraennusen pohjapina-ala saa olla eninään m. Auopaioja ulee raenaa erillispienalojen orelialueella auopaiaa asunoa ohi ja rivialojen ja muiden yeyjen asuinraennusen seä errosalojen orelialueella, auopaiaa asunoa ohi. Korelialueella ulee raenaa vähinään m yhenäisä leiija oleseluilaa asunoa ohi. Naapurionin rajalle ai meriä siä lähemmäsi raenneaään cm oreudella huoneen van raennusen rajanpuoleiseen seinään ei saa ehdä muia auoja uin umpiovia ai iunoia, joiden alareuna on vähinlaiaasosa. Raennusen porrasamaon piuus saa olla eninään meriä. Jäehuoloila ulee sijoiaa aidauun aoseen. Alueen äyöä suunnielaessa ja raennus- ja oimenpidelupaa myönneäessä on varmiseava, eei raenamisen määrä, laau ja oiminnan sijoiuminen vaaranna pohjaveden laaua ja määrää. Talousraennusen saa sijoiaa raennusalueen rajojen ulopuovasa reunasa lelle. Talousraennusen eäisyys naapurionisa ulee olla vähinään meriä seä adun puoleisesa reunasa ja puisoon rajoiumeriä. Tonille saa sijoiaa asi erillisä alousraennusa. Ylöjärven aupungin aavoiusessa loauun. päivänä Riva Kangasniemi Vesa Yliapio aupunginariehi aavoiusariehi Ylöjärven aupunginvaluuso on hyväsyny ämän asemaaavan ja asemaaavan muuosen marrasuun. päivänä, Virallisesi Toneilla ulee viivyää veäläpäisemäömilä pinnoila ulevia naneiden, -alaiden ai -säiliöiden mioiusilavuuden ulee olla ysi vesiä. Hulevesien imeyys- ja viivyysraenee ulee esiää raennusluvan haemisen yheydessä. Toneille sijoieavien viivyyspaiuuiomeri joaisa saaa veäläpäisemäönä pinaneliömeriä ohden. Viivyysraeneiden ulee yhjenyä unnin uluessa äyymisesä ja niissä on olava suunnielu ylivuoo. RTVA KANGASNEM VESA YLTO TMO SAAR Timo Saari, hallinojohaja Kv.. Kh.. Ymp.l.. Raennusen julisivu ulee olla ympärisöuvallisesi orealaauisia. Kh.. MRL..-.. Ymp.l.. Ymp.l.. MRL..-.. YLÖJÄRVEN KAUPUNGNVRASTO KAAVOTUS METSÄKYLÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖLÄNOJAN ALUEEN LÄNSOSA Suunnielija VY Piiräjä RJ.. Miaaava : Päiväys -osainen ara..karttsa: Asemaaavamerinnä ja -määräyse. (Asemaaava ja asemaaavan muuos.araosalla) YLÖJÄRV METSÄKYLÄ PL Lähipalveluraennusen orelialue. Korelialuea osevia määräysiä on jäljempänä :ssä, ja. TYÖLÄNOJAN ALUEEN LÄNSOSA Asemaaava ja asemaaavan muuos : VP Puiso. Asemaaava osee oreleia - seä virisys-, eriyis- ja aualueia. Lähivirisysalue. Asemaaavan muuos osee oreleia, -, seä virisys- ja aualueia. Asemaaavalla ja asemaaavan muuosella muodosuu oreli, -,, - seä virisys-, eriyis- ja aualueia. ASEMAKAAVAMERKNNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinpienalojen orelialue. Korelialuea osevia määräysiä on jäljempänä :ssä,,,,, ja. - ET Lähivirisysalue. Alueella ei saa suoriaa oimenpieiä, joa olennaisesi muuava alueen luonnonympärisöä. Yhdysunaenisä huoloa palvelevien raennusen ja laiosen alue. m aava-alueen rajan ulopuolella oleva viiva. Korelin, orelinosan ja alueen raja. AR Rivialojen ja muiden yeyjen asuinraennusen orelialue. Korelialuea osevia määräysiä on jäljempänä :ssä,,, ja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen ai osa-alueen raja. Erillispienalojen orelialue. Korelialuea osevia määräysiä on jäljempänä :ssä,,,,, ja. Ohjeellinen onin raja. Korelin numero. - Erillispienalojen orelialue. Tonille saa raenaa yhden asunnon. Ohjeellisen onin numero. Korelialuea osevia määräysiä on jäljempänä :ssä,,,,, ja. UKUNTE Kadun, ien, auauion, orin, puison ai muun yleisen alueen nimi. - Erillispienalojen orelialue. Tonille saa raenaa vain asiasunoisia asuinraenusia seä alousraennusia. Raennusoieus errosalaneliömereinä. Korelialuea osevia määräysiä on jäljempänä :ssä,,,,, ja.
A Hiiliie uja Ahjo e=, ie n lä y sä Me : Tervauja Miil uie länie Arvoaa haava - ie län V arpu uja y sä - saha Hulevesi Hulevesi - e=, : - A- : Me säy / pp - ro ie : Hulevesi pp Pu Me Hulevesi e=, AR ar p Hulevesi e=, - sä i p Hulevesi "oseio" -py LA i sä -py LA e=, EN PL e=, puiso VP e=, A- olemassa oleva puuso TYÖLÄNOJAN ALUEEN SUUNNTTELUOHJEEN HAVANNEKUVA Hieamaanie ie aan an Mesä e % än reä siir e=, linja hö Sä e=, Hulevesi Hulevesi "oseio" e=, palloenä oulu Ympärisölauauna.. Hulevesi Pelienä xm VU- säily ini us Au iie e ily sa ein ä äv iie in He sä a os on in nino eävä o ie ie ari Ka Ruusinie A- - - - ET äi LA-pys - e=, Hulevesi i - sä y -p LA Me soie - Hulevesi "oseio" Tiiis ie e=, Pulamäi nie suj a e Varpu ni unie o Rie Man ajo Niilon ajo Huureilanie Hauauja enie Tiais ie on ip Pe ie ilä ilän Hei Hei rp Liie E
JÄTEHUOLTO Liie. Yleisä Jäelai pyrii esävään ehiyseen edisämällä luonnonvarojen järevää äyöä ja ehäisemällä jäeiden erveys- ja ympärisöhaioja. Ensisijaisena avoieena on jäeen synnyn ehäisy. Synynyin jäe pyriään hyödynämään ensisijaisesi raaa-aineena ja oissijaisesi energiana. Kaaopaialle sijoiaminen on vasa viimeinen vaihoeho jäeen äsielylle.. Raenamisaiainen jäehuolo Raenamisvaiheessa jäemäärää voidaan vähenää esim. äyämällä esomuoeja ilaamalla puuavara ja ipsilevy määrämiaisina suojaamalla raennusarviee ja -maeriaali hyvin raennusyömaan aiana ilaamalla odinonee ilman paausia äyämällä yömaalla esoasioia. Jäehuolo ulee perusua jäeiden lajieluun ja hyödynämiseen jo raenamisvaiheessa. Ainain seuraava jäelaji ulee oimiaa hyöyäyöön: raennuspuujäe: uudelleen äyö, polo puhaa pahvipaause: oulun hyöyjäepise pienmealli: oulun hyöyjäepise muu mealli: hyöyjäeesus (Toiminaie ) äyöelpoise raennusmaeriaali: alueen muu raenaja lasi: suure lasi hyöyjäeesus (Toiminaie ), piene lasi oulun hyöyjäepise jäemaa: pinamaa ja äyömassoisi soveluva maa hyödynneään iineisöllä ai muualla ongelmajäee: hyöyjäeesus (Toiminaie ) odinonee : hyöyjäeesus (Toiminaie ). Kiineisö- ja oreliohainen jäehuolo Mesäylän alueelle raenneaessa huomioidaan jäehuollon vaaimuse jo onin suunnielussa. Kiineisöohainen omposoini ja jäeiden lajielu ulee olla mahdollisa. Jäeasioiden ja omposoreiden määrä ulee ilmeä raennuslupa-asiairjoissa. Eloperäinen jäe suosiellaan omposoiavasi iineisöohaisesi. Paras sijoiuspaia omposorille on asvihuone, missä lämmön uoano voidaan hyödynää. Komposori voidaan sijoiaa myös läpäisevälle maapohjalle ai laiaaivolliseen ja vesipiseelliseen sisäilaan. Komposoria ei saa sijoiaa sien, eä siiä aiheuuu haiaa naapurille. Omaoialolle riiää asuasmääräsä riippuen - l omposori, seosaineasia ja jäliomposoiniehio. Nelihenisen perheen omposin sijoiaminen vaaii - m² isuusalueen (ai viljelypalsan).
. Jäehuollon ilavarause huoneisossa Huoneisojen suunnielussa varauduaan jäeiden lajieluun ja iineisöohaiseen omposoiniin. Keiiöisä varaaan ila: eloperäiselle jäeelle (n. l asia) hyöyäyöön elpaamaomalle seajäeelle ( l asia) lasille (pieni laaio) Tilaa ulee varaa lisäsi: aronipaausille pienmeallille palauuspulloille paperin ja pahvin eräyslaaiolle irppuoriavaralle ongelmajäeille luiu ila esim. varasossa poleavalle jäeelle (ierräyseen elpaamaon) ila esim. ulipesän vierellä muoville (varaus oisaisesi). Yheysiedo Ylöjärvellä jäeenuljeus on anneu Piranmaan jäehuolo Oy:n hoideavasi. Jäeen halijan on ehävä jäeenuljeussopimus yhiön anssa. Piranmaan Jäehuolo Oy Naulaau Tampere p. www.piranmaan-jaehuolo.fi Kouujärven jäeenäsielyesus Kouujärvenie, Noia p. Keraluonoisen jäe-erien (vaiholavojen ja vasaavien) yhjennyseen löyyy useia yriäjiä esim. puhelinlueelon elaisila sivuila.
METSÄKYLÄN ALUEEN JÄTEHUOLTO Eloperäinen jäe Lasi Komposoini (vapaaehoinen omaoialoilla, yli alouden yhiöissä erilliseräys, sopimus Piranmaan Jäehuolo Oy:n anssa) Lähin hyöyjäepise: Mesäylän oulu una- ym. suuri lasi: Elovainion hyöyjäeesus (os. Toiminaie ) Palauuspullo: auppoihin, Aloon Käyöelpoise avara: Kierräysesus, Elovainion hyöyjäeesus Karoni (esim. maio- ja mehuöli) Hyöyjäepise: oulu Mealli Romumealli: Elovainion hyöyjäeesus Pienmealli: hyöyjäepise Mesäylän oululla Muovi ja syrox Ei eräysä oisaisesi Ongelmajäee Elovainion hyöyjäeesus Pariso: Mesäylän oulu Lääee: Ylöjärven apeei, os. Miolanie Paperi Lähin eräyspise: Mesäylän oulu Puhdas pahvi Polo Lähin hyöyjäepise: Mesäylän oulu Puu Seajäe Puhdas puu: polo, uudelleenäyö Käsiely puu: uudelleenäyö, Elovainion hyöyjäeesus ai puualan yriäjien eräyspisee Kouujärven jäeenäsielyesus, piene erä Elovainion hyöyjäeesus Sähö- ja eleroniiaromu: Elovainion hyöyjäeesus Vaaee, engä Mesäylän oulu Kirppuori, ierräysesus (Elovainion hyöyjäeesus)
LTE Raennuslupa-asioiden valmiselu, ohjaus ja neuvona lupa-ariehi Anja Kasi, puh. sähöposi anja.asi@ylojarvi.fi Raennuslupa-asioiden valmiselu ja neuvona lupainsinööri Piro Ollila, puh. sähöposi piro.ollila@ylojarvi.fi RAKENTAMSEN NEUVONTA raennusvalvona Kurunie p. vaihde Raennusluvan myönäminen ja valvona raennusarasaja Peri Mäi, puh. sähöposi peri.mai@ylojarvi.fi Raenamisen valvona ja aloiusoouse arasusinsinööri Pea Pohjanen, puh. sähöposi pea.pohjanen@ylojarvi.fi Raenamisen valvona ja aloiusoouse arasusenio Raimo Syvänen, puh. sähöposi raimo.syvänen@ylojarvi.fi Tonin miaus ja onien meriseminen miausenio Ani Haapalahi, puh. sähöposi ani.haapalahi@ylojarvi.fi Tonien esiely oniasiamies Jouo Salminen, puh. sähöposi jouo.salminen@ylojarvi.fi Kunnallisenise suunnielma seä viemäri- ja vesiliiymäiedo suunnielija Tuija Salmenausa, puh. sähöposi uija.salmenausa@ylojarvi.fi Liiymissopimuse palvelusiheeri Leila Kivelä, puh. sähöposi leila.ivela@ylojarvi.fi Kaivuyö aualueella iemesari Kosinen, Jari, puh. sähöposi jari.osinen@ylojarvi.fi Tonipuiden poiso ja pihaisuuse aupungin puuarhuri Kimmo Joela, puh. sähöposi immo.joela@ylojarvi.fi Maanraennus maanraennusinsinööri Riso Holmi, puh. sähöposi riso.holmi@ylojarvi.fi Kesävän raenamisen neuvona ympärisöpäälliö Peni Kesialo, puh. sähöposi peni.esialo@ylojarvi.fi Sähönjaelu: Elenia Oy Puhelin: Elisa Oyj