Kannanotto tarkistettuun lakiluonnokseen 27.2.2015 Martti Kekomäki
kunnan asemaan kiinnitetty nyt aikaisempaa enemmän huomiota kunnan asema selvästi vahvempi kuin 4.12.2014 esityksessä: 1) yksitasoinen hallinto 2) kohtuullistetut siirtymäajan kuntakohtaiset kustannukset - suurin osa lakitekstin muutoksista on kohdan 1) vaikutuksia pykälä- ja momenttitasolla
malli nojautuu aikaisempaan säädöspohjaan tuottamisvastuinen kuntayhtymä: pohjana Erikoissairaanhoitolain nykyiset sairaanhoitopiirit, joiden paikallisdemokraattisen ohjauksen vahvuutta ei ole kyseenalaistettu kuntayhtymien enimmäismäärä on sidottu 19:ään, mutta ilmeisesti se voisi ajan oloon olla pienempikin yhteistoimintaelin: toiminnan koordinointi annettu Terveydenhuoltolain määrittelemälle ERVA-alueelle, joka on jo osoittanut toimivuutensa mm. päivystysjärjestelyissä
yhdistetty järjestäjä-tuottajamalli: hyvää: 1) säästytään yhdeltä hallintoportaalta, jonka tehtävät eivät ole ilmeisesti kirkastuneet riittävästi 2) tämä rakenne on ennalta kunnille tuttu erikoissairaanhoidon järjestäjätuottajana 3) suuri osa nykyisestä sote-kehittelytyöstä tapahtuu juuri tämän mallin mukaisesti (E-KSHP, K-SSHP, P-KSHP, E-SSHP jne.) luomalla aktiivisesti pysty- ja vaakasuuntaista yhteistyöverkkoa
yhdistetty järjestäjä-tuottajamalli: mahdollisia pulmia: 1) tuottaja valvoo suurimmalta osin itse itseään ei välttämättä suuri ongelma: niin Suomen teho-osastotkin valvovat itse itseään vertaiskehittymisen mallissa (Intensium Consortium) ja ovat yltäneet kustannusvaikuttavuudessaan maailman huipulle 2) koska yhteistyöelimellä ei ole juridista määräysvaltaa, pienenä uhkana ovat mm. - alueiden keskinäinen kilpavarustelu - tietoteknisten ratkaisujen harmonisoinnin hidastuminen - hoitomenetelmien käyttöönoton sattumanvaraisuus - teknisen tehokkuuden (l. tuottavuuden) alueellinen eritahtisuus - toiminnan kirjava tuotteistus
yhdistetty järjestäjä-tuottajamalli: (mahdollisia pulmia, jatk) 3) koska tuottajavastuinen kuntayhtymä on nyt rakennettu sairaanhoitopiirin päälle, teoreettisena riskinä on toiminnan järjestäminen entiseen tapaan l. erikoissairaanhoitovetoisesti. Tämä olisi täysin vastakkainen koko uudistuksen perustavoitteelle, joka oli peruspalveluiden vahvistaminen toimintatavoitteen muuttaminen palveluiden tuottamisesta alueen väestön terveyden parantamiseen ei ole välttämättä toteutettavissa kovin nopeasti; kyseessä on todellinen paradigmamuutos: meille maksetaan siitä mitä me teemme, kun meille pitäisi maksaa siitä, mitä me saamme aikaan
yhdistetty järjestäjä-tuottajamalli: (mahdollisia pulmia, jatk.) 4) tuottajan pieni koko voi johtaa satunnaistekijän korostumiseen ja budjetointivaikeuksiin esimerkiksi jo erikoissairaanhoidon kysynnän satunnaistekijä on niin suuri, että sen hallitseminen alkaa onnistua vasta selvästi yli 100 000 asukkaan väestöpohjissa osa 19:stä tuotantoalueesta on nyt tätä pienempiä
kohtuullistetut siirtymäajan kustannukset 1) kustannusten tasaaminen tuottajakuntayhtymässä pienentää tuntuvasti kuntakohtaisten kustannusten muutosta 2) kustannusten muutosmaksimin pienentäminen vähentää osaltaan kuntakohtaisten kustannusten muutosta 3) tasausajan pidentäminen ajaa samaa tavoitetta 4) pidettävä mielessä, että muutoksen tavoitteena on pienentää hyvinvointisektorin kustannuskehitys kansantalouden raamiin myös väestön vanhetessa: kyseessä ei ole kuntien välinen nollasummapeli 5) kaikkiaan pidän tasausvaihetta ja tasaussummia teknisenä pulmana, johon hyvällä tahdolla ja yhteistyöllä on löydettävissä hyväksyttävä ratkaisu: kysymys on Suomen terveydenhuollosta
- ja vielä lopuksi: kunnan hyvinvointitehtävien ykkönen on väestön terveyden edistäminen on etsittävä kannusteet, joilla jo tehdystä järkevästä edistämistyöstä kunta saisi itselleen konkreettista taloudellista hyötyä johtaminen ja sen tukijärjestelmät on koko hyvinvointisektorilla nostettava vastaamaan työn arvokkaiden tavoitteiden saavuttamista kaikkien työntekijäryhmien koulutusohjelmat tarkasteluun tietotekniikka palvelemaan johtamistyötä ja laadun kaikkien ulottuvuuksien seurantaa sisäinen laskentatoimi samalle tasolle kuin nykyaikaisessa yritysmaailmassa kohdentavan ja toteuttavan tehokkuuden vertailu avoimeksi