2012 RAPORTTI KIRKONKYLÄN ALA-ASTE Raportissa esitetään tehdyn sisäympäristökyselyn yhteenveto, tehdyt mittaukset ja jatkotoimenpiteet. Vesilahden kunta 7.2.2012
1. JOHDANTO Hyvän sisäilman yksinkertainen määritelmä on, että sisäilma on hyvää kun siitä ei aiheudu terveyshaittaa ja sen käyttäjät ovat tyytyväisiä siihen. Sisäilma muodostuu rakennuksen rakenteiden ja sisustusmateriaalien, ulkopuolisen ympäristön, ilmanvaihdon- ja lämmityslaitteiden ja ihmisen toimintojen yhteisvaikutuksesta. Sisäilma saattaa sisältää perusosiensa lisäksi monenlaisia epäpuhtauksia. Epäpuhtauksia sisäilmaan välittyy monista eri lähteistä, kuten ulkoilmasta, rakennus- tai sisustusmateriaaleista, mikrobikasvustoista tai ihmisestä itsestään. Siivous on yksi tärkeä asia hyvän sisäilman saavuttamisen kannalta. Kun pöly ja muu kerääntynyt lika siivotaan säännöllisesti, eivät ne ehdi keräämään kaasumaisia epäpuhtauksia tai toimia mikrobikasvuston kasvualustana. 2. SISÄYMPÄRISTÖKYSELY Kyselyn tarkoituksena on kartoittaa miten opettajat ja koululaiset kokevat työympäristönsä ja mitä terveyttä haittaavia oireita he liittävät siihen. Kerätyn tiedon ja kiinteistössä tehtyjen kosteusmittausten perusteella suunnitellaan tarvittavat jatkotoimenpiteet. Opettajien osalta palautettiin 16 ja koululaisten osalta 220 vastausta, joten kyselyn laajuutta voidaan pitää tutkimuksen kannalta riitävänä. Olosuhteiden määrittämisen ja tarkastelun kannalta ne mallintavat vallitsevaa tilannetta riittävän tarkasti. Tuloksista on tehty erilliset yhteenvedot opettajien ja koululaisten osalta. Lisäksi jokaisesta luokkaryhmästä, (1A, 1B, 2A jne.), on tehty omat yhteenvetonsa mahdollisen tietyn opetustilan sisäilman laadun poikkeaman kartoittamiseksi. Mittaustuloksista on valmistunut sisäilman suhteellisen kosteuden (RH%) ja luokkahuoneiden lämpötilan mittaukset. Suhteellisen kosteuden mittaaminen toimii indikaattorina jatkotutkimuksia suunniteltaessa. E-mail: harri.pitkamaki@vesilahti.fi Sivu 1
3. SUHTEELLISEN KOSTEUDEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Oheisessa kuvassa 3.6. on esitettynä sisäilman optimi suhteellisen kosteuden alue 25 45 %, jolloin erilaiset ihmisen tuntemat ärsytysoireet ja rakenteiden vaurioituminen ovat minimissään. Alhainen ilmankosteus vaikuttaa materiaalien hajoamiseen. Paperien ja tekstiilikuitujen lujuus heikkenee ja sitä kautta vapautuu pölyä huoneilmaan. Kuivassa ilmassa pöly säilyy kauemmin oleskeluvyöhykkeellä laskeutumatta alas pinnoille. Kostea sisäilma puolestaan edistää pölyn sitoutumista suuremmiksi hiukkasiksi ja näin vähentää ilmassa leijuvien hiukkasten määrää. Sisäilman kuivuminen alle 40 %:in (RH) lisää: materiaalien sähkönvastusta ja staattisen sähkön muodostumista bakteerien ja pölyn ilmassa leijumiskykyä virusten määrä E-mail: harri.pitkamaki@vesilahti.fi Sivu 2
Kuivan sisäilman oireet eivät aina ole aistinvaraisesti yhdistettävissä sisäilman kuivuuteen. Ihminen aistii heikosti ilman kosteutta. Seuraavat oireet on kuitenkin yhdistetty kuivaan sisäilmaan: limakalvojen kuivuminen hengitysteiden limakalvojen värekarvatoiminnan heikkeneminen ihon pintaosien kuivuminen ja halkeilu silmissä, nenässä ja nielussa kuivumisen aiheuttamia oireita astmaa sairastavilla keuhkoputket saattavat ahtautua alttius ylähengitystieinfektioille kasvaa Hyvän sisäilman laadun edellytyksenä on riittävä kosteus. Vähimmäismääränä voidaan pitää ilman absoluuttisen kosteuden avulla mitattuna 3,5 g/m 3, eli 20 %:in suhteellista kosteutta 20 C:een lämpötilassa. Toinen tapa selvittää sisäilman kosteuden riittävyyttä on tutkia sisäilman kosteuslisä verrattuna ulkoilman absoluuttiseen kosteuteen. Kosteuslisän tulisi lämmityskaudella olla noin 2 4 g/m 3. Kiinteistössä tehtiin suhteellisen kosteuden ja huonelämpötilan mittauksia eri luokkahuoneissa koulupäivän aikana neljän tunnin jaksossa. Taulukkoon on kirjattu jokaisen tilan osalta mittausjakson keskiarvo. Tuloksista on laskettu sisäilman kosteuspitoisuus, (g/m 3 ), ja verrattu kosteuslisää ulkoilman absoluuttiseen kosteuteen. Molemmilla tavoilla verraten voidaan todeta sisäilman olevan hyvin kuivaa. Luokkahuoneiden osalta sisäilman kosteuspitoisuuden vaihteluväli on 2,04 3,09 g/m 3 ja kosteuslisän vaihteluväli on 2 1,11 g/m 3. Mittaustulosten virhemarginaalia en tässä yhteydessä ole tarkastellut koska sillä ei ole merkitystä tutkimuksen lopputulokseen tässä vaiheessa. Tulokset ovat luokkahuoneittain alla olevassa taulukossa. Erityisluokkien tiloja en tällä kierroksella päässyt mittaamaan tilojen siivouksen ollessa käynnissä. Ne mitataan tällä viikolla. E-mail: harri.pitkamaki@vesilahti.fi Sivu 3
MITTAUSTULOKSET 24.1.2012 SUHTEELLINEN KOSTEUS Kosteuslisä RH% C K v (g/m³) v(g/m³)*rh% sisäilmassa g/m³ Ulkoilma 94,9-10,6 261,4 2,08 1,97 015, Kellari 15,2 22,8 294,8 20,31 3,09 1,11 015, Mat. varasto 17,0 22,8 294,8 20,31 3,45 1,48 Rappukäytävä 20,4 18,3 290,3 15,65 3,19 1,11 1 krs. Rapputasanne 13,1 22,2 294,2 19,62 2,57 0,60 105, OT3 12,0 22,4 294,4 19,85 2,38 0,41 106, OT3 12,5 21,9 293,9 19,29 2,41 0,44 107, OT3 13,1 21,2 293,2 18,53 2,43 0,35 1 krs. Käytävä 15,0 22,3 294,3 19,73 2,96 0,99 155, OT3 11,0 21,2 293,2 18,53 2,04 6 156, OT3 11,1 21,6 293,6 18,96 2,10 2 2 krs. Käytävä 17,7 21,5 293,5 18,85 3,34 1,36 206, OT3 14,2 21,6 293,6 18,96 2,69 0,61 251, OT3 15,8 21,6 293,6 18,96 3,00 1,02 252, Kirjasto 12,8 21,6 293,6 18,96 2,43 0,45 253, OT3 11,7 21,2 293,2 18,53 2,17 0,19 Pienryhmätila 12,4 21,2 293,2 18,53 2,30 0,32 Kopiohuone 12,7 21,5 293,5 18,85 2,39 0,42 Sosiaalitilat 14,3 22,0 294,0 19,40 2,77 0,80 WC, käytävä 15,5 21,9 293,9 19,29 2,99 1,01 KESKIARVO 14,1 21,6 293,6 2,63 0,67 Taulukko 1. Suhteellisen kosteuden mittaustulokset. 4. KYSELYN TULOKSET Koulun eri tiloista mitatut alhaiset suhteellisen kosteuden arvot ovat yhdenmukaisia henkilökunnan ja koululaisten tuntemien oireiden kanssa. Kyselykaavakkeen vastausten yhteenveto on kaavioina henkilökunnan ja koululaisten osalta erikseen. Luokkakohtaiset yhteenvedot ja kaaviot laitan kunnan sivuille josta ne ovat luettavissa. E-mail: harri.pitkamaki@vesilahti.fi Sivu 4
Koululaisten vastausten jakauma on tarkasteltu kahdella eri tapaa. Kuinka usein sisäympäristössä on ollut oireita aiheuttavat olosuhteet ja mitkä ovat aiheuttaneet oireita. Lisäksi kummastakin on kaksi erilaista kaavioesitystapaa säde- ja pylväskaaviot. Miten usein on havaittu oireita. Käsien ihon kuivuutta tai punoitusta Väsymystä Pää tuntuu raskaalta Päänahan tai korvakäytävän kutinaa 2 Pahoinvointia tai huimausta Käheyttä tai kurkun kuivuutta Keskittymisvaikeuksia Nenän ärtymistä kutinaa tai vuotoa Silmien ärtymistä, kutinaa tai vuotoa 9 7 5 3 2 1 E-mail: harri.pitkamaki@vesilahti.fi Sivu 5
Mitä oireita on tuntunut. Käsien ihon kuivuutta tai punoitusta Väsymystä Pää tuntuu raskaalta Päänahan tai korvakäytävän kutinaa 2 Pahoinvointia tai huimausta Aiheuttanut oireita % Ei oireita % Käheyttä tai kurkun kuivuutta Keskittymisvaikeuksia Nenän ärtymistä kutinaa tai vuotoa Silmien ärtymistä, kutinaa tai vuotoa 9 7 5 3 2 1 Aiheuttanut oireita % Ei oireita % E-mail: harri.pitkamaki@vesilahti.fi Sivu 6
Opettajien vastaukset on käsitelty hieman eri tavalla. Niissä on verrattu työympäristöä ja mahdollisesti havaittuja oireita. Miten koet työympäristösi. Havaittava pöly ja lika Häikäisy/heijastukset Veto Liian korkea lämpötila Vaihteleva lämpötila Heikko valaistus 2 Liian matala lämpötila Melu Tunkkainen, huono ilma Muiden tupakointi Kuiva ilma Pintojen sähköisyys Epämiellyttävä haju Kostea ilma 12 2 E-mail: harri.pitkamaki@vesilahti.fi Sivu 7
Mitä oireita on tuntunut. Käsien ihon kuivuutta Väsymystä Pää tuntuu raskaalta Päänahan, korvakäytävän kutinaa Päänsärkyä Kasvojen kuivuutta 2 Pahoinvointia tai huimausta Yskää Keskittymisvaikeuksia Käheyttä tai kurkun kuivuutta Nenän ärtymistä tai kutinaa Silmien ärtymistä tai kutinaa 9 7 5 3 2 1 E-mail: harri.pitkamaki@vesilahti.fi Sivu 8
5. JATKOTOIMENPITEET Kiinteistön käyttäjien ilmoittamien oireiden ja tehtyjen tutkimusten perusteella kiinteistössä tulee tehdä seuraavat sisäilman laatua kartoittavat mittaukset: Radon, (Mittaus on aloitettu 30.1.2012 luokkahuoneessa 015.) Ilmastoinnin uudelleen mitoitus Hiilidioksidi (CO 2) Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (TVOC) Kokonaisleijuma (TSP) Mikrobinäytteet rakenteista Mittausten avulla saadaan suljettua/todennettua maaperästä huoneilmaan siirtyvät epäpuhtaudet, materiaalipäästöt ja pienhiukkasten määrä sisäilmassa. Kunnan teknisellä toimella ei ole käytettävissään mittauksissa tarvittavaa välineistöä. Työ on osittain tilattava ulkopuoliselta palvelun tarjoajalta. 6. YHTEENVETO Ilmastointi ei vastaa kiinteistössä tapahtuvan toiminnan vaatimuksia. Sen korjaaminen/muuttaminen toiminnan edellyttämälle tasolle on tehtävä pikaisesti. poistoilmavirran määrä ja suhde käyttäjämäärään nähden on tarkasteltava sisäilman kosteuden kannalta. Tällä hetkellä ilmastointi kuivattaa sisäilmaa. Lämmityksen osalta kiinteistö toimii hyvin. Huonelämpötilat ovat tasaisia, mutta pieneen lämpötilanpudotukseen on mahdollisuus. Korjaustöiden aloittaminen vaatii joka tapauksessa edellä esitettyjen lisätutkimusten tekemistä. Muut mittaukset saadaan järjestettyä nopeasti, mutta radonin mittaus kestää 1-2 kuukautta ja tulosten saaminen säteilyturvakeskukselta vie oman aikansa. 23.1.2012 E-mail: harri.pitkamaki@vesilahti.fi Sivu 9