Hyvän työympäristön tarkistuslista. Tämän tarkistuslistan on laatinut Folksam Vahinkovakuutus yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa



Samankaltaiset tiedostot
Hyvän työympäristön tarkistuslista. Tämän tarkistuslistan on laatinut Folksam Vahinkovakuutus yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Huomioi, että täytät lomakeeseen ko. lomakkeessa käsiteltävän riskiluokan vaaroja esim. fysikaaliset vaaratekijät, tapaturman vaarat jne.

TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT

1 Riskien arvioinnin suunnittelulomake

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO maaliskuuta 2013

VAAROJEN TUNNISTAMINEN Julkiset palvelut

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit

VAAROJEN TUNNISTAMINEN KUOPION KAUPUNKI Työpaikka: Hiltulanlahden koulu

Redarnas Ömsesidiga Försäkringsbolag. tarkistuslista työpaikan hyvinvointia varten

UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI KALANVILJELY-YRITYKSISSÄ

Autoalan kysely 2014

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Yhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue

Liite 2. Turvakävelyt osana opiskelijoiden työturvallisuusperehdytystä

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

SÄILIÖTÖIDEN TURVALLISUUSOHJEET, SÄILIÖTYÖLUPA

VAAROJEN TUNNISTAMINEN KUOPION KAUPUNKI Työpaikka: Aurinkorinteen koulu Päiväys:

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi Finlandia-talo

Asennetta työhön valmennusohjelma

Työturvallisuuskilpailun merkitys työturvallisuuden kehittäjänä. Keijo Päivärinta

Inhimilliset tekijät työturvallisuudessa Mira Seppänen Representative & Lead consultant IBS Finland & Baltic countries

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu ja seurantakierros 2007

Ylitarkastaja Tuula Uurala. Missä on ergonomia? Ergonomia ja työsuojeluvalvonta

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU)

Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon.

Työsuojelun toimintaohjelma

Työturvallisuus. Kuva 3: Pirkanmaan sairaanhoitopiirin työturvallisuusriskikartta (tilanne )

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

Turvallisuusosaaminen työuran alussa. Mikko Nykänen

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Tunnistatko altistumisriskit?

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

työtapaturmat ja potilassiirrot -tilastoista oppi käytäntöön

Työhyvinvointi ja ergonomia

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 Johdon työturvallisuussitoumus ja turvallisen työn periaatteet

Kuolemaan johtaneet ja vakavat tapaturmat teollisissa työtehtävissä - Palveluntuottajien ja teollisuusyritysten tapaturmatilanne

Laiteturvallisuudesta altistumisen hallintaan - fysikaaliset tekijät työympäristössä

LaatuPeda KIERROS HEINOLASSA

Raskaan liikenteen tieturvallisuus missä mennään?

Kuolemaan johtaneet ja vakavat tapaturmat teollisissa työtehtävissä - Palveluntuottajien ja teollisuusyritysten tapaturmatilanne

Tyyppitapaturma: Työtasolta putoamiset rakennustöissä

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

ONKO TYÖ HSY:N JÄTTEENKULJETUSURAKOISSA TURVALLISTA? Juho Nuutinen

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat. Ihmisellä on vain yksi henki

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja

Tyyppitapaturma: Putoaminen A-tikkailta

Koulutustarpeiden analyysi -kysely (JÄTEVEDEN KÄSITTELY)

Päivän teemat viranomaisnäkökulmasta

Alueellinen vesihuoltopäivä , Mikkeli. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas. Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka

Työhyvinvointi. Janita Koivuranta

Komin ylikulkukäytävä, U-6514 Turvallisuusasiakirja

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva

TOIMISTOTYÖN VAAROJEN TUNNISTAMINEN

Halmeri tarkastuksen ohje

SEURAUKSET. - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / menehtyminen. - voinnin huonontuminen - väkivaltaisuus - itsetuhoisuus

Työturvallisuuslaki. Lakimies Jouni Kallioluoma

Vuoden 2015 kilpailu ja vuoden 2014 tuloksia. Työsuojeluinsinööri Ville Lappalainen

Työturvallisuus. Pohjatutkimuspäivät Jani Lepistö

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE

URAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY

TYÖSUOJELUKYSELY Työturvallisuus parantunut, mutta melu edelleen työpaikkojen suurin työsuojeluongelma

edellytykset sairaaloissa Turku FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Kuuden yli 50 sairauspäivää aiheuttaneen tapaturman kustannukset olivat yhteensä euroa (sairauspäiviä yhteensä 502 päivää).

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

MAATILAN TYÖTURVALLISUUS

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

STIHL AK 10, 20, 30. Turvallisuusohjeet

Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos

Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä

1 Lokakuu Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa Jukka Lintunen

SYSTEMAATTINEN RISKIANALYYSI YRITYKSEN TOIMINTAVARMUUDEN KEHITTÄMISEKSI

Vuoden 2016 Uudenmaan turvallisuuskilpailu. Maa- ja vesirakentaminen. Työsuojeluinsinööri Jukka Hietavirta/ Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Riskienhallinta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä

Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työturvallisuus kaivosalalla

Nolla tapaturmaa foorumi ammatillisessa koulutuksessa

Maija Pulli. Virpi Lahti. Reetta Varpula TYÖTURVALLISUUS VAATETUSALAN. Työturvallisuus projekti

Hyvinvointia työstä

Työturvallisuus kotimaanliikenteen matkustaja-aluksilla

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Transkriptio:

Hyvän työympäristön tarkistuslista Tämän tarkistuslistan on laatinut Folksam Vahinkovakuutus yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa 1

Hyvän työympäristön tarkistuslista Hyvä työympäristö syntyy työpaikalla, jossa työntekijöillä on positiivinen asenne työturvallisuuteen ja he tuntevat olonsa turvalliseksi ja varmaksi, työpaikalla, jossa jokainen kunnioittaa yrityksen omia ja viranomaisten sääntöjä, jossa koneturvatoimenpiteet ovat kunnossa ja jossa on hyvä järjestys sekä siistit toimitilat. Hyvä työympäristö tukee ja ylläpitää työntekijän työkykyä ja edistää tämän fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Hyvässä työympäristössä työntekijä yksinkertaisesti viihtyy ja voi hyvin. Hyvän työympäristön tunnusmerkit 4 Työtapaturmia sattuu joka päivä Kolme yleisintä tapaturmatyyppiä Riskien hallinta Riskiluokat 5 Tapaturmat 6 7 1a. Riskien tunnistaminen 1b. Riskiarviointi Fysikaaliset tekijät 8 9 2a. Riskien tunnistaminen 2b. Riskiarviointi Kemialliset tekijät 10 11 3a. Riskien tunnistaminen 3b. Riskiarviointi Ergonomiset tekijät 12 13 4a. Riskien tunnistaminen 4b. Riskiarviointi Psyykkinen rasitus 14 15 5a. Riskien tunnistaminen 5b. Riskiarviointi 3

Hyvän työympäristön tunnusmerkit Riskiluokat Riskin vakavuus Riskiluokka Riskin pienentämiseen tarvittavat toimenpiteet Työtapaturmia sattuu joka päivä Suomessa sattuu vuosittain noin 120 000 työtapaturmaa tai ammattitautia, joka keskimäärin laskettuna tarkoittaa sitä, että jokaisena päivänä yli 300 ihmistä loukkaantuu työssä. Sen lisäksi sattuu vuodessa noin 20 000 työmatkatapaturmaa. Suurin työtapaturma on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Erittäin alttiita työtapaturmille ovat yhteiset työpaikat, joissa työskentelee useita eri alan yrityksiä ja työntekijöitä joiden työn t poikkeavat toisistaan. Tapaturmataajuus (= tapaturma/miljoonaa työtuntia) Suomen työpaikoilla keskimääräinen tapaturmataajuus on noin 31 (2011). Suurin joutua työtapaturmaan on rakennus alalla sekä metallituotteiden valmistuksessa jossa tapaturmataajuus on noin 80 työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Kolme yleisintä tapaturmatyyppiä Seuraavat kolme tapaturmatyyppiä muodostavat 75 % kaikista työtapaturmista: loukkaantuneen koko elämä tuhoutuu. Tapaturma vaikuttaa myös työtovereihin sekä psyykkisesti että fyysisesti. Tapaturma aiheuttaa ylimääräistä työtä ja ylitöiden määrä lisääntyy. Suomessa on edelleen vallalla luulo, että tapaturmia ei voi ehkäistä. Tätä kuvastaa hyvin suomalainen sanonta tekevälle sattuu. Meidän täytyy oppia ymmärtämään, että tapaturmat eivät tapahdu sattumalta, vaan niitä voidaan ennakoida. Sattuneiden työtapaturmien perinpohjainen tutkimus on hyvä apuväline turvallisemman työpaikan kehittämisessä. Seuraavat kysymykset auttavat selvityksessä: Mitä me teimme? Mitä tapahtui? Kuinka tällainen voidaan estää? Mitkä toimenpiteet ovat välttämättömiä? Tarkistuslista avuksi Tämä tarkistuslista auttaa huomaamaan vaarat ja arvioimaan riskejä. Tarkistusryhmään tulisi mielellään kuulua 2 3 henkilöä (joilla on eri kokemustausta ja pätevyys). Työpaikka jaetaan pienempiin osioihin ja jokainen työpiste arvioidaan erikseen. Merkityksetön Riskiluokka I Siedettävä Riskiluokka Il Kohtalainen Riskiluokka III Riski on niin vähäinen, että toimenpiteitä ei tarvita. Toimenpiteitä ei välttämättä tarvita. Pitäisi kuitenkin harkita parempia ratkaisuja, jotka eivät aiheuta lisäkustannuksia. Tarvitaan seurantaa, jolla varmistetaan, että pysyy hallinnassa. Riskin pienentämiseksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin. 1. Tavallisimpia työtapaturmia ovat putoamiset ja kaatumiset eli työntekijä putoaa tai luiskahtaa portailta, liukastuu liukkaalla lattialla tai hyppää alas tasanteelta, ohjaamosta, lavalta tai muulta tämän tyyppiseltä rakennelmalta. 2. Teollisuudessa sattuvat työtapaturmat ovat usein koneiden ja esineiden aiheuttamia vammoja. 3. Rasitusvammat ovat tyypillisin syy työtapaturmiin hoitosektorilla. Vammat aiheutuvat potilaiden nostamisesta ja siirtämisestä. Riskien hallinta Tapaturmat voidaan välttää Työtapaturmissa, jotka johtavat vakaviin vammoihin, ei ole pelkästään kyse rahasta, vaan useissa tapauksissa Sivujen 1a 5a avulla yritetään havaita, mitä riskejä työpaikalla esiintyy. Sivujen 1b 5b avulla yritetään kuvailla vaarat, arvioida niiden seuraukset ja saada selville vaarojen toteutumisen todennäkäisyys. Taulukkoon merkitään, mihin toimenpiteisiin ryhdytään, kuka toimenpiteet suorittaa ja milloin ne suoritetaan. Säilytä tämä tarkistuslista ja seuraa työolosuhteita yhtämittaisesti vähintään kerran vuodessa. Tapaturma voidaan ennakoida ja sen seuraukset välttää! Merkittävä Riskiluokka IV Sietämätön RiskiluokkaV Riskin pienentämiseen on ryhdyttävä välittömästi. Riskialttista työtä ei pidä aloittaa ennen kuin ä on pienennetty. Riskialtis työ voi jatkua, mutta kaikkien tulee olla tietoisia riskeistä ja työ tulee saattaa Ioppuun mahdollisimman nopeasti. Riski tulee ehdottomasti poistaa. Toimenpiteet tulee aloittaa välittömästi. Riskialtista työtä ei pidä aloittaa. Riskialtis työ tulee keskeyttää, kunnes on poistettu tai sitä on pienennetty. 4 5

Tapaturmat 1 a. Riskien tunnistaminen Työympäristö 1a 1. Liukastuminen 1a 2. Kompastuminen 1a 3. Putoaminen (työntekijä voi pudota) 1a 4. Puristuminen kahden esineen väliin 1a 5. Joutuminen suljettuun paikkaan 1a 6. Sähköisku 1a 7. Tavaroiden kuljetus ja muu liikenne 1a 8. Tukehtuminen 1a 9. Hukkuminen Esineet ja aineet 1a 10. Putoaminen (esine voi pudota lähelle tai päälle) 1a 11. Esine voi kaatua päälle 1a 12. Esine voi sinkoutua tai neste roiskua päälle 1a 13. Liikkuva esine voi tönäistä 1a 14. Riski takertua liikkuvaan esineeseen 1a 15. Riski saada viiltohaava terävästä esineestä 1a 16. Riski sada pistohaava terävästä esineestä Henkilöiden toiminta 1a 17. Työsuojelumääräyksiä ei noudateta 1a 18. Henkilösuojaimet ja turvalaitteet puuttuvat 1a 19. Henkilösuojaimia käytetään väärin Yhteensä (tapaturmat) Tekijä(t): Riski esiintyy Ei ä Ei koske 6 7 Tapaturmat 1 b. Riskiarviointi (analyysi) Merkityksetön (Riskiluokka I) Merkittävä (Riskiluokka IV) Merkittävä (Riskiluokka IV) Sietämätön (Riskiluokka V)

Fysikaaliset tekijät 2 a. Riskien tunnistaminen Melu 2a 1. Jatkuva taustamelu 2a 2. Pauke Lämpötila ja ilmanvaihto 2a 3. Lämpötila ja ilmanvaihto 2a 4. Yleinen ilmanvaihto ja poistoilma 2a 5. Veto 2a 6. Kylmät tai kuumat pinnat tai työkalut 2a 7. Työskentely ulkotiloissa tai kylmähuoneessa 2a 8. Ilmankosteus liian matala/korkea Valaistus 2a 9. Yleinen valaistus liian kirkas/himmeä 2a 10. Työpisteen kohdevalaistus liian kirkas/himmeä 2a 11. Kuljetusreittien valaistus liian kirkas/himmeä 2a 12. Ulkovalaistus liian himmeä/häikäisevä Tärähdykset 2a 13. Käsiin kohdistuvat tärähdykset 2a 14. Koko kehoon kohdistuvat tärähdykset Säteily 2a 15. Infrapunasäteily (uunit, lämmitimet) 2a 16. Radioaktiiviset aineet ja esineet 2a 17. Laitteet, jossa säteilylähde 2a 18. Sähkö- ja magneettikentät 2a 19. Ultraviolettisäteily (hitsaus) 2a 20. Ionisoiva säteily (röntgen, hiukkassäteily) Yhteensä (tapaturmat) Tekij(t): Riski esiintyy Ei ä Ei koske 8 9 Fysikaaliset tekijät 2 b. Riskiarviointi (analyysi) Merkityksetön (Riskiluokka I) Merkittävä (Riskiluokka IV) Merkittävä (Riskiluokka IV) Sietämätön (Riskiluokka V)

Kemialliset tekijät 3 a. Riskien tunnistaminen Altistuminen kemiallisille aineille 3a 1. Terveydelle vaaralliset kemikaalit 3a 2. Palo- ja räjähdysvaaralliset kemikaalit 3a 3. Pöly 3a 4. Kaasu 3a 5. Höyry ja savu 3a 6. Sumu ja huurre 3a 7. Bakteerit, virukset, homeitiöt Kemikaalien käyttö 3a 8. Kemikaalien käyttötapa 3a 9. Käytöstä poistetut kemikaalit 3a 10. Kemikaalien varastointi 3a 11. Kemikaalien pakkausmerkinnät 3a 12. Puutteita henkilösuojaimien kunnossa/käytössä Palo- ja räjähdysvaara 3a 13. Sähkölaitteiden kunto ja käyttö 3a 14. Puutteita tulitöiden luvissa tai valvontasuunnitelmissa 3a 15. Vaadittavat luvat tulitöitä tehtäessä 3a 16. Puutteita sammutuskalustossa ja sen sijoituksessa 3a 17. Uloskäyntien opasteet ja evakuointisuunnitelmat puuttuvat 3a 18. Ensiapu- ja sammutuskoulutus puuttuvat 3a 19. Puutteita ensiapuvälineiden kunnossa/käytössä Yhteensä (tapaturmat) Tekijä(t): Riski esiintyy Ei ä Ei koske 10 11 Kemialliset tekijät 3 b. Riskiarviointi (analyysi) Merkityksetön (Riskiluokka I) Merkittävä (Riskiluokka IV) Merkittävä (Riskiluokka IV) Sietämätön (Riskiluokka V)

Ergonomiset tekijät 4 a. Riskien tunnistaminen Työpaikka 4a 1. Puutteita yleisessä järjestyksessä 4a 2. Työtilan koko 4a 3. Käytävät ja lattia 4a 4. Porraskäytävät, portaat ja luiskat 4a 5. Työtason korkeus 4a 6. Tuolit 4a 7. Näyttöpäätteet ja ohjauspaneelit Työasento 4a 8. Selän asento (taipunut/kääntynyt) 4a 9. Käsien ja hartioiden asento 4a 10. Ranteiden ja sormien asento 4a 11. Pään ja niskan asento 4a 12. Jalkojen asento Kehoon kohdistuva rasitus 4a 13. Keskeytymätön seisominen tai istuminen 4a 14. Työtaukojen jaksottaminen, aikavälit 4a 15. Toistuvat työliikkeet, yksipuolinen työ 4a 16. Raskaat nostot Työvälineet ja tavat 4a 17. Työvälineet, koneet ja laitteet 4a 18. Esineiden käsittely (koko, paino, muoto) 4a 19. Työpaikan tuki- ja apuvälineet Yhteensä (tapaturmat) Tekijä(t): Riski esiintyy Ei ä Ei koske 12 13 Ergonomiset tekijät 4 b. Riskiarviointi (analyysi) Merkityksetön (Riskiluokka I) Merkittävä (Riskiluokka IV) Merkittävä (Riskiluokka IV) Sietämätön (Riskiluokka V)

Psyykkinen rasitus 5 a. Riskien tunnistaminen Työn sisältö 5a 1. Perehdytys uusiin työtehtäviin 5a 2. Toistuvat työtehtävät tai yksipuolinen työ 5a 3. Yksinäinen työ 5a 4. Jatkuva tarkkaavaisuus 5a 5. lhmissuhteet 5a 6. Stressi 5a 7. Liian suuret vaatimukset ja tavoitteet 5a 8. Ei mahdollisuutta ylenemiseen Organisointi ja toimintatavat 5a 9. Työohjeet ja perehdyttäminen 5a 10. Töiden jakautuminen (työnkuva ja vastuu) 5a 11. Työajat (ylityö, vuorotyö) 5a 12. Työolosuhteet (määräaikaisuus, epävarmuus) 5a 13. Johtamistavat 5a 14. Viihtyminen työpaikalla 5a 15. Tiedonsaanti 5a 16. Henkinen ja fyysinen väkivalta työpaikalla, kiusaaminen Yhteensä (tapaturmat) Tekijä(t): Riski esiintyy Ei ä Ei koske 14 15 Psyykkinen rasitus 5 b. Riskiarviointi (analyysi) Merkityksetön (Riskiluokka I) Merkittävä (Riskiluokka IV) Merkittävä (Riskiluokka IV) Sietämätön (Riskiluokka V)

Folksam Vahinkovakuutus Oy Pl 549, 00101 Helsinki Puh 010 550 2000, Y-tunnus 2190954-7 www.folksam.fi 16