Keski-Suomen Aikajana

2 keski-suomen maakunnan kehityskuva 3 keski-suomen talouden rakenne 4 keski-suomen alueet 6 keski-suomen kärkiklusterit 7 kärkiklustereiden kehityskuva 8 vaihtuva teema: kehittäjien näkökulma klusterityöhön Keski-Suomen Aikajana 8.1.2009 1 09

Keski-Suomen maakunnan kehityskuva Keski-Suomen yritysten liikevaihto ja henkilöstömäärä ovat kasvaneet viime vuosina lähes samaa tahtia kuin koko maassa. Jalostusalojen liiketoiminnan kehityksessä on ollut voimakkaita suhdannevaihteluita, kun taas palvelualoilla kasvu on ollut suhteellisen vakaata. Talouden trendi Keski-Suomen yritysten liikevaihto on kasvanut suunnilleen koko maan tahdissa vuodesta 2003 alkaen. Vuoden 2005 paperiteollisuuden työkiistan aiheuttama notkahdus ei kuitenkaan ole kuroutunut umpeen. Viennin voimakkaat vaihtelut heijastuvat maakunnan yritysten liikevaihdon kehitykseen. Vienti kasvoi erittäin nopeasti vuosina 2006 ja 2007. Keski-Suomen yritysten liikevaihto on kasvanut 33 % ja vienti 31 % vuodesta 2003 kuluvan vuoden alkupuoleen mennessä. Koko maassa liikevaihdon kasvu on ollut 40 %. Liikevaihdon kasvu hidastui Keski-Suomessa vuoden 2007 loppupuolelta alkaen erityisesti vientiteollisuuden vaikutuksesta. Silti yritysten liikevaihto nousi lähes 6 % edellisvuodesta vielä kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. Kuluvan vuoden alkupuolella Keski-Suomen yritystoiminnan kasvu jäi jonkin verran jälkeen koko maan kehityksestä, kun sitä ennen Keski-Suomi kasvoi muuta maata nopeammin. Viennin kasvu alkoi hiipua kuluvan vuoden alkupuolella. Vuoden 2008 toisella neljänneksellä kasvua oli alle prosentti, kun edellisen vuoden jälkipuolella vienti kasvoi vielä lähes viidenneksen. Keski-Suomen yritysten (ml. julkinen sektori) henkilöstömäärä on kasvanut vakaasti vuoden 2003 jälkeen. Maakunnan henkilöstömäärän kasvua voidaan verrata valtakunnalliseen työllisten määrän muutokseen käyttäen tietolähteenä työvoimatutkimusta, vaikka käsitteet ja tietolähteet poikkeavatkin jonkin verran toisistaan. Keski-Suomen henkilöstömäärä on kasvanut lähes samaa tahtia kuin koko maan työllisyys. Vuoden 2007 lopulta alkaen henkilöstömäärän kasvu kiihtyi Keski-Suomessa ja vahva kasvu jatkui vuoden 2008 alkupuolella. Henkilöstömäärä on noussut Keski-Suomessa 8 % ja työllisyys koko maassa 6,5 % vuodesta 2003. Jalostus- ja palvelualojen kehitys 150 140 130 120 90 25 20 15 10 5 0 07/3 07/4 08/1 08/2 Yritysten liikevaihto ja vienti Keski-Suomessa ja liikevaihto koko maassa. Kaikki toimialat, indeksi 2003= Keski-Suomi Vienti Keski-Suomi koko maa Yritysten liikevaihto ja vienti Keski- Suomessa ja liikevaihto koko maassa. Kaikki toimialat, muutos % edellisestä vuodesta Keski-Suomi Vienti Keski-Suomi koko maa 2 Yritysten liiketoiminnan kehitys on ollut erilaista Keski-Suomen jalostuksessa ja palvelualoilla. Jalostusaloilla (teollisuus, energiahuolto ja rakentaminen) suhdannevaihtelut ovat heijastuneet voimakkaasti yritysten liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitykseen: nopeamman ja hitaamman kasvun jaksot ovat vuorotelleet. Sen sijaan palvelualoilla (kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, liikenne, liike-elämän palvelut, rahoitus ja kotitalouksien palvelut) liikevaihto ja henkilöstömäärä ovat kasvaneet vakaasti viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana. Jalostusalojen liikevaihto on kasvanut 36 % ja palvelualojen liikevaihto 32 % vuodesta 2003 vuoden 2008 alkupuolelle. Jalostuksen ja palveluiden välinen ero on huomattavasti suurempi henkilöstömäärän kuin liikevaihdon kasvussa. Palvelualojen henkilöstömäärä on noussut 12 %, mutta jalostusalojen alle prosentin vuodesta 2003. Kuluttajahinnat ovat nousseet vuodesta 2003 vuoden 2008 puoliväliin mennessä 10 %, teollisuuden tuottajahinnat 15 % ja tukkuhinnat 21 %. 115 105 95 Yritysten henkilöstömäärä Keski-Suomessa ja työllisyys koko maassa. Kaikki toimialat, indeksi 2003= Henkilösto Keski-Suomi Työllisyys koko maa

Keski-Suomen talouden rakenne 150 140 130 120 90 115 105 95 Jalostuksen ja palvelualojen liikevaihto Keski- Suomessa ja hintakehitys koko maassa. Indeksi 2003= Jalostus Palvelut Kuluttajahinnat Teollisuuden tuottajahinnat Jalostuksen ja palvelualojen henkilöstömäärä Keski-Suomessa. Indeksi 2003= Jalostus Palvelut Keski-Suomen maakunta on metsäteollisuuteen erikoistunut ja vientiin suuntautunut maakunta, jonka osuus koko maan väestöstä on noin 5 %. Keski-Suomen maakunta Keski-Suomen maakunnassa asuu 270 600 henkeä (06/2008). Asukasmäärä kasvoi vuodessa (07/2007 06/2008) noin 800 hengellä eli 0,3 %. Maakunnassa on noin 000 työpaikkaa ja alueen tuotannon arvonlisäys on noin 6,3 miljardia euroa. Keski-Suomen väestön ja työpaikkojen osuudet koko maasta ovat noin 5 % ja arvonlisäyksen osuus on noin 4 %. Toimialarakenne ja erikoistumisalat Keski-Suomen maakunta on metsäteollisuuden vahvaa aluetta. Teollisuuden osuus työpaikoista on yli viidennes, selvästi suurempi kuin koko maassa. Myös yhteiskunnallisten palveluiden (julkinen hallinto sekä julkiset ja yksityiset hyvinvointipalvelut) työpaikkaosuus on keskimääräistä korkeampi, erityisesti koulutuksen suuren merkityksen vuoksi. Alkutuotannossakin on Keski-Suomessa suhteellisesti enemmän työpaikkoja kuin koko maassa. Vastaavasti kaupan ja muiden markkinapalveluiden (liikenne, rahoitus, liike-elämän palvelut) työpaikkaosuudet ovat alemmat kuin valtakunnallisesti. Keski-Suomen maakunnan elinkeinotoiminnan erikoistumista voidaan tarkastella suhteuttamalla seudun kunkin toimialan työpaikkaosuus koko maan vastaavaan osuuteen. Näiden erikoistumisindeksien perusteella Keski-Suomi on vahvimmin suuntautunut metsäsektorin tuotantoon, sillä paperiteollisuuden, puutuoteteollisuuden, metsätalouden sekä kone- ja laiteteollisuuden työpaikkaosuudet ovat likimäärin kaksinkertaiset koko maahan verrattuna. Koneiden ja laitteiden valmistus ja muu metalliteollisuus ovat Keski-Suomessa kytkeytyneet vahvasti metsäteollisuuteen. Myös koulutus muodostaa vahvan erikoistumisalan Keski-Suomessa. Kaikki toimialat Kaikki toimialat Jalostus Jalostus Palvelut Palvelut 0 10 20 30 40 0 2 4 6 8 10 Liikevaihdon ja henkilöstömäärän muutos (%) Keski-Suomessa. Neljännekset 3/2008 2/2008 verrattuna vuoteen 2003. Henkilöstömäärä Liikevaihdon ja henkilöstömäärän muutos (%) Keski-Suomessa. Neljännekset 1 2/2008 verrattuna edelliseen vuoteen Henkilöstömäärä 3

Keski-Suomen alueet Keski-Suomen maakunnassa on 6 seutukuntaa ja niissä yhteensä 27 kuntaa vuonna 2008. Tässä katsauksessa maakunta on jaettu kolmeen alueeseen: (1) Jyväskylän seutu, (2) Saarijärvi Viitasaari sekä (3) Eteläinen Keski-Suomi ja Äänekosken seutu, joka kattaa Joutsan, Jämsän, Keuruun ja Äänekosken seutukunnat. Jyväskylän seutu Jyväskylän seudulla asuu 168 000 henkeä ja alueella on 70 000 työpaikkaa. Seutu on kuulunut vuosien ajan Suomen nopeimmin kasvaviin kaupunkialueisiin. Jyväskylän seudun elinkeinorakenne on palveluvaltainen, työpaikoista kolme neljästä on palvelualoilla. Koulutuspalveluiden suuri tarjonta nostaa yhteiskunnallisten palveluiden työpaikkaosuutta. Kaupan ja muiden markkinapalveluiden osuudet ovat suunnilleen koko maan tasolla. Teollisuuden tärkein erikoistumisala on koneiden ja laitteiden valmistus. Jyväskylän seudulla toimivien yritysten liikevaihto on kasvanut vakaasti vuodesta 2003 ja erityisen nopeasti vuodesta 2006 alkaen. Kasvu jatkui vahvana myös kuluvan vuoden alkupuolen ajan. Jyväskylän seudun yritysten kasvu on ollut nopeampaa kuin Keski-Suomen maakunnassa kokonaisuutena. Vuodesta 2003 alueen yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noussut 41 %. Saarijärvi-Viitasaari Päätoimialojen osuus työpaikoista Keski-Suomi Alkutuotanto 5 % Kauppa ja majoitus & ravitsemisala 13.4 % Muut markkinapalvelut 18.7 % Yhteiskunnalliset palvelut 35.1 % Keski-Suomen vahvimmat erikoistumisalat Indeksi, koko maa = Rakentaminen 6.6 % Teollisuus 21.2 % Saarijärven Viitasaaren seudulla elää 34 000 asukasta ja alueella on 12 000 työpaikkaa. Alueen väestö on vähentynyt viime vuosina. Alueen työpaikoista viidennes on teollisuudessa, jossa puutuoteteollisuus on seudun vahvin erikoistumisala. Myös alkutuotanto työllistää alueella edelleen huomattavasti enemmän kuin muualla Keski-Suomessa. Saarijärven Viitasaaren seudulla toimivien yritysten liikevaihto on kasvanut vakaasti ja tasaisesti vuodesta 2003 eikä kasvu hidastunut vuoden 2008 alkupuolellakaan. Seudun yritysten liikevaihto on noussut 32 % vuodesta 2003, suunnilleen saman verran kuin Keski-Suomen maakunnassa kokonaisuudessaan. Eteläinen Keski-Suomi ja Äänekosken seutu Paperiteollisuus Puuteollisuus Metsätalous Kone- ja laiteteollisuus Koulutus Perusmetalliteollisuus 125 150 175 200 225 250 Erikoistuneisuus (indeksi) 4 Eteläinen Keski-Suomi ja Äänekosken seutu koostuu neljästä seutukunnasta, joiden yhteenlaskettu asukasluku on 68 000 henkeä ja työpaikkamäärä 26 000. Väestökehityksen suunta on ollut laskeva viime vuosina. Alue on teollisuusvaltainen, työpaikoista lähes kolmannes on teollisuudessa. Alue on metsäsektorin suuri keskittymä, jossa vahvin erikoistumisala on paperiteollisuus. Myös puutuoteteollisuus ja metsätalous ovat suuria työllistäjiä. Alueen yritysten liikevaihto on kasvanut hitaammin ja vuosittaiset vaihtelut ovat olleet suurempia kuin Keski-Suomessa kokonaisuutena. Tämä trendi on seurausta paperiteollisuuden ja sen viennin suuresta osuudesta alueen liikevaihdossa. Vuonna 2006 käynnistynyt vakaa kasvujakso taittui vuoden 2008 alkupuolella. Vuodesta 2003 alueen yritysten liikevaihto on kasvanut 19 %. 150 140 130 120 90 Yritysten liikevaihto Keski- Suomen alueilla. indeksi 2003= Jyväskylän Seutu Saarijärven- Viitasaaren seutu Eteläinen Keski- Suomi ja Äänekosken seutu

Päätoimialojen osuus työpaikoista Koko maa Päätoimialojen osuus työpaikoista Jyväskylän seutu Alkutuotanto 3.9 % Yhteiskunnalliset palvelut 32.8 % Alkutuotanto 2.3 % Yhteiskunnalliset palvelut 36.8 % Kauppa ja majoitus & ravitsemisala 15.5 % Kauppa ja majoitus & ravitsemisala 14.3 % Muut markkinapalvelut 22.5 % Rakentaminen 6.5 % Teollisuus 18.9 % Muut markkinapalvelut 22 % Rakentaminen 7 % Teollisuus 17.6 % Päätoimialojen osuus työpaikoista Saarijärverven-Viitasaaren seutu Päätoimialojen osuus työpaikoista Eteläinen Keski-Suomi ja Äänekosken seutu Yhteiskunnalliset palvelut 31.6 % Yhteiskunnalliset palvelut 32.1 % Alkutuotanto 6.7 % Alkutuotanto 17.1 % Kauppa ja majoitus & ravitsemisala 13.1 % Muut markkinapalvelut 13.0 % Rakentaminen 5.3 % Teollisuus 20 % Kauppa ja majoitus & ravitsemisala 11.3 % Muut markkinapalvelut 12.5 % Rakentaminen 5.9 % Teollisuus 31.6 % 5

Keski-Suomen kärkiklusterit Keski-Suomen Aikajanassa seurataan maakunnan kolmen kärkiklusterin liiketoiminnan kehitystä. Klusterit ovat toisiinsa kytkeytyneiden yritysten ja yhteisöjen muodostamia maantieteellisiä keskittymiä joillain erityisillä osa-alueilla. Klusterit muodostuvat keskenään sidoksissa olevista toimialoista ja niihin liittyvistä muista toimijoista, jotka ovat keskeisiä kilpailun kannalta. * Klusterilla tarkoitetaan siis osaamiskeskittymää, jossa keskinäistä yhteistyötä tekevät yritykset, koulutuslaitokset ja viranomaiset muodostavat yhteistyöryppään. Klusteriin kuuluvat yritykset tai alan yritykset ja muut organisaatiot voivat muodostaa toimijoiden tukiverkoston, joka tekee aktiivisesti yhteistyötä. Yritysten ja muiden organisaatioiden halukkuus ja aktiivisuus toimia verkostossa vaihtelee. Klustereiden määrittelyssä ja niiden liiketoimintaa koskevissa tiedoissa on ongelmallista se, että monet toimialat ja niihin sisältyvät yritykset tuottavat tavaroita ja palveluita myös muille toiminnoille, toimialoille ja klustereille. Klusteri eroaa toimialasta siinä, että siihen kuuluu useita toimialoja. Toimialajako perustuu kansainväliseen yhteisesti sovittuun käytäntöön. Jokainen yritys sijoittuu taloustilastoissa 1 7 numeron tarkkuudella johonkin toimialaan. Tilastossa yrityksiä sijoitetaan ryhmiin toimialoittain. Keski-Suomessa on kolme kärkiklusteria: 1) Uudistuvat koneet ja laitteet, 2) Bioenergiasta elinvoimaa ja 3) Kehittyvä asuminen. Uudistuvat koneet ja laitteet -klusteri muodostuu metsäteollisuudelle ja energiateollisuudelle koneita ja laitteita valmistavista yrityksistä, ajoneuvoteollisuudesta sekä näille palveluja tarjoavista yrityksistä. Uudistuvat koneet ja laitteet -klusterin kehittämispäällikkönä toimii Pekka Matinaro (pekka.matinaro@jykes.fi, puh. 040 588 5930). Bioenergiasta elinvoimaa -klusteri rakentuu kolmesta toimijaryhmästä: maakunnan energiahuoltoon osallistuvat yritykset ja yhteisöt, laitteiden ja asiantuntijapalveluiden tuottamiseen ja myyntiin osallistuvat yritykset ja yhteisöt sekä osaamisverkosto, johon kuuluvat mm. T&K organisaatiot, koulutusorganisaatiot, kehitysyhtiöt, viranomaiset, rahoittajat, alan rekisteröidyt yhdistykset. Klusterin dynamiikka syntyy näiden toimijaryhmien sisäisestä ja keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin kehittämispäällikkönä toimii Markku Paananen (markku.paananen@jamk.fi, puh. 0400 121 989). Kehittyvä asuminen -klusterin numeeriseksi määrittämiseksi on käytetty mm. Asumisen osaamisklusteriohjelmaa ja toisaalta mm. RAKLI:n eri selvityksissä käytettyjä määrityksiä. Näin määriteltynä klusteri koostuu kolmesta toimialasta: Asuntojen rakentaminen, asuntojen sisustaminen ja asumisen tekniset palvelut. Kehittyvä asuminen -klusterin kehittämispäällikkönä toimii Jukka Vilppola (jukka.vilppola@jao.fi, puh. 040 341 5857). * Michael E. Porter 1998. Clusters and the New Economics of Competition, Harvard Business Review, Nov-Dec 1998. Suom. TEKES, Teknologiakatsaus 174/2005 160 150 140 130 120 90 160 150 140 130 120 90 160 150 140 130 120 Yritysten liikevaihto ja henkilöstö Keski-Suomessa. Uudistuvien koneiden ja laitteiden klusteri. Indeksi 2003= Henkilöstö Yritysten liikevaihto ja henkilöstö Keski-Suomessa. Bioenergian klusteri. (laaja rajaus) Indeksi 2003= Henkilöstö Yritysten liikevaihto ja henkilöstö Keski- Suomessa. Kehittyvän asumisen klusteri. Indeksi 2003= Henkilöstö 6 90

Kärkiklustereiden kehityskuva Klustereiden liiketoimintakuvaajat (liikevaihto ja henkilöstömäärä) on tuotettu yrityksistä, jotka toimivat klustereiden toimialoiksi määritellyillä aloilla ja joilla on toimipaikka Keski- Suomessa. Uudistuvat koneet ja laitteet Klusteriin kuuluvaksi määriteltyjen yritysten liikevaihto Keski-Suomessa oli 2 350 milj. euroa ja henkilöstömäärä 13 900 vuonna 2007. Yrityksillä oli 740 toimipaikkaa Keski-Suomessa. Kone- ja laite -klusterin liikevaihto kasvoi erittäin nopeasti vuoden 2006 alusta lukien ja kasvu jatkui voimakkaana vielä vuoden 2008 alkupuolella. Klusterin liikevaihto on kasvanut 53 % vuodesta 2003, selvästi nopeammin kuin Keski-Suomen kaikkien yritysten liikevaihto. Myös alan henkilöstömäärä on noussut vakaasti ja henkilöstöä oli kuluvan vuoden alkupuolella 11 % enemmän kuin vuonna 2003. Koneet ja laitteet -klusterin henkilöstömäärä on myös noussut selvästi enemmän kuin maakunnan kaikilla toimialoilla. Bioenergiasta elinvoimaa Bioenergia-klusterin viiteryhmäksi on tässä katsauksessa käytännön syistä rajattu laajempi yritysjoukko kuin pelkästään bioenergiatuotteita valmistavat tai niille raaka-aineita tuottavat yritykset. Liiketoimintakuvaajat kuvaavat tässä tapauksessa yleisesti energian ja energiaraaka-aineiden sekä niihin liittyvien koneiden ja laitteiden tuotantoyrityksiä, ja varsinainen bioenergiaklusteri toimii tämän yritysryhmittymän sisällä. Kyseiseen laajempaan viiteryhmään kuuluvaksi määriteltyjen yritysten liikevaihto Keski-Suomessa oli 1 710 milj. euroa ja henkilöstömäärä 12 400 vuonna 2007. Alan yrityksillä oli 1 800 toimipaikkaa Keski-Suomessa. Yritysryhmittymän liikevaihto on noussut vakaasti vuodesta 2003 alkaen ja vahva kasvu jatkui vuoden 2008 alkupuolella. Klusterin liikevaihto on kasvanut 43 % vuodesta 2003, enemmän kuin maakunnan kaikilla toimialoilla. Sen sijaan alan henkilöstömäärä on kasvanut melko hitaasti, 5 % vuodesta 2003. Tämä on vähemmän kuin henkilöstömäärän kasvu maakunnan kaikilla toimialoilla, mutta enemmän kuin jalostusaloilla kokonaisuutena. Kehittyvä asuminen Asumisen klusteriin kuuluvaksi määriteltyjen Keski-Suomessa toimivien yritysten liikevaihto oli 2 940 milj. euroa ja henkilöstömäärä 21 600 vuonna 2007. Alan yrityksillä oli 4 toimipaikkaa Keski-Suomessa. Myös asumisklusteri on jouduttu käytännön syistä rajaamaan jonkin verran laajemmaksi kuin pelkästään asumiseen liittyvien tuotteiden valmistukseen tai jakeluun. Asumisen klusterin liikevaihto on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 2003 alkaen ja myös tässä joukossa kasvu jatkui vuoden 2008 alkupuolella. Klusterin liikevaihto on kasvanut 41 % vuodesta 2003, enemmän kuin maakunnan kaikilla toimialoilla. Alan henkilöstömäärä on kasvanut 11 % vuodesta 2003, sekin enemmän kuin maakunnan yritystoiminnassa kokonaisuutena. Kärkiklustereiden liikevaihdon ja henkilöstönmäärän muutos (%) Neljännekset 3/2007 2/2008 verrattuna vuoteen 2003. Kärkiklustereiden liikevaihdon ja henkilöstönmäärän muutos (%) Neljännekset 1 2/2008 verrattuna edelliseen vuoteen. Kaikki toimialat Kaikki toimialat Asuminen Asuminen Bioenergia Bioenergia Kone ja laite Kone ja laite 0 10 20 30 40 50 60 0 2.5 5.0 7.5 10.0 12.5 15.0 Henkilöstömäärä Henkilöstömäärä 7

Vaihtuva teema: Kehittäjien näkökulma klusterityöhön Uudistuvat koneet ja laitteet -klusterin klusterityötä koskeviin ajankohtaisiin kysymyksiin vastasivat Jykes Oy:n teollisuuden kehittämispalveluiden johtaja Olli Patrikainen sekä Uudistuvat koneet ja laitteet -strategiaryhmän puheenjohtaja Olli Hyvärinen (Metso Oyj) seuraavasti: Mitä klusterityöllä haetaan tai tavoitellaan? Olli Patrikainen: Klusterityöllä haetaan uusia ja vahvistetaan nykyisiä markkinamahdollisuuksia alueilla, joilla voidaan hyödyntää maakunnan ja sen teollisuuden vahvuuksia. Lisäksi elinkeinoelämän kehittämiseen haetaan vaikuttavuutta yhteistyöstä, jota tehdään yli perinteisten toimialarajojen. Klusteri mahdollistaa yhteisen ongelmanratkaisun, tuotekehityksen ja markkinoinnin. Se lisää yhteistyötä ja voi synnyttää toimialojen rajapinnoille uutta yrittäjyyttä. Samalla luodaan uutta avoimempaa business-kulttuuria. Klustereiden strategiaryhmissä yrityksillä on vahva edustus ja kehittämisessä tähdätään yritysten tarpeita parhaiten palveleviin kehittämishankkeisiin. Myös julkinen kehittämisraha suunnataan yritysten tarpeisiin perustuviin hankkeisiin. Tavoitteena on Keski-Suomen maakunnan ja teollisuuden vahvuuksien tunnettuuden lisääminen kotimaisille ja kansainvälisille asiakkaille, rahoittajille, investoijille ja muille päättäjille. Olli Hyvärinen: Klusterityö avaa uusia mahdollisuuksia ja aluevaltauksia Keski-Suomelle, joista hyvinä esimerkkeinä ovat perinteinen valmistushankinta-alue, uudet teknologiat (ohutlevyteknologia) sekä ympäristöteknologia. ja julkisen rahan avulla tukee yritysten kannattavaa kansainvälistä kasvua. Olli Hyvärinen: Lisäarvona tulee työllisyyttä ja verovaroja. Lisäksi klusterityöllä tuetaan teknologia-alojen kehittymistä alueella. Tämä takaa onnistuessaan alueen tulevaisuuden pitkällä tähtäimellä. Mitä vahvuuksia ja mahdollisuuksia näette tulevaisuudessa klusterin näkökulmasta Keski-Suomessa? Olli Patrikainen: Klusterin kärkiyritykset ovat kilpailukykyisiä, oman osaamisensa huipputekijöitä globaaleilla markkinoilla. Yritysten sijoittumiseen vaikuttaa merkittävästi osaavan työvoiman saatavuus, maakunnasta löytyy huippuosaajia yrityksiin. Tämä ratkaisi osaltaan mm. Moventas Wind Oy:n uuden tuotantolaitoksen sijoittamisen Keski-Suomeen. Lisäksi maakunnassa on monia hyvin toimivia verkostoja yritysten ja muiden toimijoiden välillä myös kansainvälisellä tasolla. Mahdollisuutena nostaisin esiin maakunnan kiinnostavat paikallismarkkinat, joilla voidaan testata uusia kansainvälisiä menestyskonsepteja (mm. bioenergia). Olli Hyvärinen: Keski-Suomessa on hyvä pohja kuten verkostot ja infrastruktuuri kehittämiselle. Mitä uhkia ja heikkouksia näette tulevaisuudessa klusterin näkökulmasta Keski-Suomessa? Olli Patrikainen: Uhkana on erityisesti nykyinen talouskriisi, joka vaikeuttaa kansainvälisten asiakkaiden rahoituksen saantia uusiin investointeihin. Osa keskisuomalaisista teollisuuden veturiyrityksistä kertoo tilauskannan säilyneen lähes ennallaan, osa taas kärsii viivästyvistä tai jopa peruuntuvista tilauksista. Kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset ovat pakotettuja strategisiin uudelleenarviointeihin, jotka saattavat vaikuttaa negatiivisesti myös keskisuomalaisen teollisuuden rakenteisiin. Heikkoutena on teknologiateollisuuden tuottavuus, jota olisi kyettävä nostamaan tähänastista nopeammin. Ilmiö ei ole yksin keskisuomalainen, vaan koskee koko maan teollisuutta. Lisäksi pienempien yritysten tulisi kehittää liiketoimintaosaamistaan uusien asiakkaiden hakemiseen ja uusien toimintakonseptien toteuttamiseen Olli Hyvärinen: Ajatellaan lyhytnäköisesti: partnerius päätoimittajien kanssa antaa mahdolli- Mitä lisäarvoa klusterityö tuo alueelle? 8 Olli Patrikainen: Kolmen kärkiklusterin kehittämiseen kohdennetaan jopa 80 % maakunnan julkisista kehittämisvaroista. Näin tavoitellaan julkisten panostusten suuntaamista aloille, joilla voidaan saada aikaan suurin hyöty koko maakunnalle. Lisäarvoa haetaan liiketoimintamahdollisuuksien parantamisesta, jolloin tavoitteena on saada keskisuomalainen elinkeinoelämä kukoistamaan: lisää kannattavaa liikevaihtoa yrityksiin, jolla luodaan työtä ja hyvinvointia maakunnan asukkaille. Business-strategioiden vauhdittaminen ja tukeminen asiantuntijoiden

suuksia ja etuja, muttei ymmärretä sitä, ettei se ole itsestäänselvyys. Mitä haasteita nostaisitte esiin näin ensimmäisen vuoden lopulla? Olli Patrikainen: Haasteen asettaa nykyinen talouskriisi: yritysten tarpeisiin tulee vastata konkreettisilla toimenpiteillä muuttavassa markkinatilanteessa niin, että varmistetaan sekä lyhyen että pitkän tähtäimen kilpailukyky. Myös kehittämiseen pitää investoida riittävästi. Kasvuyritysten vision ja strategian toteutumisen tukemiseen tähtäävien kehitysprojektien tunnistaminen, hankkeistaminen ja niihin lisäarvon tuominen tutkimuslaitosten, oppilaitosten ja muiden asiantuntijoiden avulla on saatava entistä järjestelmällisemmäksi toiminnaksi. Tavoitteena on tunnistaa ne markkina-alueet ja segmentit, joista löydetään uusia asiakkuuksia tulevaisuuden kasvua varten. Olli Hyvärinen: Yleinen markkinatilanne tulee olemaan heikko mahdollisesti seuraavat 1-2 vuotta ja se vaatii kaikilta sopeutumista. Millaisina näette nykyisen suhdannetilanteen aikaansaamat haasteet klusterityön näkökulmasta? Olli Patrikainen: Tässä laskevassa markkinatilanteessa kaikilla yrityksillä ei ole edellytyksiä kasvuun. Sen vuoksi haetaan yhteistyössä yritysten kanssa valikoiden keinoja sekä lyhyemmän tähtäimen kannattavuuden varmistamiseksi että pitemmän tähtäimen kilpailukyvyn lisäämiseksi. Yritysten kannattaa tässä tilanteessa panostaa toimintansa kehittämiseen, johon klusterityö tarjoaa työkaluja ja osaajia liiketoiminnan kehittämisen tueksi. Myös yritysten työntekijöiden osaamisen vahvistamiseen on syytä panostaa, jotta kasvun käynnistyessä yrityksellä on käytettävissään tarvitsemiaan huippuosaajia. Vaikka alan työvoimapula hetkeksi helpottaakin, ikääntymisen seurauksena alalla tulee jälleen olemaan pulaa osaavimmista työntekijöistä suhdanteiden kääntyessä kasvuun. Lisäksi julkisen ja yksityisen rahoituksen välinen yhteistyö on tärkeää, jotta halutun kaltainen kehitys saadaan aikaiseksi. Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin kehittämispäällikkö Markku Paananen sekä Vapo Oy:n liiketoiminnan kehitysosaston johtaja Kari Mutka vastasivat klusterityötä koskeviin ajankohtaisiin kysymyksiin seuraavasti: Mitä klusterityöllä haetaan tai tavoitellaan? Markku Paananen: Klusterityöllä tavoitellaan bioenergian käyttöönottoa maakunnassa nopeammin ja laajemmin kuin kansalliset ja kansainväliset energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet edellyttävät, ja siten saavutetaan suhteellista kilpailukykyä alan osaamisessa. Kilpailukyvyn avulla maakunnan yritykset saavuttavat merkittäviä markkina-asemia valituilla teknologia- ja osaamispalveluiden markkinoilla. Vuoteen 2015 mennessä maakunnan vuotuista bioenergian käyttöä on tavoitteena nostaa neljällä terawattitunnilla. Tällöin saavutetaan varsin korkea riippumattomuus fossiilisista tuontipolttoaineista. Vain osa liikenteen polttoainekäytöstä perustuu edelleen uusiutumatto- miin energialähteisiin. Samalla kasvihuonekaasupäästöt alenevat 750 000 tonnia (nyt 3,1 Mt). Kari Mutka: Klusterityöllä haetaan yhteistyötä ja alan osaamisen kehittymistä. BEV -ohjelmalla on lisäksi erityistavoitteena korvata 4TWh tuontienergiaa paikallisilla energialähteillä ja luoda bioenergiasta vientituote. Mitä lisäarvoa klusterityö tuo alueelle? Markku Paananen: Korvaamalla tuontienergiaa paikallisilla energialähteillä siirretään energiahuollon arvoketjuun liittyvä liiketoiminta lähes kokonaan omaan maakuntaan. Tämä luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia maakunnan yrityksille useiden satojen miljoonien eurojen arvosta. Energiahuolto tarjoaa varsin vakaita ja pysyviä työpaikkoja, myös maaseudulle. Paikallisten energialähteiden käyttö vähentää talouselämän alttiutta kansainvälisille talous- ja poliittisille kriiseille, lisää maakunnan luonnonvarojen arvoa ja parantaa omaa päätöksentekovaltaa. Kehittäessään ja toteuttaessaan alueen bioenergiainvestointeja maakunnan bioenergiaklusteri vankistaa asemaansa, osaamistaan ja tuotteitaan vientikauppaa varten. Vuorovaikutteinen ja aktiivinen bioenergia-alan yritysten ja Olli Hyvärinen: Nyt pitäisi panostaa sellaiseen osaamiseen ja tehokkuuden nostoon, että se kantaa yli matalasuhdanteen nyt ja jatkossa. 9

Vaihtuva teema: Kehittäjien näkökulma klusterityöhön 10 yhteisöjen tihentymä inspiroi kehittämään entistä parempia ja innovatiivisempia tuotteita ja liiketoimintamalleja ja houkuttelee alueelle lisää yrityksiä. Kari Mutka: Lisäarvoa syntyy alueelle, kun tuontienergiaa korvataan paikallisilla energialähteillä (kassavirta, työllisyys) ja osaamisesta syntyy vientituote. Mitä vahvuuksia ja mahdollisuuksia näette tulevaisuudessa klusterin näkökulmasta Keski-Suomessa? Markku Paananen: Keski-Suomessa toimiviin organisaatioihin on jo vuosikymmenien ajan kertynyt kokemusta ja osaamista. Alan keskeisiä yrityksiä ja tutkimusyksiköitä on sijoittunut alueelle ja niiden myötä myös bioenergiaan liittyviä investointeja on tehty ennätyksellisen paljon ja ensimmäisten joukossa. Bioenergian hyödyntäminen on siis jo erittäin korkealla tasolla. Jopa puolet maakunnan energian kulutuksesta katetaan bioenergialla. Keski-Suomi tunnetaan bioenergiamaakuntana ja alueella on jo tuhansia ihmisiä, joilla on henkilökohtaista kokemusperäistä osaamista alalta. Keski-Suomea voidaan pitää korkean bioenergian hyödyntämisen havaintoalueena ja koekenttänä, jossa on ainutlaatuiset mahdollisuudet synnyttää korkeatasoista osaamista bioenergiasta. Maailma orientoituu uudelleen uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Siihen liittyvät liiketoimintamahdollisuudet on huikeat, puhutaan sadoista, jopa tuhansista miljardeista euroista varsin lyhyellä tähtäimellä. Bioenergiaosaaminen voi olla todellinen keskisuomalainen menestystarina. Kari Mutka: Alueella on useita bioenergia-alan johtavia toimijoita, kuten Vapo, VTT, yliopisto, Ammattikorkeakoulu, Jyväskylän Energia, kattilavalmistajia, metsäteollisuutta. Näiden tahojen yhteistyöllä Keski-Suomesta voidaan kehittää yksi maailman johtavista bioenergiaosaamisen ja käytön keskittymistä. Mitä uhkia ja heikkouksia näette tulevaisuudessa klusterin näkökulmasta Keski-Suomessa? Markku Paananen: Keski-Suomessa bioenergian hyödyntäminen ja tutkimus- ja koulutustoiminta ovat suhteellisen korkealle kehittyneitä, mutta alan paikallinen laitevalmistus on edelleen pienissä tai keskisuurissa teollisuusyrityksissä. Kansainväliset kilpailijat ovat jo osin suuryrityksiä, joilla on mahdollisuus panostaa kehittämiseen ja markkinaosuuksien valtaamiseen aivan toisen mittaluokan voimavaroja. Pystymmekö puolustamaan ja tukemaan varsin terävää osaamisen kärkeämme ja teollisuuttamme, jotta ne säilyvät maakunnassa ja pääsevät kehittymään? Kari Mutka: Uhkana on yhteistyön puuttuminen ja toiminnan sirpaloituminen, jolloin toiminta hajaantuu eikä tulosta synny. Mitä haasteita nostaisitte esiin näin ensimmäisen vuoden lopulla? Markku Paananen: Bioenergian käytön maksimoiminen merkitsee, että sen on oltava myös optimaalista. Tällöin joudutaan ottamaan huomioon merkittävästi paremmin muun muassa ympäristölliset ja sosiaaliset vaikutukset sekä biomassojen käytöstä saatava paras arvo. Bioenergian on oltava kaikin puolin kestävää ja biomassojen eri käyttömuodoista on löydyttävä riittävä konsensus tai biomassamarkkinoiden on oltava riittävän avoimet, jotta eri raaka-aineet hakeutuvat sinne, missä niille syntyy paras lisäarvo. Meidän on laajennettava kehittämistoimintaa varsin suoraviivaisesta teknis-taloudellisen tehokkuuden kehittämisestä edellä mainitut reunaehdot huomioivaan kehittämiseen. Syntyvää osaamista on tuotteistettava maailman markkinoita ajatellen. Toinen haaste liittyy bioenergian investointien ja energiahuollon palveluliiketoiminnan kehittämiseen. Alan palvelusektori on useiden signaalien perusteella alikehittynyt, mikä hidastaa investointien toteutumista ja markkinoiden valtaamista. Ilman nopeita parannuksia ei asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen aika riitä nykyisellä vauhdilla. Kari Mutka: Paikallisten polttoaineiden saatavuuden varmistaminen on haaste. Se näkyy turvesoiden luvitusprosessin hitautena sekä työvoimapulana hankintaketjuissa sekä metsäettä turvepuolella. Millaisina näette nykyisen suhdannetilanteen aikaansaamat haasteet klusterityön näkökulmasta? Markku Paananen: Energiasektoria pidetään varsin riippumattomana talouskriiseistä. Energian kulutuksesta ei ensimmäisten joukossa olla tinkimässä vaan sähköä ja lämpöä käytetään suhdanteista riippumatta. Teollisuuden sähkön käytössä saattaa tapahtua notkahdusta, mikäli mennään syvään kansainväliseen lamaan, mutta silloinkin ensin joustetaan tuontisähkön osalta. Itse asiassa taloustaantuma on varsin otollista aikaa tehdä energiainvestointeja, koska rakentaminen on edullisempaa ja aikatauluja voidaan nopeuttaa. Edellinen talouskriisi osoitti, että näin todellakin tapahtuu. Energiateollisuuden Akilleen kantapää on polttoainehuolto. Siellä kohdattavat ongelmat heijastuvat laajasti koko yhteiskuntaan. Kalliisiin polttoaineisiin turvautuminen tai peräti polttoainepula nostavat energian hintaa ja pahimmillaan aiheuttavat jakeluun katkoja. Bioenergiateollisuus on varsin riippuvainen metsäteollisuuden sivutuotteista, joita taloussuhdanteiden vuoksi on nyt niukasti tarjolla. Vähentynyt puunjalostus vähentää myös hakkuita, joten hakkuutähteiden saatavuus huonontuu samanaikaisesti. Lisäksi turpeen korjuu sateisten säiden johdosta on jäänyt poikkeuksellisen vähäiseksi. Fossiilisten polttoaineiden maailmanmarkkinahinnat ovat taas tulleet alas, joten bioenergian kilpailukyky näyttää huonommalta, toivottavasti vain tilapäisesti. Bioenergiainvestointeja on tällä hetkellä vaikeampi perustella kuin ennen taloustaantumaa. Bioenergiaklusterin haaste on osoittaa, että biomassaa todellakin saadaan energiantuotantoon. Kari Mutka: Suhdannetilanteen vaikeutuessakin pitää löytyä voimavaroja pitkäjänteiseen kehitystyöhön yli suhdannevaihtelujen.

Kehittyvä asuminen -klusterin kehittämispäällikkö Jukka Vilppola vastasi klusterityötä koskeviin ajankohtaisiin kysymyksiin seuraavasti: Mitä klusterityöllä haetaan tai tavoitellaan? Jukka Vilppola: Klusterityön valmistelun lähtökohtana oli yritystoiminnan kehittäminen asumisen ja rakentamisen loppukäyttäjien näkökulmasta eli asukkaan tai business to business. Joudumme katsomaan varsin laajasti koko arvoketjua tai -verkkoa ja suunnitteluvaiheessa tunnistettiin useita toimijoita, jotka tuli ottaa huomioon. Aikaisemmin yritysten kehittämishankkeet keskittyivät lähinnä käyttöomaisuusinvestointeihin ja nyt näkökulmaa laajennettiin huomioimaan loppuasiakkaan tai -käyttäjän tarpeet laajemmin. Mitä lisäarvoa klusterityö tuo alueelle? Jukka Vilppola: Lisäarvo lyhyellä aikavälillä on se, että pitkäjänteiseen kehittämistyöhön on saatu sitoutumaan useita uusia toimijoita. Ydinjoukkoon kuuluvat yritykset, yhteistyökumppanit, tutkimus- ja kehittämisyksiköt sekä koulutussektori löytävät yhdessä tekemisen meiningin. Yhteistyötaidot ja tiimityöskentely ovat haasteita laaja-alaiselle kehittämistyölle, kun tehdään yhteistyötä monien eri toimijoiden kanssa. Yritykset oppivat ymmärtämään, että voidaan tehdä kehittämistyötä ja hankkeita, joissa saattaa olla myös kilpailijoita mukana. Kokonaisuudessaan onnistuminen tässä tuo lisäarvoa, kun yritysten liikevaihto ja jalostusarvo kasvavat. Mitä vahvuuksia ja mahdollisuuksia näette tulevaisuudessa klusterin näkökulmasta Keski-Suomessa? Jukka Vilppola: Nyt alkuvaiheessa valittiin kolme klusteria ja muutamia klusteriehdokkaita. Jatkossa varmaan tehdään valintoja ja tunnistetaan oikeat liiketoimintaklusterit ja oikeat yritykset sellaisten klustereiden ytimeen, joissa voidaan olla maailmanluokan pelaajia. Tavoitteena on nimenomaan vientiliikevaihdon kasvattaminen. Oman klusterini näkökulmasta yhtenä tehtävänä on esimerkiksi uusien innovatiivisten kaavoituskäytäntöjen käyttöönotto ja sitä kaut- ta entistä parempien asuinalueiden ja asuntojen tekeminen ihmisille. Asuinalueita, joissa viihdytään ja joissa on palvelut lähellä. Ehdottoman tärkeitä asioita ovat myös energiatehokkuus ja kestävä kehitys. Mitä uhkia ja heikkouksia näette tulevaisuudessa klusterin näkökulmasta Keski-Suomessa? Jukka Vilppola: Tässä vaiheessa ollaan maratonin alkukilometreillä ja katsotaan, päästäänkö edes 30 km kohdalle. Globaali finanssikriisi realisoi uhan ja monet yritykset ovat tällä hetkellä käymässä eloonjäämistaistelua ja joutuvat voimakkaasti sopeutumaan tähän markkinatilanteeseen. Tämä on erilainen ilmiö kuin 1990-luvun lama, sillä markkinat ovat jämähtäneet kaikkialla globaalisti. Yritykset eivät halua investoida. Sitä, kuinka pitkään tilanne kestää, on vaikea arvioida. Mitä haasteita nostaisitte esiin näin ensimmäisen vuoden lopulla? Jukka Vilppola: Pitkäjänteinen kehittäminen on aina haaste: tässä taloustilanteessa yritykset harkitsevat tarkkaan mihin lähtevät mukaan. Yritykset miettivät nyt tulevaisuuttaan hyvin lyhyellä aikavälillä. Nyt tulee osata reagoida tähän tilanteeseen ja muuttaa tarvittaessa toimintatapoja tilannetta vastaavaksi. Hankesalkkua tarkastelemalla voidaan havaita, että uutta on palvelusektorin yritysten mukaan tulo klusterityöhön. Jo valmisteluvaiheessa tunnistettiin esimerkiksi isoksi kohderyhmäksi seniorikansalaiset ja nyt on käynnistetty laaja hanke Esteetön koti. Hanke tähtää uudenlaisten asumisratkaisujen kehittämiseen kohderyhmälle, johon kuuluu monenlaisia ja monenikäisiä ihmisiä. Tavoitteena on luoda sellaisia ratkaisuja, joiden avulla seniorit voisivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään ja ns. laitosvaihe jäisi mahdollisimman lyhyeksi. Tämä on kansainvälisestikin katsottuna uraa uurtava hanke ja siihen on paljon mielenkiintoa eri ammattitahojen puolelta. Tämä tuo tietysti lisää haastetta ja paineita hankkeen onnistumiselle. Millaisina näette nykyisen suhdannetilanteen aikaansaamat haasteet klusterityön näkökulmasta? Jukka Vilppola: Ohjelman strategiaryhmässä päätettiin, ettei pääteemoja muuteta, mutta toimintatapoja tulee tarkistaa ja terävöittää. Pitäisi pyrkiä löytämään ne tärkeimmät kehittämisen paikat, joihin nyt panostetaan. Rahoitussektorin puolella pitäisi saada muutettua rahoituskriteereitä. Lisäksi pitäisi huomioida lyhyen tähtäimen tavoitteet paremmin kuin silloin, kun ohjelmia suunniteltiin. Oman klusterin osalta sanoisin, että toiminta on käynnistynyt kärkihankkeiden avulla. Ne ovat olleet sellaisia, jotka jo valmisteluvaiheessa tunnistettiin. Esiin ei ole tullut mitään yllättävää ainoa muutos on tämä globaali finanssikriisi, johon pitää pystyä vastaamaan. Palvelusektorin toimijat ovat tulleet mukaan kehityskeskusteluihin ja parhaimmillaan he tuovat keskusteluihin aivan uudenlaista kehittämisnäkökulmaa. Se on positiivinen haaste. Myös valittujen kolmen klusterin rajapinnoilla on saatu keskustelua käyntiin, joka poikii varmasti jatkossa klusterimaisia hankkeita ihan uudella tavalla kuin aikaisemmin. 11

Keski-Suomen Aikajana 1 08 8.1.2009 Julkaisijat Keski-Suomen liitto Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen 040 595 0005 veli-pekka.paivanen@keskisuomi.fi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kehittämispäällikkö Pekka Matinaro Uudistuvat koneet ja laitteet -klusteri 040 588 5930 pekka.matinaro@jykes.fi Keski-Suomen kauppakamari Toimitusjohtaja Uljas Valkeinen 050 568 8555 uljas.valkeinen@chamber.fi Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kehittämispäällikkö Markku Paananen Bioenergiasta elinvoimaa -klusteri 0400 121 989 markku.paananen@jamk.fi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Kehittämispäällikkö Jukka Vilppola Kehittyvä asuminen -klusteri 040 341 5857 jukka.vilppola@jao.fi Toimitus Kaupunkitutkimus TA Oy Toimitusjohtaja, tutkija Seppo Laakso 09 561 2493 seppo.laakso@kaupunkitutkimusta.fi Ulkoasu Mainostoimisto KPL Oy kari.lehkonen@kpl.fi Käsitteet ja tietolähteet on alueella toimivien yritysten myynnin yhteenlaskettu arvo. Toimialoittainen liikevaihtokuvaaja esitetään kunkin ajankohdan mukaisin käyvin arvoin. Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu, verohallinnon alv-suoritustiedot. Henkilöstömäärällä tarkoitetaan yritysten kokopäivätyöllisten määrää. Henkilöstömäärän indikaattori estimoidaan yritys- ja toimipakkarekisterin kahden vuoden takaisesta henkilöstötiedosta ansiotason muutoksesta puhdistetun palkkasummakehityksen perusteella. Yrittäjien henkilöstömäärä estimoidaan liikevaihdon kehityksen perusteella. Indikaattorin laskenta: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Tietojen korjautuminen: - ja henkilöstömäärätiedot korjautuvat tietojen tarkentuessa vuoden päähän taaksepäin. Tästä syystä uusimman katsauksen tiedoissa on poikkeamia aikaisempiin katsauksiin verrattuna. Toimipaikkojen määrä on laskettu niistä Keski-Suomessa toimivista yrityksistä, jotka on sisällytetty yritysten henkilöstömäärien laskentaan. Mukana ovat toimivat yritykset, joiden palkkasumma vastaa vähintään yhtä kokopäivätyöllistä. Työlliset ovat 15-74-vuotiaita, jotka ovat olleet työllisiä tutkimusjakson aikana. Henkilöstömäärän vertailussa käytettävät valtakunnalliset työllisyystiedot perustuvat kuukausittain toistuvaan otostutkimukseen. Tietolähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus. Indeksisarjat, jotka esitetään kuvioissa, ovat neljän neljänneksen liukuvia keskiarvoja, joissa keskiarvo on sijoitettu viimeiselle havainnolle. Alue: Liiketoimintakuvaajien alueena on Keski-Suomen maakunta.