Pirkanmaan hoidontarve vuonna 2010

n hoidontarve vuonna TEHOTA-PROJEKTIN II Väliraportti Riitta Luoto Jani Raitanen Matti Hakama n sairaanhoitopiirin julkaisuja 6/2002

n sairaanhoitopiirin julkaisuja 6/2002 PIRKANMAAN HOIDONTARVE VUONNA TEHOTA-PROJEKTIN II Väliraportti Riita LUOTO, Jani RAITANEN, Matti HAKAMA en yliopisto Terveystieteen laitos 2002

n sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 2000 33521 TAMPERE ISBN 951-667-053-9 ISSN 1238-2639 en yliopistopaino Oy 2002

KUVAILUSIVU 28.3.2002 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUSARJA THE PUBLICATION SERIES OF PIRKANMAA HOSPITAL DISTRICT Julkaisun nimi: n hoidontarve vuonna. TEHOTA-projektin II väliraportti Tekijä/tekijät: Riitta Luoto, Jani Raitanen, Matti Hakama Julkaisun numero: 6/2002 ISSN 1238-2639 ISBN 951-667-053-9 Julkaisupaikka: Julkaisija: n sairaanhoitopiiri Julkaisun luokitus: Alueelliset hoito-ohjelmat ja menettelytapaohjeet Kehittämisprojektien loppuraportit Selvitykset ja tutkimukset Muut Tiivistelmä: Kokonaissivumäärä: 162 n sairaanhoitopiirin hoidontarpeen ennustetta arvioitiin käyttämällä sairastavuutta ja hoidon käyttöä kuvaavia osoittimia, kuten syöpäilmaantuvuutta, hoitojaksoja ja avohoitokäyntejä, lääkkeiden erityiskorvausoikeuksia sekä työkyvyttömyyseläkkeitä. Ennusteet laskettiin koko sairaanhoitopiirille ja kullekin tilaajarenkaalle Tilastokeskuksen väestöennusteiden perusteella vuoteen. Ennusteissa huomioitiin väestön ikä- ja sukupuolirakenteen ennakoitu muutos sekä valittujen osoittimien 1990-luvun trendit, jotka kuvattiin aiemmassa TEHOTA-projektin I väliraportissa. n sairaanhoitopiirissä kirurgian, syöpätautien, silmätautien ja keuhkosairauksien hoitojaksot ja kaihisekä tekonivelleikkaukset lisääntyvät vuoteen mennessä eniten, kun pelkkä väestönmuutos huomioidaan. Jos hoitojaksojen muutos jatkuu vuoteen saakka samanlaisena kuin 1990-luvulla, on ennakoitu hoitojaksojen lisäys jopa kaksinkertainen. Naistentautien hoitojaksot vähenevät ja lastentautien hoitojaksot poikkeavat vuonna vain vähän vuosien 1997 99 keskiarvosta, jos aiempi trendi huomioidaan. Tilaajarenkaittaiset hoidontarpeen ennusteet vaihtelevat väestörakenteen ja aiemman kehityksen mukaan. Mitä suurempi lisäys hoidon käytössä on tapahtunut 1990-luvulla, sitä suurempi on aiemman kehityksen huomioiva ennustettu muutos vuoteen. Trendin huomioivat ennusteet osoittavat tason, johon hoidontarpeessa ja hoidon käytössä voidaan yltää, mikäli nykyinen vuosittainen kasvu jatkuu edelleen vuoteen asti. Nuoren väestörakenteen omaavilla alueilla ennustettu hoidontarpeen lisäys on suurempi kuin vanhemman väestön omaavilla alueilla, koska nuorilla alueilla väestöllä on potentiaalia vanhentua. Hinta: (sis. alv 8%) 12 Julkaisu tulostettavissa osoitteesta: http://www.pshp.fi/tuty/julkaisu/index.htm Julkaisu tilattavissa osoitteesta: www2.juvenes.fi/verkkokauppa Julkaisu ostettavissa myös Juvenes Kirjakaupoista: Yliopiston Kirjakauppa Kalevantie 4, 33014 en Yliopisto puh. (03) 2142822, 2158580 Korkeakoulun Kirjakauppa Korkeakoulunkatu 1, 33720 puh. (03) 3170701, 3652351 Pyynikintien Kirjakauppa Pyynikintie 2, 33230 puh. (03) 2146165

TIIVISTELMÄ n sairaanhoitopiirin hoidontarpeen ennustetta arvioitiin käyttämällä sairastavuutta ja hoidon käyttöä kuvaavia osoittimia, kuten syöpäilmaantuvuutta, hoitojaksoja ja avohoitokäyntejä, lääkkeiden erityiskorvausoikeuksia sekä työkyvyttömyyseläkkeitä. Ennusteet laskettiin koko sairaanhoitopiirille ja kullekin tilaajarenkaalle Tilastokeskuksen väestöennusteiden perusteella vuoteen. Ennusteissa huomioitiin väestön ikä- ja sukupuolirakenteen ennakoitu muutos sekä valittujen osoittimien 1990-luvun trendit, jotka kuvattiin aiemmassa TEHOTA-projektin I väliraportissa. n sairaanhoitopiirissä kirurgian, syöpätautien, silmätautien ja keuhkosairauksien hoitojaksot ja kaihi- sekä tekonivelleikkaukset lisääntyvät vuoteen mennessä eniten, kun pelkkä väestönmuutos huomioidaan. Jos hoitojaksojen muutos jatkuu vuoteen saakka samanlaisena kuin 1990-luvulla, on ennakoitu hoitojaksojen lisäys jopa kaksinkertainen. Naistentautien hoitojaksot vähenevät ja lastentautien hoitojaksot poikkeavat vuonna vain vähän vuosien 1997 99 keskiarvosta, jos aiempi trendi huomioidaan. Tilaajarenkaittaiset hoidontarpeen ennusteet vaihtelevat väestörakenteen ja aiemman kehityksen mukaan. Mitä suurempi lisäys hoidon käytössä on tapahtunut 1990-luvulla, sitä suurempi on aiemman kehityksen huomioiva ennustettu muutos vuoteen. Trendin huomioivat ennusteet osoittavat tason, johon hoidontarpeessa ja hoidon käytössä voidaan yltää, mikäli nykyinen vuosittainen kasvu jatkuu edelleen vuoteen asti. Nuoren väestörakenteen omaavilla alueilla ennustettu hoidontarpeen lisäys on suurempi kuin vanhemman väestön omaavilla alueilla, koska nuorilla alueilla väestöllä on potentiaalia vanhentua.

SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...7 2. Aineistot ja menetelmät...8 2.1 Aineistot...8 2.2. Menetelmät...9 Väestömuutoksiin pohjautuvat ennusteet...9 Hoidontarpeen osoittimen viimeaikaisen kehityksen huomioivat ennusteet...9 3. Syöpätaudit...11 3.1. Kaikki syöpätaudit yhteensä...11 3.2. Rintasyöpä...13 3.3. Eturauhassyöpä...14 3.4. Syöpätautien hoitojaksot...16 3.5. Syöpätautien avohoitokäynnit...18 4. Sydän- ja verisuonitaudit ja diabetes...21 4.1. Verenpainetaudin ek-lääkeoikeudet...21 4.2. Sydämen vajaatoiminnan vuoksi myönnetyt ek-lääkeoikeudet...22 4.3. Sepelvaltimotaudin vuoksi myönnetyt ek-lääkeoikeudet...23 4.4. Diabetes...24 4.5. Verenkiertoelinten sairauksista johtuvaa varsinaista työkyvyttömyyseläkettä saavat (20 64-v)...25 4.6. Sisätautien hoitojaksot...26 4.7. Sisätautien avohoitokäynnit...28 5. Kirurgia...30 5.1. Kirurgian hoitojaksot...30 5.2. Kirurgian avohoitokäynnit...32 5.3. Neurokirurgian hoitojaksot...34 5.4. Neurokirurgian avohoitokäynnit...35 5.5. Tekonivelleikkaukset...37 5.6. Lonkkamurtumat...38 6. Mielenterveyden häiriöt...41 6.1. Depressiolääkkeiden käyttö...41 6.2. Psykiatrian hoitojaksot...42 6.3. Psykoosin vuoksi myönnetyt ek-lääkeoikeudet...44 6.4. Psykoosilääkkeiden käyttö...45 6.5. Mielenterveydestä johtuva työkyvyttömyyseläke...46 7. Naistentaudit ja synnytykset...47 7.1. Synnytykset...47 7.2. Raskauden keskeytykset...48 7.3. Kohdunpoistoleikkaukset...49 7.4. Naistentautien hoitojaksot...51 7.5. Naistentautien avohoitokäynnit...52 8. Silmätaudit...55 8.1. Kaihileikkaukset...55 8.2. Glaukooma...57 8.3. Silmätautien hoitojaksot...58 8.4. Silmätautien avohoitokäynnit...59

9. Keuhkosairaudet...62 9.1. Keuhkoastman vuoksi myönnetyt ek-lääkeoikeudet...62 9.2. Keuhkosairauksien vuoksi myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet...63 9.3. Keuhkosairauksien hoitojaksot...64 9.4. Keuhkosairauksien avohoitokäynnit...66 10. Muut...68 10.1. Ihotautien hoitojaksot...68 10.2. Ihotautien avohoitokäynnit...70 10.3. Korva-, nenä- ja kurkkutautien hoitojaksot...71 10.4. Korva-, nenä- ja kurkkutautien avohoitokäynnit...73 10.5. Lastentautien hoitojaksot...75 10.6. Lastentautien avohoitokäynnit...76 10.7. Neurologian hoitojaksot...78 10.8. Neurologian avohoitokäynnit...79 10.9. Ensiavussa käynnit...81 11. Yhteenveto...83 11.1. Yleistä ennusteista...83 Ennusteiden merkityksestä...84 n terveydenhuollon ennusteet...85 11.2. Tilaajarenkaittaiset ennusteiden yhteenvedot...92 Kuru-Ruovesi-Virrat- tilaajarengas...92...94 tilaajarengas...96 n tilaajarengas...98...100 Mänttä ja - tilaajarengas...102...104 Lempäälä-Nokia-Pirkkala-Vesilahti -tilaajarengas...106 Kylmäkoski-Toijala-Urjala-Viiala...108...110 Liitetaulukot...112

7 1 JOHDANTO Terveys ja hoidontarve lla 1990-luvulla (TEHOTA-projekti) sai alkunsa vuoden 2000 alussa n sairaanhoitopiirin ja en Yliopiston Terveystieteen laitoksen yhteisestä sopimuksesta. Hankkeen yksi lähtökohta ja malli oli Kansanterveyslaitoksen UHOTA-projekti (Uudenmaan väestön hoidontarve ja ennuste 1996 ), jonka tarkoituksena oli luoda edellytykset Uudenmaan alueen terveydenhuollon palvelujen keskipitkän aikavälin suunnittelulle ja kehittämiselle sekä tukea samalla valtakunnallisen terveysseurannan kehittämistä (Luoto ym. 1999a, 1999b, 2000, 2001). UHOTA-hankkeessa kehitettyjä menetelmiä sairastavuuden ja hoidontarpeen sekä niiden tulevan kehityksen arviointiin ja raportointiin aluetasolla ja valtakunnallisesti on sovellettu ja edelleen kehitetty n TEHOTA-hankkeessa. n TEHOTA-hankkeen tarkoituksena on tuottaa alueittaista perustietoa sopimusohjausjärjestelmän osapuolia ja neuvotteluja varten sekä nyt raportoitavassa toisessa vaiheessa tuottaa ennusteita hoidontarpeen kehityksestä. TEHOTA-hankkeen käsillä olevan toisen väliraportin on toteuttanut Terveystieteen laitoksen tutkijaryhmä erikoistutkija Riitta Luoto, tutkija Jani Raitanen ja professori Matti Hakama. TEHOTA-projektin seuranta- ja ohjausryhmään kuuluvat sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen, johtava ylilääkäri Ossi Auvinen, hallintoylilääkäri Jaakko Herrala, hallintoylihoitaja Kaija Nojonen, tulosaluejohtaja Tapani Hakala, ylilääkäri Heikki Oksa, ylilääkäri Pentti Sorri, ylilääkäri Isto Nordback, tietopalvelupäällikkö Hilkka Lamminsivu, ylilääkäri Jyrki Vainio sekä ylilääkäri Jorma Vaalto. Maaliskuussa 2002 Tekijät

8 2. AINEISTOT JA MENETELMÄT 2.1 Aineistot Kuten myös ensimmäisessä TEHOTA-väliraportissa, n sairaanhoitopiirin sisäistä vaihtelua havainnollistetaan esittämällä tiedot tilaajarenkaittain pienistä tapausmääristä johtuvan suuren satunnaisvaihtelun vuoksi. Kuntakohtaisten tietojen analysoiminen ei ole tilastollisesta näkökulmasta luotettavaa vielä pienempien tapausmäärien vuoksi. Tilaajarenkaiden kuvaus ja niistä käytettävät lyhennetyt nimikkeet vuosina 2001 ja 2002 ovat taulukossa 2.1. Vuoden 2001 alusta Nokia liittyi Pirkkalan seudun tilaajarenkaaseen ja Kuorevesi liittyi Jämsän kaupunkiin. Nämä muutokset on huomioitu tuloksissa. Kuten myös ensimmäisessä TEHOTA-raportissa, aineistoina on käytetty Tilastokeskuksen väestötietoja (väestöennusteita), TAYS:in tietopalvelun tietoja pirkanmaalaisten erikoissairaanhoidon käytöstä ja valituista leikkauksista, Syöpärekisterin tietoja syövän ilmaantuvuudesta, syntymärekisterin tietoja synnytyksistä ja raskauden keskeytyksistä ja Kansaneläkelaitoksen tietoja sosiaalietuuksista (erityiskorvausoikeuksista ja työkyvyttömyyseläkkeistä). Kunkin aineiston tietosisältö on kuvattu taulukossa 2.2. Taulukko 2.1. n sairaanhoitopiirin tilaajarenkaat vuosina 2001 2002. Tilaaja/ neuvottelurengas Tilaaja/neuvottelurenkaaseen kuuluvat n sairaanhoitopiirin kunnat Kolmostie Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Parkano,Viljakkala, Ylöjärvi Kangasala, Kuhmalahti, Luopioinen, Pälkäne, Sahalahti Kiikoinen, Lavia, Mouhijärvi, Suodenniemi, Vammala, Äetsä Juupajoki, Längelmäki, Orivesi Ku-Ru-Vi Kuru, Ruovesi, Virrat Mä-Vi Mänttä, Ky-To-Ur-Vi Kylmäkoski, Toijala, Urjala, Viiala Le-Pi-No-Ve Lempäälä, Pirkkala, Nokia, Vesilahti Taulukko 2.2. TEHOTA-projektin 2 väliraportin aineistot ja niiden tietosisällöt. Tietolähde Rekisteri/Aineisto Käytettävät tiedot Tilastokeskus Väestötiedot Kansaneläkelaitos Väestöennusteet Kuolinsyyrekisteri Eläke- ja sairausvakuutuksen tilastotiedot ja SOVAKAtilastotietokanta Väestötiedot 1990 Väestön koulutustaso ja työttömyysaste 1998 Väestöennusteet Kuolemien lukumäärät 1990 1997 kaikki kuolinsyyt, yhteensä Varsinaisen työkyvyttömyyseläkkeen saajat Erityiskorvatut lääkeoikeudet TAYS:in tietopalvelu TAYS + aluesairaalat Avohoitokäynnit sairaaloissa Hoitopäivät ja -jaksot 1990 1999, kaikki yhteensä, erikoisaloittain Kohdunpoistot, tekonivel- ja kaihileikkaukset, lonkkamurtumat Syöpärekisteri Syöpärekisteri Syöpien ilmaantuvuus 1990 1999 STAKES Syntymärekisteri Synnytykset ja raskauden keskeytykset 1990 1999

9 Tekonivelleikkauksiin sisältyvät kaikki tekonivelleikkaukset, mm. polvi ja lonkka. Liitetaulukoissa kuvataan osoittimien väestöön suhteutetut lukumäärät ja ennusteet niihin ei ole viitattu erikseen tekstissä. KELA:n aineistoista ei ollut mahdollista tehdä trendin huomioivia ennusteita, koska tietoja oli saatavissa vasta vuodesta 1996 lähtien ja trendi oli liian lyhyt, jotta tulokset olisivat olleet luotettavia. Psykiatrian hoitojaksoissa tapahtui merkittävä väheneminen lla vuosina 2000 2001, minkä vuoksi psykiatrian hoitojaksojen ennusteiden tulkintaan tulee suhtautua varovasti. Hatanpään sairaalan (en) tiedot tekonivelleikkauksista puuttui vuodelta 1996, ja tiedot kirurgian ja sisätautien avohoitokäynneistä vuodelta 1997. Jälkimmäisessä tapauksessa käytettiin keskiarvoja vuosilta 1998 99 ja edellisessä vuosilta 1997, 1998 ja 1999. 2.2. Menetelmät TeHoTa-projektin toisessa vaiheessa hoidontarpeen osoittimien ennusteet laskettiin kahdella tavalla. Ensimmäiset ennusteet perustuvat ainoastaan ikäryhmittäisiin väestömuutoksiin, jälkimmäisissä on otettu huomioon viimeaikaista kehitystä kuvaavan trendin kulmakerroin. Väestömuutoksiin pohjautuvat ennusteet Ennusteiden lähtökohtana on ennusteen tekohetkellä käytettävissä oleva tieto. Joidenkin osoittimien kohdalla tietoa oli vuodesta 1990 vuoteen 1999 saakka, joidenkin kohdalla vuosilta 1996 99. Pelkästään väestön määrän sekä sen ikäjakauman huomioivissa ennusteissa käytettiin tietoa viimeisen kolmen vuoden ajalta. Näin saatiin jokaiselle hoidontarpeen osoittimelle ainakin pelkkiin väestömäärän muutoksiin pohjautuvat ennusteet. Hoidontarpeen osoittimen y ennustettu luku $y saadaan kaavalla $y x e i = i, (1) n i missä i viittaa ikäluokkaan (0 4 -vuotiaat, 5 9 -vuotiaat,, yli 84 vuotiaat), x i ja n i ovat muuttujan ja väestön kolmen viimeisen vuoden (1997 99) keskiarvot ikäluokassa i ja e i on kyseisen ikäluokan ennustettu väestömäärä. Näissä ennusteissa oletetaan siis, että osoittimen ikäryhmittäiset suhteelliset yleisyysluvut tulevat pysymään vakioina, mutta ikäryhmittäinen väestömäärä muuttuu Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan. i Hoidontarpeen osoittimen viimeaikaisen kehityksen huomioivat ennusteet Pelkkiin ikäryhmien väestömäärien muutoksiin pohjautuvia ennusteita pyritään parantamaan huomioimalla ennustelaskelmissa myös tarkasteltavan hoidontarpeen osoittimen viimeaikainen kehitys. Mikäli käytössä on sellainen aineisto, joka kattaa kaksi eri ajankohtaa, voidaan soveltaa ns. kahden pisteen menetelmää. Tällöin lasketaan kahden eri

10 aikapisteen ilmaantuvuuslukujen välinen suhteellinen muutos ja oletetaan muutoksen olevan sama myös tulevaisuudessa. Jos taas käytössä on tarpeeksi pitkä aikasarja (vähintään 7 10 vuotta), voidaan käyttää lineaarista funktiota olettaen absoluuttinen muutos tarkasteltavassa osoittimessa ajan suhteen vakioksi. Jälkimmäinen vaihtoehto on tässä tilanteessa mielekkäämpi, koska tietoa on koko 90-luvulta, ei vain alusta ja lopusta. Ennustetut tapausmäärät lasketaan nyt yhden selittävän muuttujan regressiomallilla ) y = yi = ( α i + β iv), (2) i missä y i kuvaa ikäluokan i tapausmääriin sovitettua regressiosuoraa. Suora sisältää selittävän muuttujan V (vuosi) sekä kaksi parametria (vakion α ja kulmakertoimen β ), joille muodostetaan estimaatit a ja b havaittujen tapausmäärien perusteella. Parametrien α ja β estimointi merkitsee sitä, että kaikkien mahdollisten suorien joukosta on kyettävä valitsemaan sellainen, joka sopii parhaiten aineistoon. Yleisesti käytetty menetelmä parhaimman sovitteen muodostamiseksi on pienimmän neliösumman menetelmä (PNSmenetelmä). Pienimmän neliösumman menetelmän antamat estimaatit a ja b lasketaan kaavoilla i ja sxv ( k 1) s b = = s ( k 1) s XV 2 2 V V = k j= 1 xv ij k ij j= 1 v 2 ij k ( x )( v ) ij j= 1 j= 1 k k ( v ) j = 1 k ij k 2 ij, (3) a = x bv. (4) Estimoidun regressiokertoimen b ja vakion a kaavassa v viittaa selittävään muuttujaan (vuosi), x tapausmäärään ikäryhmässä i vuonna j ja k kuvaa havaintojen lukumäärää. Tämän jälkeen voidaan ennustaa tapausmääriä sijoittamalla haluttu vuosi ja PNSmenetelmällä saadut estimaatit a ja b kaavaan (2).

11 3. SYÖPÄTAUDIT 3.1. Kaikki syöpätaudit yhteensä Uusia syöpiä diagnosoitiin lla vuosina 1996 98 keskimäärin 1955 kappaletta (Taulukko 3.1). Vuoteen mennessä syöpien ennakoidaan lisääntyvän väestönmuutoksen perusteella 20 %, yhteensä 384 syöpää. Trendin ja väestömuutoksen huomioiva ennuste on pelkän väestönmuutoksen huomioivaa ennustetta 15 % suurempi (Kuvat 3.1 3.2). Asukaslukuun suhteutettuna eniten syöpiä oli 1990-luvun lopulla Mäntän ja n seudulla, vähiten Lempäälä-Pirkkala-Nokia-Vesilahti -alueella (Kuva 3.1). Vuoden ennusteen mukaan alueiden väliset erot säilyvät suureksi osaksi samoina. Uusia syöpiä ennakoidaan olevan vuonna vähiten Lempäälä-Pirkkala-Nokia-Vesilahti alueella, jossa suhteellinen lisäys vuosien ja 1996 98 välillä on suurin, 29 % (Kuva 3.3). Pienin muutos vuoteen mennessä kaikkien syöpien määrässä on odotettavissa Kuru-Ruovesi-Virrat -alueella. Aiemman trendin huomioivat ennusteet ovat pelkän väestönmuutoksen huomioivia ennusteita lähes kaksi kertaa suurempia (38 %) (Kuva 3.4). Taulukko 3.1. Uudet syöpätapaukset keskimäärin vuosina 1996 98 ja ennusteet ilman trendiä ja trendi huomioiden vuosille 2002, 2005 ja. Ka 96 98 2002 2005 Ei Trendi Ei Trendi Ei Trendi trendiä trendiä trendiä 146 158 151 167 158 184 172 215 233 260 244 286 264 330 118 123 139 125 148 129 164 64 65 72 67 75 70 82 69 72 78 73 85 75 96 87 87 87 88 88 91 90 830 895 956 935 1035 1010 1167 Le - No - Pi - Ve 225 250 282 265 312 289 364 109 113 114 117 119 125 128 92 93 95 96 95 102 97 n SHP 1955 2089 2234 2177 2401 2339 2690

12 Kaikki syöpätapaukset yhteensä / 1000 as. Kaikkien syöpätapausten ennusteet, PSHP / 1000 as. 6,0 Ennuste trendi huomioiden 5,5 15 % 5,0 4,5 Le - No - Pi - Ve Ka 96-98 Ennuste ilman trendiä n SHP Ilman trendiä Trendi huomioitu 0 2 4 6 8 10 4,0 3,5 0 Ka 96-98 2002 2005 Kuva 3.1 Syöpätapaukset 1000 as kohti vuosina 1996 98 keskimäärin ja ennusteet vuodelle (pystyviiva = PSHP). Kuva 3.2. Syöpätapausten ennusteet 1000 as. kohti vuosille 2002, 2005 ja ilman trendiä ja trendi huomioiden. Kaikki syöpätapauksien indeksit (%), ennusteet ilman trendiä Kaikkien syöpätapauksien indeksit (%), ennusteet trendi huomioiden 23 26 18 53 2002 2005 9 9 10 2002 2005 28 39 39 5 4 22 41 Le - No - Pi - Ve 29 Le - No - Pi - Ve 62 15 17 n SHP 11 20 n SHP 6 38 0 5 10 15 20 25 30 % Kuva 3.3. Syöpätapausten suhteelliset muutokset (%) vuosina 2002, 2005 ja (ennusteet ilman trendiä) vuosien 1996 98 keskiarvoon verrattuna. 0 10 20 30 40 50 60 70 % Kuva 3.4. Syöpätapausten suhteelliset muutokset (%) vuosina 2002, 2005 ja (ennusteet trendi huomioiden) vuosien 1996 98 keskiarvoon verrattuna.

13 3.2. Rintasyöpä Uusia rintasyöpiä löydettiin PSHP:ssä vuosina 1996 98 keskimäärin 325 vuodessa (Taulukko 3.2). Vuoteen mennessä uusia rintasyöpiä ennakoidaan löytyvän 368, 13 % enemmän vuosien 1996 98 keskiarvoon verrattuna. 1990-luvun trendin huomioiva ennuste on pelkän väestömuutoksen huomioivaa ennustetta 42 % suurempi (Kuva 3.6). Asukaslukuun suhteutettuna eniten rintasyöpiä löytyi vuosina 1996 98 tilaajarenkaan ja en alueilla (Kuva 3.5). Suhteellinen lisäys vuosien 1996 98 keskiarvosta vuoteen on suurin seudulla ja Lempäälä-Pirkkala-Nokia- Vesilahti -tilaajarenkaassa, jos trendiä ei huomioida. Trendin huomioimisen jälkeen rintasyöpien suhteellinen lisäys on suurinta Lempäälä-Pirkkala-Nokia-Vesilahti -alueella (+89 %), pienintä seudulla (+8 %). lla rintasyöpätapausten ennakoidaan vähenevän ( 7 %), jos 1990-luvun trendi jatkuu (Kuvat 3.7-3.8). Taulukko 3.2. Uudet rintasyöpätapaukset keskimäärin vuosina 1996 98 ja ennusteet ilman trendiä ja trendi huomioiden vuosille 2002, 2005 ja. Ka 96 98 2002 2005 Ei trendiä Trendi Ei trendiä Trendi Ei trendiä Trendi 20 22 20 23 20 25 22 39 42 49 43 56 46 67 15 15 15 15 14 15 14 8 8 10 8 11 8 14 9 9 9 9 10 9 13 12 12 12 12 13 11 15 155 166 197 171 219 179 256 Le - No - Pi - Ve 37 39 51 41 58 44 69 14 15 19 15 21 16 26 16 16 20 15 23 15 29 n SHP 325 344 401 353 446 368 524 Rintasyöpätapaukset / 1000 naista Rintasyöpätapausten ennusteet, PSHP / 1000 as. 2,5 Ennuste trendi huomioiden Ka 96-98 2,0 42 % Ilman trendiä Trendi huomioitu 1,5 1,0 Ennuste ilman trendiä Le - No - Pi - Ve 0,5 n SHP 0 1 2 3 Kuva 3.5. Rintasyöpätapaukset 1000 as kohti vuosina 1996 98 keskimäärin ja ennusteet vuodelle (pystyviiva = PSHP). 0,0 Ka 96-98 2002 2005 Vuosi Kuva 3.6. Rintasyöpätapausten ennusteet 1000 as. kohti vuosille 2002, 2005 ja ilman trendiä ja trendi huomioiden.

14 Rintasyöpätapauksien indeksit (%), ennusteet ilman trendiä Rintasyöpätapauksien indeksit (%), ennusteet trendi huomioiden 2 16 21-7 8 69 2002 2005-3 0 2002 2005 37 63-2 26 Le - No - Pi - Ve 16 20 Le - No - Pi - Ve 66 89 10 81 n SHP -5 13 n SHP 61 79-10 0 10 20% Kuva 3.7. Rintasyöpätapausten suhteelliset muutokset (%) vuosina 2002, 2005 ja (ennusteet ilman trendiä) vuosien 1996 98 keskiarvoon verrattuna. -20 0 20 40 60 80 100 % Kuva 3.8. Rintasyöpätapausten suhteelliset muutokset (%) vuosina 2002, 2005 ja (ennusteet trendi huomioiden) vuosien 1996 98 keskiarvoon verrattuna. 3.3. Eturauhassyöpä Eturauhassyöpiä löytyi lla keskimäärin 335 vuosina 1996 98 (Taulukko 3.3). Vuoteen ennakoitu tapausmäärä väestönmuutoksen perusteella on 454. Eniten eturauhassyöpiä asukaslukuun suhteutettuna oli Kuru-Ruovesi-Virrat -alueella, vähiten tilaajarenkaan, Mäntän ja n, sekä Lempäälä-Nokia-Pirkkala-Vesilahti -tilaajarenkaan alueilla (Taulukko 3.3 ja Kuva 3.9). Suurin suhteellinen lisäys uusien eturauhassyöpien määrässä tapahtuu ennusteen mukaan Lempäälä-Nokia-Pirkkala-Vesilahti -tilaajarenkaan alueella, keskimäärin lisäystä on koko n sairaanhoitopiirin alueella 35 % vuoteen 1996 98 verrattuna. Aiemman 1990-luvun trendin huomiointi lisää eturauhassyöpätapauksia huomattavasti, 138 % (1.5/1000 as _4.8/1000 as). Eturauhassyöpäpotilaiden lukumäärän suhteellinen lisäys on sairaanhoitopiirissä yli 6-kertainen, jos trendin oletetaan edelleen kasvavan yhtä voimakkaasti (Kuvat 3.11 3.12).

15 Taulukko 3.3. Uudet eturauhassyöpätapaukset keskimäärin vuosina 1996 98 ja ennusteet ilman trendiä ja trendi huomioiden vuosille 2002, 2005 ja. Ka 96 98 2002 2005 Ei trendiä Trendi Ei trendiä Trendi Ei trendiä Trendi 28 31 42 34 51 39 66 31 34 45 37 53 43 66 20 22 31 23 36 26 44 10 10 15 10 18 12 24 8 9 13 9 15 11 18 20 20 29 21 36 21 47 142 160 216 173 264 197 345 Le - No - Pi - Ve 37 43 61 48 74 55 95 21 22 28 23 34 26 43 19 20 31 21 38 24 49 n SHP 335 370 511 399 618 454 797 Eturauhassyöpätapaukset / 1000 as. Ka 96-98 Ilman trendiä Trendi huomioitu / 1000 as. 4 3 Eturauhassyöpätapausten ennusteet, PSHP Ennuste trendi huomioiden 75 % 2 Le - No - Pi - Ve 1 Ennuste ilman trendiä n SHP 0 1 2 3 4 5 6 7 0 Ka 96-98 2002 2005 Kuva 3.9 Eturauhassyöpätapaukset 1000 miestä kohti vuosina 1996 98 keskimäärin ja ennusteet vuodelle (pystyviiva = PSHP). Kuva 3.10. Eturauhassyöpätapausten ennusteet 1000 miestä kohti vuosille 2002, 2005 ja ilman trendiä ja trendi huomioiden.

16 Eturauhassyöpätapauksien indeksit (%), ennusteet ilman trendiä Eturauhassyöpätapauksien indeksit (%), ennusteet trendi huomioiden 26 37 40 2002 135 114 116 2002 2005 20 37 2005 144 123 7 135 Le - No - Pi - Ve 39 50 Le - No - Pi - Ve 143 159 26 107 n SHP 26 35 n SHP 138 155-10 0 10 20 30 40 50 % Kuva 3.11. Eturauhassyöpätapausten suhteelliset muutokset (%) vuosina 2002, 2005 ja (ennusteet ilman trendiä) vuosien 1996 98 keskiarvoon verrattuna. 0 50 100 150 200 % Kuva 3.12. Eturauhassyöpätapausten suhteelliset muutokset (%) vuosina 2002, 2005 ja (ennusteet trendi huomioiden) vuosien 1996 98 keskiarvoon verrattuna. 3.4. Syöpätautien hoitojaksot Syöpätautien hoitojaksoja oli vuosina 1997 99 keskimäärin lla 2337 kappaletta (Taulukko 3.4). Vuoteen mennessä syöpätautien hoitojaksojen ennakoidaan lisääntyvän n sairaanhoitopiirissä 15 %. Eniten syöpätautien hoitojaksoja oli vuosina 1997 99 asukaslukuun suhteutettuna Kylmäkoski-Toijala-Urjala-Viiala -tilaajarenkaan alueella ja Oriveden seudulla, vähiten Kuru-Ruovesi-Virrat -tilaajarenkaan ja Valkeakosken alueilla (Kuva 3.13). Syöpätaudit ja niiden hoito lisääntyivät selvästi 1990-luvulla ja näinollen aiempi 1990- luvun trendin huomiointi lisää kasvuennusteita selvästi. n sairaanhoitopiirin alueella syöpätautien hoitojaksojen lisäys on 78 %, mikäli aiemman 1990-luvun trendin oletetaan jatkuvan ja lisäksi huomioidaan väestönmuutos. Hoitojaksojen väestöön suhteutettu trendiennuste on pelkkää väestönmuutoksen huomioivaa ennustetta 55 % suurempi (Kuva 3.12). Syöpätautien hoitojaksojen ennakoitu lisäys on suurinta Valkeakoskella, jos huomioidaan 1990-luvun trendi ja seudulla, jos trendejä ei huomioida (Kuvat 3.13 3.16). Suuri ero Valkeakosken ennusteissa johtuu siitä, että väestön odotettavissa oleva muutos on vähäinen, sen sijaan syöpätautien hoitojaksot lisääntyivät Valkeakoskella 1990-luvulla voimakkaammin kuin muualla.

17 Taulukko 3.4. Syöpätautien hoitojaksot keskimäärin vuosina 1997 99 ja ennusteet ilman trendiä sekä trendi huomioiden vuosille 2002, 2005 ja. Ei trendiä Trendi Ei trendiä Trendi Ei trendiä Trendi 168 183 161 195 170 215 190 266 281 356 289 409 311 498 132 136 169 138 201 140 254 84 85 113 85 135 87 172 67 70 88 71 102 72 127 84 88 103 88 120 87 150 1006 1068 1306 1109 1503 1189 1831 Le - No - Pi - Ve 288 315 338 332 385 354 467 140 139 174 139 201 140 246 102 101 150 100 179 102 230 n SHP 2337 2464 2958 2547 3407 2696 4165 Syöpätautien hoitojaksot / 1000 as. Ka 97-99 Ilman trendiä Trendi huomioitu / 1000 as. 10 9 Syöpätautien hoitojaksojen ennusteet, PSHP 8 7 Ennuste trendi huomioiden 55 % Le - No - Pi - Ve 6 5 Ennuste ilman trendiä n SHP 0 5 10 15 Kuva 3.13. Syöpätautien hoitojaksot 1000 as kohti vuosina 1997 99 keskimäärin ja ennusteet vuodelle (pystyviiva = PSHP). 40 ka 97-99 2002 2005 Vuosi Kuva 3.14. Syöpätautien hoitojaksojen ennusteet 1000 as. Kohti vuosille 2002, 2005 ja ilman trendiä ja trendi huomioiden.

18 Syöpätautien hoitojaksojen indeksit (%) ennusteet ilman trendiä Syöpätautien hoitojaksojen indeksit (%) ennusteet trendi huomioiden 3 6 7 17 28 2002 2005 13 87 92 103 90 2002 2005 3 78 18 82 Le - No - Pi - Ve 23 Le - No - Pi - Ve 62 0 76 0 126 n SHP 15-10 0 10 20 30 % Kuva 3.15. Syöpätautien hoitojaksojen suhteelliset muutokset (%) vuosina 2002, 2005 ja (ennusteet ilman trendiä) vuosien 1997 99 keskiarvoon verrattuna. n SHP 0 20 40 60 80 100 120 140 % Kuva 3.16. Syöpätautien hoitojaksojen suhteelliset muutokset (%) vuosina 2002, 2005 ja (ennusteet trendi huomioiden) vuosien 1997 99 keskiarvoon verrattuna. 78 3.5. Syöpätautien avohoitokäynnit Syöpätautien erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä oli keskimäärin vuosina 1997 99 n sairaanhoitopiirissä 25505 kappaletta (Taulukko 3.5). Väestönmuutoksen huomioivan ennusteen mukaan syöpätautien avohoitokäyntejä tulee vuoteen mennessä lisää 16 %, noin 417 uutta käyntiä/vuosi. Eniten syöpätautien avohoitokäyntejä oli väestöön suhteutettuna vuosina 1997 99 ella, vähiten Kuru-Ruovesi-Virrat alueella. Ennustettu syöpätautien avohoitokäyntien suhteellinen lisäys vuoteen mennessä on suurin seudulla ja Lempäälä-Nokia-Pirkkala-Vesilahti -tilaajarenkaan alueella, pienin Kuru-Ruovesi-Virrat -alueella ja Mänttä- -alueella (Kuva 3.19). Syöpätautien avohoitokäynnit lisääntyivät 1990-luvulla selvästi, niinpä aiemman trendin huomiointi lisää kasvuennusteita selvästi. Kun avohoitokäynnit suhteutetaan asukaslukuun ja huomioidaan aiempi trendi, kasvuennusteet ovat moninkertaisesti suurempia (Kuvat 3.17 3.20). n sairaanhoitopiirissä syöpätautien erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien ennakoidaan lisääntyvän 104 %, mikäli 1990-luvulla vallinnut trendi jatkuu vuoteen (Kuva 3.18).

19 Taulukko 3.5. Syöpätautien avohoitokäynnit keskimäärin vuosina 1997 99 ja ennusteet ilman trendiä sekä trendi huomioiden vuosille 2002, 2005 ja. Ei Trendi Ei Trendi Ei Trendi trendiä trendiä trendiä 1755 1885 2315 1985 2715 2146 3382 2764 2918 3888 3011 4637 3187 5886 1342 1381 1901 1395 2287 1409 2930 763 765 1007 775 1194 830 1522 727 737 954 738 1141 744 1452 803 796 984 800 1080 807 1261 11725 12469 15865 12981 18953 14000 24099 Le - No - Pi - Ve 3173 3422 4307 3589 5195 3863 6676 1186 1232 1508 1275 1771 1358 2211 1267 1264 1668 1271 2002 1326 2597 n SHP 25505 26869 34396 27819 40976 29670 52016 Syöpätautien avohoitokäynnit / 1000 as. Ka 97-99 Ilman trendiä Trendi huomioitu / 1000 as. 120 100 Syöpätautien avohoitokäyntien ennusteet, PSHP Ennuste trendi huomioiden 75 % 80 Le - No - Pi - Ve 60 Ennuste ilman trendiä n SHP 0 40 80 120 160 Kuva 3.17. Syöpätautien avohoitokäynnit 1000 as kohti vuosina 1997 99 keskimäärin ja ennusteet vuodelle (pystyviiva = PSHP). 400 ka 97-99 2002 2005 Vuosi Kuva 3.18. Syöpätautien avohoitokäyntien ennusteet 1000 as. kohti vuosille 2002, 2005 ja ilman trendiä ja trendi huomioiden.

20 Syöpätautien avohoitokäyntien indeksit (%), ennusteet ilman trendiä Syöpätautien avohoitokäyntien indeksit (%), ennusteet trendi huomioiden 1 2 5 9 15 22 2002 2005 57 93 113 118 100 100 2002 2005 19 106 Le - No - Pi - Ve 22 Le - No - Pi - Ve 110 14 86 n SHP 5-10 0 10 20 30 % Kuva 3.19. Syöpätautien avohoitokäyntien suhteelliset muutokset (%) vuosina 2002, 2005 ja (ennusteet ilman trendiä) vuosien 1997 99 keskiarvoon verrattuna. 16 n SHP 105 104 0 20 40 60 80 100 120 140 160 % Kuva 3.20. Syöpätautien avohoitokäyntien suhteelliset muutokset (%) vuosina 2002, 2005 ja (ennusteet trendi huomioiden) vuosien 1997 99 keskiarvoon verrattuna.

21 4. SYDÄN- JA VERISUONITAUDIT JA DIABETES 4.1. Verenpainetaudin ek-lääkeoikeudet Verenpainetaudin erityiskorvausoikeuksia (ek-oikeuksia) myönnettiin PSHP:ssä vuosina 1997 99 keskimäärin 40 000 (Taulukko 4.1). Ennustettu lisäys vuoteen on 19 %. Verenpaineen vuoksi ek-lääkitystä saaneiden väestöön suhteutettu osuus on suurin Kuru-Ruovesi-Virrat -alueella, pienin Lempäälä-Nokia-Pirkkala-Vesilahti -alueella ja ella (Kuva 4.1). Koska terveysturvan vertailukelpoisia tietoja oli saatavissa vasta vuodesta 1996 lähtien, trendiennusteet eivät olisi olleet luotettavia ja ne jätettiin näinollen tekemättä kaikista ek-lääkeoikeuksia ja työkyvyttömyyseläkkeitä koskevista tiedoista. Verenpainetaudin vuoksi erityiskorvattavaa lääkitystä saaneiden osuuden ennustetaan lisääntyvän suhteellisesti eniten vuoteen 1997 99 verrattuna Lempäälä-Pirkkala-Nokia- Vesilahti -alueella (28 %), seudulla (24 %), tilaajarenkaan alueella (22 %) ja ella (22 %). Pienintä lisäys on Kuru-Ruovesi-Virrat -alueella (5 %), Mäntän ja n alueella (8 %) ja lla (8 %). Vähäinen lisäys johtuu kyseisten alueiden vanhasta väestörakenteesta. Mitä nuorempi väestö, sitä enemmän väestön vanhenemisen mukanaan tuomia ongelmia on odotettavissa 10 vuoden kuluttua (Kuvat 4.1 4.2). Taulukko 4.1. Verenpainetaudin ek-lääkeoikeudet keskimäärin vuosina 1997 99 ja ennustetut lukumäärät vuosille 2002, 2005 ja. 3085 3343 3530 3835 4971 5361 5621 6063 2692 2765 2813 2902 1456 1512 1548 1614 1641 1690 1722 1777 2282 2313 2345 2395 16933 18169 19033 20614 Le - No - Pi - Ve 4854 5331 5661 6189 2323 2443 2530 2673 1984 2084 2135 2209 n SHP 42222 45010 46938 50273

22 Verenpainetaudin ek-lääkeoikeudet / 1000 as. 115 Le - No - Pi - Ve 117 122 126 148 153 100 107 124 115 Ka 97-99 PSHP ka 97-99 PSHP 0 50 100 150 200 Kuva 4.1. Verenpainetaudin ek-lääkeoikeudet 1000 as kohti vuosina 1997 99 keskimäärin ja ennuste vuodelle. Pystyviiva = PSHP keskiarvo. Le - No - Pi - Ve n SHP Verenpainetaudin ek-lääkeoikeudet, indeksit (%) 5 8 8 11 11 15 0 10 20 30 % 19 22 22 24 28 2002 2005 PSHP Kuva 4.2. Verenpainetaudin ek-lääkeoikeuksien suhteelliset muutokset (%) vuosina 2002, 2005 ja vuosien 1997 99 keskiarvoon verrattuna. 4.2. Sydämen vajaatoiminnan vuoksi myönnetyt ek-lääkeoikeudet Sydämen vajaatoiminnan vuoksi myönnettyjä ek-lääkeoikeuksia oli vuosina 1997 99 keskimäärin 7207, 16/1000 asukasta (Taulukko 4.2). Vuonna sydämen vajaatoiminnan vuoksi myönnettyjä ek-oikeuksia ennakoidaan olevan edelleen eniten Kuru- Ruovesi-Virrat -alueella, vähiten ella. Ennustettu suhteellinen lisäys sydämen vajaatoiminnan ek-lääkeoikeuksissa vuoteen mennessä on PSHP:ssä keskimäärin 22 % vuosiin 1997 99 verrattuna. Suurinta lisäyksen ennakoidaan olevan Lempäälä- Nokia-Pirkkala-Vesilahti -alueella, pienintä lla ja Kuru-Ruovesi- Virrat -alueella (Kuvat 4.3 4.4). Taulukko 4.2. Sydämen vajaatoiminnan vuoksi myönnetyt ek-lääkeoikeudet keskimäärin vuosina 1997 99 ja ennustetut lukumäärät vuosille 2002, 2005 ja. 527 555 587 644 853 932 983 1085 591 612 626 656 286 304 314 329 256 269 279 296 471 490 503 520 2463 2628 2762 3023 Le - No - Pi - Ve 882 980 1044 1169 447 467 486 519 431 464 483 519 n SHP 7207 7700 8066 8760

23 26 Le - No - Pi - Ve Sydämen vajaatoiminnan vuoksi myönnetyt ek-lääkeoikeudet / 1000 as. 20 22 26 25 33 15 20 24 27 Ka 97-99 PSHP ka 97-99 PSHP 0 10 20 30 40 Kuva 4.3. Sydämen vajaatoiminnan vuoksi myönnetyt ek-lääkeoikeudet 1000 as kohti vuosina 1997 99 keskimäärin ja ennuste vuodelle. Pystyviiva = PSHP keskiarvo. Sydämen vajaatoiminnan vuoksi myönnettyjen ek-lääkeoikeuksien indeksit (%) 2002 22 2005 27 Le - No - Pi - Ve n SHP 11 11 15 16 16 0 10 20 30 40 % 20 22 23 PSHP Kuva 4.4. Sydämen vajaatoiminnan vuoksi myönnettyjen ek-lääkeoikeuksien suhteelliset muutokset (%) vuosina 2002, 2005 ja vuosien 1997 99 keskiarvoon verrattuna. 33 4.3. Sepelvaltimotaudin vuoksi myönnetyt ek-lääkeoikeudet Sepelvaltimotaudin vuoksi myönnettyjä erityiskorvausoikeuksia oli lähes kaksinkertainen määrä sydämen vajaatoiminnan ek-oikeuksiin verrattuna, n. 13 000 kappaletta (Taulukko 4.3). Asukaslukuun suhteutettuna sepelvaltimotaudin vuoksi ek-oikeuksia saaneita oli eniten Valkeakoskella (40/1000 as), vähiten ella ja Lempäälä-Pirkkala- Nokia-Vesilahti -alueella (26/1000 as) (Kuva 4.5). Vuoteen mennessä lisäystä PSHP:n alueella sepelvaltimotaudin ek-oikeuksien lukumäärässä on odotettavissa keskimäärin 22% vuosiin 1997 99 verrattuna. Suhteellisesti suurin muutos on odotettavissa Lempäälä-Pirkkala-Nokia-Vesilahti -alueella (+34 %), pienin lla (+9 %), mutta Valkeakoskella, Kuru-Ruovesi-Virrat -alueella ja seudulla on vuonna eniten väestöön suhteutettuja sepelvaltimotaudin ek-lääkeoikeuksia. Taulukko 4.3. Sepelvaltimotaudin vuoksi myönnetyt ek-lääkeoikeudet keskimäärin vuosina 1997 99 ja ennustetut lukumäärät vuosille 2002, 2005 ja. 1108 1187 1259 1392 1448 1566 1655 1829 844 867 881 916 458 474 485 515 404 423 438 456 625 639 657 682 5493 5893 6198 6801 Le - No - Pi - Ve 1494 1653 1777 2003 759 802 837 893 830 879 912 974 n SHP 13463 14384 15099 16460

24 36 Le - No - Pi - Ve Sepelvaltimotaudin vuoksi myönnetyt ek-lääkeoikeudet / 1000 as. 43 37 40 38 44 33 35 41 51 Ka 1997-99 PSHP PSHP ka 97-99 0 10 20 30 40 50 60 Kuva 4.5. Sepelvaltimotaudin vuoksi myönnetyt ek-lääkeoikeudet 1000 as kohti vuosina 1997 99 keskimäärin ja ennuste vuodelle. Pystyviiva = PSHP keskiarvo. Sepelvaltimotaudin vuoksi myönnettyjen ek-lääkeoikeuksien indeksit (%) 2002 26 2005 26 Le - No - Pi - Ve n SHP 9 9 12 13 18 17 0 10 20 30 40 % 22 24 PSHP Kuva 4.6. Sepelvaltimotaudin vuoksi myönnettyjen ek-lääkeoikeuksien suhteelliset muutokset (%) vuosina 2002, 2005 ja vuosien 1997 99 keskiarvoon verrattuna. 34 4.4. Diabetes Diabeteksen vuoksi ek-lääkitystä saavia oli PSHP:ssä 1997 99 keskimäärin n. 10 000 (Taulukko 4.4). Väestöön suhteutettuna eniten diabeetikkoja oli vuosina 1997 99 Kuru- Ruovesi-Virrat -alueella, vähiten Lempäälä-Nokia-Pirkkala-Vesilahti -alueella. Ennusteen mukaan alueiden väliset erot eivät juuri muutu vuoteen mennessä (Kuva 4.7). Ennustettu suhteellinen lisäys diabeetikkojen lukumäärässä PSHP:ssä on 16 % vuoteen mennessä, vuosiin 1997 99 verrattuna. Suurinta odotettu lisäys on suhteellisesti katsoen Lempäälä-Nokia-Pirkkala-Vesilahti -alueella, pienintä Kuru-Ruovesi-Virrat alueella (Kuvat 4.7 4.8). Taulukko 4.4. Diabeteksen vuoksi myönnetyt ek-lääkeoikeudet keskimäärin vuosina 1997 99 ja ennustetut lukumäärät vuosille 2002, 2005 ja. 745 788 823 891 1349 1436 1496 1599 721 733 741 761 379 389 397 410 395 403 409 416 638 643 649 657 4240 4495 4674 5019 Le - No - Pi - Ve 1224 1324 1397 1517 600 623 643 676 512 532 544 565 n SHP 10804 11364 11772 12509

25 30 Diabeteksen vuoksi myönnetyt ek-lääkeoikeudet / 1000 as. Ka 1997-99 27 Le - No - Pi - Ve 32 32 35 42 24 26 31 29 PSHP PSHP ka 97-99 0 10 20 30 40 50 Kuva 4.7. Diabeteksen vuoksi myönnetyt eklääkeoikeudet 1000 as kohti vuosina 1997 99 keskimäärin ja ennuste vuodelle. Pystyviiva = PSHP keskiarvo. Diabeteksen vuoksi myönnettyjen ek-lääkeoikeuksien indeksit (%) 2002 20 2005 18 Le - No - Pi - Ve n SHP 3 5 5 8 10 13 0 5 10 15 20 25 % 16 18 PSHP Kuva 4.8. Diabeteksen vuoksi myönnettyjen eklääkeoikeuksien suhteelliset muutokset (%) vuosina 2002, 2005 ja vuosien 1997 99 keskiarvoon verrattuna. 24 4.5. Verenkiertoelinten sairauksista johtuvaa varsinaista työkyvyttömyyseläkettä saavat (20 64-v) Verenkiertoelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä (tk-eläkkeellä) olevia oli vuosina 1997 99 PSHP:ssä keskimäärin n. 1650 (Taulukko 4.5). Väestöön suhteutettuna eniten verenkiertoelinten sairauksien vuoksi tk-eläkkeellä olevia oli Kuru-Ruovesi-Virrat -alueella (9/1000 as), vähiten Lempäälä-Pirkkala-Nokia-Vesilahti -alueella (5/1000 as) (Kuva 4.9). Vuoteen mennessä verenkiertoelinten sairauksien vuoksi tk-eläkkeellä olevien osuuden ennustetaan lisääntyvän 36 % vuosiin 1997 99 verrattuna, eniten Lempäälä-Pirkkala-Nokia-Vesilahti -alueella, vähiten Kuru-Ruovesi-Virrat -alueella (17 %) (Kuvat 4.9 4.10). Ennusteen mukaan alueelliset erot verenkiertoelinten sairauksien vuoksi tk-eläkettä saaneiden määrässä pysyvät samanlaisina vuonna. Taulukko 4.5. Verenkiertoelinten sairauksista johtuvaa varsinaista tk-eläkettä saavat keskimäärin vuosina 1997 99 ja ennustetut lukumäärät vuosille 2002, 2005 ja. 107 124 136 149 220 252 277 307 114 122 133 149 54 59 65 73 47 52 55 63 96 100 105 112 631 713 774 865 Le - No - Pi - Ve 192 222 246 276 100 114 123 137 88 97 103 112 n SHP 1650 1855 2018 2243

26 Verenkiertoelinten sairauksista johtuvaa vars. tkeläkettä saavat / 1000 as. (16-64 -vuotiaat) Ka 1997-99 7,1 9,6 9,5 Le - No - Pi - Ve 9,1 8,2 11,8 6,2 7,3 10,0 9,2 PSHP PSHP ka 97-99 0 5 10 15 Kuva 4.9. Verenkiertoelinten sairauksista johtuvaa vars. tk-eläkettä saavat 1000 as kohti vuosina 1997 99 keskimäärin ja ennuste vuodelle. Pystyviiva = PSHP keskiarvo. Verenkiertoelinten sairauksista johtuvaa vars. tk-eläkettä saavien indeksit (%) 2002 39 2005 40 Le - No - Pi - Ve n SHP 17 0 10 20 30 40 50 % 27 31 34 33 37 37 36 PSHP Kuva 4.10. Verenkiertoelinten sairauksista johtuvaa vars. tk-eläkettä saavien suhteelliset muutokset (%) vuosina 2002, 2005 ja vuosien 1997 99 keskiarvoon verrattuna. 44 4.6. Sisätautien hoitojaksot Sisätautien hoitojaksot sisältävät mm. sydän- ja verisuonitautien hoitojaksoja. PSHP:ssä oli vuosina 1997 99 keskimäärin n. 19 000 sisätautien hoitojaksoa; väestöön suhteutettuna eniten Mäntässä ja ssa ja Valkeakoskella, vähiten Kuru-Ruovesi-Virrat alueella (Taulukko 4.6 ja Kuva 4.11). Sisätautien hoitojaksojen ennustetaan lisääntyvän PSHP:ssä vuoteen mennessä 18 % vuosiin 1997 99 verrattuna, jos 1990- luvun trendiä ei huomioida, ja 34 %, jos aiempi trendi huomioidaan (Kuvat 4.11 4.12). Hoitojaksojen trendiennuste on 14 % suurempi kuin pelkän väestöennusteen huomioiva ennuste. Sisätautien hoitojaksojen ennustettu muutos vuoteen mennessä on suhteellisesti suurinta Lempäälä-Pirkkala-Nokia-Vesilahti -alueella, seudulla, Valkeakoskella ja ella, jos 1990-luvun trendiä ei huomioida. Aiemman trendin huomiointi muuttaa suhteellisesti suurimman muutoksen alueeksi Ky-To-Ur-Vi -tilaajarenkaan (Kuvat 4.13 4.14). Taulukko 4.6. Sisätautien hoitojaksot keskimäärin vuosina 1997 99 ja ennusteet ilman trendiä vuosille 2002, 2005 ja. Ei trendiä Trendi Ei trendiä Trendi Ei trendiä Trendi 1208 1275 1255 1336 1314 1454 1422 1413 1494 1624 1553 1749 1668 1968 1471 1508 1613 1535 1711 1590 1873 488 496 489 505 501 523 527 1102 1137 1005 1151 979 1192 986 503 497 558 501 604 508 690 7375 7838 8320 8177 8952 8822 10004 Le - No - Pi - Ve 2488 2708 2899 2859 3225 3152 3776 1161 1173 1419 1204 1599 1281 1901 1459 1582 1607 1671 1718 1837 1902 n SHP 18666 19708 20789 20491 22351 22027 25050

27 Sisätautien hoitojaksot / 1000 as. Ka 97-99 Ilman trendiä Trendi huomioitu Sisätautien hoitojaksojen ennusteet, PSHP / 1000 as. 56 54 Ennuste trendi huomioiden 52 14 % 50 48 Le - No - Pi - Ve 46 44 n SHP 0 20 40 60 80 100 120 Kuva 4.11. Sisätautien hoitojaksot 1000 as kohti vuosina 1997 99 keskimäärin ja ennusteet vuodelle (pystyviiva = PSHP). 42 400 Ennuste ilman trendiä ka 97-99 2002 2005 Vuosi Kuva 4.12. Sisätautien hoitojaksojen ennusteet 1000 as. Kohti vuosille 2002, 2005 ja ilman trendiä ja trendi huomioiden. Sisätautien hoitojaksojen indeksit (%) ennusteet ilman trendiä Sisätautien hoitojaksojen indeksit (%) ennusteet trendi huomioiden 7 8 8 18 20 2002 2005-11 8 18 27 39 2002 2005 1 37 20 36 Le - No - Pi - Ve 27 Le - No - Pi - Ve 52 10 64 n SHP -10 0 10 20 30 % Kuva 4.13. Sisätautien hoitojaksojen suhteelliset muutokset (%) vuosina 2002, 2005 ja (ennusteet ilman trendiä) vuosien 1997 99 keskiarvoon verrattuna. 18 26 n SHP -20 0 20 40 60 80 % Kuva 4.14. Sisätautien hoitojaksojen suhteelliset muutokset (%) vuosina 2002, 2005 ja (ennusteet trendi huomioiden) vuosien 1997 99 keskiarvoon verrattuna. 30 34

28 4.7. Sisätautien avohoitokäynnit Sisätautien avohoitokäyntejä oli PSHP:ssä vuosina 1997 99 (ella vuosina 1998 99) hieman yli nelinkertainen määrä sisätautien hoitojaksoihin verrattuna (n. 80 000) (Taulukko 4.7). Väestöön suhteutettuna eniten sisätautien avohoitokäyntejä oli Mäntässä ja ssa, vähiten Lempäälä-Nokia-Pirkkala-Vesilahti -alueella. Vuoteen mennessä sisätautien avohoitojaksojen ennustetaan lisääntyvän PSHP:ssä 11 %, jos aiempaa trendiä ei huomioida, ja 75 %, jos 1990-luvun trendi huomioidaan. Ero trendiennusteen ja ilman trendiä tehdyn ennusteen välillä on 58 % (Kuvat 4.15 4.16). Sisätautien avohoitokäyntien suhteellinen ennustettu muutos vuoteen 1997 99 verrattuna on suurin Lempäälä-Pirkkala-Nokia-Vesilahti -alueella, pienin Oriveden seudulla sekä Mänttä- -alueella. Kuru-Ruovesi-Virrat -alueella sisätautien avohoitokäyntien ennustetaan vähenevän n. 4 %, jos aiempaa trendiä ei huomioida. Jos trendi huomioidaan, avohoitokäyntien suhteellinen lisäys on kaikissa tilaajarenkaissa vähintään 40 %, suurin lla, jossa suhteellinen muutos on 90 % vuoteen 1997 99 verrattuna. Taulukko 4.7. Sisätautien avohoitokäynnit keskimäärin vuosina 1997 99 ja ennusteet ilman trendiä sekä trendi huomioiden vuosille 2002, 2005 ja. Ei trendiä Trendi Ei trendiä Trendi Ei trendiä Trendi 4828 5052 5509 5218 6017 5577 6864 6360 6647 7951 6805 8907 7098 10500 8261 8341 10801 8397 12637 8530 15699 2178 2187 2815 2199 3262 2217 4008 4216 4286 4902 4300 5369 4294 6147 2173 2121 2703 2104 3080 2093 3708 * 34524 36179 40729 37462 49438 39638 63952 Le - No - Pi - Ve 6615 6991 8129 7312 9207 7768 11110 4415 4482 5678 4564 6535 4807 7965 6245 6395 7573 6507 8524 6600 10109 n SHP 79814 82681 81690 84868 92383 88623 110313 * Keskiarvo perustuu vuosiin 1998 ja 1999, koska 1997 tiedot puuttuvat

29 Sisätautien avohoitokäynnit / 1000 as. 210 211 Ka 97-99 Ilman trendiä Trendi huomioitu 620 / 1000 as. 320 280 Sisätautien avohoitokäyntien ennusteet, PSHP Ennuste trendi huomioiden 312 513 240 58 % 237 * 309 200 Le - No - Pi - Ve 191 n SHP 309 369 526 0 100 200 300 400 500 600 700 Kuva 4.15. Sisätautien avohoitokäynnit 1000 as kohti vuosina 1997 99 keskimäärin ja ennusteet vuodelle (pystyviiva = PSHP). 160 1200 Ennuste ilman trendiä ka 97-99 2002 2005 Vuosi Kuva 4.16. Sisätautien avohoitokäyntien ennusteet 1000 as. kohti vuosille 2002, 2005 ja ilman trendiä ja trendi huomioiden. Sisätautien avohoitokäyntien indeksit (%), ennusteet ilman trendiä Sisätautien avohoitokäyntien indeksit (%), ennusteet trendi huomioiden 2 2 3 12 16 2002 2005 42 46 65 2002 2005 90 84-4 71 * 15 * 85 Le - No - Pi - Ve 17 Le - No - Pi - Ve 68 9 80 n SHP -10 0 10 20 % Kuva 4.17. Sisätautien avohoitokäyntien suhteelliset muutokset (%) vuosina 2002, 2005 ja (ennusteet ilman trendiä) vuosien 1997 99 keskiarvoon verrattuna. 6 11 n SHP 0 20 40 60 80 100% Kuva 4.18. Sisätautien avohoitokäyntien suhteelliset muutokset (%) vuosina 2002, 2005 ja (ennusteet trendi huomioiden) vuosien 1997 99 keskiarvoon verrattuna. 62 75

30 5. KIRURGIA 5.1. Kirurgian hoitojaksot Kirurgian hoitojaksoja oli vuosina 1997 99 PSHP:ssä keskimäärin lähes 20 000 (Taulukko 5.1). Asukaslukuun suhteutettuna eniten kirurgian hoitojaksoja oli 1990-luvun lopulla Mäntän ja n alueella, vähiten ella. Ennusteen mukaan vuonna kirurgian hoitojaksoja on väestöön suhteutettuna eniten Mäntän ja n alueella ja Valkeakoskella, riippumatta siitä, onko trendi huomioitu vai ei (Kuva 5.1). Kirurgian hoitojaksojen asukaslukuun suhteutettu trendiennuste on 31 % väestönmuutokseen perustuvaa ennustetta suurempi (Kuva 5.2). Ennustettu kirurgian hoitojaksojen lisäys vuoteen mennessä vuosiin 1997 99 verrattuna on 10 %, kun pelkkä väestönmuutos huomioidaan, ja yli kaksinkertainen (26 %), jos väestönmuutoksen lisäksi 1990-luvun trendi otetaan huomioon (Kuvat 5.3 5.4). Taulukko 5.1. Kirurgian hoitojaksot keskimäärin vuosina 1997 99 ja ennusteet ilman trendiä sekä trendi huomioiden vuosille 2002, 2005 ja. Ei trendiä Trendi Ei trendiä Trendi Ei trendiä Trendi 1928 2011 2168 2075 2324 2181 2585 2656 2747 3014 2805 3234 2907 3599 1808 1825 1973 1838 2075 1868 2246 773 776 824 780 850 794 896 1179 1176 1298 1172 1382 1161 1522 1048 1028 1138 1022 1196 1015 1292 9196 9687 9695 10016 10092 10604 10753 Le - No - Pi - Ve 3223 3394 3636 3507 3905 3676 4352 1276 1288 1479 1309 1611 1351 1831 1625 1627 1826 1629 1946 1638 2147 n SHP 24712 25558 27051 26153 28614 27194 31223

31 Kirurgian hoitojaksot / 1000 as. Ka 97-99 Ilman trendiä Trendi huomioitu / 1000 as. 70 65 60 Kirurgian hoitojaksojen ennusteet, PSHP Ennuste trendi huomioiden 15 % Le - No - Pi - Ve 55 Ennuste ilman trendiä n SHP 0 50 100 150 500 ka 97-99 2002 2005 Vuosi Kuva 5.1. Kirurgian hoitojaksot 1000 as kohti vuosina 1997 99 keskimäärin ja ennusteet vuodelle (pystyviiva = PSHP). Kuva 5.2. Kirurgian hoitojaksojen ennusteet 1000 as. kohti vuosille 2002, 2005 ja ilman trendiä ja trendi huomioiden. Kirurgian hoitojaksojen indeksit (%) ennusteet ilman trendiä Kirurgian hoitojaksojen indeksit (%) ennusteet trendi huomioiden 9 13 34 36-2 3 3 2002 2005 16 24 29 2002 2005-3 23 15 17 Le - No - Pi - Ve 14 Le - No - Pi - Ve 35 6 43 n SHP 1-5 0 5 10 15 % Kuva 5.3. Kirurgian hoitojaksojen suhteelliset muutokset (%) vuosina 2002, 2005 ja (ennusteet ilman trendiä) vuosien 1997 99 keskiarvoon verrattuna. 10 n SHP 0 10 20 30 40 50 % Kuva 5.4. Kirurgian hoitojaksojen suhteelliset muutokset (%) vuosina 2002, 2005 ja (ennusteet trendi huomioiden) vuosien 1997 99 keskiarvoon verrattuna. 26 32

32 5.2. Kirurgian avohoitokäynnit Kirurgian avohoitokäyntejä oli kirurgian hoitojaksoihin verrattuna hieman yli kaksinkertainen määrä vuosina 1997 99 (ella vuosina 1998-99) keskimäärin (Taulukko 5.2). Asukaslukuun suhteu-tettuna kirurgian avohoitokäyntejä, kuten myös hoitojaksoja, oli eniten Mäntässä ja ssa sekä Valkeakoskella, vähiten ella. Ennusteen mukaan vuonna kirurgian avohoitokäynnit lisääntyvät Mäntän ja n alueella vain vähän, vaikka aiempi trendi huomioitaisiinkin. Sen sijaan Valkeakoskella trendin huomiointi kasvattaa ennustetta huomattavasti. Koko PSHP:ssä kirurgian avohoitokäyntien ennakoidaan lisääntyvän 10 vuodessa noin 7 % pelkän väestönkasvun perusteella ja 22 %, jos myös 1990-luvun trendi huomioidaan. Kirurgian avohoitokäyntien asukaslukuun suhteutettu trendiennuste on 13 % suurempi kuin pelkkään väestönkasvuun perustuva ennuste. Suhteellisesti suurin lisäys avohoitokäynneissä on odotettavissa Lempäälä-Nokia-Pirkkala-Vesilahti -alueella, seudulla ja Ky-To-Ur-Vi -alueella, jos aiempi trendi huomioidaan. Mäntän ja n alueella avohoitokäyntien määrä vähenee vuoteen mennessä vuosien 1997 99 keskiarvoon verrattuna muista alueista poiketen. Taulukko 5.2. Kirurgian avohoitokäynnit keskimäärin vuosina 1997 99 ja ennusteet ilman trendiä sekä trendi huomioiden vuosille 2002, 2005 ja. Ei trendiä Trendi Ei trendiä Trendi Ei trendiä Trendi 4038 4228 4611 4365 4979 4594 5593 5312 5505 5520 5629 5628 5831 5809 5131 5152 5556 5160 5829 5169 6286 1559 1563 1477 1570 1412 1590 1394 3027 2997 2972 2962 2893 2900 3002 2302 2259 2433 2236 2513 2204 2658 * 19482 20542 28187 21237 35313 22431 47188 Le - No - Pi - Ve 5384 5685 6118 5902 6580 6227 7351 3164 3198 3702 3242 4080 3336 4709 4844 4815 5401 4809 5722 4804 6278 n SHP 54234 55944 65978 57111 74950 59086 90268 * Keskiarvo perustuu vuosien 1998 ja 1999 lukuihin, koska vuoden 1997 tiedot puuttuvat

33 Kirurgian avohoitokäynnit / 1000 as. Ka 97-99 Ilman trendiä Trendi huomioitu / 1000 as. 200 180 160 Kirurgian avohoitokäyntien ennusteet, PSHP Ennuste trendi huomioiden 53 % Le - No - Pi - Ve 140 120 Ennuste ilman trendiä n SHP 0 50 100 150 200 250 300 350 Kuva 5.5. Kirurgian avohoitokäynnit 1000 as kohti vuosina 1997 99 keskimäärin ja ennusteet vuodelle (pystyviiva = PSHP). 1000 ka 97-99 2002 2005 Vuosi Kuva 5.6. Kirurgian avohoitokäyntien ennusteet 1000 as. kohti vuosille 2002, 2005 ja ilman trendiä ja trendi huomioiden. Kirurgian avohoitokäyntien indeksit (%), ennusteet ilman trendiä Kirurgian avohoitokäyntien indeksit (%), ennusteet trendi huomioiden -4 1 2 10 14 2002 2005-11 -1 9 22 38 2002 2005-4 15 15 142 Le - No - Pi - Ve 16 Le - No - Pi - Ve 37 5 49 n SHP -1-10 0 10 20 % Kuva 5.7. Kirurgian avohoitokäyntien suhteelliset muu-tokset (%) vuosina 2002, 2005 ja (ennusteet ilman trendiä) vuosien 1997 99 keskiarvoon verrattuna. 9 n SHP 30-20 0 20 40 60 80 100 % Kuva 5.8. Kirurgian avohoitokäyntien suhteelliset muutokset (%) vuosina 2002, 2005 ja (ennusteet trendi huomioiden) vuosien 1997 99 keskiarvoon verrattuna. 66

34 5.3. Neurokirurgian hoitojaksot Neurokirurgian hoitojaksoja oli 1990-luvun lopulla keskimäärin n. 850 (Taulukko 5.3). Väestömäärään suhteutetuissa arvoissa oli vaihtelua melko vähän, eniten hoitojaksoja oli Mäntän ja n sekä seudulla, vähiten lla. Neurokirurgian hoitojaksot ovat lisääntyneet merkittävästi 1990-luvulla, siksi trendiennuste koko sairaanhoitopiirille (+70 %) poikkeaa huomattavasti pelkän väestönmuutoksen huomioivasta (+7 %) ennusteesta (Kuva 5.10). Asukaslukuun suhteutettu trendiennuste on 57 % suurempi kuin pelkkä väestönmuutokseen perustuva ennuste. Kun aiempaa trendiä ei huomioida, suhteellisesti suurinta lisäys on ennusteen mukaan vuoteen mennessä ella. Kun aiempi trendi huomioidaan, suurimpien lisäyksien ennakoidaan tapahtuvan Oriveden seudulla (Kuvat 5.9 5.12). Taulukko 5.3. Neurokirurgian hoitojaksot keskimäärin vuosina 1997 99 ja ennusteet ilman trendiä sekä trendi huomioiden vuosille 2002, 2005 ja. Ei trendiä Trendi Ei trendiä Trendi Ei trendiä Trendi 69 71 96 73 117 75 153 99 101 137 101 159 102 199 38 39 46 40 52 39 61 24 24 33 24 38 24 48 27 28 39 28 46 28 57 33 33 46 32 53 30 62 374 390 491 400 579 418 736 Le - No - Pi - Ve 109 112 145 114 169 119 220 45 45 66 45 79 47 104 35 34 44 34 49 33 66 n SHP 853 877 1143 890 1341 915 1706 Neurokirurgian hoitojaksot / 1000 as. Ka 97-99 Ilman trendiä / 1000 as. 3,5 Neurokirurgian hoitojaksojen ennusteet, PSHP Ennuste trendi huomioiden Trendi huomioitu 3,0 2,5 57 % 2,0 1,5 Le - No - Pi - Ve 1,0 0,5 Ennuste ilman trendiä n SHP 0 1 2 3 4 5 Kuva 5.9. Neurokirurgian hoitojaksot 1000 as kohti vuosina 1997 99 keskimäärin ja ennusteet vuodelle (pystyviiva = PSHP). 0,0 ka 97-99 2002 2005 Vuosi Kuva 5.10. Neurokirurgian hoitojaksojen ennusteet 1000 as. kohti vuosille 2002, 2005 ja ilman trendiä ja trendi huomioiden.