EU:N KANSALAISALOITE 1/8 4 2011 EU:n kansalaisaloite Euroopan unionin kansalaisaloite otetaan pian käyttöön. Kansalaisaloitteella miljoona EU-kansalaista voi pyytää komissiota tekemään lakialoitteen. Myös Suomeen valmistellaan valtiollista kansalaisaloitetta.
2/8 EU:N KANSALAISALOITE Euroopan unionin kansalaisaloite otetaan käyttöön 1. huhtikuuta 2012. Se pohjautuu Lissabonin sopimukseen. Kansalaisaloitteella miljoona EU-kansalaista voi pyytää komissiota tekemään EU-lakialoitteen. Samaan aikaan EU:n kansalaisaloitteen kanssa Suomessa on valmisteltu valtiollista kansalaisaloitetta. Sellainen on jo käytössä useissa Euroopan maissa kuten Alankomaissa, Itävallassa, Espanjassa ja Puolassa. Uusi keino vaikuttaa eurooppalaisiin asioihin EU:n kansalaisaloite on uusi mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa Euroopan unionin politiikkaan. Tavoite on vahvistaa demokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa ja lähentää unionia ja kansalaisia. Niin ikään halutaan lisätä keskustelua EU:n politiikasta. Kansalaiset voivat aloitteella nostaa esiin aiheita, joista heidän mielestään tulisi keskustella Euroopan unionin tasolla. Kansalaisaloitteella eurooppalaiset voivat vaikuttaa yli rajojen eurooppalaisiin asioihin. Aloitteeksi soveltuvat parhaiten asiat, joissa EU-yhteistyöllä pystytään saavuttamaan enemmän kuin kansallisesti tai paikallisesti. Aloite voisi koskea esimerkiksi geenimuunneltujen elintarvikkeiden kieltämistä tai sillä voitaisiin pyrkiä varmistamaan, ettei EU:n toimintaa rahoiteta erillisellä verolla. Näistä ja muutamista muistakin asioista on jo alettu valmistella kansalaisaloitetta. Kansalaisaloite antaa kansalaisille samat aloiteoikeudet kuin Euroopan parlamentilla ja neuvostolla on. Kansalaiset voivat siis tehdä aloitteen asiasta, josta EU:n tulisi heidän mielestään laatia laki, ja komission on käsiteltävä se. Jos asia etenee, komissio tekee varsinaisen lakialoitteen. Kansalaisaloite on vireillä muun muassa geenimuunneltujen elintarvikkeiden kieltämisestä. Euroopan komissio
EU:N KANSALAISALOITE 3/8 Kansalaisaloite antaa unionin kansalaisille samat aloiteoikeudet kuin Euroopan parlamentilla ja neuvostolla. Helsingin kaupungin aineistopankki/ Mika Lappalainen Voimaan vuonna 2012 EU on antanut jäsenvaltiolle aikaa kansallisen lainsäädännön mukauttamiseen ennen kansalaisaloitelain voimaan astumista. Näin ollen ensimmäiset aloitteet voidaan käynnistää vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta eli huhtikuusta 2012. Koskettava EU:lle kuuluvaa asiaa Lissabonin sopimuksen mukaan vähintään miljoona unionin kansalaista merkittävästä määrästä jäsenvaltioita voi tehdä aloitteen, jossa Euroopan komissiota kehotetaan toimivaltuuksiensa rajoissa tekemään asianmukainen ehdotus asioista, joissa näiden kansalaisten mielestä tarvitaan unionin säädöstä perussopimusten soveltamiseksi. Kansalaisaloitteen on siis koskettava asiaa, josta EU voi tehdä säädöksen perussopimustensa puitteissa. Aloite ei saa olla EU:n arvojen vastainen. Esimerkiksi rasistisia aloitteita ei hyväksytä. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto, artikla 11(4)
4/8 EU:N KANSALAISALOITE Allekirjoittajia ja aloitteentekijää koskevat vaatimukset Lissabonin sopimuksen mukaan seitsemästä EU-maasta tuleva, vähintään miljoonan kansalaisen joukko voi tehdä Euroopan komissiolle aloiteehdotuksen, jotta komissio tekisi asiasta lakialoitteen. Allekirjoittajan ja kansalaisaloitteen tekijän on molempien oltava EU-maan kansalaisia. Sekä aloitteentekijän että allekirjoittajan on oltava iältään äänestyskelpoinen Euroopan parlamentin vaaleissa. Tämä tarkoittaa, että allekirjoittajan ja aloitteentekijän on molempien oltava vähintään 18-vuotiaita kaikissa jäsenmaissa paitsi Itävallassa, jossa äänestysikäraja on 16 vuotta. Aloitteentekijän tulee muodostaa kansalaistoimikunta, jossa on vähintään seitsemän henkilöä seitsemästä eri jäsenmaasta. Näin kansalaisaloitteella olisi alusta saakka eurooppalainen näkökulma. Aloitteen rekisteröinti Aloitteen järjestäjien on pyydettävä, että komissio rekisteröi heidän ehdotuksensa. Järjestäjien on toimitettava jollakin unionin virallisella kielellä komission tarjoamalla rekisteröintisivulla internetissä seuraavat tiedot ehdotetun kansalaisaloitteen nimi aihe ehdotuksen tavoitteet, joiden perusteella komissiolta pyydetään toimia perussopimusten kohdat, joita järjestäjät pitävät olennaisina ehdotettujen toimien kannalta kansalaiskomitean jäsenten koko nimi, postiosoite, kansalaisuus ja syntymäaika; maininta komitean edustajasta ja varaedustajasta sekä näiden sähköpostiosoitteet kaikki rahoittajat ja tukijat. Järjestäjät voivat myös tarjota liitteessä tarkempia tietoja, esimerkiksi ehdotuksen säädöstekstiksi. Komissio rekisteröi ehdotetun aloitteen näiden tietojen perusteella, jos asetuksessa vahvistetut edellytykset täyttyvät. Komissio kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että aloite-ehdotus kuuluu sellaiselle alalle, jossa komissiolla on toimivalta ehdottaa unionin säädöstä perussopimusten soveltamiseksi. Komissiolla ei ole esimerkiksi valtuuksia muuttaa parlamentin kotipaikkaa Strasbourgista Brysseliin. Aloite-ehdotuksen rekisteröintipyynnön voi esittää millä tahansa unionin virallisella kielellä ja järjestäjät itse vastaavat ehdotuksensa käännättämisestä haluamilleen kielille. Kun ehdotus on rekisteröity jollakin virallisella kielellä, järjestäjät voivat pyytää muiden virallisten kielten lisäämistä rekisteriin. Ennen kuin komissio rekisteröi ne, se tarkastaa, etteivät ne ole ilmeisessä ristiriidassa alkuperäisen aloitteen nimen, aiheen ja tavoitteiden kanssa. Allekirjoitusten kerääminen Allekirjoittajien tulee edustaa vähintään neljäsosaa EU-maista eli allekirjoituksia on saatava vähintään seitsemästä eri EU-maasta. Aikaa allekirjoitusten keräämiseen on kaksitoista kuukautta. Kullekin jäsenmaalle on määritelty allekirjoitusten vähimmäismäärä, joka
EU:N KANSALAISALOITE 5/8 Maatalous ja elintarviketuotanto ovat EU-kansalaisen arjen asioita, joihin kansalaisaloitteella saattaisi voida vaikuttaa. Euroopan komissio perustuu Euroopan parlamentin jäsenmäärään. Suomessa allekirjoituksia tulee kerätä vähintään 9 750 kappaletta. Eniten allekirjoituksia on kerättävä Saksassa, 72 250 allekirjoitusta. Pienin määrä riittää Kyproksella, Luxemburgissa ja Virossa, joissa kussakin vähimmäismäärä on 4500 ja Maltalla kaikkein vähiten eli 3750 allekirjoitusta. Allekirjoittajan on annettava itsestään henkilötietoja, jotta allekirjoituksen todenperäisyys voidaan vahvistaa. Näin voidaan myös varmistaa, että kansalainen on allekirjoittanut saman aloitteen vain kerran. Jäsenmaat saavat itse päättää mitä tietoja keräävät allekirjoittajilta. Kansalaistoimikunnan on kerättävä yhdelle lomakkeelle ainoastaan yhden jäsenvaltion tarkastettavaksi menevät allekirjoitukset, jotka he sitten lähettävät kyseisen valtion viranomaisille. Viranomaiset tekevät tarvittavat tarkastukset voidakseen vahvistaa hyväksyttyjen kannatuksen ilmaisujen lukumäärän. Paperille keräämisen lisäksi allekirjoituksia kerätään myös sähköisesti internetissä. Järjestäjien on perustettava internetiin nimienkeräysjärjestelmä, joka täyttää asetuksessa vahvistetut tekniset ja turvallisuusvaatimukset. Komissio tulee tarjoamaan avoimen lähdekoodin ohjelmiston, josta järjestäjät saavat apua järjestelmän perustamiseen. Miljoona allekirjoitusta koossa Ensin kustakin jäsenmaasta kerätyt allekirjoitukset toimitetaan kyseisen maan viranomaiselle, joka vahvistaa niiden todenperäisyyden. Jäsenmaan on annettava kansalaisaloitteen järjestäjille kolmen kuukauden kuluessa vahvistus hyväksyttyjen allekirjoitusten määrästä. Kun hyväksyttyjen allekirjoitusten määrä on vahvistettu, kansalaisaloite voidaan toimittaa komissiolle. Komissio julkaisee kansalaisaloit-
6/8 EU:N KANSALAISALOITE Kansalaiset voivat pyytää EU:n kansalaisaloitteella lakialoitetta komissiolta eurooppalaisesta asiasta. Kajaanin kaupunginkirjasto/ Eurooppatiedotus/ Kimmo Rauatmaa teen verkkosivuillaan ja antaa perustellun julkisen lausunnon, jossa kerrotaan, aikooko se tehdä lakialoitteen kansalaisaloitteen pohjalta. Lausunto on annettava kolmen kuukauden kuluessa. Komissiolla ei ole velvoitetta tehdä kansalaisaloitteen pohjalta lakialoitetta, mutta se on velvollinen perustelemaan lakialoitteen mahdollisen torjumisen. Jos komissio tekee asiasta lakialoitteen, sen käsittely etenee normaalisti parlamentissa ja neuvostossa. Muutokset Suomen lainsäädäntöön Lainsäädäntötyö EU:n kansalaisaloitteesta tehdään pääasiassa EU:n tasolla, mutta myös Suomen on tehtävä joitain muutoksia lainsäädäntöönsä. Suomen pitää muun muassa nimetä viranomainen, joka vastaa sähköisten keruujärjestelmien hyväksymisestä. Allekirjoitusten todenperäisyyden vahvistamista varten on myös nimettävä vastuuviranomainen. Vetoomus Euroopan parlamentille Entuudestaan EU:n kansalaisella tai EU:ssa asuvalla kansalaisella sekä yrityksillä ja yhdistyksillä on oikeus tehdä vetoomus joko yksin tai yhdessä muiden kanssa Euroopan parlamentille. Vetoomuksen on koskettava asiaa, joka kuuluu EU:n toimivaltaan ja joka koskee suoraan vetoomuksen tekijää. Parlamentille voidaan esittää pyyntö, valitus tai havainto, jotta parlamentti voi puuttua asiaan. Parlamentilla ei ole kuitenkaan valtuuksia antaa tuomioita tai kumota jäsenmaiden antamia tuomioita. Vetoomus ei ole pyyntö lakialoitteeksi kuten kansalaisaloite.
EU:N KANSALAISALOITE 7/8 Suomen valtiollinen kansalaisaloite Suomessa on valmisteltu samanaikaisesti EU:n kansalaisaloitteen kanssa valtiollista kansalaisaloitetta. Kyse on niin sanotusta sisällöllisestä kansalaisaloitteesta, joka koskisi lainsäädäntöasioita. Suomen kansalaisaloite on tarkoitus saada voimaan yhtä aikaa perustuslain muutoksen kanssa maaliskuun 2012 alussa. Useissa Euroopan maissa on jo käytössä valtiollisia kansalaisaloitteita, muun muassa Alankomaissa, Itävallassa, Espanjassa ja Puolassa. Suomessa valtiollisen kansalaisaloitteen voisi tehdä 50 000 äänioikeutettua Suomen kansalaista. Aloite tehtäisiin suoraan eduskunnalle. Aloitteen olisi koskettava asiaa, joka kuuluu eduskunnan lainsäädäntövallan alaisuuteen. Muita eduskunnan toimivaltaan kuuluvia asioita kansalaisaloitteessa ei voitaisi käsitellä. Kansalaisaloitteen toimipiirin ulkopuolelle jäisivät esimerkiksi kansainvälisten velvoitteiden hyväksyminen ja niiden irtisanominen. Muita sisältö- tai muotovaatimuksia kansalaisaloitteelle ei perustuslaissa asetettaisi. Eduskunnan olisi otettava kansalaisaloite käsittelyyn, mutta sen ei olisi pakko hyväksyä aloitetta. Kuntalaisaloite ja kunnallinen kansanäänestysaloite Suomessa on jo käytössä kuntalaisaloite. Kunnan asukkaalla on oikeus tehdä aloite kunnalle sen toimintaa koskevassa asiassa. Kuntalaisaloite on käsiteltävä ja aloitteen tekijälle on ilmoitettava siitä aiheutuneet toimet. Jos aloitteen on tehnyt vähintään kaksi prosenttia kunnan äänioikeutetuista asukkaista, on valtuuston otettava aloite käsittelyyn. Kunnallisen kansanäänestysaloitteen voi tehdä viisi prosenttia kunnan äänioikeutetuista asukkaista. Kunnanvaltuusto päättää, järjestääkö se neuvoa-antavan kansanäänestyksen vai ei. Eri kansalaisaloitteiden ero Kullakin kansalaisaloitteella on oma tarkoituksensa. EU:n kansalaisaloitteen asian on kuuluttava EU:n toimivallan piiriin ja sen tulisi koskea koko EU:ta. Suomen valtiollinen kansalaisaloite taas kattaa asiat, jotka kuuluvat eduskunnan lainsäädäntöoikeuden piiriin. Kuntalaisaloitteella kansalainen voi puolestaan tehdä aloitteen kunnalle asiasta, joka kuuluu kunnan toimintaan. Lisätietoja: Euroopan komission pääsihteeristö Eurooppalainen kansalaisaloite http://ec.europa.eu Euroopan parlamentti Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta http://www.europarl.europa.eu Oikeusministeriö http://www.om.fi Euroopan parlamentti http://www.europarl.europa.eu
8/8 EU:N KANSALAISALOITE Suomalaiset voivat pian vaikuttaa myös valtiollisen kansalaisaloitteen kautta. Helsingin kaupungin aineistopankki/ Seppo Laakso Etukansi: Helsingin kaupungin aineistopankki/ Mika Lappalainen Ulkoasiainministeriö Eurooppatiedotus PL 482, 00023 Valtioneuvosto Puh. (09) 1605 5905 Faksi (09) 1605 6477 Utrikesministeriet Europainformationen PB 482, 00023 Statsrådet Tfn (09) 1605 5905 Fax (09) 1605 6477 Asiakaspalvelut maakunnissa, Kundservice i landskapen 010 3456 700