Särkikalaseminaari 4.5.2012. Klaus Berglund



Samankaltaiset tiedostot
Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen

Vastarannan kiiski Contrarian. Helsinki Jarno Aaltonen

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön

Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti

Suunnitellusti muutokseen seminaari Olli Annala, Satakunnan Yrittäjät

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

JUMBOKATISKA. Loppuraportti AMMATTIOPISTO LIVIA / PEIMARIN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KALATALOUS- JA YMPÄRISTÖOPISTO

Rysäpyynnin alkeet. Lahnasta on tullut räjähdysmäisen lisääntymisen. todellinen riesa. On siis aika opetella rysäpyynnin.

Ammattipyydysten kehitystyötä parhaimmillaan. Vesa Tschernij,

Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

Saimaannorppa ja sen elinalue

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

HYVIS Pirkanmaa 09/ /2013

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama

Kuhan ala- ja ylämittasäätely kestävän kalastuksen välineenä

Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata?

Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali

Finjasjön (ja Bosarpasjön) hoitokalastus

HIIDENVEDEN HOITOKALASTUKSET 2004

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuet kalastajille

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA V-S Kalavesien Hoito Oy Jani Peltonen

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä

Kalastustiedustelu 2016

HAEMME SOPIMUSKALASTAJIA JOHN NURMISEN SÄÄTIÖN LÄHIKALAHANKKEESEEN VUODELLE 2018

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Ravinteiden kierrätys poistokalastuksessa

Tuloksellisen yhteistyön anatomia, verkottumisen kollektiivinen nerous.

Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua kassilohta. Kassilohi on auttanut Itämeren lohikantojen elpymistä

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku Kuva: Esa Lehtonen

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kalaston tilan ja kalastuksen seuranta katsaus menetelmiin

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

KUHAJÄRVEN HOITOKALASTUS

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Kalastuksenvalvontaa (ko?) Tuntuipa hyvältä löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten?

Kuhan ala- ja ylämittasäätely kestävän kalastuksen välineenä

VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA

Vesijärven hoitokalastus

KALASTUS JA VESIVILJELYTUOTTEIDEN JÄLJITETTÄVYYSSÄÄNNÖT YHTEISESSÄ KALASTUSPOLITIIKASSA. Maija Mela Kala ja riistaosasto MMM 25.1.

Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit

VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Nastolan kalastusalueen hoitokalastus

Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski

Luonnonvarataloustieteen näkökulmiakansallisen lohistrategiansuunnitteluun

Kotitarvekalastajan puheenvuoro

PYHTÄÄN KALASTUSALUE KALASTUKSEN VALVONTA RAPORTTI 2010

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Kalatalouden tulevaisuudennäkymät

Puulan kalastustiedustelu 2015

Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, LAPPEENRANTA HANKKEEN LOPPURAPORTTI

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA

KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016

Miten kuhan kalastusta tulisi ohjata sisävesillä? Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Hämeen kalastusaluepäivä Tampere

Saaristomeren kalatalous

Itämeren kala elintarvikkeena

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Onko PushUp:sta uudeksi Saaristomeren pääammattipyydykseksi

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

Hanke dnro 1039/3561/13; , Hankenumero Ammattikalastajien opintoretki Padasjoelle ja Kotkaan

saalisvahingot vuonna 2013

Toteuttaja yhteystietoineen: Läntisen Pien Saimaan kalastusalue, Jussi Salo, Willimiehenkatu 1, Lappeenranta

Kuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

Liioiteltua hälyä rysäpyynnistä?

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ

Hyödynnetään järvikalaa monipuolisesti Kehittämispäällikkö Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

Pilottihankkeen tuloksia ja vaikutuksia Särkikalaseminaari Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Karhijärven kalaston nykytila

Kala- ja vesimonisteita nro 83. Sauli Vatanen & Ari Haikonen

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio Erkki Jokikokko RKTL

HOITOKALASTUKSEN TALOUDELLINEN TOIMINTAMALLI- VEDET KIRKKAAKSI KAUPALLISELLA KALASTUKSELLA?

Transkriptio:

Särkikalaseminaari 4.5.2012 Klaus Berglund Kuvat: Klaus Berglund 3.5.2012

It is not the strongest of the species that survives, nor the most intelligent that survives. It is the one that is the most adaptable to change. Charles Darwin

Yhden lahnarysän saalis Pikkalanlahdella 2.5.2012

Kolmen rysän saalis Pikkalanlahdelta 3.5.2012 odottamassa kylmäkuljetusautoa. Jokainen eristekontti pitää sisällään n. 500 kg jäitettyä rysäkalaa.

Poistokalastus vaatii jonkin verran tilaa ja järkevää nosto- ja kuljetuskalustoa sekä hyvin suunniteltu satamalogistiikka. Kaikkein tärkein asia on kuitenkin poikkeuksetta kalasaaliin erinomaisen elintarvikelaadun takaaminen katkeamattomalla kylmäketjulla pyyntihetkestä kuluttajalle.

Miten lahnariesasta tuli ammattikalastuksen resurssi?

Kesän 2008 ajatuksia uudentyyppisen pohjarysäkonseptin toteuttamiseksi omassa kalastuksessani Inkoossa 1. Kalastus lahnaparvien keskellä 2. Arvokalojen eläväpyynti 3. Suuremmat saaliit kuin verkoilla 4. Ongelmahylkeitten poistopyynti 5. Käsiteltävyys pienillä veneillä 6. Hylkeenkestävyys 7. Ankkurimäärän pienentäminen 8. 200 bar painepesurikestävyys 9. Nielujen vaihtamismahdollisuus 10.Aitaverkon pituuden vaikutus

Rysien ensimmäinen kokeminen voi joskus olla yllätyksellinen

Rysäsaaliit yllätti, kalaa meressä enemmän kuin verkkokalastus antoi ymmärtää Kesän 2009 rysäsaaliit n. 20-kertaiset edellisvuoden verkkosaaliiseen. Syntyi uusi ongelma mitä tehdä tälle saaliille.

Kokemuksia 5m laarirysästä Suurimmat yksikkösaaliit, yli 10 tonnia/rysä/kokeminen Kokeminen helpompaa kuin vannerysällä Kokeminen kovassa kelissä onnistuu hyvin Vilkas veneliikenne ei haittaa Kalan eloonjääminen pesässä parempi kuin vannerysällä Rysän laskeminen yksinkertaista Mahdollistaa kalastuksen jäitten tulon ja lähdön aikana Ankkurimäärä suhteellisen iso (13 ankkuria), mutta pysyy myöskin sen takia hyvin paikallaan Rysän pesu pyyntipaikalla merellä sujuu hyvin jopa yhdeltä kalastajalta Kalapesän 4, 5, tai 6-osasella 300x300 mm nielukehyksellä estetään hylkeitten pääsy kalapesään Voidaan varustaa hylkeen ansalla

Kokemuksia 1,5 m laarirysästä Samankokoinen kuin 5m malli vain syvyys madallettu Mahdollista rakentaa minkä syvyiseksi tahansa Parhaat yksikkösaaliit yli 5tonnia/rysä/kokeminen Rysän kokeminen todella helppoa kaikissa keleissä Rysä 1,5 metrisenä ei luokitella isorysäksi Lasku ja nosto todella helppoa

Kokemuksia 5m Flex-rysästä Pohjassa olevan aitaverkon pituus 90 m (3 x 30m 40kg/100m) Yksikkösaaliit 2011: 1-6 tonnia/krt Kalastaa kuhaa, ahventa ja särkeä paremmin kuin laarirysä Kalapesä 8 kpl 2,2m Pe-tuplavanteella, pituus n. 16 m Vanneväli 2 m, varustettu 1 kpl nosto-ponttonilla pituussuunnassa 2:n valinnanvaraisen vanteen väliin Varustettu kolmella nielulla: avara, harvalankainen ja tiheälankainen Varustettu ongelmahylkeitten pyyntiansalla Erinomainen pyydys ympärivuotiseen pyyntiin Jäitten tulo ja lähtö ei häiritse kalastusta Pohjarysä veneliikenteeltä turvassa Ketsut (potkut) tylppäkärkisiä, suht. Lyhyitä, troolimainen, kupera kattorakenne. Vahvisteköydet rysässä ja fiksu ankkurointi tekee rysästä todella kestävän. Lasku ja ankkurointi jopa vain 3:lla ankkurilla todella nopeaa

Rysän värjäys Vesiohenteinen - upotus tai ruisku Helpottaa huomattavasti kalastajaa Vaikuttava aine kuparioksidi Estää levän ja merirokon tarttumista Kulutus n. 50 kg/rysä+aitaverkko Kustannus n. 4 /kg Säästää rysää ja antaa lisävuosia myöskin kalastajalle Jopa 50 % paremmat saaliit koska valoisa, puhdas verkkohavas ei haise ja rysän rakenne pysyy pyytävänä Värjäyksen jälkeen pitää antaa kuivua kunnolla jolloin yksi käsittely riittää koko vuodeksi.

Rysän pesu merellä Helpoin tapa ylläpitää jatkuvaa tehokasta pyyntiä Ei kannata veneellä kuljettaa levää ja merirokkoa Työturvallisuus paranee Säästää pyydystä ja kalastajaa

Rysäkalastussaaliin logistiikkaa

Saaliin lajittelu Heti veneessä Kalasatamassa Lajittelematon rehukala Kalanostajan lajittelu

Nostosäkit kalalle Säästää tilaa veneessä Helpompi jäittäminen Hygieniakysymys Parantaa elintarvikekalan laatua Nopeampi kuorman purku Saaliin lajikohtaisen painon arviointi

Rysäkalastuksen taloustiedettä lyhyt oppimäärä. Ei varmaankaan saada koskaan ammattikalastusta kannattavaksi liiketoiminnaksi taloustieteen laskentamalleilla onneksi tässä elämäntavassa on rahassa mittaamattomia hetkiä.

Lahnan seläkefileestä saadaan helposti hyvää sashimia tai kylmäsavulahnaa