Tulevaisuuden kunta -reformi Kuntademokratiaverkoston työpaja ja tulokset Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto

Samankaltaiset tiedostot
Tulevaisuuden kunta -reformi Seutukaupunkiverkoston työpaja Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto

Tulevaisuuden kunta -reformi Sidosryhmätilaisuus ja tulokset Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto

Tulevaisuuden kunta -reformi Parlamentaarinen työryhmä ja Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto

Tulevaisuuden kunta -reformi Kaupunkipoliittisen työryhmän työpaja ja tulokset Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto

Tulevaisuuden kunta -reformi Kehyskuntaverkoston työpaja Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto

Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto

Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto

Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto

TYÖ IRTOAA PAIKASTA. Parlamentaarinen työryhmä

Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto

Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto

Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto

Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto

Tie kuntien tulevaisuuteen

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

PÄIVITTYVÄ TYÖSUUNNITELMA (5)

Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä Elina Kiiski-Kataja, Sitra (Tuula Jäppinen, Suomen Kuntaliitto)

Osatyökykyisille tie työelämään

Tulevaisuusfoormi: Hyvinvointi-työpaja

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suuntaamo Ryhmätehtävän koonti Nelikenttäkartoitus SWOT

Vaalan kuntastrategia 2030

Onko Kouvolassa elinvoimaa?

Liisa Hakala Johtaja TTO /TY

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

Ohjaamotoiminta Keski-Suomessa. Emmi Lahti Ohjaamokoordinaattori Keski-Suomen TE-toimisto

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

KUNTASTRATEGIA

Loimaan strategia , Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel

Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

KAUPUNGIN STRATEGIATYÖ JA OPPIMISYMPÄRISTÖUUDISTUS

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Verkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana

ROHKEASTI UUDISTUVA KOKKOLA KOKKOLAN KAUPUNGIN STRATEGIA

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Julkinen johtaminen uudistuu mitä on tulevaisuuden kuntajohtaminen LAPE-akatemia, Oulu

Mistä kunnan elinvoima rakentuu? Kaavoitus

Espoon Avoimen osallisuuden malli

Kuntastrategia Kuva: Tiia Heimonen, Lemi

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030

Palvelutori Päijät-Hämeessä

Kärkölän kunnan KH KV KÄRKÖLÄN KUNTA puh Virkatie Järvelä

TYÖTERVEYTTÄ YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ ESR HANKE RAHOITTAJAN PUHEENVUORO loppuseminaari Ritva Partinen, STM

ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 TOTEUTUSSUUNNITELMA 1.0 OHJAUSRYHMÄ MARJA HEIKKILÄ

Kokeilut uudistusten vauhdittajana

KAUPUNKISTRATEGIA

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

OHJAAMOJA KEHITTÄMÄSSÄ

Digipitäjät -kokeilu Hartolassa ja Pertunmaalla

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

PUOLANGAN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS 2017

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU Tomi Timonen

Sähköisen hyvinvointikertomus

Sote- ja maakuntauudistus ja uudistuksen tuki. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveys Kuntaliitto

Yleiskuva muodostuvasta palvelujärjestelmästä ja tavoitteiden toteutumisesta. Pentti Itkonen

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Tulevaisuuskakku. Ryhmätöiden tuotoksia ja Sitran puheenvuorosta mieleen jääneitä asioita

Tuottavuutta ja hyvinvointia finanssialalle

Ennakoiva ja tiedolla johdettu kunta työpajan tulokset. USO 5 Uuden sukupolven organisaatiot

Tervetuloa demokratiaverkoston seminaariin! Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT, dosentti

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen

Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä

LAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA

1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio,

Muutosajureiden kehitysvaihtoehtoja 2030 (Toivottu, realistinen, ei-toivottu)

Ohjaamoja kehittämässä

Digi pienissä kunnissa ja maaseudulla

Talouskasvu tarvitsee osaavat tekijänsä. Riikka Heikinheimo Johtaja Osaaminen ja koulutus

Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9.

Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille

Valtuustokauden strategian valmistelutilanne. Taloussuunnittelu

MIKSI JA MITEN JÄRJESTÖYHTEISTYÖTÄ MAAKUNNASSA JA KUNNISSA?

Elinvoiman ja kilpailukyvyn toimiala. Elinvoimajohtaja Erkki Välimäki

Pirkkalan kunnan strategia

Transkriptio:

Tulevaisuuden kunta -reformi Kuntademokratiaverkoston työpaja ja tulokset 24.11.2016 29.11.2016 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto

Tulevaisuuden kunnan ennakointiprosessi 2016 Alustukset Puheenvuorot Katsaukset Megatrendit SWOT Heikot signaalit Muutosajurit Tulevaisuustaulukko Delfit Kyselyt Tapaamiset Strategian laadinta 2017 Teemat Trendikortit Skenaariot Visio Tiedon keruu KEVÄT Tiedon analysointi SYKSY Lähde: Mukaellen Aaltonen-Wilenius 2002 2

Kevät 4 teemaa (Elinvoima, Hyvinvointi, Osallisuus, Uudet toimintatavat), 6 työpajaa 3

11.3. Sitra: Megatrendit 2016 4

8.4. Swot I Kunta ilman sotea 2019 Tulevaisuuden kunnan vahvuudet Elinvoima- ja kehitystehtävä; yhteistyön ja verkostojen koordinoija; lähellä ihmistä Tulevaisuuden kunnan heikkoudet Elinvoiman puute; Kykenemättömyys tarttua uusiin ratkaisuihin; taloudellinen epävarmuus Tulevaisuuden kunnan mahdollisuudet Auttamisesta hyvinvointia; joukkoistaminen; pop up - demokratia Tulevaisuuden kunnan uhat Resurssien puute; tietojärjestelmien romahdus; kuntalaisten kapina 5

27.4. Heikkojen signaalien 27.4. keruu Heikkojen signaalien keruu ennakointimenetelmänennakointimenetelmänä kokeilu 6

9 TRENDIKORTTIA HEIKOISTA SIGNAALEISTA TYÖ IRTOAA PAIKASTA Parlamentaarinen työryhmä Työ ja yrittäjyys ovat muutoksessa Työn tekemisen tavat ja työpisteet muuttuvat. Kiinteät työpisteet vähenevät, liikkuvuus lisääntyy. Työelämä polarisoituu ja osa ammateista katoaa ja niiden tilalle syntyy uusia ammatteja. Kunta on yksi toimija muiden työnantajien joukossa. Maahanmuuttajien rooli kasvaa työelämässä. Innovaatiovetoinen uudistaminen on Suomen talouden monipuolistamisen perusta. Lähteet Eero Holstila 27.4.2016 Sitra: Megatrendit 2016 Kilpi, E. (ed.; 2016): Perspectives on new work (Sitra studies 114) Tulevaisuuskatsaukset 2014 (TEM, STM, OKM) HS 9.5.; 12.6.,15.6. ja 4.7.2016 Kimi Uosukainen 3.6.2016 7

Hallinnassa Kehityksen vapaamatkustaja 3 Megamuutokset Vetovoimainen kunta 1 Pieni Kuntien uudistumiskyky Suuri Viimeinen sammuttaa valot Luoviva kunta 4 2 Ei hallinnassa

Vetovoimainen kunta skenaarioluonnos 1 1. Vetovoimainen tulevaisuuden kunta on elävä yhteisö, johon kuntalaiset identifioituvat. Luottamus hallintoon ja politiikkaan on suurta ja asukkaat toimivat sekä hallinnossa että aktiivisina osallistujina yhteisössään. 2. Kunnan talouskasvu on tasainen 5 %. Kunnan työllisyys paranee, nuorisoja pitkäaikaistyöttömyys vähenevät eivätkä tuloerot kärjisty. 3. Suomalaisesta kunnasta tulee kestävän kehityksen malliesimerkki, jossa kasvun ja kestävyyden haasteellinen yhtälö ymmärretään myös paikallispoliittisena kysymyksenä. Sukupolvien välinen vuoropuhelu kestävästä kehityksestä kanavoituu paikalliseksi lisäarvoksi ja ekologisten ratkaisujen markkina-arvo ymmärretään. 4. Vetovoimaisen kunnan elinvoima ylläpitää ja synnyttää kasvua sekä parantaa alueen houkuttelevuutta. Myös johtamisen merkitys kasvaa, sillä 70 prosenttia kunnan johtamisesta on elinvoimatehtäviä. Elinvoima ja sen menestys perustuu usean eri tekijän yhteisvaikutukseen kuten kunnan ja kuntalaisten hyvinvointi. Myös vetovoimaisen kunnan tulevaisuuden tekeminen on elinvoimapolitiikkaa. 9

Luoviva kunta skenaarioluonnos 2 1.Suuret yhteiskunnassa ja sen toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset uhkaavat hyvinvointia. Tämän johdosta on tapahtunut polarisoitumista siten, että työttömyys ja turvattomuus on lisääntynyt ja työikäisten muutto kaupunkeihin lisää eriytymistä entisestään. 2. Uudistumiskykynsä ansiosta Luoviva kunta selviytyy tekemällä sivistystehtävästä kunnan ytimen. Julkisen talouden niukkuuden aikana Luoviva kunta suuntaa huomionsa koulutusinnovaatioihin ja joustaviin ratkaisuihin. Tekemisen meininki, tapahtumat, panostukset luovaan työhön sekä matalan kynnyksen kulttuuriin, harrastusmahdollisuuksiin tuovat kuntaan asukkaita ja lisäävät kunnan elinvoimaa ja houkuttelevuutta. 3. Luovivan kunnan vahva kansalaisyhteiskunta ja yhteisöt tekevät aktiivista yhteistyötä myös kunnan kanssa. 10

Kehityksen vapaamatkustaja skenaarioluonnos 3 1.Suuret yhteiskunnassa ja sen toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ovat kansallisesti hallinnassa. Kehitys on alueellisesti ja kunnittain erilaista. 2. Suomen tasainen, vakaa 3 % talouskasvun johdosta työllisyys on kohentunut ja nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on pysähtynyt. 3. Kehityksen vapaamatkustaja kunta kykenee vastaamaan toimintaympäristön haasteisiin mm. aktiivisella tonttipolitiikalla ja houkuttelemalla kuntaan seudun hyvätuloisia asukkaita. 4.Kunta on onnistunut myös digitalisaation täysipainoinen hyödyntäminen. Sähköinen toimintatapa ja digitalisaatio ovat tulleet aidosti ensisijaiseksi toimintatavoiksi asioinnissa ja palveluissa. Asukkaat hoitavat asioinnin sähköisesti, asiointi toisen puolesta on mahdollista. Kunnan palveluprosessit on uudistettu digitalisaation myötä. Digitalisaatio on tuonut kuntaan elinvoimaa: uutta yrittäjyyttä, työpaikkoja ja verotuloja. Etätyö ja monipaikkaisuus on mahdollistunut. 11

Viimeinen sammuttaa valot skenaarioluonnos 4 1. Vuonna 2030 Suomen väestökehitys on polarisoitunut siten, että nuoret ja työikäiset asuvat kaupungeissa ja ikääntyneet maaseudulla. Sama polarisoituminen näkyy akselilla Etelä-Länsi-Suomi vs. Pohjois-Itä-Suomi. Uhkakuvana on kaupungeissa on segregaation kasvu ja maaseudulla reservaatti, jossa maaseudun mahdollisuudet ja erilaisuus ovat hyödyntämättä. 2. Työttömyys Suomessa on kasvanut, hyvinvointi romahtanut ja yhteiskuntarauha järkkyy koko maassa. Uudistumiskyvyttömyys on johtanut julkisen talouden rapautumiseen. 3. Julkinen sektori on epäonnistunut kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa ja ilmaston muutos on nopeutunut. 4. Suomen digitalisaation kehitys on pysähtynyt. Teknologisista valmiuksista huolimatta kunnan ihmiset eivät ole halunneet ottaa käyttöön sähköisiä palveluita. Tietoturvaongelmia ja vaikeakäyttöisyyttä ei ole pystytty ratkaisemaan. Kunnan yritykset ja elinkeinoelämä eivät ole osanneet hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia; työpaikat ovat vähentyneet tämän seurauksena on jatkuva näivettyminen. 12

Tehtävä Tutustu skenaarioon 1, 2, 3, 4 Lauran, Heidin, Vilhon ja Assimin näkökulmasta

I Tutustu skenaarioon 1, 2, 3, 4 Lauran, Heidin, Vilhon, Assimin näkökulmasta Mitkä ovat skenaarion 1 positiiviset asiat Lauran kannalta? Tee niistä Lauran unelmapäivä vuonna 2030 Positiiviset asiat Unelmapäivä 14

II Tutustu skenaarioon 4 Assimin näkökulmasta Miten voisit mahdollistaa Assimin unelmapäivän? Mitä esteitä pitäisi poistaa? Mitä tapahtui vuosien 2021-2030 välillä? Assim sai edullisen asunnon perheelleen ja löysi yhteisen sävelen kunnan elinkeinoasiamiehen kanssa. Assimin IT-koulutusyritys lähti käyntiin ja kunta noteerasi sen myönteisesti. Assim arvostaa ja kunnioittaa ikäihmisiä yrityksensä kohderyhmänä: tämä asenne korvaa kielitaidon puutteet. Assim palkkaa lisää työntekijöitä ja valitaan äänivyöryllä kunnanvaltuustoon ja diakoniatyön kumppaniksi. Tulos Mikä mahdollistaa? < 2030 - Valtio/maakunta ostaa tyhjentyneet ja vaikeasti myytävät kiinteistöt ja tarjoaa niitä hyvin edullisesti kotoutuville - Luodaan maahanmuuttajien asumisenrahoitusjärjestelmä (takuu- tai rahastoperusteinen) > Laina sitouttaa vuokraa paremmin paikkakunnalle ja sen pitkäjänteiseen kehittämiseen - Maahanmuuttajien kielikoulutus on järjestetty paremmin kuin 2016 - Sote-yhteistyö toimii paikallisesti ja asiakaslähtöisesti - Kunta ja 3. sektori toimivat kumppaneina sekä palvelujen tuottamisessa että osallistamisessa <2016 - Kunta kokoaa paikkakunnan toimijat kumppanuuspöytiin, jossa opitaan luottamusta ja yhteistyötä, asenneilmapiiri muuttuu - Toiminnan tulokset ovat päätöksenteon kriteeri Mitä pitäisi tehdä/esteitä poistaa 2021-2030? - Maahanmuuttajien asuntorahoitusjärjestelmä laitettiin kuntoon - Ihminen saa itse valita asuinpaikkansa - Elinkeinotoimessa on riittävästi resursseja ja osaamista Mitä pitäisi tehdä/esteitä poistaa 2016-2021? - Lisää parempaa muutosjohtamista maahanmuuttajapalvelujen organisointiin - Kehitetty toimintatapoja, joilla maahanmuuttajien oma näkökulma ja tarpeet otetaan huomioon > motiivi koulutusvalintoihin ja yrittäjyyteen = bottom up - Kuntien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden näkökulma avartuu ja toimintatavat monipuolistuvat - Positiivinen yhteiskuntaviestintä 15

III Tutustu skenaarioon 3 Lauran näkökulmasta Miten voisit mahdollistaa Lauran unelmapäivän? Mitä esteitä pitäisi poistaa? Mitä tapahtui vuosien 2016-2021 välillä? Herään 10-11 maissa, käyn koiran kanssa lenkillä, juon aamukahvit. Tsekkaan mailit, etätapaaminen työelämämentorin kanssa. Käyn lounaalla naapuritilan lähiruokaravintolassa. Tunti somemarkkinointia (eläimille suunnattua muotia). Tuotekehittämistä kehittäjäverkoston kanssa. Käyn ratsastamassa ja päiväkahvilla talleilla. Illalla Milanon muotiviikkojen seuraamista somessa. Nukkumaan kahden maissa. Mikä mahdollistaa? < 2030 Tulos Mitä pitäisi tehdä/esteitä poistaa 2021-2030? - Joustava digitaalinen oppimispolku, mentorointi, tuki, räätälöity malli + opintojen ohjaus > oppilaitosten välinen yhteistyö, mahdollisuus räätälöidä oma opintokokonaisuus - Verkostot, vertaisoppiminen - Hyvät verkkoyhteydet myös maaseudulla - Perustulo, kansalaispalkka - Digitalisaatio, lisätty todellisuus < 2021 - Eduskunnan päätös: perustulo/ kansalaispalkka - Kansallinen yhteistyöhanke: oppilaitokset, kunnat, valtio: koulutus+ työllistyminen tulevaisuuden digitalisoituneessa, nopeasti muuttuvassa, silpputyön maailmassa - Verkko-opiskelumateriaalinen maksuttomuus - Terveyspalvelut verkon kautta - Huonot verkkoyhteydet korvattu superlaajakaistoilla - Itsensä työllistäminen, taloudellinen toimeentulo taataan kansalaispalkalla/perustulolla - Digitaalisten oppimispakettien maksullisuus pois - Tutkintorajoitukset/rajat oppilaitosten väliltä pois Mitä pitäisi tehdä/esteitä poistaa 2016-2021? - Laajakaistat joka mökkiin - Verkko-opiskelun maksullisuus pois 16

II Tutustu skenaarioon 2 Vilhon näkökulmasta Miten voisit mahdollistaa Vilhon unelmapäivän? Mitä esteitä pitäisi poistaa? Mitä tapahtui vuosien 2021-2030 välillä? Vilho asuu senioritalossa omassa huoneistossa. Kaikki tarvittavat palvelut ovat helposti saatavilla. Osa palvelusetelillä, osa ilmaiseksi, osa omalla rahalla. Syö talon yhteisessä ruokalassa. Osallistuu iltapäivällä senioritalon perhekahvilaan kylävaarina. Skypettelee päivän aikana lastensa kanssa. Saunoo illalla naapureiden yhteissaunassa. Mikä mahdollistaa? < 2030 Tulos - Rakennetaan muunneltavia senioriasuntoja - Luodaan eri toimijat yhdistävä rakenne ja toteutetaan hyvinvointipalvelut (esim. kumppanuussopimukset) siten, että arki toimii - Senioriasuntolassa työntekijä (sote-talkkari) huolehtimassa yhteisestä toiminnasta ja tiloista < 2021 - Kunta lisää kumppanuussopimuksia kolmannen sektorin kanssa - Palvelumuotoilu on käytössä - Vaikutusten arviointi päätöksenteon tietopohjana, myös valmistelussa Mitä pitäisi tehdä/esteitä poistaa 2021-2030? - Rahoituksen saanti mahdollistetaan uusilla rahoitusmalleilla yksityisen toiminnan pyörittämiseksi Mitä pitäisi tehdä/esteitä poistaa 2016-2021? - Ostopalvelut kolmannen sektorin kannalta hankalia mm. verotussyistä - Pientyönantajien velvoitteiden helpottaminen (3. sektori, MLL, 4H, liikuntaseurat) - Kolmannen sektorin ja pienyritysten/yksin yrittäjien toiminnan helpottaminen (lyhyet maksuaikasopimukset, hankinnat) - Vapaaehtoiskentän trendeihin ja tulevaisuuden näkymiin tutustuminen 17

Tulos II Tutustu skenaarioon 2 Heidin näkökulmasta Miten voisit mahdollistaa Heidin unelmapäivän? Mitä esteitä pitäisi poistaa? Mitä tapahtui vuosien 2021-2030 välillä? Heidin unelmapäivänä lapsilla on luotettava päivähoito- ja iltapäivähoitopaikka tarvittaessa, samoin kotiapu. Työmäärä on sopiva, aikaa ja voimia riittää lisäkoulutukseen. Harrastukset sekä lasten ja miehen kanssa vietetty aika ovat tasapainossa. Mikä mahdollistaa? < 2030 - Joustava päivähoito, perhe määrittää itse ajan ja paikan - Kotiapu on jatkunut toimivalla tavalla ja talous mahdollistaa sen - Käräjäoikeuden henkilöstöresursseja on lisätty tarvetta vastaaviksi - Lainsäädäntöä on selkiytetty, työkäytännöt ja menetelmät muuttuneet - Työpaikan demografia ja johtamismenetelmät ovat kehittyneet - Digitalisaatio lisääntynyt, esimiehet huomioivat kunnianhimon > mahdollistaa jakaa lisää aikaa harrastuksiin ja perheelle < 2016 - Päivähoitobyrokratia puretaan poliittisella päätöksellä - Kotiapu hankitaan omalla päätöksellä - Lainsäädännön selkiyttämisen tarve tunnistetaan - Työpaikan olosuhteita kehitetään (TES ja yhteistoiminta) Mitä esteitä pitäisi poistaa 2021-2030? - Päivähoitobyrokratia (osapäivähoito mahdollinen) - Työpaikan joustamattomuus - Stressi - Työmarkkinoiden sopimuskulttuurin esteet Mitä pitäisi tehdä/esteitä poistaa 2016-2021? - Lainsäädännön liian tiukat rajoitukset (päivähoito) - Työmarkkinoiden sopimiskulttuurin esteet - Työpaikan huono johtaminen ( vaatii tahtotilaa ja ymmärrystä, koulutus, viestintä, keskustelut) 18