Pohjavesialueita koskeva lainsäädäntö

Liite 1 Pohjavesialueita koskeva lainsäädäntö Pohjavesialueita koskeva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen pohjaveden pilaamiskielto (1:8) Vesilaki (587/2011); erityisesti luvanvaraiset vesitaloushankkeet (3:2 ) ja veden ottaminen (4:4 ) Muut pohjaveden suojelun kannalta keskeiset säädökset: ÖLJYSÄILIÖT JA -VAHINGOT SEKÄ JAKELUASEMAT: Kauppa- ja teollisuusministeriön öljylämmityslaitteistoja koskeva asetus N:o 1211/1995 ja Kauppa- ja teollisuusministeriön maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksia koskevissa päätöksissä N:o 344/1983 ja 1199/1995 Finlex» Lainsäädäntö» Säädösmuutosten hakemisto» 1995» 1211/1995 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1985» 15.4.1985/314 Laki maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjumisesta 378/1974 ja sen muutokset 90/1985, 20571987, 1298/1989, 701/1995m 694/2000, 936/2001 ja 1407/2004 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1974» 24.5.1974/378 Asetus öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjunnasta 636/1993 ja sen muutos 705/2000 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1993» 28.6.1993/636 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla 415/1998 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 1998» 415/1998 ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELU: Maankäyttö- ja rakennuslaki Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1999» 5.2.1999/132 KEMIKAALIT: Kemikaalilaki 744/1989 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1989» 744/1989 Valtioneuvoston päätös pohjavesien suojelemisesta eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden aiheuttamalta pilaantumiselta 364/1994 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 1994» 364/1994 Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 3.6.2005/390 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2005» 3.6.2005/390 Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 59/1999 Finlex» Lainsäädäntö» Säädösmuutosten hakemisto» 1999» 59/1999 Asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä 13.3.2002/194 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2002» 13.3.2002/194 Sosiaali- ja terveysministeriön päätös vaarallisten aineiden luettelosta 509/2005 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2005» 509/2005 JÄTEVEDET: Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2011» 209/2011

MAAPERÄ: Ympäristönsuojelulain maaperän pilaamiskielto (YSL 7 ) Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2000» 4.2.2000/86 Lisää linkkejä muihin maaperän suojelua koskeviin säädöksiin löytyy: www.ymparisto.fi > Lainsäädäntö > Ympäristönsuojelu > Maaperänsuojelulainsäädäntö MAATALOUS: Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000, joka perustuu Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiiviin (91/676/ETY) Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2000» 931/2000 Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007-2013 Finlex» Lainsäädäntö» Säädösmuutosten hakemisto» 2007» 366/2007 Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä ja maatalouden ympäristötuen erityistuista Finlex» Lainsäädäntö» Säädösmuutosten hakemisto» 2007» 503/2007 Tietoa pohjavesialueille soveltuvista kasvinsuojeluaineista löytyy Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) sivuilta. Neuvoston asetus (EY) N:o 1782/2003 artikla 5 yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä, liite III. MAA-AINESTENOTTO: Maa-aineslaki 555/1981 ja sen muutokset 463/1997, 495/2000 ja 468/2005 sekä asetus maa-ainesten ottamisesta 926/2005 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1981» 24.7.1981/555 Finlex» Lainsäädäntö» Säädösmuutosten hakemisto» 2005» 926/2005 LIIKENNE: Maastoliikennelaki 1710/1995 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1995» 1710/1995 VESIHUOLTO: Vesihuoltolaki 119/2001 Finlex» Lainsäädäntö» Säädösmuutosten hakemisto» 2001» 119/2001 TALOUSVESI Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 461/2000 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2000» 461/2000 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 401/2001 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2001» 401/2001 YMPÄRISTÖN- JA TERVEYDENSUOJELU: Terveydensuojelulaki 763/1994 ja terveydensuojeluasetus 1280/1994 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1994» 763/1994 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1994» 1280/1994 Liite 1 Pohjavesialueita koskeva lainsäädäntö VESIENHOIDON JÄRJESTÄMINEN Laki vesienhoidon järjestämisestä 1299/2004 ja valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 1040/2006 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2004» 1299/2004 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2006» 1040/2006

Liite 2 Yleisiä ohjeita koskien toimintaa pohjavesialueilla Yleisiä ohjeita koskien toimintaa pohjavesialueilla Seuraavien yleisten rajoitusten ja ohjeiden tarkoitus on määrittää selkeät säännöt jo pohjavesialueille sijoittuneelle toiminnalle ja ohjata alueelle mahdollisesti sijoittuvaa uutta toimintaa. Ohjeet perustuvat olemassa olevaan lainsäädäntöön sekä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ohjeisiin. Erilliset toimenpideohjeet hankealueen nykyisille toiminnoille on esitetty suojelusuunnitelman luvussa 5. Asutus Jätevedet Kuntien tulee vesihuoltolain 5 :n mukaan kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa tiiviin asutuksen alueiden viemäröintiä. Haja-asutusalueilla jätevesien käsittelystä määrää valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011), minkä lisäksi kunnat määräävät usein tarkemmin jätevesien käsittelyvaatimuksista pohjavesialueilla esimerkiksi ympäristönsuojelu- ja rakentamismääräyksissään. Jätevesien johtamisessa kiinnitetään erityistä huomiota pohjavesialueisiin ja erityisesti ottamoalueisiin ja niiden suojavyöhykkeisiin. Viemäröintirakennushankkeiden suunnittelussa tulee pohjavesialueiden osalta huomioida seuraavaa: Pohjavesialueella toteutettavista hankkeista tulee olla yhteydessä ELY-keskukseen jo ennen hankkeen suunnittelua ja suunnitelmasta tulee pyytää lausunto. Runko- ja siirtoviemärit tulee ensisijaisesti pyrkiä sijoittamaan pohjavesialueiden ulkopuolelle. Vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeelle ei tule perustaa uusia runko- eikä siirtoviemäreitä. Pohjavesialueille ei tule ensisijaisesti sijoittaa uusia jätevedenpumppaamoita eikä pienpuhdistamoita. Pienpuhdistamojen rakentaminen pohjavesialueelle voi olla mahdollista, jos puhdistamon sijoituspaikalta on riittävä määrä maaperätietoa ja maaperä on riittävän tiivis. Jäteveden käsittelysuunnitelmiin, joissa jätevedet puhdistetaan pienpuhdistamossa pohjavesialueella, tulee pyytää lausunto ELY-keskukselta. Pohjavesialueella sijaitseva kiinteistö tulee ensisijaisesti liittää keskitettyyn jätevesijärjestelmään ja vasta toissijaisena vaihtoehtona tulee harkita kiinteistökohtaista jätevesienkäsittelyä. Pohjaveden pilaamiskielto (YSL 8 ) on ehdoton, ja pohjavesialueella pohjaveden pilaantumisriski tulee poistaa kaikilta osin. Vedenottamon paikka ja pohjaveden virtaussuunta on tärkeä huomioida jäteveden käsittelyä suunniteltaessa. Lähisuojavyöhykkeelle ei tule suunnitella uutta asutusta, mutta olemassa olevalle vanhalle asutukselle voidaan toteuttaa talokohtainen viemärilinja tai umpisäiliö. Pohjavesialueella jätevesirakenteiden ja pohjaveden pinnan ylimmän tason väliin tulee jättää vähintään 1 metrin paksuinen suojakerros. Jätevesien maaperäkäsittely (esim. maahanimeyttämö tai maasuodattamo) ei ole mahdollista pohjavesialueella. Rakentamisen laatuun pohjavesialueella tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kuva 1. Tapauskohtainen harkinta jätevesien käsittelyvaihtoehdoista. Eri vaihtoehdot mietitään viemäriverkostosta (1) umpisäiliöön (4).

Liite 2 Yleisiä ohjeita koskien toimintaa pohjavesialueilla Pohjavesialueilla jätevesien (mm. harmaat jätevedet) käsittely harkitaan aina tapauskohtaisesti, ja ELY-keskus antaa mielellään lausuntoja jätevesien käsittelysuunnitelmista. Viemäriverkosto on aina ensisijainen valinta. Vaihtoehdot suositusjärjestyksessä: 1. Kiinteistöjen jätevedet johdetaan viemäriverkostoon, mikäli sellainen on pohjavesialueella. Jos pohjavesialueelle on viemäriverkosto valmistumassa tai suunnitteilla, siirtymäkauden ajan kiinteistöllä muodostuvat jätevedet johdetaan tiiviiseen umpisäiliöön kunnes viemäriverkosto on valmis. 2. Mikäli jätevesien johtaminen viemäriverkostoon ei ole mahdollista, johdetaan jätevedet esim. tiiviissä putkessa pohjavesialueen ulkopuolelle puhdistettaviksi. Kaikkien jätevesien, myös puhdistettujen, pääsy maaperään ja pohjaveteen tulee estää. Purkupaikalta vesi ei saa laskea takaisin pohjavesialueelle. Myös mahdolliset tulvatilanteet tulee huomioida. 3. Pienpuhdistamoiden rakentaminen pohjavesialueelle voi olla mahdollista tapauskohtaiseen harkintaan perustuen. Rakentamisen mahdollisuuteen vaikuttavat sijoittuminen pohjavesialueella ja maaperän laatu. Jäteveden käsittelysuunnitelmiin, joissa jätevedet puhdistetaan pienpuhdistamossa pohjavesialueella, tulee pyytää lausunto ELY-keskukselta. Maaperätietojen ja jätevesisuunnitelman perusteella ELY-keskus arvioi, voidaanko pienpuhdistamoa sijoittaa suunniteltuun paikkaan. Pienpuhdistamon sijoittaminen pohjavesialueelle edellyttää usein tiiviin maalajin (esim. savisiltti) esiintymistä riittävän (yleensä noin 3 metriä) paksuisena kerroksena. Tällainen maakerros täytyy määrittää tutkimusten avulla. Tutkimus voidaan suorittaa kairauksilla tai koekuopilla. Ulkopuolisen asiantuntijan on annettava kirjallinen selvitys maalajeista ja maakerroksen paksuudesta sekä tarvittaessa pohjaveden virtaussuunnasta. Selvityksen mukaan on liitettävä kartta, josta ilmenee koekuoppien/kairausten sijainti ja pintaveden virtaussuunta sekä tarvittaessa valokuvia. Lisäksi sijoittumiseen vaikuttavat vedenottamot ja kaivot. Mikäli maaperäselvityksiä suunnitellaan alueelle, olisi hyvä olla yhteydessä Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen pohjavesiryhmään jo suunnittelu-vaiheessa. Mikäli pienpuhdistamo on maaperäselvitysten ja sijainnin perusteella mahdollista sijoittaa pohjavesialueelle, tulee järjestelmän olla tiivis, rakenteeltaan riittävän luja ja kestävä. Puhdistamolla tulee olla purku- ja ylivuotoputket pohjavesialueen ulkopuolelle. Rakenteiden kunto ja tiiveys on tarkistettava vähintään 5 vuoden välein. Putkien liitoskohtien tiiviyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Puhdistetut jätevedet (myös pelkät harmaat jätevedet) johdetaan pois pohjavesialueelta tiiviissä putkessa tai tutkitusti tiiviissä ojassa. 4. Umpisäiliö tulee varustaa täyttymisen hälyttimellä, ja kiinteistön haltijalla tulee olla sopimus umpisäiliön tyhjentämisestä. Tiiviiden hälyttimin varustettujen umpisäiliöiden sijoittaminen ja peittäminen maahan pohjavesialueella on mahdollista. Umpisäiliöratkaisun kanssa riski liittyy suurelta osin sen käyttöön, joten kiinteistö pitää velvoittaa pitämään kirjaa umpisäiliön tyhjentämisestä ja jätevesien toimittamisesta asianmukaisesti käsiteltäviksi. Umpisäiliön hälytyslaitteen tarkastus on tehtävä ainakin kerran vuodessa ja säiliön tiiveys tulee tarkastaa vähintään viiden vuoden välein. Koko jätevesijärjestelmän kunto tulee tarkastaa vähintään kymmenen vuoden välein (Asetus 209/2011). Jätevesien käsittelyjärjestelmän suunnittelijalla tulee olla riittävä pätevyys (esim. Fise). Suunnitelman laatijan pätevyyttä arvioitaessa tulee huomioida maankäyttö- ja rakennuslain 123 :n 1 ja 2 momentin säännökset. Jätevesien käsittelyjärjestelmän rakentamista ei saa aloittaa, ellei työssä ole hyväksyttyä vastaavaa työnjohtajaa. Käyttöä ja huoltoa varten kiinteistön jätevesijärjestelmästä on oltava ajan tasalla olevat käyttö- ja huolto-ohjeet, jotka täyttävät jätevesiasetuksen vaatimukset. Käyttö- ja huolto-ohjeet laatii jätevesien käsittelyjärjestelmän suunnittelija, ja ne on säilytettävä kiinteistöllä ja tarvittaessa esitettävä viranomaisille. Vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeellä jätevedet tulee johtaa suojaputkessa vyöhykkeen ulkopuolelle. Viemäriputken tiivisteenä tulee käyttää öljyjen, rasvojen ja muiden kemikaalien kestäviä kumitiivisteitä.

Liite 2 Yleisiä ohjeita koskien toimintaa pohjavesialueilla Öljysäiliöt Pohjavesialueelle ei tule asentaa uusia maanalaisia tai suojaamattomia öljysäiliöitä. Uusien öljylämmitteisten talojen säiliöt tulee sijoittaa maan päälle tai rakennusten sisätiloihin. Säiliön tulee olla kaksoisvaipallinen tai se tulee sijoittaa tilavuudeltaan riittävään, tiiviiseen suoja-altaaseen (vähintään 100 % säiliön tilavuudesta). Öljysäiliö tulee varustaa asianmukaisilla vuodonvalvonta- ja hälytyslaitteilla sekä ylitäytönestolla. Mikäli säiliö sijoitetaan ulos, tulee se suoja-altaineen kattaa siten, etteivät sadevedet pääse täyttämään allasta. Maanalaisten öljysäiliöiden tarkastukset tulee suorittaa säännöllisesti KTM:n päätöksen 344/83 mukaisesti. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1983/19830344 Uusien säiliöiden suojarakenteet tulee tarkastaa vuosittain. Rakentaminen Pohjavesialueille ei pääsääntöisesti tule perustaa uusia asuinalueita. Vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeille ei tule sijoittaa mitään uusia toimintoja tai rakenteita. Rakentamisesta pohjavesialueelle on hyvä pyytää ELY-keskuksen lausunto ja siihen tulee hankkia asianmukainen rakennuslupa. Vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeille ei tule rakentaa lainkaan eikä sijoittaa mitään uusia toimintoja. Rakentamisesta pohjavesialueelle on hyvä pyytää ELY-keskuksen lausunto ja siihen tulee hankkia asianmukainen rakennuslupa. Rakennuspaikkojen pihat tulee suunnitella siten, että estetään likaantuneiden pintavesien haittavaikutukset pohjavesille. Autojen säilytyspaikat, pihan liikennöintialueet ja ajoneuvoväylät tulee päällystää läpäisemättömällä materiaalilla ja sade- ja sulamisvedet näiltä alueilta kerätä ja johtaa sadevesiviemäriin. Ajoneuvojen, koneiden ja laitteiden pesu pohjavesialueella on kielletty muualla kuin tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivojen kautta yleiseen jätevesiviemäriin viemärilaitoksen hyväksymällä tavalla tai pohjavesialueen ulkopuolelle. Maa- ja kalliolämpöjärjestelmiä ei suositella sijoitettavaksi pohjavesialueelle. Maalämpöputkistoa ei tule sijoittaa pohjaveteen pohjavesialueilla. Lämmönsiirtoaineen pääsy pohjaveteen esimerkiksi vahinkotapauksissa muodostaa pohjaveden pilaantumisvaaran. Pohjavesimuodostuman läpi kallioperään asennettavien lämpökaivojen rakentamisen seurauksena myös pohjaveden virtausolosuhteissa voi tapahtua muutoksia. Peltoviljely Peltoviljelyn lakisääteiset toimenpiteet perustuvat pääosin EU:n nitraattidirektiiviin (91/676/ ETY), joka on pantu toimeen asetuksella maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus, 931/2000). Karjanlannan sijoittamisessa ja levittämisessä noudatetaan annettuja asetuksia ja suosituksia. Pohjavesialueella ei tule käyttää lietelantaa, virtsaa ja puristenestettä, jätevesilietettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta peltoviljelyssä, ellei esimerkiksi maaperätutkimuksin ole osoitettu, ettei käytöstä aiheudu riskiä pohjaveden laadulle. Riittävien maaperätutkimusten tekeminen on ensisijaisesti toiminnanharjoittajan vastuulla. Ohjeet maaperätutkimuksen tekemiseen lannoitustavan tarkentamiseksi on esitetty liitteessä 3. Kuivalannan käyttöä tulee välttää erityisesti pohjaveden muodostumisalueella. Kuivalantaa voidaan levittää muodostumisalueen ulkopuolella, jos levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Muita kuin orgaanisia lannoitteita voidaan käyttää pohjavesialueella kasvin ravinnetarpeen edellyttämiä määriä. Lannoitemäärät tulee mitoittaa nitraattiasetus ja -direktiivi huomioiden. Pohjavesialueella ei tule harjoittaa väkilannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden runsasta käyttöä ts. muuta kun tavanomaiseen peltoviljelyyn liittyvää käyttöä.

Liite 2 Yleisiä ohjeita koskien toimintaa pohjavesialueilla Tietyille kasvinsuojeluaineille asetettuja pohjavesialueita koskevia käyttökieltoja ja rajoituksia tulee noudattaa. (Listat Tukesin Internet-sivuilla: http://www.tukes.fi/fi/toimialat/kemikaalit-biosidit-jakasvinsuojeluaineet/kasvinsuojeluaineet/ymparistorajoitukset-/pohjavesirajoitus/) Lannoitemäärissä tulee ottaa huomioon vedenottamolle määritetty lähisuojavyöhyke ja kaivon, ottamon tai lähteen ympärille tulee jättää 30 100 m leveä kasvinsuojeluaineilla käsittelemätön vyöhyke. Pohjavesialueella ei tule tehdä ojituksia tai mekaanista maanmuokkausta, josta voisi aiheutua pohjaveden purkautumista, likaantumista tai humuspitoisten pintavesien imeytymistä maaperään. Ojitussuunnitelmista ja maanmuokkauksesta tulee pyytää ELY-keskuksen tai ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto. Pellonraivauksen mahdollisuus ja luvantarve pohjavesialueella tulee varmistaa ELY-keskuksesta. Kotieläintalous ja turkiseläintuotanto Kotieläintalouteen ja turkiseläintuotantoon liittyvät määräykset perustuvat ympäristönsuojelulakiin ja -asetukseen sekä valtioneuvoston päätökseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Eläinsuojalla tulee olla ympäristölupa, jos se on tarkoitettu esimerkiksi vähintään 210 lihasialle tai lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaavalle muulle eläinmäärälle. Myös pienemmälle eläinsuojalle on haettava ympäristölupa, jos toiminta sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle ja toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa (YSA 1 ). Uusia karjasuojia tai lantavarastoja ei pääsääntöisesti saa perustaa vedenhankintaa varten tärkeille tai soveltuville pohjavesialueille. Eläinsuojan sijoittaminen pohjavesialueelle vaatii ympäristölupamenettelyn, jos sen toiminta aiheuttaa pilaantumisriskin pohjaveden laadulle. Pohjavesialueilla lupaharkinta tehdään aina tapauskohtaisesti. Ympäristöministeriön hevostallin (1) ja kotieläintalouden (2) ympäristönsuojeluohjeista löytyvät tarkat ohjeet toiminnan sijoittamiseen ja harjoittamiseen liittyen (1: Ympäristöministeriön moniste 121, 2003; 2: Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010). Karjasuojat Pohjavesialueelle ei tule sijoittaa lanta- ja tuorerehusäiliöitä ja varastoja, lantapattereita eikä torjunta-aine- ja lannoitevarastoja. Pohjavesialueelle ei tule sijoittaa eläinten jaloittelualueita niin, että niistä voi aiheutua pohjaveden pilaantumisvaaraa. Eläinsuojien rakenteiden ja suojausten tulee perustua parhaaseen olemassa olevaan tekniikkaan. Karjatiloihin ei tule tehdä merkittäviä laajennuksia ilman ympäristölupaa ja ympäristönsuojeluasetuksen mukaista maaperäselvitystä (YSA 13 ). Hevostallit Hevostilan lantalan tulee olla tiivispohjainen. Tallin jätevesien sakokaivokäsittely ei ole riittävän tehokas jätevesien puhdistusmenetelmä. Umpisäiliö tulee kyseeseen yleensä vain väliaikaisratkaisuna. Hevosten ulkotarhat eivät saa aiheuttaa pohjaveden pilaantumisvaaraa. Tarvittaessa ulkotarhojen pohjat on tiivistettävä ja vesien imeytyminen maaperään estettävä. Tärkeätä on poistaa lanta kasvipeitteettömistä ulkotarhoista riittävän usein. Suosituksen mukaan hevostiloilla ulkotarhat tulee sijoittaa niin, että ne eivät sijaitse 10 50 m lähempänä purosta, ojasta tai muusta vesistöstä tapauksesta riippuen. 1.3.3 Turkiseläintuotanto Pohjavesialueille ei perusteta uusia turkistiloja.

Liite 2 Yleisiä ohjeita koskien toimintaa pohjavesialueilla 1.4 Metsätalous Metsälaki (1996/1093) edellyttää kestävää metsien hoitoa ja ympäristöasioiden huomiointia metsätaloudessa. Metsätalouden toimenpiteet eivät yleensä edellytä ympäristölupia. Toimintaa pohjavesialueilla ohjeistetaan muun muassa Metsätalouden ympäristöoppaassa (Metsähallitus 2004) sekä Hyvän metsänhoidon suosituksissa (Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2006). Lainsäädännöstä sovelletaan pohjaveden pilaamis- ja muuttamiskieltoja. Lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytöstä ei saa aiheutua pohjaveden pilaantumisriskiä eivätkä metsätalouden toimenpiteet saa aiheuttaa pohjaveden haitallista purkautumista, likaantumista tai humuspitoisten pintavesien imeytymistä maaperään. Pohjavesialueilla sijaitsevat ojitusalueet jätetään pääsääntöisesti kokonaan kunnostamatta. Lisäksi pohjaveden purkautumisen välttämiseksi pohjavesialueille jätetään 30 60 metriä leveä käsittelemätön (perkaamaton) reunavyöhyke. Pohjavesialueilla ei kuloteta. Myös raskasta maanmuokkausta tulee välttää. Mikäli muokkaus on välttämätöntä, paras menetelmä on vain kivennäismaan pintaa paljastava kevyt laikutus. Pohjavesialueilla ei tehdä puuston kasvun lisäämiseen tähtääviä lannoituksia. Mahdollisia ovat vain erityistapauksissa metsän terveyden ylläpitämiseksi tarpeelliset lannoitukset. Pohjavesialueen läheisyydessä lannoitteiden levityksessä jätetään vähintään 50 metrin lannoittamaton suojavyöhyke lannoitettavan alueen ja pohjavesialueen rajan väliin. Ojitussuunnitelmista ja maanmuokkauksesta tulee pyytää ELY-keskuksen tai ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto. Suurin osa Suomen yksityismetsistä on ryhmäsertifioitu FFCS-järjestelmällä. Suomalainen sertifikaatti hyväksyttiin vuonna 2000 mukaan kansainväliseen PEFC- järjestelmään (Programme for the Endorsement of Forest Certification). PEFC-sertifioinnissa vaatimukset metsien hoidolle asetetaan kansallisesti. Toinen käytössä oleva sertifiointijärjestelmiä on Hyvän metsänhoidon neuvoston FSC-sertifiointi (Forest Stewardship Council), jonka Suomen kansallinen standardi on akkreditoitu vuonna 2006. Lisätietoa sertifioinnista löytyy muun muassa Suomen metsäsertifiointi ry:n verkkosivuilta www.pefc.fi ja Suomen FSC-yhdistyksen sivuilta www.finland.fsc.org. Metsäsertifiointiin kuuluvilla alueilla tulee noudattaa kaikkia sertifioinnin asettamia vaatimuksia: Vedenhankintaa varten tärkeillä ja soveltuvilla pohjavesialueilla ei käytetä kemiallisia kasvinsuojeluaineita. Vedenhankintaa varten tärkeillä pohjavesialueilla ei käytetä lannoitteita. Kantoja ei korjata vedenhankintaa varten tärkeiltä pohjavesialueilta. 1.5 Teollisuus ja yritystoiminta Keinoina teollisuuden ja yritystoiminnan pohjavedensuojelussa ovat maankäytön suunnittelu ja ympäristöluvat useiden teollisten toimintojen ollessa ympäristölupavelvollisia ainakin sijoittuessaan pohjavesialueelle (YSA 1 ). Pohjavesialueelle ei tule sijoittaa uutta teollisuutta tai varastointia. Mikäli toimintojen sijoittaminen on kuitenkin perustelluista syistä välttämätöntä, niiden aiheuttamat riskit pohjavedelle poistetaan teknisin ja toiminnallisin keinoin. Tarkemmat määräykset toimenpiteistä annetaan tapauskohtaisesti ympäristöluvassa. Ennen toiminnan sijoittamista pohjavesialueelle on selvitettävä yksityiskohtaisesti muun muassa suunnitellun sijoituspaikan maaperä- ja pohjavesiolosuhteet sekä arvioitava pohjavedelle mahdollisesti aiheutuvat riskit. Pohjavesialueelle sijoittuessaan toiminta tulee suojata kaksinkertaisesti ja joskus myös kolminkertaisesti. Joissakin tapauksissa suojattunakaan sijoittuminen ei ole mahdollista. Mikäli riskien poisto suojatoimenpitein ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista, tulee toiminta siirtää pohjavesialueen ulkopuolelle.

Liite 2 Yleisiä ohjeita koskien toimintaa pohjavesialueilla Pohjavesialueilla jo sijaitsevan teollisuus- ja yritystoiminnan osalta on otettava huomioon muun muassa seuraavaa: Haitallisten kemikaalien ja jätteiden varastointi on pääsääntöisesti kielletty. Pohjavedelle pilaantumisen vaaraa aiheuttavien kemikaalien käsittely ja varastointi pohjavesialueella vaatii ympäristölupamenettelyn. Luvan mukainen kemikaalien varastointi ja käyttö tulee saattaa paloviranomaisten tietoon ja asianmukaiseen rekisteriin. Teollisuusrakennuksien kaikkien rakenteiden tulee olla sellaisia, että ne estävät nestemäisten aineiden pääsyn maaperään ja pohjaveteen. Tähän kuuluvat muun muassa varastot, piha-alueiden ja ajoväylien päällysteet, viemäröinti ja lattiakaivot. Mikäli riskien poisto suojatoimenpitein ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista, tulee toiminta siirtää pohjavesialueen ulkopuolelle. Teollisuusrakennuksia koskevat kaikki rakentamiseen, jätevesiin ja öljysäiliöihin liittyvät ohjeet. Toiminnanharjoittaja on aina vastuussa pohjavedelle aiheuttamastaan vahingosta. 1.6 Muuntajat Pohjaveden muodostumisalueille ei tule rakentaa uusia suojaamattomia muuntajia. Verkostosuunnittelussa muuntamot tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan pohjavesialueiden ulkopuolelle. Pohjavesialueella sijaitsevat pylväsmuuntamot tulee vaihtaa puistomuuntamoiksi verkostoinvestointien yhteydessä. 1.7 Maa-ainesten otto Uusia maa-ainesten ottamislupia ei tule myöntää suunnitelman pohjavesialueille, sillä pohjavedenpinnan yläpuolella ei pääsääntöisesti ole hyödynnettävissä olevia maakerrospaksuuksia. Kotitarveotosta tulee tehdä ilmoitus kunnan ympäristövalvontaan aina, kun suunnitellaan ottoa pohjavesialueilla. Vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeillä sijaitsevat vanhat ottamisalueet tulee kunnostaa mahdollisuuksien mukaan. Kunnostusmahdollisuuksia on tarkasteltu alustavassa kunnostus- ja jälkihoitosuunnitelmassa luvussa 8. Ohjeita maaainestenottoalueiden kunnostamiseen ja jälkihoitoon löytyy ympäristöhallinnon ohjeesta; Maa-ainesten kestävä käyttö (1/2009). (Myös www.ymparisto.fi) 1.8 Tienpito, liikenne ja junaradat Uudet liikenneväylät ja -alueet tulee sijoittaa pohjavesialueiden ulkopuolelle. Uusia teitä tai raideliikennettä tulee sijoittaa pohjavesialueille vain poikkeustapauksessa. Jos pohjavesialueelle rakennetaan teitä, toteutetaan pohjavesisuojaukset tai siirrytään mahdollisesti ympäristölle haitattomampien vaihtoehtoisten liukkaudentorjuntaaineiden käyttöön. Pohjavesisuojauksia rakennetaan myös perusparannushankkeiden yhteydessä tai erikseen riskialttiimmille pohjavesialueille. Lisäksi korjataan huonosti toimivia suojauksia. Pohjavesialueilla ei tule käyttää vesakkomyrkkyjä. Rikkakasveja torjutaan mekaanisesti. Tiesuolan määrää tulee pyrkiä vähentämään liikenneturvallisuutta vaarantamatta käyttämällä vaihtoehtoisia menetelmiä kuten hiekkaa tai kaliumformiaattia suolauksen sijaan aina kuin mahdollista. Natriumkloridi tulee levittää valmiina liuoksena käytettävien määrien minimoimiseksi. Pohjavesialueelle ei tule perustaa uusia pysähdyspaikkoja tai raskaanliikenteen parkkialueita.

Liite 3 Maaperätutkimukset lannoitustavan tarkentamiseksi Maaperätutkimukset lannoitustavan tarkentamiseksi Lohkokohtaisten maaperäselvitysten perusteella on mahdollista tarkentaa lannoitustapoja peltolohkoilla. Se edellyttää lietelannan levityksen suhteen tiiviin maalajin (esim. savisiltti) esiintymistä yli kolmen metrin paksuisena kerroksena ja riittävää etäisyyttä vedenottamoon tai kaivoon. Tällainen maakerros täytyy määrittää tutkimusten avulla. Tutkimus voidaan suorittaa kairauksilla tai koekuopilla. Ulkopuolisen asiantuntijan (esim. kunnan teknisen- tai ympäristöpuolen edustaja tai konsultti) on annettava kirjallinen selvitys maalajeista ja maakerroksen paksuudesta sekä tarvittaessa pohjaveden virtaussuunnasta. Selvityksen mukaan on liitettävä peltolohkokartta, josta ilmenee koekuoppien sijainti ja pintaveden virtaussuunta sekä tarvittaessa valokuvia. Suunniteltaessa tutkimuksia alueelle kannattaa olla yhteydessä ELY-keskuksen pohjavesiryhmään, jolloin tutkimukset voidaan kohdistaa tärkeimmille alueille. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella on myös useita pohjavesialueita, joilla on paineellista pohjavettä. Tällöin on erityisen tärkeää, että tutkimuspisteet valitaan tarkkaan. ELY-keskus antaa viljelijälle lausunnon lannoitustavoista riittävien selvitysten perusteella. Lausunnossa huomioidaan peltolohkon sijoittuminen pohjavesialueella, pohjavesialueen ominaisuudet, maalajit kuten mahdollisten tiiviiden kerrosten paksuudet, veden virtaussuunnat, kaivojen ja vedenottamoiden etäisyydet, maaston korkeussuhteet, levitettävä lantalaji ja levitysmäärä sekä levityksen toistuvuus.

Sa = savi Si = siltti Hs = hiesu Ht = hieta Hk = hiekka Sr = sora Ki = kivi Mr = moreeni ka = kallio h = hieno kk = keskikarkea k = karkea W = vesipinta kiil. = tanko kiilautunut = ei kairattu syvempään e.p.s. = ei päästy syvempään SONDERINGSRESULTAT - MAAPERÄTUTKIMUSTEN TULOKSIA SANDÅSEN Skyddsplan för grundvattenområden i Pedersöre, Nykarleby och Jakobstad 2012. Österbottens vatten och miljö rf. - Pedersören, Uudenkaarlepyyn ja Pietarsaaren pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 2012. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. PT 1001 1,2 hsi/sa 1,9 Sa 2,2 hsi 5,1 Sa/hSi 5,8 hsimr 7,9 hsi 11,4 hsi 11,9 hsimr/ W= ei tietoa PT 1002 0,8 hsi/sa 1,6 hsi 2,4 Sa 4,0 Sa/hSi 5,5 hsi 8,8 hsi/sa 9,8 hsi / W= ei saatu PT 1003 0,6 hsi/sa 1,3 hsi 4,7 Sa 5,8 hsi 7,6 Sa/hSi 10,0 hsi / W=ei saatu PT 1004 0,7 hsi/sa 1,2 hsi 3,3 Sa 5,1 hsi 6,8 hsi/sa 9,8 hsimr / W= ei saatu PT 1005 0,7 Sa 1,9 hsi/sa 2,7 hsimr 5,0 hsi/sa 7,5 hsi 8,3 hsi/sa 9,2 hsimr / W=ei saatu Sandnäset-Sandåsen pohjavesiselvitys 1999, pohjavesialueet 10 599 07 ja 10599. Länsi-Suomen ympäristökeskus. PT 226 Hiekkakuopan pohja 2,0 hhk 4,0 khk 10,3 hsr 12,0 hhk 16,5 ksi + / kiil. W= 2,0m PT 227 1,0 hhk 2,2 khk 5,5 kksr 10,5 kksr + ki 13,0 hhk 16,8 ksi / PT 228 Hiekkakuopan pohja 1,5 hhk 3,2 ksi 10,5 kksr 18,0 kksr + ki / kiil. W= 1,05m PT 229 Hiekkakuopan pohja 2,0 hhk 4,5 khk 5,5 hhk 8,8 khk 13,0 ksi + ki / ka W= 1,15m PT 230 1,0 hhk 2,3 khk 5,8 ksi 8,4 hhk / ki tai ka W= arvio 3,5m PT 231 Hiekkakuopan pohja 1,0 khk 7,5 hsr 9,0 kksr + ki/ ka W= 0,7m PT 232 5,8 ksi 9,5 hhk 13,5 ksi 16,0 kksi + ki / W= 3,3m PT 233 0,5 hhk 2,7 kkhk 6,8 hsi 8,5 hhk 9,6 kkhk 11,0 ksi / ki tai ka W=2,85m W= 0,4m

PT 234 0,6 hhk 1,5 khk 3,5 kkhk 5,0 hsi 12,5 hhk 13,8 ksi / ka W= 2,5m PT 235 1,5 kkhk 5,5 hsr 6,8 ksi 8,0 hhk 9,0 kkhk 11,0 ksi 13,0 hhk 14,6 ksi + ki / ka PT 236 2,0 khk 5,5 hsr 8,0 ksi 12,8 kkhk 13,9 ksi + ki / ka W= 2,45m PT 239 1,2 hhk 3,6 hsi 5,0 hhk 6,0 khk 9,8 kksr (khk) / PT 246 1,5 hhk 3,0 ksi 4,8 khk 7,0 kksr / W= 3,25m PT 249 2,8 ksi 5,5 hhk 8,0 kkhk / W= 2,5m Prelminära grunvattenutredningar inom Pedersöre, jakobstad och Nykarleby områden 1992. Karleby vatten- och miljödistrikt. Alustavat pohjavesiselvitykset Pedersören, Pietarsaaren ja Uusikaarlepyyn alueella 1992. Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri. PT 2 1,0 Hk 8,5 khk 15,0 Sr 16,5 Sr + Ki 18,5 Sr 24,5 Sr + Ki / PT 3 1,5 Hk 4,0 Hs + vesi / PT 9 1,0 hhk 2,5 Hs 8,5 Hk/hHk 14,5 Sr (khk yläosa) / PT 10 7,0 hhk 10,0 khk 12,7 Sr /e.p.s. PT 11 2,0 hhk 10,0 Hs / e.p.s. PT 12 8,0 Sr 8,5 hhk / e.p.s. Toinen reikä (12) 9,0 Sr / e.p.s. PT 13 1,5 hhk 4,0 Hk 8,5 Sr 10,0 khk 15,0 Sr 17,5 Sr + Ki PT 20 3,0 hhk 12,0 Hk 17,0 khk 18,5 Mr / PT 21 7,0 Sr 11,5 Sr karkea 12,5 Sr + Ki 17,0 Sr karkea

SONDERINGSRESULTAT - MAAPERÄTUTKIMUSTEN TULOKSIA SANDNÄSET Grundvattenutredning för södra Sandnäset grundvattenområde Pedersöre 2001. Västra Finlands miljöcentral. PT 321 3,5 hthk 4,5 Hk 7,2 Ht 8,0 hthk / PT 322 1,0 Hk 3,5 khk 5,0 Hk 6,0 hthk 8,5 sihk 11,5 siht / PT 323 3,5 hht 4,0 hthk 5,0 siht 7,0 sihk 9,2 siht 11,0 HtMr / PT 324 0,6 Tv 7,0 sisa 8,0 sihkmr / kiil. PT 325 4,0 Hk 4,8 Ht 7,0 Hk 8,0 sihkmr / kiil. PT 326 2,5 sisa 4,5 Hk 6,5 sihk 8,0 sihkmr / PT 327 2,8 hthk / ka PT 328 2,5 hthk 6,0 Ht / ka PT 329 3,0 hthk 6,5 Ht 8,0 Ht / PT 330 3,0 Hk 10,0 khk / Sr 13,0 Hk 16,5 khk / Sr 17,0 Mr / Sandnäset-Sandåsen pohjavesiselvitys 1999, pohjavesialueet 10 599 07 ja 10599. Länsi-Suomen ympäristökeskus. PT 207 0,8 hhk 3,5 kkhk 5,5 hhk 8,0 kkhk 9,3 ksi / ka W= 1,6 m PT 208 1,1 kkhk 3,8 khk 7,0 kkhk 8,2 hhk 12,0 khk 13,3 hhk 14,4 ksi / ki tai ka W= 1,3 m PT 209 1,8 khk 2,5 hsr 8,8 khk 10,5 hhk 10,8 ksi / ki tai ka W= 1,55 m PT 210 0,8 hhk 1,1 ksi 5,5 kkhk 10,3 hhk+ki / kiil. W= 1,5 m PT 211 Hiekkakuopan pohja 1,0 hhk 5,8 kkhk 7,3 ksi+ki / ki tai ka W= 0,8 m PT 212 0,5 hhk 2,8 kkhk 5,8 ksi 6,5 hhk + ki / ka W= 1,25 m PT 213 1,0 hhk 3,5 kkhk 6,5 hhk 8,5 hsr 10,2 ksi + ki / ka W= arvio 2,0 m PT 214 1,0 hhk 4,0 kkhk 5,5 khk 10,3 hsr ki / ka W= 1,1 m PT 215 1,0 hhk 2,5 khk 5,0 kksr 8,5 hsr / ka W= 1,15 m PT 216 1,2 hhk 2,8 kkhk 5,0 kksr 6,8 hsr 8,0 hhk 9,9 ksi / ka W= 2,0 m PT 218 0,8 hhk 3,0 khk 4,3 kkhk 5,8 hhk / ka W= 2,2 m PT 219 0,7 hhk 2,5 khk 8,8 hsr 10,5 khk 12,3 hhk 7 ka W= arvio 3,0 m PT 220 0,6 hhk 1,2 khk 5,7 kkhk 6,5 khk 11,3 hhk 12,0 khk + ki 14,1 hhk + ki / ki tai ka W= 2,9 m PT 221 0,5 hhk 1,0 khk 6,5 kkhk 8,8 hsr 16,0 kkhk / W= 2,45 m PT 222 0,6 hhk 2,5 ksi 8,0 khk 10,5 kkhk 13,6 hhk W= 1,10 m PT 223 1,5 hhk 6,5 khk 8,5 kkhk 12,8 hhk 14,3 khk + ki / ka W= 1,0 m

PT 224 0,6 khk 10,5 kksr 12,3 hhk 14,0 hsr + ki 16,0 khk + ki / kiil. W= 1,2 m PT 225 Hiekkakuopan pohja 4,1 hhk / ka PT 237 Hiekkakuopan pohja 7,5 kkhk 10,5 hhk 11,5 ksi ki / kiil. W= 0,4 m PT 238 3,0 ksi 5,3 kksr 6,0 kkhk 7,7 hsr 9,5 khk 14,7 ksi + ki / kiil. W=0,45 m PT 241 Hiekkakuoppa 1,5 hht 2,3 hsi 5,0 ksi / PT 242 Hiekkakuoppa 1,5 kkhk 3,0 khk 4,8 kksr / W= 1,28 m PT 243 Hiekkakuoppa 1,2 hhk 4,5 khk / PT 244 3,0 hhk 5,8 ksi 7,5 hhk 9,0 ksi / PT 255 2,0 hhk 3,0 kkhk 5,0 khk 7,5 kksr / W= 3,5 m Prelminära grunvattenutredningar inom Pedersöre, jakobstad och Nykarleby områden 1992. Karleby vatten- och miljödistrikt. Alustavat pohjavesiselvitykset Pedersören, Pietarsaaren ja Uusikaarlepyyn alueella 1992. Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri. PT 4 1,0 Hk 2,5 Hs+vesi / PT 6 4,0 hhk 5,5 Hk 10,5 khk 11,3 khk+ki PT 22 8,5 Hk 16,0 khk 16,3 Mr PT 23 1,0 Hk 7,0 khk 11,5 Sr/kHk 12,0 Mr PT 26 7,0 hhk/hk 10,0 Hs/hHk / PT 27 4,0 Hk 7,0 hhk / PT 27a 2,5 hhk 13,0 Sr PT 108 1,7 Hs 5,0 hhk 5,6 Hk / PT 109 1,0 Hk 2,25 khk 3,8 Sr / PT 110 1,2 Hk 1,6 khk 1,95 Sr 4,45 Hk / PT 111 2,7 Hk / PT 112 3,55 Hk 4,2 khk 4,75 Sr / PT 113 1,35 Hk 2,15 Sr 3,7 khk 4,4 Hk / PT 25 3,0 Hk 10,0 khk/sr 13,0 Hk 16,5 khk/sr 17,0 Mr 7

SONDERINGSRESULTATET - MAAPERÄKAIRAUSTEN TULOKSIA ÖSTERMOSSBACKEN B Östermossbackenin pohjavesiselvitys, Pedersöre. Länsi-Suomen ympäristökeskus 2008. PT 35 (Sorakuoppa) 0,5 hhk 0,8 kkhk 1,2 kksr 2,5 ksr 3,0 Sr + ki 4,3 HkMr + ki / kiil. PT 42 (Sorakuoppa) 0,7 kksr 2,2 khk 2,4 kksi + ki 2,7 ksi + ki / ka W= 0,65 PT 47 (Sorakuoppa) 1,2 kkhk 1,6 khk 3,7 Sr + ki 6,2 ksr 7,3 hsr 10,2 kksr + ki / kiil. 7,5 khk + ki / ki tai ka W= 1,70 m PT 53 0,7 kkhk 4,0 kksi + ki 5,5 ksi + ki / kiil. W=0,90 m PT 36 (Sorakuoppa) 0,4 kksr 1,4 ksr / ki tai ka W= 0,85 m PT 37 (Sorakuoppa) 0,4 kksr 1,5 ksr 2,3 khk + ki / ka PT 38 (Sorakuoppa) 0,3 khk 2,2 ksr 4,2 ksr + ki / ki tai ka PT 39 (Sorakuoppa) 0,7 hhk 1,2 kksr 2,7 ksr 3,8 kksi + ki 4,5 ksi + ki / kiil. W= 1,05 PT 40 (Sorakuoppa) 0,6 hhk 1,1 kksr 1,6 ksi + ki / ki tai ka PT 41 (Sorakuoppa) 0,6 khk 1,5 ksr + ki 2,0 Si + ki 2,6 HkMr + ki / kiil. W= 0,65 m PT 43 (Sorakuoppa) 0,4 TV 0,7 khk 1,8 kksr 5,9 Sr + ki 6,3 khk + ki / ka W= 0,70 m PT 44 (Sorakuoppa) 0,2 Tv 0,7 khk 2,6 ksr 5,9 Sr + ki 6,3 kksr / kiil. W= 0,80 m PT 45 (Sorakuoppa) 0,5 kkhk 1,0 khk 2,7 kksr 4,7 kksi + ki 5,3 kksi + ki / ka W= 1,00 PT 46 (Sorakuoppa) 1,2 khk 2,0 hsr 5,7 Sr + ki 5,9 khk + ki / ki tai ka W= 1,50 m PT 48 (Sorakuoppa) 2,6 ksr 3,4 ksi + ki 4,0 kkhk 5,2 ksr + ki 6,0 kkhk + ki 7,2 kksr + ki 7,6 khk + ki / kiil. W= 1,55 m PT 49 1,8 hhk 2,6 khk 3,8 kksr 5,6 khk 7,8 hsr 9,0 kkhk 10,88 ksi + ki / ka W= 3,80 m PT 50 1,5 khk 2,6 ksr 6,0 ksr + ki / kiil. W= 1,60 m PT 51 1,1 kkhk 3,4 ksi 4,6 hhk 5,7 kkhk 6,7 kksi / ka W= 1,45 m PT 52 0,6 khk + ki 1,8 kksr + ki 6,7 ksr + ki 7,3 kksr + ki PT 54 1,8 khk 2,7 HkMr + ki 6,3 kkhk 7,0 Hk + ki / kiil. PT 55 0,6 kkhk 1,8 khk + ki 2,2 khk 4,7 kkhk 7,0 kksr + ki 8,2 kksr + ki / ki tai ka W= 2,00 m PT 56 0,7 kkhk 1,5 khk + ki 3,4 ksi + ki / ka W=2,30 m PT 57 (Sorakuoppa) 0,6 kkhk 1,5 kksi 3,8 khk + ki 4,7 kksi + ki / kiil. W= 3,00 m PT 58 1,5 kkhk 2,6 khk 4,3 Sa 5,5 kksi 6,8 hhk 7,3 kksi + ki / ka W=4,50 m PT 59 2,8 khk + ki / kiil. (useita kairauksia) W=2,20 m

Prelminära grunvattenutredningar inom Pedersöre, Jakobstad och Nykarleby områden 1992. Karleby vatten- och miljödistrikt. Alustavat pohjavesiselvitykset Pedersören, Pietarsaaren ja Uusikaarlepyyn alueella 1992. Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri. PT 89 5,0 Sr + ki e.p.s. PT 90 4,5 Sr + ki 5,0 Mr e.p.s. PT 91 3,0 Sr +ki e.p.s. PT 92 4,0 Sr 5,0 Sr + ki e.p.s. PT 93 6,0 Sr + ki hienoa mukana e.p.s. PT 94 3,0 Hk + ki 5,0 hhk + ki e.p.s. PT 95 3,5 Mr e.p.s. SONDERINGSRESULTATET - MAAPERÄKAIRAUSTEN TULOKSIA ÖSTERMOSSBACKEN A Prelminära grunvattenutredningar inom Pedersöre, Jakobstad och Nykarleby områden 1992. Karleby vatten- och miljödistrikt. Alustavat pohjavesiselvitykset Pedersören, Pietarsaaren ja Uusikaarlepyyn alueella 1992. Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri. PT 96 2,5 Mr e.p.s. PT 97 3,0 hhk + ki e.p.s. PT 98 1,5 Ki e.p.s.

SONDERINGSRESULTATET - MAAPERÄKAIRAUSTEN TULOKSIA HEDET Grundvattenutredning för Hedet grundvattenområde, Pedersöre. Västra Finlands miljöcentral 2001 Hedetin pohjavesialueen pohjavesiselvity, Pedersöre. Länsi-Suomen ympäristökeskus 2001 PT 331 0,5 hhk 1,8 kkhk 2,9 khk 3,7 hhk 4,5 kkhk 6,7 hhk 9,5 ksi 10,5 ksi + ki/kiil. W= 1,85 m PT 332 0,5 hhk 1,8 ksi 2,6 kkhk 9,5 ksi 11,6 ksi + ki/kiil. W= 2,00 m PT 333 1,0 hhk 1,6 kkhk 3,2 khk 4,3 kksi 6,0 ksi 7,2 ksi + ki/kiil. PT 334 0,6 hhk 2,1 ksi 5,0 kkhk 5,7 hhk 7,0 kksi/kiil. W= 2,50 m PT335 0,9hHk 1,8 kkhk 2,7 Sa 6,0 hsi 13,5 kksi 18,3 hsi W=1,80 m PT 336 1,6 hhk 2,0 kkhk 3,0 hhk 13,5 hsi W= 2,20 m PT 337 1,0 kksi 7,5 hsi W= 2,30 m PT 338 0,5 kksi 2,1 kkhk 3,0 hhk 4,5 ksi 6,8 kksi 13,0 hsi W= 0,95 m PT 339 0,9 hsi 1,8 hhk 2,4 Sa 6,5 hhk 8,8 kksi 13,8 hsi W= 1,00 m PT 340 0,8 hsi 1,2 Sa 1,9 kkhk 12,2 hsi W= 1,10 m PT 341 0,5 hsi 1,0 kksi 1,8 kkhk 2,3 kksi 3,9 ksi 8,8 hhk 11,5 ksi W=1,05 m PT 342 0,6 hsi 1,1 kksi 1,9 kkhk 4,3 kksi 9,0 hhk 13,0 ksi W=1,10 m PT 343 (hiekkakuoppa) 0,5 hhk 1,5 kkhk 2,6 khk 3,7 hsi 5,5 ksr 7,0 hsr 10,0 kkhk 12,5 hhk W= 1,35 m PT 344 2,0 hhk 4,5 kksi 5,3 hsi 10,5 hhk 12,0 hsi W= arvio 3,20 m PT 345 0,6 hhk 2,0 kkhk 2,6 khk 3,3 ksi 3,8 khk 5,6 hsi 7,2 hsr 7,6 kkhk 10,5 ksi W= 2,00 m PT 346 0,5 hhk 2,4 khk 7,0 ksr W= 2,70 m PT 347 (hiekkakuoppa) Asennettu havaintoputki ilman kairausta. 7,0 kkhk (maalaji arvioitu asennuksen yhteydessä) PT 348 4,0 hhk 5,5 kkhk 7,8 hhk W=1,10 m PT 349 (hiekkakuoppa) 0,5 hhk 1,2 ksi 4,0 kkhk W= 1,00 PT 350 (hiekkakuoppa) Asennettu havaintoputki ilman kairausta 3,0 kkhk (maalaji arvioitu asennuksen yhteydessä) PT 351 1,8 kksi 2,7 hhk 4,8 kkhk 7,0 hsr 10,5 hhk W= 2,20 m

SONDERINGSRESULTATET - MAAPERÄKAIRAUSTEN TULOKSIA ÅVIST Skyddsplan för grunvattenområden i Pedersöre, Nykarleby och Jakobstad. Österbottens vatten och miljö rf 2012 - Pedersören, Uudenkaarlepyyn ja Pietarsaaren pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry 2012 P. 722 1,2 Täytemaata 1,5 kkhk 5,3 kikkhk / kiil. tai ka W= arvio 3,00m P. 723 2,6 ksi 4,5 hhk 5,2 kkhk 6,3 kikksi / kiil. W= arvio 2,30m P. 724 1,0 kksi 1,6 hhk 2,7 kkhk 3,4 khk 4,0 kkhk 4,6 kksi 5,8 hsi 6,2 kihsi / ka W= arvio 2,50m P. 725 0,9 kkhk 1,3 Sa/hSi 3,7 Si 4,0 Sa/hSi 4,4 kihsimr / kiil. tai ka W= ei saanut P. 726 0,7 Sa / hsi 2,2 hsi 3,1 Sa/hSi / ka P. 728 0,6 hhk 3,8 hsi 5,5 hsimr + ki/ka W= ei saanut P. 729 0,7 hhk 0,9 kksi 2,8 hsi 3,5 hsi/sa 5,2 hsi 5,9 hsimr + ki /kiil. tai ka W= ei saanut P. 730 0,6 kikkhk 3,3 khk 3,6 kkhk 4,0 kihkmr 4,3 kikhk / ki tai ka W= arvio 2,90m P. 731 1,0 hhk + ki 2,2 kkhk 2,7 kksi 3,4 SiMr + ki / W= ei saanut P. 732 1,6 hsi/sa 4,6 hhk 6,7 hsi 10,7 hsimr 11,8 hsi/sa / ka P.733 1,2 hhk/hsi 1,6 Sa/hSi 2,5 hsi 3,3 hsi/sa 5,5 hhk 5,8 hsimr 7,6 kisimr / ka W= arvio 2,20m P. 734 0,7 hsi 1,3 hhk 2,6 khk 3,0 kkhk 4,1 kksi 6,5 hsimr 7,9 kisimr / ka W= 2,00m P. 735 0,9 kkhk 1,7 khk 2,0 kkhk 3,2 khk 3,5 KkSi 3,7 hsi 7,5 hsimr / ka W= 1,50m P. 736 0,5 hsi + ki 1,2 Sa 2,1 hsi 3,3 hhk / Sa 3,5 kksi + ki 3,8 kisi / ka P. 738 0,8 hhk 1,5 kksi 2,3 hhk 2,8 kkhk 3,7 khk 4,0 kkhk 4,8 kksi 5,1 hsi 5,3 hsimr / ka W= arvio 1,80m P. 739 1,2 hsi 1,7 kksi 3,5 hsimr + ki 4,5 kksi / hsi 6,7 hsimr 6,9 hsimr + ki/ka W= arvio 2,00m P. 740 1,6 Sa/hSi 2,6 hsi 3,8 kksi 4,7 hsimr 5,6 hsi/sa 9,2 kihsimr / ka W= arvio 2,20m P. 741 0,8 kkhk 1,2 hhk 1,5 kkhk 3,0 khk 3,4 hhk 3,8 hsimr + ki / ka W= ei saanut W= arvio 2,50m W= arvio 1,80m W= ei saanut P. 727 0,7 Sa/hSi 1,5 hsi 3,3 khk 4,5 kkhk 5,8 hhk 7,0 hsi + ki 7,6 kihsimr /ka P. 737 1,0 hhk 1,3 hsi 1,8 Sa 2,5 kisimr / ka W= ei saanut P. 742 0,7 hhk 1,5 hsi/sa 2,0 hsi 2,3 kihkmr / ka w= ei saanut W= arvio 2,70m

P. 743 0,4 Täytemaa 1,1 Hk + ki 1,6 hsi 2,0 kkhk 3,5 khk 3,8 kksi + ki 4,7 kisimr 6,0 kksi + ki 10,0 ki hsimr / ka W= arvio 1,80m P. 744 0,9 hsi 1,7 kkhk + ki 3,8 khk 4,2 kkhk 6,2 khk + ki 6,6,kkSi / ki tai ka W= 1,40m P. 745 1,0 hsi 1,5 kksi 2,0 kkhk 3,8 khk 5,0 kksi 6,5 kkhk 7,0 kksi 7,7 kisimr / kiil. W= 2,80m P. 746 0,6 Tv 1,3 hsi 1,8 kksi 4,6 hsimr 5,3 kisimr / ka W= ei saanut p. 747 0,7 hhk 1,8 hsimr + ki 5,2 hsimr 5,8 ki hsimr / kiil. w= ei saanut P. 753 1,0 Hk (täytemaata) 1,9 Sa (täytemaata) 2,5 hhk 3,3 khk 4,1 kikhk 5,0 kkhk 6,8 kihhk 9,0 kkhk + isoja lohkareita / (tanko vääntynyt) W=2,60m P. 754 0,7 hhk 1,7 hsi 2,3 kkhk 4,4 hhk 5,2 kksi 7,8 hsimr 8,3 hsi +ki/ka W= ei saanut P. 755 0,6 hsi 1,8 Sa 5,5 Sa/hSi 8,8 hsi 9,7 hsimr +ki/ kiil. W= ei saanut P. 756 0,8 hhk 1,6 kkhk + ki 2,2 khk 4,6 kksr 5,9 kihk 7,0 ki Sr 7,5 kihkmr / kiil. W= arvio 3,00m P. 757 0,5 hhk 1,2 kkhk 2,3 khk 4,5 ksr 5,0 kksi 6,0 khk 6,7 kksi 7,7 kkhk + ki 9,3 khk + ki 9,8 kihkmr / ka W= arvio 3,00m P.758 0,6 Tv 2,5 hhk 3,6 kkhk 4,8 kksi 6,7 hsi + ki 8,3 kisimr / kiil. (tanko vääntynyt) W= ei saanut P. 759 0,6 Tv 1,5 hhk 2,1 kkhk 3,0 ksi 3,8 hsi 4,5 hhk 5,2,kkSi 6,4 hsimr + ki / ka W= ei saanut P. 760 0,6 hhk 1,4 kkhk 2,5 hhk 4,4 khk 5,0 hhk 5,8 kksi 6,4 hsimr + ki / ka W= arvio 2,20m P. 761 1,0 hsi 1,8 hhk 2,7 kkhk 5,5 khk 6,1 kksi / ka W= 2,40m P. 762 0,6 hsi 1,2 hhk 1,8 kikhk 2,3 kkhk 3,6 ksr 4,4 khk 5,6 kksi 6,5 khk 7,0 kksi 7,6 kisimr / ka W= arvio 2,30m P. 763 0,7 hhk 1,5 kkhk 2,7 kikhk 5,6 khk 6,2 kihkmr 7,2 ksr + ki 7,6 kisimr / ka (tanko väärä) W= arvio 2,60 P. 764 0,7 hhk 1,8 kkhk 3,0 ksr 3,8 kihkmr / tanko poikki W= ei otettu PT 765 0,4 kkhk 0,7 kksi 1,3 kkhk 1,8 kksi 2,5 kkhk 4,3 khk 5,5 kksi 6,2 kkhk 7,7 kksi 8,4 kisimr / ka W= arvio 2,50m P. 766 0,5 kkhk 1,1 hsi 2,6 kksi 3,4 kkhk 4,7 kksi 5,6 hsi+ki 7,3 kkhk 8,0 kksi 9,4 hsimr + ki / ka W=arvio 2,40m P. 767 0,8 kkhk 1,2 kksi 2,8 hhk 3,6 kksi 7,7 kksimr 8,7 kisimr / ka W= arvio 2,40m

P. 768 0,6 hsi 2,2 Sa/hSi 2,5 kksi 2,8 hhk 3,3 kkhk 5,8 kksimr 7,2 hsimr + ki / kiil. P. 769 0,6 kkhk 1,8 Sa/hSi 2,3 hsi 3,0 hhk 4,8 kksimr 5,7 hsimr + ki 6,4 kisimr / ka W= ei saanut W= ei saanut Marken-Åvist pohjavesiselvitys 2011, pohjavesialueet 10 893 52 ja 10 59951, Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus PT 510 0,4 hhk 1,0 kkhk 4,5 khk 5,3 kksr 5,6 khk/eks W = 2,6 m PT 511 0,3 Tv 1,0 hhk 1,6 khk 2,2 kksi 4,8 kksr 5,6 khk 6,2 kksi+ki/ka W = 2,0 m PT 512 1,0 hhk 2,7 hsi 3,6 kkhk 4,4 ksi 4,7 kksi+ki/ka W = arvio 1,8 m PT 513 2,2 hhk 3,4 hsi 4,6 hhk 7,0 kkhk 7,3 ksi/ka W = 2,9 m PT 514 1,1 kksi 1,5 ksi 4,0 hsi 4,5 kihsi/kiil W = ei saatu PT 526 0,9 Tv 2,5 kksi 3,8 hsi 5,6 hsi/sa 5,8 kihsi/ka W = 2,2 m PT 527 1,1 Tv 2,5 kksi 4,3 hsi 4,6 kihsi/ka W = 2,3 m PT528 0,7 Tv 3,3 hsi 3,8 hsi/sa 4,4 hsi+ki/ka PT529 0,6 Tv 1,9 kksi 2,5 hsi 3,2 hhk 4,5 hsi 5,3 kksi 6,4 hsi/sa/ka PT530 2,2 hhk 3,0 kkhk 4,1 khk 5,2 khk 5,6 kiksi W = arvio 2,5 m PT 531 1,1 hsi 3,5 hhk 5,4 kikksi/ka PT 538 0,9 Tv 2,5 hsi 3,3 kksi 6,7 hsi+ki/kiil PT 539 2,2 kkhk 3,1 hsi 4,2 hhk 7,0 kkhk 8,5 kihk/kiil W = 2,5 m PT 540 0,8 hsi 1,5 khk 6,7 kkhk 7,0 kksi 7,3 kksi+ki/ka W = 1,6 m PT 541 0,8 hhk 2,2 khk 3,0 ksi 5,0 kkhk 6,2 ksi 7,1 kksi/ka W = 1,7 m PT 542 0,9 hhk 2,4 khk 3,6 kkhk 5,1 kksi 7,5 hsi+ki 9,2 hsi+ki/ka W = 2,0 m PT 543 0,6 hhk 2,2 khk 3,5 kksr 4,4 kkhk 5,3 kksi 6,4 hsi+ki/ka W = 2,3 m PT 544 0,6 hhk 1,3 khk 2,7 kksr 3,5 kkhk 4,6 kksi 5,0 hsi 8,8 hsi+ki 10,2 hsi+ki/ka W = 2,2 m PT 545 0,8 hhk 5,5 khk 6,3 kkhk 7,7 ksi 9,5 kksi/ka W = arvio 3,0 m PT 546 0,8 hhk 2,8 ksr 3,5 kkhk 8,8 ksi 10,4 kksi+ki/kiil W = 2,2 m PT 547 1,5 hhk 3,3 kkhk 5,0 hhk 6,3 kksi+ki 8,7 hsi+ki 9,5 hsi+ki/kiil W = ei saatu

PT548 1,1 Tv 4,8 hhk 7,3 hsi+ki 9,5 hsi+ki/kiil W = ei saatu PT549 1,1 hhk 2,3 khk 3,3 kkhk 5,8 kksi 6,6 hsi+ki/kiil W = ei saatu PT550 1,3 hhk+ki 2,8 khk 3,6 kkhk 5,0 ksi 6,8 kksi 8,0 hsi+ki/ka W = 2,2 m PT551 1,6 hsi+ki/ka PT552 2,4 hsi/ka PT553 1,1 hsi 2,5 kksi 2,8 hsi+ki/ka PT 554 1,2 hsi 3,5 hhk 5,3 hsi 6,1 hsi+ki/kiil PT 555 1,3 hsi 2,5 hhk 3,0 kkhk 3,6 kikkhk 4,6 khk 4,9 kkhk 5,8 kksi 6,5 hsi+ki/ka W = 2,6 m PT 556 0,6 Tv 1,5 kkhk 3,8 khk 4,1 kkhk 4,8 kksi/ka PT 557 0,7 Tv 1,3 kkhk 1,7 khk 3,3 kksr 4,2 kkhk 5,6 khk 6,3 kkhk 7,2 hsi 8,0 ksi 9,5 kksi+ki/ka W = 2,1 m PT 558 0,4 Tv 1,4 kkhk 2,5 khk 3,3 kksr 4,7 khk 5,6 ksi 6,8 kksi+ki/kiil W = 2,0 m PT 559 0,5 Tv 1,3 kkhk 2,8 khk 4,2 kksr 6,3 ksi 7,5 kksi/ka W = 2,1 m PT 560 0,3 Tv 1,2 kkhk 5,8 khk 6,3 hhk 7,2 hsi+ki 8,4 hsi+ki/kiil W = 2,2 m PT 561 0,6 hsi 1,2 kkhk 2,5 khk 3,2 kkhk 4,5 kksi 6,6 hhk 7,0 kihsi 8,1 kihk+ki tai ka W = 1,5 m PT 562 0,5 hsi 1,1 kkhk 1,5 kksi 6,4 hsi+ki/ka W = 1,0 m PT 563 0,6 Tv 3,8 hsi/sa 4,2 kihsi+ki/ka W = ei saatu PT 564 0,2 Tv 1,8 Sa 2,7 ksi 3,4 kiksi+ki/ka W = ei saatu PT 565 0,2 Tv 1,0 hsi 1,3 hhk 3,6 hsi 4,2 kihsimr 5,6 kihkmr/ka W = ei saatu PT 566 0,2 Tv 1,1 Sa 1,6 kksi 4,7 hsi/sa 5,2 kihsi+ki/ka W = 1,0 m PT 567 1,1 hsi/sa 4,7 kikksi/ka W = 1,1 m PT 568 0,6 Tv 1,1 kksi 3,9 hsi/sa 4,4 hsi+ki/ka W = 1,0 m PT569 0,6 hsi 1,0 kksi 3,3 hhk 4,4 hsi+ki/ka PT 570 0,8 hhk 1,3 kksi 3,5 kkhk 4,8 ksi 5,3 hsi 6,5 hhk 7,2 hsi+ki 8,0 kihsi+ki/ka W = 2,2 m PT 571 2,6 hhk 5,5 hsi 5,9 kihsi+ki/ka W = 2,2 m PT 618 1,2 kkhk 2,6 khk 5,3 kksr 6,5 khk 7,3 kkhk 8,7 ksrmr+ki/ka W = 2,3 m PT 619 1,0 kkhk 1,8 hsi/sa 2,1 kksi 2,5 kkhk 6,4 ksr 7,0 kkhk 8,8 ksi+ki 9,0 kkhk+ki/ka W = 2,1 m PT 620 1,8 hhk 2,3 kkhk 3,7 khk 5,9 ksr 7,4 khk 7,8 ksi 8,5 kksimr+ki/ka W = 2,0 m PT621 2,3 hhk 3,7 kkhk 5,0 kksimr+ki/kiil W = 2,2 m W = 2,3 m W = 1,1 m

PT622 0,9 hhk 3,7 kkhk 4,8 khk 6,7 kksr 7,0 ksi 8,8 kksi 11,6kksiMr+ki/kiil W = 1,2 m PT623 0,8 hsi 4,3 hhk 9,5 kksi 10,7 kihsimr/kiil W = 1,5 m PT624 0,9 hsi 2,0 ksi 5,5 kksi+ki 7,0 hsimr+ki 9,3 kksimr+ki/kiil W = 1,5 m PT625 1,1 hsi 1,6 kksi 4,5 hsimr+ki 6,8 kksi 7,3 ksi+ki/kiil W = 1,6 m PT626 1,0 hhk 1,5 ksi 4,8 khk 7,7 kksimr+ki 9,5 hsimr+ki/kiil W = 1,5 m PT627 0,8 hhk 1,1 kkhk 1,5 khk 2,3 ksi+ki 3,0 kkhk 4,2 ksi 7,0 kksi 7,8 kksi+ki/kiil W = 1,6 m PT628 1,5 hhk 6,0 kkhk 8,0 hsi+ki/eks PT629 1,5 hhk 5,5 kkhk 7,0 hsi+ki/eks PT630 1,6 hsi 5,5 hhk 6,6 khk 8,0 kksi 8,6 hsimr+ki/ki tai ka W = 1,5 m PT631 0,9 hsi 3,2 hhk 4,4 kkhk 7,8 khk 8,4 ksi+ki/ka W = 1,7 m PT632 0,6 hsi 6,8 hhk 7,0 kiksimr/kiil W = 1, 3m PT633 0,9 hsi 4,0 kksi 4,8 hsi 6,6 kksi 7,2 hsi 8,3 kiksimr/ka W = 1,2 m PT635 2,5 kkhk 3,5 khk 4,7 kksr+ki 5,2 kikhk/ki tai ka W = 1,4 m PT636 1,5 hhk 2,2 kkhk 3,8 ksi 6,5 kksi 7,1 kkhk+ki 9,2 kksi+ki/kiil W = 1,3 m PT637 0,8 Tv 3,6 hhk 5,3 kkhk 7,8 kksi 9,2 kksimr+ki/ka W = 1,2 m PT638 1,3 Tv 2,5 hhk 3,4 kkhk 4,3 hhk 5,5 kkhk 7,4 khk 8,4 kksimr/ka W = 1,4 m PT639 0,9 Tv 2,7 hsi 3,5 hhk 4,0 kksi 4,6 ksi 6,8 hsi 7,5 kihsimr/ka W = 1,5 m PT640 1,0 Tv 3,3 hhk 5,0 kkhk 6,4 ksi 7,0 kihsimr/ka W = 1,7 m PT641 0,9 hsi 1,4 kkhk 2,6 khk 6,3 kksr 7,2 khk 7,6 kkhk 8,1 ksi/eks W = 1,8 m PT642 0,8 hsi 1,5 kkhk 2,4 khk 4,3 kksr 7,7 ksr 8,8 kikkhk/kiil W = 1,9 m PT643 0,8 hsi 2,7 kksi 7,8 hhk 11,5 kksimr+ki 12,4 kihsimr/ka W = arvio 3,0 m PT644 0,7 hsi/sa 3,8 hsi 4,7 kksi 5,6 hhk 10,2 kksi 13,0 kksimr+ki 13,9 hsimr+ki/ka W = 2,6 m PT645 0,9 hsi/sa 3,5 hsi 4,4 kksi 5,0 hhk 8,8 hsi 9,4 kihsimr/ka W = 2,7 m PT646 0,9 hsi/sa 1,2 hsi 2,3 hhk 6,8 hsi+ki 9,5 kksi 11,5 kikksimr/kiil W = ei saatu PT647 0,6 hsi 7,5 hhk 9,8 hsi+ki/kiil W = 1,7 m PT648 0,7 hsi 4,5 hhk 6,0 kksi 9,5 hsimr+ki/kiil W = 1,3 m PT649 0,8 hsi 1,8 kkhk 2,6 hhk 4,8 kksi 7,5 kksimr+ki/kiil W = 1,3 m

PT 650 1,0 hsi 1,6 hhk 2,2 kkhk 7,3 khk 9,9 kksr 10,8 kkhk 12,3 ksi+ki/ka W = 2,1 m PT 651 1,3 hhk 1,6 kkhk 2,2 khk 4,7 kksi 8,6 kksi+ki 9,3 kiksimr/ka W = arvio 3,0 m PT 652 0,8 hhk 2,5 kkhk 3,9 kksi 4,9 hsi/sa/ka W = arvio 2,5 m PT 653 1,1 kkhk+ki 3,8 hhk 5,2 kikksimr 6,4 kihkmr/ka W = arvio 2, 6m PT 698 0,8 Tv 1,7 kksi 3,8 hsi 4,5 kksi 9,0 hsi 11,6 kksi+ki/kiil W = 2,6 m PT 699 0,6 Tv 1,2 kksi 2,3 hsi 3,4 kksi 4,3 hsi 5,6 hsi 6,8 hsimr+ki/kiil W = arvio 3,0 m PT 700 0,3 Tv 2,0 kksi 3,2 hsi/sa 5,3 hsimr+ki/kiil W = arvio 3,3 m PT 701 1,1 kkhk 2,3 hsi/sa 3,0 kkhk 4,5 Si 6,0 khk 8,3 kksr 9,3 kikksr 9,6 kihkmr/ka W = arvio 3,0 m PT 702 0,8 Tv 1,7 hsi/sa 3,6 hsi 5,8 khk 6,7 hsi 8,4 kikksimr/ka W = arvio 2,3 m PT 703 1,0 Tv 2,2 hsi 3,4 Sa 3,8 kksi 6,1 khk 6,5 kksi+ki/ki tai ka W = ei saatu PT 704 0,9 Tv 2,0 hsi/sa 7,2 hsi 8,0 kihsimr/kiil W = ei saatu PT 705 1,1 Tv 2,2 hsi/sa 6,3 hsi 6,9 kihsimr/kiil W = ei saatu PT 706 1,0 Tv 2,0 hsi/sa 7,5 hsi/eks. KS Geokonsult sonderings 2011 - KS Geokonsultin kairaukset 2011: PT 1 1,0-2,0 m hhk 2,0-2,5 m kkhk 3,0-3,5 m kkhk 4,0-5,0 m hhk PT 2 1,0-2,0 m hhk 2,0-4,0 m kkhk PT 3 0,5-3,0 m kkhk 3,0-4,0 m hkmr PT 4 0,5-1,0 m kkhk 1,5-4,0 m kkhk PT5 0,5-1,5 m sihk 1,5-2,0 m hhk 2,5-3,0 m hhk 3,5-4,0 m hhk Prelminära grunvattenutredningar inom Pedersöre, Jakobstad och Nykarleby områden 1992. Karleby vatten- och miljödistrikt. Alustavat pohjavesiselvitykset Pedersören, Pietarsaaren ja Uusikaarlepyyn alueella 1992. Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri. PT 70 11,7 m Hk keskikarkea, väliin hienompia kerroksia eps PT 71 4,0 m Hk/hHk 8,5 m Hk 12,4 m khk+sr eps PT 72 3,0 m Hk/hHk 9,0 m Hk 13,0 m khk+sr 14,5 m hienoainesta viim. 2 m eps PT 73 4,5 m Hk/hHk 9,0 m khk 12,0 m khk+sr 14,5 m hienoainesta mukana eps PT 74 9,0 m Hk+kHk 16,0 m khk+sr PT 75 2,5 m khk+hk 8,0 m Hk+kHk 14,5 m khk+sr eps PT 76 9,6 m hhk/hk (harmaa, hienoaines)

SONDERINGSRESULTATET - MAAPERÄKAIRAUSTEN TULOKSIA HYSALHEDEN Prelminära grunvattenutredningar inom Pedersöre, Jakobstad och Nykarleby områden 1992. Karleby vatten- och miljödistrikt. Alustavat pohjavesiselvitykset Pedersören, Pietarsaaren ja Uusikaarlepyyn alueella 1992. Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri. PT 28 7,0 Hk 8,5 khk 11,5 hhk PT 29 5,5 Hk 9,5 khk e.p.s. PT 30 1,5 Hk 2,5 Ki+Hk 7,0 Sr 9,2 Sr+Ki e.p.s. PT 33 1,0 Hk 5,0 Sr 10,5 Sr+kivikerroksia e.p.s. PT 34 4,0 Hk 5,5 khk 10,0 Sr 10,5 Mr e.p.s. PT 35 5,5 Hk 9,0 khk 10,0 hhk (harmaa tiivis) PT 36 2,5 Hk 4,0 khk 7,0 Sr 8,0 Sr+Ki e.p.s. PT 37 4,0 Hk 6,5 khk/sr e.p.s. PT 38 (kaivon vieressä) 2,5 Hk 4,0 khk 11,0 Sr e.p.s. Grundvattenundersökning i Kovjoki 1982. Maa ja Vesi Oy. PT 30 6,0 sihk 8,0 HHk PT 31 5,5 HHK 5,8 Hk 5,9 Hk+ki PT 32 2,3 Si 3,4 sihk 4,3 Hk 7,5 HHk PT 33 3,0 sihk 4,0 HHk 8,0 Hk PT 34 0,6 Tv 3,6 Si 8,0 HHk P 35 3,5 sihk 4,3 hksi 9,0 Hk 10,0 srhk PT 36 0,5 HHk 5,0 srhk 6,5 srhk+ki 9,5 srhk 12,9 srhk+ki PT 37 1,8 Hk 2,2 sihk 5,4 srhk 6,0 Hk+ki 7,5 Hk 11,0 srhk 13,0 HHk PT 38 2,0 HHk 4,0 Hk 5,0 sihk 5,4 Hk+ki PT 39 3,2 HHk 4,1 Hk 4,3 HHk 4,5 Hk 5,4 HHk PT 40 0,8 sihk 5,0 Hk PT 41 1,5 HHk 5,0 srhk 6,9 Hk 11,5 srhk 13,0 srhk+ki Grundvatteundersökning i Kovjoki 1979. Maa ja Vesi Oy PT 1/79 3,5 Hk+KHk 11,9 hksr+ki PT 2/79 3,3 HHk+Hk 6,2 Hk+ki PT 3/79 1,5 HHk 6,0 HHk+Hk 7,2 Hk+ki PT 4/79 0,5 HHk 2,3 hksr 8,7 hksr+ki PT 5/79 1,3 Hk 4,0 Hk+ki 5,0 HHk 5,3 sihhk 6,0 Hk 8,5 sihk 9,0 Hk 9,8 HkMr+ki PT 6/79 3,0 Hk 4,8 sihk 9,0 Hk 10,0 HHk 10,5 Hk 10,7 HHk+ki 11,3 HkMr+ki

PT 7/79 3,5 Hk+KHk 8,3 hksr+ki PT 8/79 2,0 hhk 3,8 Hk 5,2 sihk 8,3 Hk+ki 11,8 hhkmr + ki PT 9/79 6,7 hhk 7,5 Hk 10,7 hksr +ki PT 10/79 3,5 hhk 3,7 hhk + ki 6,4 sihk PT 11/79 3,5 sihk 4,6 sihk+ki Grundvatteundersökning i Kovjoki. Maa ja Vesi Oy, 1972. Pohjavesitutkimus Kovjoella. Maa ja Vesi Oy, 1972. PT 1/71 7,0 HHk 7,3 Hk + ki 7,6 h+hk 8,2 h+hk+ki e.p.s. PT 2/71 9,2 h+hk 9,6 Hk+ki / ki PT 3/71 7,4 HHK 7,8 HHk+ki / ki PT 4/71 5,8 hthk 5,9 h+kh+ki e.p.s. PT 5/71 3,9 HHk 4,0 Hk / ki PT 6/71 4,0 HHk 8,0 h+hk / ki PT 7/71 1,8 HHk 12,4 hkht 12,6 Hk+ki PT 8/71 7,0 HHk 14,0 h+hk / ki PT 9/71 0,5 HHk 1,1 Hk 7,2 HHK / ki PT 12/71 13,0 HHk 13,9 HHk+ki / ki PT 13/71 13,0 hthk 14,0 Hk+ki / ki PT 14/71 6,0 h+hk 6,7 Hk+ki 8,6 h+hk /ki PT 15/71 10,5 h+hk 10,7 Hk+ki / ki PT 16/71 5,0 HHk 11,6 hkht 12,5 hkht+ki / ki PT 17/71 0,5 Ht 6,8 HHk 17,0 Hk PT 18/71 4,7 HHK 4,9 srhk 5,2 HHk 11,0 srhk 11,6 HHk 17,0 srhk PT 19/71 2,8 hkht 6,5 Hk 9,0 srhk 12,0 HHk 20,7 srhk+ki / ki PT 21/71 5,0 HHk 6,3 Hk+ki / ki PT 22/71 0,5 Tv 1,6 HHk 7,4 Hk / ki PT 23/71 3,4 HHk 3,7 Ht+ki / ki PT 24/71 2,0 HHk 2,4 Ht+ki e.p.s. PT 25/71 1,3 HHk 8,9 Ht 9,5 Ht+ki PT 26/71 4,0 Ht 5,5 HHk+ki PT 27/71 1,7 HHk 3,5Ht 3,9 Ht+ki PT 28/71 0,4 Tv 0,6 Ht 1,1 HHk 8,5 HHt PT 30/71 0,5 Tv 6,3 Ht 8,0 HHk 15,0 Hk PT 31/71 0,5 Tv 9,5 HHk PT 32/71 4,0 hkht 10,7 srhk 16,7 Hk 21,1 hksr+ki / ki PT 33/71 4,0 Ht 14,2 hkht 14,3 hkht+ki e.p.s. PT 34/71 1,0 Ht 10,0 HHk PT 35/71 3,7 Ht 9,0 HHk PT 36/71 6,0 Ht PT 37/71 0,5 Ht+ki 1,1 Hk+ki / ki PT 10/71 1,0 Ht 6,4 hkht 8,5 HHk / ki PT 11/71 12,0 HHk 14,6 Mr / ki PT 20/71 3,2 HHk 6,6 srhk 12,0 Hk 15,7 Hk+ki / ki PT 29/71 4,0 HHk 7,5 Ht PT 38/71 0,4 Tv 1,8 Ht+ki 2,3 hkht 2,7 hkht+ki 7,5 hthk 9,0 Ht+ki / ki / ki

PT 39/71 0,4 Tv 1,5 HHk 4,2 Ht / ki PT 40/71 0,4 Tv 0,8 Ht 1,6 HHk 5,5 Ht 9,0 Ht + ki PT 41/71 0,4 Tv 11,0 hthk PT 42/71 0,3 Tv 11,0 hkht PT 43/71 4,0 HHk 16,0 srhk / ki

SONDERINGSRESULTATET - MAAPERÄKAIRAUSTEN TULOKSIA PALOMHEDET Grundvattenundersökning på Palomhedet-Bredkangan 1997. Västra Finlands miljöcentral. Palomhedet- Bredkangan pohjavesiselvitys 1997. Länsi-Suomen ympäristökeskus. PT 131 1,3 Hk 3,5 hksr 9,0 Hk 13,2 Sr / kiil. W= 1,6 m PT 132 2,2 sihk 4,0 hksr 8,0 sihk 8,8 Mr / ki PT 133 1,5 sihk 2,5 Hk 6,6 sihk 8,0 Mr / PT 134 1,5 sihk 2,5 Hk 6,6 sihk 8,0 Mr 7 PT 134 1,5 sihk 4,3 sihk 11,5 Mr / ki tai ka W= 2,2 m PT 135 11,2 sihk / ki tai ka W= 1,9 m PT 136 2,0 ajettua maata 3,5 Sr 6,0 Sr+ki 7,5 khk / ki tai ka W= 2,3 m PT 137 2,5 HkMr 4,5 khk 5,3 Hk+ki 5,8 hhkmr / kiil. PT 138 5,3 khk / ki tai ka W= arvio 2,5 PT 139 2,0 khk / ki tai ka PT 140 5,5 khk / ki tai ka PT 141 0,5 khk 2,5 Hk 4,0 sihk 7,4 Si / ki tai ka PT 142 Hiekkakuopasta 4,0 sihk / ki tai ka PT 143 Hiekkakuopasta 0,5 Hk 4,0 sihk 4,8 Hk+ki 6,0 khk 8,0 SrMr / tanko katkesi PT 144 1,8 sihk 3,2 Si 7,5 sihk 8,2 SrMr / kiil. PT 145 1,8 sihk 3,2 Si 7,5 sihk 8,2 SrMr / kiil. PT 145 1,8 sihk 2,5 khk 3,4 Sr / ki PT 146 1,5 Hk 2,5 Sr PT 147 2,5 hksr 3,2 SrMr / kiil. PT 148 Hiekkakuopasta 2,2 hksr 2,6 SrMr / kiil. W= 0,2 m PT 149 2,7 khk 4,5 Sr 4,8 SrMr / kiil. PT 150 1,5 khk 3,2 sihk 4,5 Sr 5,8 sihk 8,0 sihk+ki / ki tai ka PT 151 0,5 khk 1,8 Si 2,5 hhk 4,5 sihk 6,0 Hk / ki tai ka PT 152 Hiekkakuopasta 3,1 khk 3,6 Mr / ki tai ka PT 153 (kairaus A-sondi) 7,4 m/ki PT 154 (kairaus A-sondi) 4,5 m/ka tai ka PT 155 (kairaus A-sondi) 2,0 m/ki tai ka PT 156 (kairaus A-sondi) 4,7 m/ki tai ka PT 157 (kairaus A-sondi) 4,8 m/ki tai ka PT 158 (kairaus A-sondi) 3,0 m/ki tai ka PT 159 (kairaus A-sondi) 3,0 m/ki tai ka PT 160 0,8 sihk 2,5 Hk 4,7 sihk 7,2 khk 10,5 Sr / kiil. PT 161 0,5 sihk 1,5 Hk+ki 8,3 sihk / ki PT 162 1,8 sihk 4,5 Hk 7,7 srhk 10,8 Sr / kiil. PT 163 0,5 Tv 7,5 sihk 9,8 srhk 11,5 sihk 12,5 Mr / kiil.

W= arvio 1,0 m PT 164 1,5 sihk 5,5 Hk 8,0 khk 9,0 Sr 12,3 kisrmr / kiil. PT 165 9,5 sihk 10,0 Mr / ki tai ka PT 166 2,0 Hk 6,5 sihk 7,2 Mr / ki tai ka PT 167 1,4 sihk 2,8 Hk 6,8 srhk 11,0 Sr 12,3 Mr / ki tai ka PT 168 1,5 sihk 1,7 Hk 5,8 sihk 8,0 srhk 10,0 Sr 11,3 Mr / ki tai ka PT 169 3,0 Hk 4,0 Si 6,0 sihk 8,0 srhk 9,5 Hk 10,0 Hk+ki / ki tai ka PT 170 4,0 Hk 8,0 Sr 12,0 SrMr / ki tai ka PT 171 0,3 Tv 3,5 Si 12,5 sihk / ki tai ka PT 172 0,5 Si 3,0 sihk 5,0 Hk 10,5 sihk 11,5 Mr / kiil. PT 173 3,0 khk 10,0 hksr 11,0 Mr / kiil. PT 174 1,5 sihk 3,0 sasi 4,0 kisi 5,2 SrMr / kiil. Prelminära grunvattenutredningar inom Pedersöre, Jakobstad och Nykarleby områden 1992. Karleby vatten- och miljödistrikt. Alustavat pohjavesiselvitykset Pedersören, Pietarsaaren ja Uusikaarlepyyn alueella 1992. Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri. PT 39 2,5 Ki+Sr 4,0 Hk / e.p.s. PT 40 1,5 Hk 9,0 khk/sr / e.p.s. PT 41 2,0 Hk 7,0 Hk/kHk 14,5 Sr / e.p.s. PT 42 1,0 Hk 2,5 hhk 6,5 Hk/kHk /e.p.s. PT 43 1,0 Hk/hHk 5,5 Hs / e.p.s. PT 44 1,0 Hk 5,5 khk+sr 11,0 Sr+kivikerroksia / e.p.s. PT 45 1,0 Hk 4,0 khk 8,5 Sr+kivikerroksia / e.p.s. PT 46 8,5 Hk 13,3 khk+ki(sr) / e.p.s. PT 47 2,5 Hk 9,0 Sr / e.p.s. PT 48 5,0 Hk 14,5 Sr / e.p.s. PT 49 11,0 Hk (hienoainesta) 12,0 hhk/mr / e.p.s. PT 50 2,0 Hk 11,3 Sr PT 51 11,0 khk 12,0 Sr / e.p.s. PT 52 4,0 khk+sr 9,0 Sr / e.p.s. PT 53 1,0 Hk 4,0 khk 11,7 Hk 12,7 Hk+hienoaines+Ki e.p.s. PT 103 0,45 Tv 4,25 hhk 4,6 Mr+Ki / PT 104 2,4 Hs 3,85 Hk 4,15 Sr 4,35 Sr+ki / PT 105 3,25 Hk 5,4 khk / PT 106 1,3 Hk 2,7 hhk 5,4 Hk /

SONDERINGSRESULTATET - MAAPERÄKAIRAUSTEN TULOKSIA MARKBY Markby pohjavesiselvitys 2011, pohjavesialue 1089303. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. PT 131 0,8 ksi 1,6 kkhk 2,4 khk 3,5 kkhk 4,2 ksi 4,8 kksi 6,0 hsi / W= arvio 3,3 m PT 132 0,8 ksi 1,7 kksi 3,8 ksi 7,5 hsi / PT 133 0,5 ksi 1,5 kkhk 1,9 khk 3,0 ksi 5,5 hsi / W= 2,2 m PT 134 0,9 ksi 1,5 kkhk 1,9 khk 3,8 kkhk 4,5 kksr 5,2 kkhk 5,8 ksi+ki 7,0 kikhk 7,6 kisimr / kiil. W= arvio 2,5 m PT 136 1,3 ksi 1,6 kkhk 5,3 ksi / ka W= 2,2 m PT 137 2,2 kksi 3,6 ksi 5,2 kkhk 6,9 ksi 8,3 kkhk+ ki/ka W= 2,5 m PT 138 3,2 kksi 6,6 kkhk 7,5 khk 8,4 kksimr + ki/ka W= arvio 2,5 m PT 139 1,7 ksi 3,6 khk 5,8 kksr 6,3 kihkmr / ka W= 2,2 m PT 140 0,7 ksi 2,9 kkhk 5,5 kksr 7,5 khk 9,3 ksi 10,2 kkhk 10,6 kiksi / kiil. W= 2,2 m PT 141 0,9 kkhk 2,8 kikkhk 5,3 kksr 6,8 khk 8,0 kkhk 8,8 ksi 11,8 khk+ki 12,5 kiksi / kiil. PT 142 0,9 ksi 2,3 kkhk 5,5 khk 6,9 kksr 7,5 khk 8,4 ksi 9,0 kkhk 9,5 kisimr / ka W= arvio 2,5 m PT 143 2,0 ksi 3,8 kkhk 5,5 khk 7,8 kksr 9,5 ksi + ki/kiil. W= 2,4 m PT 144 2,5 ksi 3,6 kkhk 5,3 khk+ki 7,8 khk 8,5 ksi + ki/ka W= 2,3 m PT 145 0,8 kkhk 1,2 khk 6,7 ksi 7,5 ksi+ki 8,0 kksimr + ki/ka W=2,1 m PT 146 1,1 kikkhk 2,5 khk 3,6 kksi 4,2 ksi 4,7 kksimr + ki/ka PT 147 0,5 kkhk 1,6 ksi+ki 2,5 kksi+ki 5,5 ksi+ki 6,4 kksimr+ki / kiil. PT 148 0,7 kkhk 1,3 ksi 4,2 khk 5,2 ksi 6,5 kkhk 8,8 khk 10,6 kksi+ki / kiil. W= 2,3 m PT 149 0,6 kkhk 3,6 khk 5,9 kksr 6,3 khk 7,0 kkhk 7,5 ksi+ki 8,2 khk+ki /kiil. W= 2,1 m PT 150 0,7 kksi 2,8 ksi 3,7 kkhk 4,7 ksi 6,0 khk 9,5 kksr 10,7 ksi+ki 11,6 kkhk+ki 12,5 kikksi / kiil. W= 2,2 m W=2,2 m

PT 151 3,5 kkhk 7,7 ksi 10,2 khk 11,0 ksi 11,7 kikhk 13,4 kisimr / kiil. W= arvio 2,7 m PT 152 0,6 Tv 3,5 hhk 4,2 kkhk 7,8 ksi 8,2 kksi+ ki / kiil. W= 1,6 m PT 161 1,7 kksi 2,5 ksi 3,4 hsi 4,2 khk 4,8 khk+ki 5,3 khk 6,9 kikkhk 7,3 khk 8,4 kkhk+ki / kiil. PT 162 2,3 hsi 3,3 ksi 3,6 kkhk 5,8 kksi 6,5 kisimr / kiil. PT 163 0,6 hsi 2,4 kksi 2,7 khk 4,0 kksr 11,0 khk 11,7 kikkhk / ki tai ka W= 2,0 m PT 164 1,8 hsi 3,6 khk 9,1 ksr 9,6 khk 10,0 kkhk+ki 10,6 kiksi / ka W= 2,0m PT 165 0,5 hsi 1,1 kksi 2,7 ksi 3,8 kksi 4,5 khk 9,8 kksr 10,9 kikhk 13,5 khk / tangot loppuivat W= 1,8 m PT 167 4,8 ksi 2,5 hhk 5,5 kksi / PT 167A 4,5 sihk / PT 168 1,8 kkhk 3,8 khk 4,9 kkhk / PT 169 4,0 ksi / PT 170 1,8 ksi 4,0 khk 5,5 ksi / PT 118 1,1 Hk 1,6 hhk 2,2 Hk P 152 0,6 Tv 2,8 kksi 3,5 ksi 4,2 kkhk 7,8 ksi 8,2 kksi+ki / kiil. W= 1,60 m W= 2,1 m Prelminära grunvattenutredningar inom Pedersöre, jakobstad och Nykarleby områden 1992. Karleby vatten- och miljödistrikt. Alustavat pohjavesiselvitykset Pedersören, Pietarsaaren ja Uusikaarlepyyn alueella 1992. Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri. PT 54 8,0 hhk+hk 9,0 Mr / PT 55 5,5 hhk/hk 6,5 Mr / PT 56 1,5 Hk 8,0 hhk hienoain. paljon PT 57 15,7 Hk/kHk / e.p.s. PT 58 8,0 Hk 11,5 khk 14,5 Mr/Hk / e.p.s. PT 59 10,0 hhk/hk / PT 114 2,85 khk 3,35 Sr / PT 115 1,10 Hs 3,60 Hk / PT 116 2,55 Hk 3,65 hhk / PT 117 1,65 hhk 3.25 Hk PT 118 1,1 Hk 1,6 hhk 2,2 Hk 3,45 khk

SONDERINGSRESULTATET - MAAPERÄKAIRAUSTEN TULOKSIA BREDKANGAN Grundvattenundersökning på Palomhedet-Bredkangan 1997. Västra Finlands miljöcentral. Palomhedet- Bredkangan pohjavesiselvitys 1997. Länsi-Suomen ympäristökeskus. PT 175 0,7 Sr 3,2 Hk 4,3 Si 5,5 khk 7,5 hksr 9,3 Mr / tanko poikki PT 176 0,3 Tv 1,0 Sr 2,0 Si 8,2 hksi 9,0 Mr / kiil. PT 177 0,5 Tv 2,5 Sr 4,0 srhk 7,0 Hk 8,5 srhk 9,2 Mr / kiil. PT 178 1,5 Sr 4,7 Si 8,0 hksi 9,5 Mr / kiil. PT 179 1,5 Tv 4,5 sihk 6,5 srhk 7,5 Sr/Ki PT 180 1,0 Sr 4,5 Hk 6,0 Sr 7,2 khk 9,2 Sr / kiil. PT 181 0,7 Sr 3,2 Hk 4,5 srhk 7,0 khk 8,5 Sr / kiil. PT 182 0,3 Tv 0,7 Sr 4,5 Hk 5,7 sihk 6,5 khk 7,8 Sr 8,2 Ki / kiil. PT 184 1,5 khk 7,5 Ht 8,0 SrMr / e.p.s. PT 185 0,4 Tv 2,5 Si 3,5 sihk 6,3 ksi 7,0 Mr / kiil. PT 186 0,2 Tv 3,5 Si 5,0 sihk 8,5 ksi 9,3 Hk / ki tai ka PT 187 0,2 Tv 0,5 sihk 2,8 Hk 10,3 sihk / ki tai ka PT 188 0,2 Tv 9,0 sihk 10,3 Mr / ki tai ka PT 189 0,2 Tv 8,8 sihk 10,4 Hk / ki tai ka PT 190 1,5 srhk 2,7 Hk 4,0 srhk 6,8 khk 8,2 Mr / ki tai ka PT 191 0,5 Sr 2,3 Hk 5,2 sihk 9,5 Mr / tanko poikki PT 192 1,0 Tv 2,2 Si 4,5 srhk 8,0 khk 11,3 sihk / ki tai ka PT 198 1,0 hhk 1,8 khk 4,5 hhk 7,5 hsi / ka W= 1,00 PT 199 0,5 hhk 1,9 khk 3,8 hhk 4,3 kkhk 4,5 hsi / ka W= 1,05 PT 200 0,5 kkhk 1,9 hsr 2,5 hhk 3,6 hsi / ka W= 1,10 Prelminära grunvattenutredningar inom Pedersöre, Jakobstad och Nykarleby områden 1992. Karleby vatten- och miljödistrikt. Alustavat pohjavesiselvitykset Pedersören, Pietarsaaren ja Uusikaarlepyyn alueella 1992. Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri. PT 101 0,45 Tv 1,4 hhk 2,1 Hk 2,85 khk 3,2 Hk 3,45 khk 3,6 Sr / PT 102 2,35 Hk 2,85 Sr /

SONDERINGSRESULTATET - MAAPERÄKAIRAUSTEN TULOKSIA GUNNARSKANGAN A Uudenkaarlepyyn-Kauhavan Gunnarskangan A ja B pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys. Geologian tutkimuskeskus. PT 16 0,7 Hk 4,9 HHt 5,1 Hs W= maan pinnassa PT 17 1,7 Hk 2,2 sulfidi Hs 4,1HHt 5,8 hshht 6,1 sulfidi Hs W= maan pinnassa PT 18 1,5 Hk 8,0 Ht W= 2,5 m PT 19 1,6 Ht 2,7 HHt 3,6 sulfidi Hs 6,0 HHt PT 20 1,9 Ht 3,5 HHt 4,4 sulfidi Sa 6,0 Hs, HHT välikerroksia W= 2,0 m PT 21 3,4 Ht 5,2 HHt 6,8 Hs W= 3,4 m PT 22 1,7 Hk 3,6 Ht 6,9 HHt 8,0 HHt, sulf. Hs kerroksia W= 1,7 m PT 23 0,5 Ht 3,6 HHt 7,0 Ht W= 1,5 m PT 24 0,4 humus 1,3 HHt 3,0 Hs 4,1 Hs, sulfidiraitoja W= maan pinnassa PT 25 0,3 Ht 1,4 HHt 5,0 Hs W= maan pinnassa PT 26 0,4 Tv 2,0 Hs 5,0 HHt PT 27 7,9 Ht 8,0 HHt PT 28 1,0 Hk 6,1 HHt W= maan pinnassa PT 29 0,3 Ht 6,1 HHt W= maan pinnassa PT 30 1,9 Ht 5,0 HHt W= 0,5 m PT 33 0,4 humus 1,6 Ht 6,0 HHt W=1 m PT 34 0,3 humus 1,9 Hk 2,0 sulfidi Hs 7,0 Ht W= 0,4 PT 35 2,4 Ht 3,4 HHt 5,6 Hs 6,0 sulfidi Hs W= 1,0 m PT 36 0,3 Hk 3,7 Ht 7,0 HHt W= 1,0 m PT 37 3,7 Ht 7,0 HHt PT 38 1,4 Hk 5,4 Ht 6,5 HHt W= maan pinnassa PT 39 0,5 Tv 2,0 HHt 2,1 HkMr / ki W= maan pinnassa PT 40 0,6 Tv 1,1 Lj 6,0 HHt W= maan pinnassa PT 41 0,3 Ht 7,0 HHt W= 1 m PT 42 3,5 Ht 7,0 HHt W= 1 m PT 43 1,3 Ht 6,0 HHt W= 1 m PT 44 0,6 Ht 6,0 HHt W= 0,5 m W= 0,3 m

PT 45 1,7 Ht 5,5 HHt 5,9 sulfidi Hs 6,1 HHt W= 0,3 m PT 46 0,6 Tv 1,8 Lj 2,3 HHt 2,4 HkMr / ki W= maan pinnassa PT 47 2,4 Hk 4,8 Ht 7,0 hshht W= 1,7 m PT 48 2,2 Hs 3,8 HHt 6,0 Hs W= 2,5 m PT 54 0,5 Hk 1,1 HHt 1,4 Hs 2,2 sulfidi Hs 2,4 HHt PT 55 0,7 Ht W= 1,5 m PT 56 6,0 Ht PT 57 7,2 Ht W= 0,7 m GUHP 5 4,5 Ht 6,5 HsHt 9,5 Hs 21,8 Ht 24,9 SrHk / ka GUHP 6 2,5 Ht 4,0 HkMr 8,7 Hs 10,0 Hk 14,0 Hs 15,3 HkMr 17,5 Mr / ka GUHP 7 1,5 Hk 18,4 KHk / ka GUHP 8 4,5 Ht 28,2 KHk-Sr / ka GUHP 9 2,0 Ht 5,5 HHt 15,2 Ht-Hk 21,2 SrHk / ka GUHP 10 6,0 HHt 7,5 Ht 8,4 Mr / ka W= 2,4 m Prelminära grunvattenutredningar inom Pedersöre, Jakobstad och Nykarleby områden 1992. Karleby vatten- och miljödistrikt. Alustavat pohjavesiselvitykset Pedersören, Pietarsaaren ja Uusikaarlepyyn alueella 1992. Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri. PT 79 4,0 HHk+Ht 10,0 Hk 20,5 Hk karkeampaa PT 80 3,0 Hk 7,5 HHk+Ht 11,0 Hk 13,5 hk+khk 20,5 KHk/Hk PT 81 2,0 Hk 3,5 HHk+Ht 13,0 Hk 20,5 Hk+KHk PT 82 2,0 Hk 3,5 HHk+Ht 13,0 Hk 16,5 Hk+HHk 20,5 HK+KHk PT 83 1,5 Hk 4,0 hhk 7,5 Hk 18,5 Hk+HHk 19,8 Sr/Mr e.p.s. PT 84 18,0 HHk e.p.s. PT 85 1,0 Hk 7,0 HHk 13,0 Hk/KHk 23,0 Sr PT 86 3,0 HHk 7,5 Hk/KHk 21,3 Sr e.p.s. PT

SONDERINGSRESULTATET - MAAPERÄKAIRAUSTEN TULOKSIA GUNNARSKANGAN B Uudenkaarlepyyn-Kauhavan Gunnarskangan A ja B pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys. Geologian tutkimuskeskus. PT 1 1,4 Ht 1,9 Hs 2,9 sulfidi Hs 6,0 Hs W= 0,5 m PT 2 1,5 HHt 1,9 Hs 3,3 sulfidi Hs 6,0 HHt W= 0,8 m PT 3 1,9 Sa 6,0 HHt W= maan pinnassa PT 4 6,0 Ht PT 5 8,0 Hk PT 6 0,8 Hs 4,0 HHt PT 7 5,9 HHt 5,1 Ht PT 8 1,9 HHt 3,2 Hs 4,0 HHt PT 9 0,3 Hk 1,4 Hs 6,0 HHt PT 10 1,1 Hs 6,0 HHt PT 11 3,5 hk 8,0 HHt W= maan pinnassa PT 12 2,3 Ht 7,0 HHt W= 3,0 m PT 13 0,3 Tv 0,5 Lj 6,0 HHT W= maan pinnassa PT 14 10,0 HHt W= 4,3 m PT 15 0,5 Hs 0,9 Sa 6,0 HHt W= 2,0 m PT 31 1,9 sahs 6,0 HHt W=1,7 PT 32 0,6 Ht 4,5 HHt 6,0 Ht W= 2,6 m PT 49 8,0 Ht W= 1,7 m PT 50 0,9 Ht 2,6 HHt 4,05 HtMr 4,1 rapakallio / ka W= 3,3 m PT 51 2,0 Hk PT 52 4,5 HHt PT 53 8,0 HHt W= 4,1 m PT 58 2,0 HkMr Prelminära grunvattenutredningar inom Pedersöre, Jakobstad och Nykarleby områden 1992. Karleby vatten- och miljödistrikt. Alustavat pohjavesiselvitykset Pedersören, Pietarsaaren ja Uusikaarlepyyn alueella 1992. Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri. PT 87 4,0 Hs/HHk 14,0 HHk 22,0 Hk e.p.s. PT 88 9,0 Sr e.p.s.

SONDERINGSRESULTATET - MAAPERÄKAIRAUSTEN TULOKSIA MARKEN Skyddsplan för grundvattenområden i Pedersöre, Nykarleby och Jakobstad 2012. Österbottens vatten och miljö rf. - Pedersören, Uudenkaarlepyyn ja Pietarsaaren pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 2012. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. PT 717 0,3 Tv 1,0 hhk 4,2 khk 6,3 kkhk 6,8 ksi 7,2 kiksi 7,5 kisimr / ki tai ka W=2,40m PT 718 0,8 hhk 1,2 kkhk 4,3 khk 6,4 ksi 6,8 kikksi / ka PT 721 0,7 Tv 1,2 kkhk 3,7 hsi/sa 5,6 ksi 6,3 kisimr / kiil. W= 2,00m PT 748 0,5 Tv 1,2 kkhk 3,5 khk 6,4 kksr 7,3 kisimr / kiil. W= 1,55 P 750 0,4 hhk 1,1 Sa/hSi 2,6 hsi 4,7 kksi 5,3 kkhk 6,0 kksi 6,7 kisimr / kiil. W= ei saanut P 751 0,7 hhk 3,2 Sa 4,8 hsi 5,3 kisimr / ka PT 772 1,2 hhk 4,8 khk 6,0 kikhk 7,2 kihkmr / kiil. tai ka W=1,80 m PT 773 4,2 khk 5,7 ksr 6,2 kihkmr / kiil. tai ka W=1,70 m W= 2,05m PT 719 0,4 Tv 0,9 hhk 1,5 kkhk 3,8 khk 4,1 ksi 5,0 kikksi 5,5 kisimr / kiil. W= 2,10 m PT 749 0,5 hhk 0,9 hsi/sa 2,2 Sa 3,3 kkhk 4,8 khk 6,6 kksi + ki 7,8 kisimr / kiil. W=2,50 P 752 0,9 hhk 3,5 hsi/sa 4,8 hsi 5,6 kisimr / ka PT 770 0,7 hhk 2,5 khk 4,7 kikhk / ki W= 1,80 m PT 720 0,3 Tv 1,0 hhk 2,8 khk 3,1 kkhk 3,7 ksi 4,3 hsi 4,6 kisimr / kiil. PT 771 1,7 hhk 2,3 khk 3,5 kikhk / ki W= 1,80 m W= 1,90m Marken-Åvist pohjavesiselvitys 2011, pohjavesialueet 10 893 52 ja 10 599 51, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus PT 500 0,6 kkhk 1,4 khk 3,8 kksr 4,5 kksr+ki/e.k.s PT 501 1,0 kkhk 1,6 khk 3,3 kksr 5,0 ksr+ki/e.k.s PT 502 0,2 Tv 0,6 hhk 1,8 khk 4,1 ksr+ki/e.k.s PT 503 0,3 Tv 1,8 hsi 4,7 kksi 5,4 hsi/e.k.s W = 2,2 m W= 2,1 m

PT 504 0,2 Tv 0,5 hhk 0,8 kkhk 1,6 khk 4,3 ksr 4,7 kkhk 5,7 ksi/e.k.s W = 1,6 m PT 505 0,3 Tv 1,0 kksi 1,6 hsi 2,3 kikhk/ki tai ka W = 1,5 m PT 506 0,3 Tv 0,8 hsi 2,3 kksi 2,7 hhk 3,6 hsi/ka PT 507 1,5 hsi 2,0 kksi 3,4 hsi/ka PT 508 0,5 hsi 1,8 Sa 2,6 kkhk 3,2 khk 5,5 kksr 6,0 khk 6,5 kksr/e.k.s W = 2,2 m PT 509 0,6 hsi 1,8 kkhk 2,6 khk 5,0 kksr 6,2 khk 7,0 ksr+ki/e.k.s W = 2,6 m PT 515 0,5 Tv 1,1 kkhk 3,7 hsi/sa 5,5 hsi/eks PT 516 0,4 hsi 1,6 hhk 2,7 hsi/sa 3,0 hsi 4,8 ksi 6,8 kksi+ki/eks PT 517 1,0 hsi/sa 2,5 hsi 3,8 ksi 4,5 kksi 6,6 hsi/eks W = arvio 2,5 m PT 518 1,0 kkhk 1,7 Sa/hSi 6,2 hsi 6,8 hsi+ki/kiil PT 519 0,4 hsi 1,3 kksi 2,0 Sa/hSi 2,6 hsi 3,4 Sa 4,0 hsi 5,5 hsi/sa/e.k.s PT 520 0,8 kksi 1,4 hsi 2,3 Sa 4,6 hsi/sa 5,8 hsi/e.k.s PT 521 0,8 hsi 1,6 Sa 5,5 hsi/e.k.s PT 522 3,6 hhk 6,5 kkhk 7,8 kksi 8,8 kkhk+ki 9,4 kksi+ki/ka W = 2,3 m PT 523 2,7 hhk 5,0 ksi 6,7 hsi 7,5 ksi 8,4 hsi+ki/kiil W = 2,5 m PT 524 0,8 hsi 2,5 kksi 3,8 ksi 6,5 hsi 7,3 ksi 8,3 hsi 9,5 kksi+ki/ka W = 2,8 m PT 525 1,0 hsi 2,9 kksi 4,8 ksi 6,5 kksi 7,3 hsi 8,0 hsi++ki/ka W = 2,9 m PT 532 1,1 kksi 3,7 hsi 4,8 kksi 5,9 hsi 6,4 kihsi/kiil PT 533 0,6 Tv 1,8 hsi 2,3 kksi 4,9 hsi 5,8 kiksi 7,5 kksi+ki/kiil. W = 1,8 m PT 534 2,3 hsi 2,6 kksi 5,7 hsi 6,6 hsi/sa+ki/ki tai ka PT 535 4,8 hsi 5,5 hsi+ki 6,5 hsi+ki/ka PT 536 2,2 hsi 5,0 ksi 6,7 kksi 7,2 hsi+ki/ka PT 537 0,4 Tv 1,2 hsi 1,8 Sa 4,3 hsi 7,8 kksi 8,3 hsi+ki/ka PT 572 0,8 Tv 2,2 khk 6,8 ksr 8,2 khk 9,3 kikkhk/kiil. W = 2,5 m PT 573 0,8 Tv 1,2 khk 2,3 ksr 5,6 ksr+ki 6,7 khk 7,4 kikkhk/kiil. W = 2,5 m PT 574 0,9 Tv 1,3 khk 5,0 kksr 6,1 kkhk+ki/kiil. W = 2,4 m PT 575 0,9 Tv 2,5 khk 4,3 kksr 5,3 khk 5,7 kikksimr/ka W = 2,3 m P T 576 1,1 Tv 2,5 khk 4,6 kksr 6,0 khk 6,8 kksi+ki/ka W = 2,3 m PT 577 0,9 Tv 5,7 khk 6,3 kkhk 7,8 ksi+ki 9,1 kksi+ki/kiil. W = 2,1 m PT 578 1,1 Tv 2,2 kkhk 2,8 hhk 4,7 kksi 5,5 hhk 6,6 hsi+ki/kiil. W = 2,1 m

PT 579 1,4 Tv 3,5 kksi 4,8 ksi 5,3 kksi 6,2 ksi 7,2 hsi+ki/ka PT 580 1,5 Tv 2,7 hsi/sa 3,3 hsi 5,8 kksi 6,5 hsi+ki/kiil. PT 581 0,8 hsi+ki 2,3 hhk 2,6 kihhk/ka PT 582 0,8 hsi+ki 1,5 hhk 2,0 kkhk 3,3 ksi 4,2 khk/ki tai/ka W = 2,3 m PT 583 0,7 Tv 1,6 hhk 3,3 khk 5,5 ksr 5,9 khk 6,1 ksi+ki/ka W = 2,5 m PT 584 0,5 kkhk 1,4 khk 2,5 kksr 8,8 ksr 9,3 kihk+ki/ka W = 2,2 m PT 585 0,8 Tv 1,3 kkhk 1,8 khk 7,2 kksr 8,0 kkhk 8,7 kksi+ki/ka 9,4 kksi+ki/ka W = 2,2 m PT 586 1,2 kikkhk 2,0 khk+ki 6,5 ksr 7,0 ksr+ki 7,5 kisr/kiil. W = 2,0 m PT 587 0,9 kksi 1,2 kkhk 2,0 khk 8,9 ksr 9,2 kkhk 10,1 ksi+ki/ka W = 2,5 m PT588 0,8 Tv 1,4 hhk 5,5 khk 7,3 kkhk 8,3 khk 9,0 ksi+ki/ka W = 2,4 m PT 589 1,1 Tv 1,6 hhk 2,5 khk 5,0 kksr 6,5 khk 7,0 kkhk 7,7 kksi+ki/ka W = 2,4 m PT 590 1,2 Tv 3,2 hhk 3,8 hsi 4,8 kihsi+ki/ka W = 2,4 m PT 591 1,5 Tv 2,3 hhk 3,3 kkhk 4,9 khk 6,0 kikhk/ki tai ka W = 2,3 m PT 592 1,2 Tv 1,8 hsi/sa 2,5 hsi 6,2 kksi 6,8 kihsi+ki tai ka PT 593 1,6 hhk 2,3 kkhk 6,8 khk 7,7 kkhk 8,6 khk+ki/ka W = 3,8 m PT 594 1,1 hhk 1,5 kkhk 4,8 khk 5,2 kkhk 5,6 ksi 6,8 khk 7,4 kikkhk/ka W = 2,6 m PT 595 2,7 hhk 3,6 kksi 4,5 ksi 6,8 hsi+ki/kiil W = 2,5 m PT 596 0,9 hsi 6,2 kksi/ka PT 597 0,8 kksi 1,2 ksi 2,3 hsi 3,1 kksi 4,8 hsi/sa 6,1 kihk+ki/ka W = 2,1 m PT 598 1,0 kksi 1,6 ksi 2,8 hsi 5,0 kksi+ki 8,5 kksi 10,3 kksi+ki/ka PT 599 1,6 Tv 2,0 hsi 2,2 hhk 2,7 Sa/hSi 5,3 hsi 8,9 ksi 9,6 hsi+ki/ka W = 1,6 m PT 600 4,8 hhk 8,5 kkhk 9,2 kksi 10,4 kksi+ki/ka W = 1,6 m PT 601 1,2 hhk 4,8 khk 7,5 kkhk 8,3 ksi 9,4 ksi+ki/ka W = 2,4 m PT 602 1,2 hhk 3,5 khk 8,5 kksr 9,2 ksi+ki/ka W = 2,5 m PT 603 0,6 hhk 1,4 kkhk 2,3 kksr 6,8 ksr 7,5 khk 7,8 kikksi+ki/kiil W = 2,2 m PT 604 0,9 hhk 2,3 khk 3,3 kksr 5,5 ksr 6,6 khk 7,7 kikksr 8,0 kihk+ki/kiil. W = 2,2 m PT 605 2,0 hhk 3,7 khk 4,5 ksr 5,0 ksi 5,4 kksi 6,3 hsi+ki/kiil. W = 2,2 m PT 606 2,3 hhk 4,2 kkhk 4,6 kksi+ki 5,0 hsi+ki/ki tai ka W = 2,1 m

PT 607 1,7 hsi 5,8 kksi 7,7 hhk 8,5 hsi/sa 10,4 hsi+ki/ka W = 2,0 m PT 608 6,0 hhk 6,8 hsi/sa 7,3 hsimr+ki/kiil. W = 2,1 m PT 509 0,7 hsi 1,6 hhk 3,5 kkhk 4,7 ksi 6,3 kksimr+ki/ka W = 2,2 m PT 610 0,7 hsi 3,5 hhk 4,5 khk 10,2 ksr 11,1 khk+ki/ka W = 2,1 m PT 611 0,9 kksi 1,2 hhk 3,3 kksi 5,7 ksr 7,6 khk 8,8 ksr 9,4 khk+ki 10,5 kksimr+ki/ka W = 2,5 m PT 612 1,0 kksi 1,5 hhk 3,6 kkhk 4,3 khk 5,6 kkhk 6,7 khk 7,4 ksi+ki/ka W = 2,5 m PT 613 1,8 kksi 2,6 kkhk 5,0 khk 6,0 kkhk+ki 7,5 khk+ki/ka W = 2,2 m PT 614 0,7 hsi 1,6 hhk 4,8 khk 5,7 kkhk 6,2 kihkmr/ka W = 2,1 m PT 615 4,6 hsi 5,5 kksi 6,3 hhk 6,9 kiksimr/ka W = 2,0 m PT 616 1,0 hsi 2,3 Sa 5,0 hhk 6,4 kikksimr/kiil. PT 617 1,6 hsi 2,7 Sa 5,6 kksi 6,5 kksimr+ki 7,9 hhk+ki 8,5 kksimr+ki 9,4 hsimr+ki/ka PT 634 0,6 Tv 0,8 hsi 1,2 ksi 2,3 khk 3,9 kksr 8,5 ksr 10,1 kikhkmr/kiil. W = 2,2 m PT 654 0,5 kkhk 4,8 khk 5,6 kkhk 6,5 khk 7,4 ksi 8,0 khk 9,1 kihkmr/ka W = 2,5 m PT 655 2,3 kkhk 3,6 khk 4,7 kkhk 8,0 kksi 9,8 ksi 10, 9kkSi/ka W = 2,2 m PT 656 1,2 kkhk 3,8 khk 9,5 kksi 12,8 hsi/ka W = 2,2 m PT 657 2,3 Tv 3,5 kksi 6,2 kkhk 10,2 kksi 11,1 hsi+ki/ka W = 2,1 m PT 658 1,1 Tv 3,3 kksi 6,5 kkhk 9,2 kksi 10,6 kihsimr/ka W = 2,1 m PT 659 1,8 Tv 4,8 hsi/sa 5,7 kksi 8,0 hsi 9,2 kihsimr/kiil W = arvio 1,8 m PT 660 0,9 Tv 5,0 hsi 8,3 kksi 9,5 kihsimr/kiil W = 1,5 m PT 661 1,6 hsi 3,6 hhk 4,2 kikksi/ka PT 662 1,5 hsi 2,6 kksi/ka PT 663 1,5 hsi 2,5 hhk 5,7 kkhk 7,3 kksi/ka W = 2,2 m PT 664 1,8 hsi 2,7 hhk 5,4 kkhk 6,2 kikhk 7,4 kikksi/ka W = 1,9 m PT 665 1,0 hsi 1,9 kksi+ki/ka PT 666 0,7 hsi 1,8 kksi 3,4 hsi/sa 3,9 kihsi/ka PT 667 1,1 hsi 1,6 kksi 2,7 hsi/sa 3,8 kihsi 4,4 kikksi/ka PT 668 0,5 hsi 1,8 hsi/sa 2,2 hsi/ka useita reikiä PT 669 2,6 hhk 3,3 kkhk 6,3 ksi 7,8 kkhk 11,3 khk+ki 12,5 kiksimr/kiil. W = 3,5 m PT 670 1,5 hsi 3,1 hhk 4,8 khk 7,0 kksi 9,3 khk 10,2 kkhk 10,8 kikksimr/kiil. W = 3,3 m

PT 671 1,6 hsi 2,1 hhk 4,6 khk 5,7 hsimr/ka W = arvio 3,5 m PT 672 2,7 hsi 4,0 khk 6,9 kksi/ka W = 2,6 m PT 673 1,4 hsi 2,7 hhk 4,5 khk 5,2 kkhk 7,0 kksi/ka W = 2,7 m PT 674 2,5 hsi 4,0 kkhk 6,5 hhk 7,4 kksi/ka W = 2,6 m PT 675 2,7 hsi 4,2 kksi 6,8 hsi 9,3 hsimr+ki/ka W = 2,5 m PT 676 1,5 hhk 3,8 kkhk 6,0 khk 7,2 ksi+ki/ki tai ka W = 2,0 m PT 677 1,3 hhk 2,3 kkhk 3,8 khk 6,4 kksr 6,8 kkhk 7,2 kiksi/ka W = 2,0 m PT 678 0,9 hhk 1,6 hsi 3,5 kkhk 4,8 hhk 7,8 hsimr+ki/kiil W = 2,5 m PT 679 2,8 hsi/sa 6,5 hsi 8,6 hsimr+ki/kiil. PT 680 0,8 hsi 3,9 Sa/hSi 6,3 hsi 8,8 kksimr+ki/kiil. PT 681 2,9 hsi 3,8 kksi 5,5 kkhk 6,4 kihsimr/ka W = arvio 3,0 m PT 682 2,8 hsi 3,4 kksi 4,8 kkhk 5,3 hsimr+ki/ka W = arvio 3,0 m PT 683 2,2 hsi 3,0 kksi 4,3 hhk 7,4 hsi/kiil. W = arvio 2,9 m PT 684 1,3 hsi+ki 5,1 kksi 7,2 hsimr+ki/kiil. PT 685 1,1 hsi 2,7 kksi 3,4 hsi/sa 6,0 kksi 6,6 hsi+ki/ka W = arvio 3,8 m PT 686 1,2 hsi 4,6 kksi 5,5 Sa 6,4 hsi+ki/ka W = arvio 4,0 m PT 687 1,3 hsi 1,8 kksi 7,4 hsi+ki/ka PT 688 1,4 hsi 1,6 kksi 7,7 hsi+ki/ka PT 689 1,2 hsi 3,7 hsi+ki 6,5 kksi 7,8 hsi+ki/kiil PT 690 1,7 hsi 2,6 hsi+ki 3,5 kksi 5,7 hsi+ki/kiil. PT 691 0,8 hsi 3,5 kksr 5,7 khk 7,8 kkhk 8,5 Si 9,7 kksi+ki/ka W = 2,8 m PT 692 0,5 hsi 5,7 khk 6,2 kkhk 7,8 Si 8,8 kksimr/ka W = 2,9 m PT 693 0,4 hsi 7,0 khk 7,8 kkhk 8,5 Si 8,9 kksi+ki 9,5 kihsimr/ka W = 3,0 m PT 694 1,7 hsi 2,8 hsi/sa 3,7 hsi 6,3 kksi 8,9 hsimr+ki/kiil PT 695 2,4 kkhk 4,6 khk 5,5 kkhk 6,3 khk 8,4 kiksimr/kiil. W = arvio 3,6m PT 696 1,8 kksi 4,6 hsi+ki 5,8 kksi 8,3 hsi+ki/kiil. W = arvio 3,8 m PT 697 2,2 kksi 3,7 hsi 4,8 kihsi/kiil. PT 707 1,1 hhk 3,0 kihk 4,6 kikksi/ki tai ka PT 708 1,3 hsi/sa 2,4 hsi 4,0 khk+ki 5,8 kikksr 6,1 kikhk 7,0 kikksimr/kiil W = 1,2 m PT 709 1,2 hsi+ki 1,6 kihsi/sa/ka useita reikiä PT 710 1,2 hsi 2,0 kksi/ka PT 711 0,5 hsi 2,2 hhk+ki 3,7 khk+ki 5,2 kikksr 5,8 kikhk/kiil. W = 1,3 m

PT 712 0,3 kksi 0,9 hhk 1,7 kkhk 7,1 hsi 7,8 kihsimr/ka W = ei saatu PT 713 0,3 hhk 4,1 hsi 4,7 hhk/ki tai ka W = ei saatu PT 714 0,7 Tv 1,2 kkhk 3,7 Sa 6,8 hsi/sa/eks PT 715 0,7 Tv 1,2 kkhk 3,5 khk 5,6 kksr 8,2 khk 9,8 kikhk/ W = 1,7 m PT 716 0,3 Tv 1,3 kkhk 2,2 khk 4,8 kksr/ W = 1,7 m W = ei saatu Prelminära grunvattenutredningar inom Pedersöre, jakobstad och Nykarleby områden 1992. Karleby vatten- och miljödistrikt. Alustavat pohjavesiselvitykset Pedersören, Pietarsaaren ja Uusikaarlepyyn alueella 1992. Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri. PT 60 1,5 Hk 8,0 Mr / PT 61 1,5 Hk 6,5 Mr / PT 62 9,0 Mr / PT 63 4,0 Hk 9,0 khk 10,0 Mr / PT 64 6,5 Hk 7,2 Hk+ki / PT 65 4,0 Hk/hHk 6,5 Mr / PT 66 8,5 hhk / PT 67 10,0 hhk / PT 68 1,0 Hk 6,5 khk 7,5 Mr / PT 69 6,5 Hk 7,5 hhk / PT 122 0,55 Hk 2,8 khk 3,45 Hk 4,0 Hk+ki / e.p.s. PT 125 0,8 hhk 1,45 Hk 1,85 hhk 3,5 Hs / PT 126 1,25 hhk 1,75 Hk 3,35 hhk 4,6 Hs / PT 127 0,55 hhk 4,85 khk 5,2 Hk PT 128 1,05 khk 4,65 Sr+ki /

SONDERINGSRESULTATET - MAAPERÄKAIRAUSTEN TULOKSIA KAINUUNKANGAS Kainuunkankaan pohjavesiselvitykset, Uusikaarlepyy 1992. Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri. PT 1 0,75 khk 1,00 ki / e.p.s. PT 2 0,65 khk + ki 1,15 Hk 1,35 Sr + ki 1,80 Sr 2,75 Sr + ki 3,40 Sr 4,45 ki / ki tai ka PT 3 2,00 Hk 2,70 khk + ki 3,70 khk 6,70 Hk 6,90 ki / PT 4 1,50 Sr 2,70 Hk 3,35 Sr 3,95 khk 5,10 Hk 6,10 hhk 6,45 Mr / PT 5 2,35 Hk 2,75 khk 3,00 Sr 6,00 Hk 8,00 khk 8,40 hhk + ki 8,85 khk + ki / PT 6 1,90 Hk 2,70 khk 2,90 Hk 6,00 hhk 6,30 Hs 6,40 Mr + ki 6,50 Mr + ki / PT 7 1,45 Hk 2,35 khk 2,90 Hk 3,10 Sr + ki 3,40 Hk 5,35 hhk 5,90 Hs 6,00 Mr + ki 6,15 Mr + ki / PT 8 2,20 khk 2,70 Sr 2,80 Hk 7,85 hhk 8,25 hhk + ki 8,40 hhk + ki / PT 9 0,75 Sr + ki 1,70 Hk 8,10 Sr + ki / PT 10 0,90 Sr + ki / e.p.s. PT 11 0,80 Sr 1,65 khk 2,05 Sr + ki 2,80 Sr + ki/ PT 12 0,60 khk 0,95 khk+ki 2,05 Sr + ki 2,15 Sr + ki / PT 13 1,15 khk 1,25 khk + ki 1,30 khk 1,45 ki 1,50 khk 2,40 khk + ki / PT 14 1,10 Hk 1,85 Sr + ki 2,35 Sr 3,00 khk 3,25 Hk 3,80 khk 4,20 khk + ki 4,75 khk 6,40 khk + ki / e.p.s. PT 15 2,50 Sr + ki / PT 16 8,40 Sr + ki / PT 17 1.75 Hk 4,40 hhk 5,15 Hk 5,65 khk 9,65 khk + ki 10,30 khk / PT 18 0,90 Hk 2,35 khk 5,40 Hk 7,30 hhk 7,95 Hk / PT 19 0,70 hhk 1,80 khk 7,65 Hk / PT 20 1,00 Hk + ki 3,30 khk + ki 3,95 Hk 5,20 khk 6,85 Hk 10,50 khk / PT 21 5,40 Hk 11,25 hhk / PT 22 5,15 Hk 8,80 hhk / PT 31 2,40 Hk 2,75 Hk + ki 3,25 Sr 3,75 Hk 4,00 Sr + ki 4,55 Hk / PT 32 0,75 1,95 khk 2,70 Sr 3,25 Hk 3,50 Hk + ki / Auger-kairaus PT 28 2,50 Hk 3,00 Hk + ki 5,00 Sr 8,00 Sr + ki / PT 29 2,50 Hk 5,50 Sr / PT 30 5,50 hhk / PT 9A 2,5 Hk 3,0 Hk + ki 4,0 Hk 7,0 Sr + ki / e.p.s.

SONDERINGSRESULTATET - MAAPERÄKAIRAUSTEN TULOKSIA SOKLOTHEDET Skyddsplan för grundvattenområden i Pedersöre, Nykarleby och Jakobstad 2012. Österbottens vatten och miljö rf. - Pedersören, Uudenkaarlepyyn ja Pietarsaaren pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 2012. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. PT 3001 0,3 hhk 1,2 hsi 2,7 kksi 3,5 hhk 4,3 kkhk 6,5 hsi 9,5 hhk 11,2 hsi 11,8 ki SiMr / ki tai ka W= arvio 4,30 m PT 3003 0,6 hhk 1,1 hsi 2,0 hhk 3,5 hsi 4,5 hhk 8,4 khk 9,5 kksi 10,3 kkhk 11,4 ki HkMr / ka W= arvio 4,40 m PT 3004 1,1 hhk 2,5 kkhk 3,4 khk 4,6 kksi 5,2 kkhk 6,5 kksi 7,4 kkhk 8,0 kksi 9,6 hsi 13,7 kksi 14,4 hsi / PT 3005 0,6 hhk 1,5 kksi 3,2 kkhk 4,8 kksi 6,3 hsi 7,5 kkhk 8,7 khk 10,0 ksi 11,4 hsi / W= arvio 4,50 m PT 3002 0,5 hhk 1,0 kksi 1,8 hsi 5,6 hhk 6,3 kksi 9,4 hsi 10,8 SiMr + ki / kiil. W= arvio 4,40 m W= arvio 4,00 m Täydentävä pohjavesiselvitys, Soklothedet Uusikaarlepyy 1997. Länsi-Suomen ympäristökeskus. PT 31 1,0 hk Ht 4,7 khk 6,2 khk + ki 10,5 Sr + ki 12,7 khk + ki 14,5 Hk + ki 17,0 khk + ki 18,0 hk Ht + ki 18,2 HtMr + ki / kiil. W= 4,8 m PT 32 1,2 ht Hk 2,0 Hk 5,0 khk Ht 7,5 Hk 8,3 Ht 9,8 hht / ki tai ka PT 33 1,0 Hk 1,6 hk Ht 7,0 khk 8,5 h kht 9,4 Ht 11,0 ki HtMr / kiil. W= 4,5 m PT 34 1,5 Hk 2,0 hkht 4,8 SrHk 10,5 Sr + ki 15,6 Sr 16,0 khk + ki 16,8 ki HkMr / ka W= 4,8 m PT 35 2,5 ki hk Ht 4,0 Hk 7,5 khk 8,8 Ht 11,5 Hk 14,5 hkht 16,0 Hk 18,5 Ht 19,7 ki HtMr / kiil. W= 4,2 m PT 36 1,0 Ht 12,5 hht + ki 20,0 hht 21,5 ki HtMr / ki tai ka W= 4,8 m PT 37 (Sorakuoppa) 3,5 Hk 4,3 khk 12,0 Sr + ki 14,0 ki Hk 15,0 Hk 18,8 khk 19,8 HtMr + ki / Kiil. W= 2,5 m PT 38 (Sorakuoppa) 1,5 khk 9,5 Sr 11,0 ki khk 11,6 ki HtHkMr / ki tai ka W= 1,2 m W= 4,6 m

Kairaukset syksyllä 1996 PT 40 12,5 hk Si 14,4 Mr / W= 1,3 m PT 41 14,5 hk Si / W= 1,0 m PT 42 14,5 hk Si / W= 1,1 m PT 43 0,5 hksi 8,0 khk 13,0 si Hk 15,5 Sr / kiil. PT 44 8,0 Hk 10,0 hhk 12,5 hk Si / ki tai ka W= 2,0 m PT 45 0,5 si Hk 3,0 khk 11,2 Hk 22,4 sr Hk / ki tai ka W= 1,8 m PT 46 2,5 si Hk 6,0 sr Hk 8,0 Hk 9,5 sihk 17,0 Sr 17,5 Sr + ki / kiil. PT 47 2,6 Hk 3,5 Sr 10,5 sr Hk 14,0 Sr 16,0 Sr + ki / kiil. PT 48 2,0 Hk 3,5 Si 7,7 Hk 9,5 hk Sr 10,5 Sr 16,3 Sr / kiil. PT 49 7,5 Si 9,0 khk 15,3 si Hk 20,0 Sr 21,0 Sr + ki / kiil. PT 50 1,5 Hk 2,3 Sr 15,0 Si / PT 51 1,5 Hk 6,0 khk 7,5 Hk 8,5 hk Sr 9,4 si Hk 14,2 Sr / ki PT 52 11,0 Hk 13,0 Hk + ki 14,0 Sr + ki 16,0 Mr / ki Pohjavesiselvitys, Hysalhedenin tärkeä pohjavesialue, Uusikaarlepyy 1992. Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri. Auger sondering Auger-kairaus PT A1 3,5 Sr 3,8 Sr + ki 8.5 Sr 14,5 khk / PT A2 7,0 khk / PT A3 5,0 Sr 5,2 Sr + ki 7,0 Sr 7,2 Sr + ki 10,5 Sr 11,5 Sr + ki PT A4 13,0 Sr / PT A5 9,0 Sr 13,0 Sr + ki / PT A6 1,0 Hk 10,0 Sr 13,0 Sr + ki / PT A7 5,5 Sr 14,3 Sr + ki / PT A8 8,5 khk / PT A10 1,0 khk 10,0 Sr / PT A11 2,0 hhk 4,0 Hk 23,5 Sr / Lyöntikairaus PT 12 2,6 Sr / PT 13 2,6 Sr 7 PT 14 2,5 Sr + ki PT 15 0,9 Hk 2,6 Sr / PT 16 2,5 Sr / PT 17 1,4 Hk 2,8 hhk 5,3 Hs / PT 18 1,3 hhk 5,4 Hs / PT 19 1,4 hhk 5,5 Hs / PT 20 1,7 hhk 5,6 Hs / PT 21 1,85 Hk 3,25 hhk 6,6 Hk PT 22 2,6 khk /

SONDERINGSRESULTATET - MAAPERÄKAIRAUSTEN TULOKSIA BREDSKÄR Skyddsplan för grundvattenområden i Pedersöre, Nykarleby och Jakobstad 2012. Österbottens vatten och miljö rf. - Pedersören, Uudenkaarlepyyn ja Pietarsaaren pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 2012. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. PT 4001 1,2 hsi/sa 3,5 hsi 3,8 kksi 5,1 ksi 5,5 ksi + ki / ka PT 4002 0,6 hsi 1,6 ksi 2,1 hhk 2,0 hsi 4,3 kisimr PT 4003 0,7 HSi 1,6 hhk 2,3 kkhk 3,5 hsi / Sa PT 4004 0,6 hsi 1,1 hhk 1,6 hsi 2,5 kkhk 3,2 ksi 4,0 Sa 4,6 kisimr / kiil. PT 4006 0,6 hhk 1,3 kkhk 2,0 ksi 3,8 Sa 4,1 ksi 4,7 kisimr / ka PT 4006 3,7 hsi 5,4 ksi 6,0 kisimr / kiil. PT 4007 1,1 hsi 1,3 hhk 3,5 kksi 4,4 ksi 6,5 hsi 7,1 SiMr / ka PT 4008 0,8 Tv 1,1 hsi 1,6 ksi 3,0 hsi 3,4 SiMr / ka PT 4009 0,7 Tv 1,6 ksi 2,2 kkhk 4,9 hsi / Sa 5,3 hsi / ka PT 4010 1,0 Tv 1,7 hsi 4,5 hhk 5,0 kisimr / ka PT 4010 1,0 Tv 1,7 hsi 4,5 hhk 5,0 kisimr / ka PT 4011 1,2 Tv 1,7 hsi 2,0 ksi 3,4 hsi + ki / ka PT 4012 0,8 Tv 3,3 hhk 4,2 ksi 5,3 hsi 6,1 SiMr + ki / ka Grundvattenutredning för Bredskär 2001. Västra Finlands miljöcentral. Bredskärin pohjavesiselvitys, 2001. Länsi- Suomen ympäristökeskus. PT 278 1,0 hhk 2,8 kkhk 3,6 kksr 3,9 hhk + ki 4,4 ksi + ki / ki tai kallio W= 1,85 PT 279 1,8 kkhk 2,3 khk 2,6 hhk + ki / ka W= 0,70 m PT 280 1,5 Hk + ki/ka (useita reikiä) W= 0,55 m PT 281 1,7 kkhk 9,8 kksr 10,5 kkhk 13,6 kkhk + ki /kiil. W= 2,10 m PT 282 2,0 kkhk 2,5 hhk 3,5 kkhk 4,8 ksi 6,8 hsr 8,0 hhk 9,5 kkhk 11,4 hhk + ki / ki tai ka W= 0,90 m PT 283 1,2 hhk 2,0 kkhk 2,7 hhk 3,5 khk 5,9 ksr + ki 7,5 kksr 10,5 ksr + ki 10,7 hhk + ki / ka W= 0,95 m PT 284 1,0 hhk 2,5 khk 3,3 ksi 3,8 kksi 4,3 ksi 4,8 khk 5,5 hhk + ki /ka W= 1,15 m PT 285 1,0 khk 2,9 hhk 4,8 hsr 5,1 hhk 6,0 ksi / ka W= 0,65 m PT 286 2,3 khk 3,0 hsr 8,4 ksr + ki 9,0 hhk + ki / ka W=0,75 m PT 287 1,0 hhk 1,3 kkhk 2,2 hsr 3,0 hhk 6,2 ksi 7,1 ksi + ki / ka W= 1,05 m PT 288 0,8 kkhk 1,7 KhK 3,5 KKsR 7,0 KKsR + KI / KA W= 1,25 M

PT 289 1,0 kkhk 1,6 khk 3,8 hsr 7,4 Sr + ki / ka W= 1,05 m PT 290 3,0 kkhk 4,2 kksr 5,3 ksr 7,0 kksr 7,4 kksr + ki / ka W= 1,05 m PT 291 1,2 kkhk 3,0 hsr 3,5 hhk 4,3 hsr 4,9 ksi +ki / ka W=1,00 m PT 292 0,9 kkhk 1,5 khk 3,4 kksr 6,2 kksr + ki 7,1 kksr + ki / ka W= 1,30 m PT 293 1,0 ksi 1,8 kksi 2,5 kihhk 4,3 kihhk / ki tai ka W= 1,60 m PT 294 1,3 ksi 2,2 hhk 3,0 Sa 3,6 hsi 4,5 ksi + ki 6,0 kikksi/ ki tai ka W= 1,50 m PT 295 3,3 ksi 5,7 hhk 6,3 kksi + ki 7,2 kiksi / ki tai ka PT 296 0,8 Sa 5,9 hsi 6,8 kiksi W=0,10 m PT 297 1,7 hhk 3,5 Sa 7,8 ksi 9,5 hhk 11,6 kkhk 12,3 ksi 12,7 kksi + ki / ka W= 1,05 m PT 298 0,6 ksi 3,0 khk 4,8 khk 11,5 hhk / W= 1,25 m PT 299 0,5 kkhk 1,5 khk 2,8 kksr 4,7 kkhk 6,0 ksi 7,0 kkhk 9,8 ksi 12,3 hsr 13,2 ksi 14,0 kksr / W= 1,65 m PT 300 3,8 hsr 4,8 hsr + ki 7,5 ksr 8,8 hsr 13,5 kksr / W= 1,90 m PT 301 2,5 Ht 4,4 khk 5,5 hhk / W= 1,30 m PT 302 2,2 hsi 5,5 ksi 8,0 hhk / PT 303 1,5 hhk 3,5 khk 4,0 ksi 6,5 hhk / W=2,00 m PT 304 1,2 hhk 6,0 ksi 13,5 hhk / W= 1,85 m PT 305 1,1 ksi 1,6 Sa 6,3 ksi 6,8 hhk 8,7 kkhk 12,8 ksi / W= 1,60 m PT 306 0,8 ksi 2,5 hhk 3,6 Sa 5,6 hhk 7,7 hsi 8,1 kikksi / ka PT 307 0,9 ksi 3,3 hhk 8,5 ksi 10,5 hhk / PT 308 0,8 ksi 1,8 khk 5,3 ksi 6,5 kkhk 8,0 hhk / W= 0,95 m PT 309 1,0 hhk 2,2 khk 13,0 kksr 15,5 hsr / W= 1,85 m PT 310 1,1 hhk 2,6 khk 8,5 ksi / W= 1,70 m PT 311 1,6 hhk 3,8 kksr 4,7 hsr 6,0 hhk 7,2 kkhk 8,0 hhk 8,4 ksi / ka W= 1,10 m PT 312 1,5 hhk 2,8 Sa 3,3 hsi 4,8 Sa 11,5 ksi 12,1 hsi + ki / ka W= 1,15 m PT 313 1,0 Tv 1,8 hhk 3,0 ksi 3,5 hsi + ki / ka W= 1,10 m PT 314 1,1 TV 2,6 ksi 5,8 hsi 6,7 kksi + ki / ka W=1,15 m PT 315 1,0 khk 4,3 hsr 5,1 khk 7,8 kksr / ka W= 1,10 m PT 316 1,2 hhk 2,8 ksi 3,2 kksi / ka (useita reikiä) W= 1,60 m W= 1,70 m W= 1,30 m

PT 317 1,4 hhk 1,9 hsi / ki tai ka PT 318 1,3 hhk 1,8 hsi / ka PT 319 1,1 hhk 1,6 hsi / ka (useita reikiä) PT 320 1,3 hhk 1,9 kkhk 3,7 Sa 6,3 hsi 12,0 kksi / ka W= 1,90 m Prelminära grunvattenutredningar inom Pedersöre, Jakobstad och Nykarleby områden 1992. Karleby vatten- och miljödistrikt. Alustavat pohjavesiselvitykset Pedersören, Pietarsaaren ja Uusikaarlepyyn alueella 1992. Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri. PT 1 1,0 Hk 5,5 khk 11,5 Sr 13,0 Sr + ki 17,5 Sr 19,5 Sr + ki PT 2 1,0 Hk 8,5 khk 15,0 Sr 16,5 Sr+ ki 18,5 Sr 24,5 Sr + ki / PT 3 1,5 Hk 4,0 Hs + vesi / PT 4 1,0 Hk 2,4 Hs + vesi / PT 18 5,5 Hk 7,5 khk 23,5 Sr / e.p.s. PT 19 7,5 khk 14,0 Sr 14,5 Sr + ki 23,0 Sr PT GTK1 4,6 Hk 9,6srHk 13,3 Sr + k

SONDERINGSRESULTATET - MAAPERÄKAIRAUSTEN TULOKSIA ROSKA Roskan pohjavesiselvitys, 2000. Länsi-Suomen ympäristökeskus. PT 250 1,8 ksi 5,0 khk 5,5 ksi+ki 6,7 ksi+ki / kiil. W= 1,8 m PT 251 1,9 ksi 4,7 khk 5,2 hhk+ki 5,6 khk 7,3 khk+ki 9,5 ksi+ki / ki W= 1,8 PT 252 0,6 Tv 1,6 ksi 3,8 kkhk 6,5 ksi 9,0 kksi / W= 1,5 m PT 253 0,5 Tv 1,8 hhk 2,1 khk 6,3 hsr 6,6 kkhk 8,2 khk 9,5 hhk / kiil. W= 1,8 m PT 254 2,0 ksi 3,3 hsr 5,3 kkhk 6,2 hhk 8,8 ksi + ki / kiil. W= 2,05 m PT 255 2,2 ksi 4,2 hhk 8,5 kkhk 12,8 kksi + ki / kiil. W= 2,5 m PT 256 Hiekkakuopan pohja 0,8 kkhk 6,5 kksr 7,9 kksr 8,5 hsr 9,2 hhk 9,9 hsi + ki / ki tai ka W= 0,25 PT 257 1,5 ksi 2,2 hhk 7,2 hsr 8,5 hhk 9,2 ksr + ki / kiil. W= 2,65 m PT 258 1,0 ksi 5,5 hhk 8,5 hhk + ki 11,5 hhk/kiil. W= 2,6 PT 259 1,0 ksi 4,7 khk / ki tai ka W= 1,85 m PT 260 1,2 ksi 4,4 khk / ka W= 1,9 m PT 261 1,5 ksi 4,3 khk / ka PT 262 Hiekkakuopan pohja 1,0 kkhk 4,0 khk 8,0 kksr / ki tai ka W= 0,3 m PT 262 Asennettu havaintoputki ilman kairausta syvyyteen 5,0 m. Maaperä arvioitu khk PT 264 Asennettu havaintoputki ilman kairausta syvyyteen 6,0 m. Maaperä arvioitu khk PT 265 Asennettu havaintoputki ilman kairausta syvyyteen 6,0 m. Maaperä arvioitu khk PT 266 4,0 kkhk 7,5 hsr 7,8 hsr + ki / ki tai ka W= 2,1 m PT 267 4,5 HHt 6,3 Hk + ki /kiil. PT 268 6,5 hhk 8,5 hhk + ki / ki tai ka W=0,8 m PT 269 5,8 hsi / kiil. PT 271 6,0 ksi / W= 2,1 m PT 272 6,0 hhk / PT 273 1,5 kkhk + ki 5,2 Sr 10,5 Sr + ki 11,5 kkhk + ki /kiil W= 1,9 m PT 274 4,5 ksi 6,3 kihk / ki tai ka PT 275 1,2 ksi 2,3 hhk 4,5 ksi 4,7 hsi / ka W=1,0 m PT 276 1,5 hhk 7,3 ksi 8,1 kksi + ki / ki tai ka W=1,0 m PT 277 1,7 hhk 2,8 kkhk 6,2 ksi / ka W= 2,0 m PT 270 4,0 kksi /

Prelminära grunvattenutredningar inom Pedersöre, Jakobstad och Nykarleby områden 1992. Karleby vatten- och miljödistrikt. Alustavat pohjavesiselvitykset Pedersören, Pietarsaaren ja Uusikaarlepyyn alueella 1992. Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri. PT 5 7,0 hhk / e.p.s. PT 6 4,0 hhk 5,5 Hk 10,5 khk 11,3 khk + ki / e.p.s. PT 7 4,5 hhk 11,5 khk 14,7 Sr / e.p.s. PT 8 4,0 hhk 8,5 Hk 10,0 khk 15,5 khk/sr /e.p.s. PT 14 5,5 hhk 17,8 khk/hk / e.p.s. PT 15 5,5 hhk 18,0 Hk / e.p.s. PT 17 7,0 hhk 10,0 khk/hk 14,0 Hk 19,0 khk/hk / e.p.s.

Liite 5 Öljysäiliöt pohjavesialueilla Tiedot pohjavesialueilla sijaitsevista öljysäiliöistä Pohjavesialue RN:o Tiedot säiliöstä Lisätietoja sijainti materiaali tilavuus (l) suojarakenteet asennusvuosi kuntotarkastus Härmäläbacken 5:143 maanpäällinen, pelti 1500 ei suojarakenteita ei tiedossa ei tiedossa ulkona Härmäläbacken 5:132 maanpäällinen, metalli 1500 sakara-liitin, tiivis alusta 1998 ei tiedossa ulkona Härmäläbacken 5:67 maanpäällinen, ulkona (mahdollisesti myös metalli - - - - kiinteistöllä toiminut aiemmin tielaitoksen tukikohta maanalainen) Storkamp 2:52 maanpäällinen, metalli 1200 ylitäytön estin, lukko 1978 ei tiedossa ulkona Storkamp 1:80 maanpäällinen, metalli - - - - ulkona Sandåsen 11:17 maanalainen - 3000 - - - Sandåsen maanpäällinen, ulkona metalli - - - - maa-ainesten myynti- ja lajittelu yritys Sandåsen 1:18 maanpäällinen, muovi 1500 suoja-allas 2010 sisätilassa Östermossbacken A 1:67 maanalainen lasikuitu 3000 ylitäytön estin 1991 ei tiedossa Östermossbacken A 1:85 maanpäällinen, pelti 2000 suoja-allas, hälytysjärjestelmä, 1973 ei tiedossa sisätilassa ylitäytön estin, lukko Östermossbacken A 1:86 maanalainen lasikuitu 1500 ylitäytön estin 1981 ei tiedossa Östermossbacken A 1:106 maanpäällinen, sisätilassa teräspelti 2000 suoja-allas, ylitäytön estin, lukko ei tiedossa ei tiedossa säiliöluokka A, säiliön ympärillä muurattu tiilisinä Åvist 26:173 maanalainen - - - ei tiedossa ei tiedossa ei käytössä, ei tietoa kuinka paljon sisältää öljyä, tyhjentämistä suunniteltu Åvist 26:185 maanpäällinen, teräs 1450, 1050 ei suojarakenteita ei tiedossa ei tiedossa säiliöitä on 2 kpl ulkona Åvist 26:157 maanalainen pelti 2000 3000 camlock-liitin, ylitäytön estin ei tiedossa ei tiedossa Åvist 26:54 maanpäällinen, ulkona alumiini 2000 ei suojarakenteita ei tiedossa ei tiedossa Hysalheden 5:10 maanalainen ja maanpäällinen metalli (maanalainen) 2000 (maanalainen) suoja-allas, ylitäytön estin (maanalainen) suoja-allas (maanpäällinen) 1978 ei tiedossa kiinteistöllä olevalla yrityksellä maanpäällinen öljysäiliö

Hysalheden 2:22, 2:37 maanpäällinen, sisällä ja ulkona teräs 1800 (sisällä) 1200 (ulkona) sisällä: suoja-allas, sakara-liitin, ylitäytön estin, lukko ulkona: kaksoisvaippa 1965 ei tiedossa Liite 5 Öljysäiliöt pohjavesialueilla Gunnarskangan B 7:44, maanpäällinen, teräs 2700 ylitäytönestin 1973 ei tiedossa 7:57 sisätilassa Gunnarskangan B 2:92 maanalainen muovi 3000 ylitäytön estin 1976 ei tiedossa Gunnarskangan B 17:5 maanalainen teräs 3000 ylitäytön estin, camlock-liitin? 1975 2009 tai 2010 säiliö on tyhjä, säiliöluokka on B Gunnarskangan B 2:125 maanpäällinen, lasikuitu 1500 suoja-allas 2005 ei tiedossa sisätilassa Gunnarskangan B 2:152 maanpäällinen, muovi 3000 suoja-allas, ylitäytön estin, lukko 1991 ei tiedossa sisätilassa Gunnarskangan B 18:0 maanpäällinen, rauta 3000 ei suojarakenteita ei tiedossa 1999 ulkona Gunnarskangan B 1:10 maanpäällinen, sisätilassa 16000 lukko, ylitäytön estin, laponestolaite, tankkauspistooli säiliöt sijaitsevat lukitussa kontissa Gunnarskangan B 20:1 maanpäällinen, muovi 1500 suoja-allas, ylitäytön estin, lukko 2004 ei tiedossa säiliöitä on 2 kpl sisätilassa ja ulkona teräs 2000 lukko ei tiedossa peruskorjattu 2002 Marken 4:21 maanpäällinen, metalli 5000 suoja-allas, sakara-liitin, 2012 ulkona hälytysjärjestelmä Marken 26:54 maanpäällinen, ulkona alumiini 2000 ei suojarakenteita - ei tiedossa Bredskär 3:722 maanpäällinen, ulkona Bredskär 6:185 maanpäällinen, sisätilassa Bredskär 6:178 maanpäällinen, sisätilassa metalli 5000 suoja-allas, ylitäytön estin, lukko 2012 valmistajan mukaan säiliö soveltuu pohjavesialueille pelti 3000 suoja-allas, ylitäytön estin 1983 2000 säiliöluokka A pelti 2000 ylitäytön estin, lukko 1976 n. 10 vuotta sitten

Kartoitettujen soranottoalueiden tila (SOKKA 2007 ja maastokartoitukset 2012) Jälkihoidon tila: suuri kunnostustarve 2 Osittain jälkihoidettu kohtalainen kunnostus tarve 3 Muotoiltu mahdoton kunnostaa 4 Jälkihoitamaton Soran-ottoalueen nro. Jälkihoidon tila Kunnostustarve Lisämääre Huomioitavaa Tarkastus pvm Liite 6 SOKKA-alueet Pohjavesialue PEDERSÖRE Hedet 1 3 0 lampi siisti, rannat hiekkaa, rannat metsittyneet, 27.6.2007 / 17.7.2012 6,41 Hedet 2 3 0 lampi siisti, rannat hiekkaa, rannat metsittyneet,virkistyskäytössä, liukumäki yms. 27.6.2007 / 17.7.2012 2,14 Hedet 3 3 2 lampia täyttö mahdollinen, alue osittain metsittymässä, lammissa kasvillisuutta 27.6.2007 / 17.7.2012 2,30 Hedet 4 4 2 lampia kasvillisuutta, täyttö mahdollinen, reunat pusikoituneet, lampien välissä riittämättömät suojakerrospaksuudet 27.6.2007 / 17.7.2012 1,75 Hedet 5 3 3 alueella paljas hiekkamaa, reunat heinittyneet, riittämättömät suojakerrospaksuudet, mopoilua 27.6.2007 / 17.7.2012 1,65 Hedet 6 3 0 lampi virkistyskäytössä, rannat hiekkaa, rannat metsittyneet 27.6.2007 / 17.7.2012 11,14 Hedet 7 3 0 lampi matala, kasvillisuutta 27.6.2007 / 17.7.2012 0,50 Hedet 8 3 0 lampi kasvillisuus palautumassa lammen ympäristöön, kirkas, ei kasvillisuutta, rannalla grillipaikka 27.6.2007 / 17.7.2012 0,60 Hedet 9 4 3 metsittymässä kostea pohja 27.6.2007 / 17.7.2012 0,18 Hedet 10 3 3 kasvillisuus palautumassa, kostea pohja, alueen poikki kulkee oja 27.6.2007 / 17.7.2012 0,16 Hedet 11 3 3 metsittymässä osittain kostea pohja, keskiosa heinittynyt 27.6.2007 / 17.7.2012 1,13 Hedet 12 3 3 metsittynyt 27.6.2007 / 17.7.2012 1,32 Hedet 13 3 2 lampi kasvillisuutta, (täyttö mahdollinen), rannat metsittyneet 17.7.2012 0,81 Hedet 14 4 3 osittain osittain kostea pohja 17.7.2012 0,17 Hedet 15 4 1 metsittymässä lampi, osittain roskia (risuja, muovia, betonia, öljyä), tuoretta ottoa 17.7.2012 0,74 Hedet 16 4 3 lampi metsittymässä kasvillisuutta, melkein umpeenkasvanut 17.7.2012 0,11 Hedet 17 4 2 kotitarveottoalue, kasvillisuutta, heinittynyt 17.7.2012 0,04 Hedet 18 4 3 kotitarveottoalue lampi 17.7.2012 0,02 Hedet 19 4 2 lampi matala, täyttö mahdollinen, kasvillisuutta, osittain metsittynyt 17.7.2012 0,07 Hedet 20 4 2 lampi matala, täyttö mahdollinen, melko tuore, puita kaatunut veteen 17.7.2012 0,17 Härmäläbacken 1 4 3 metsittynyt tuotu romua, kostea pohja 26.6.2007 / 31.7.2012 0,15 Härmäläbacken 2 4 3 osittain metsittynyt vanha ottoalue, kostea pohja, otetaan edelleen aineksia 31.7.2012 Härmäläbacken 3 4 3 kotitarveottoalue otetaan edelleen aineksia 31.7.2012 Sandåsen 1 4 2 lampia virkistyskäytössä, turhien teiden sulkeminen, kasvillisuutta lammissa, osa lammista matalia, yritystoiminnan läheisyys 27.6.2007 / 26.7.2012 26,25 Sandåsen 2 4 0 lampi virkistyskäytössä 27.6.2007 / 26.7.2012 20,89 Sandåsen 3 3 0 lampi virkistyskäytössä, rannat hiekkaa, rannat metsittyneet, ympäristössä roskia 27.6.2007 / 26.7.2012 4,31 Sandåsen 4 4 kotitarveottoalue matala lampi, kasvillisuutta 27.6.2007 / 26.7.2012 0,07 Sandåsen 5 4 0 lampi rannan suojakerrospaksuudet riittämättömät, rannat hiekkaa, rannat metsittyneet 27.6.2007 / 26.7.2012 1,56 Sandåsen 6 4 0 lampi lammessa kasvillisuutta, siistiminen, paikoin matala (osittainen täyttö) 27.6.2007 / 26.7.2012 1,52 Pinta-ala (ha)

Liite 6 SOKKA-alueet Sandåsen 7 3 0 lampi rannat metsittyneet 27.6.2007 / 26.7.2012 3,85 Sandåsen 8 3 0 lampi rannat metsittyneet 27.6.2007 / 26.7.2012 1,10 Sandåsen 9 3 0 lampi rannat metsittyneet, luonnontilaisen oloinen 27.6.2007 / 26.7.2012 3,71 Sandåsen 10 4 0 lampi ranta epäsiisti, lammessa kasvillisuutta, rannat metsittyneet, talo lammen rannalla 27.6.2007 / 26.7.2012 3,17 Sandåsen 11 4 0 lampia luonnontilaisen oloisia 27.6.2007 / 26.7.2012 1,80 Sandåsen 12 3 0 lampi rannalla ruosteinen maa, talo lammen rannalla, rantaa muokattu ja muotoiltu, laituri, rannat metsittyneet 27.6.2007 / 26.7.2012 1,21 Sandåsen 13 4 1 lampi lammessa kasvillisuutta, ruosteinen maa, rannat metsittyneet 27.6.2007 / 26.7.2012 0,27 Sandåsen 14 4 3 kotitarveottoalue jyrkät reunat, kostea pohja, tuore, autonrenkaita 26.7.2012 Sandnäset 1 3 3 metsittymässä alueelle kaivettu oja 27.6.2007 / 26.7.2012 0,34 Sandnäset 2 4 1 lampia alueen yhtenäistäminen, teiden sulkeminen, tiivistynyt pohja, osittain metsittynyt 27.6.2007 / 26.7.2012 16,37 Sandnäset 3 3 3 metsittymässä alueella kostea pohja, riittämättömät suojakerrospaksuudet, metsittynyt, paikoin pohja paljasta hiekkaa 27.6.2007 / 26.7.2012 0,71 Åvist 1 3 2 lampia osittain täytetty, paikoin epäsiisti alue, virkistyskäytössä, reunoilla varastokasoja 29.6.2007 / 25.7.2012 0,42 Åvist 2 4 2 lampi kotitarveottoalue, yritystoiminnan läheisyys 29.6.2007 / 25.7.2012 0,04 Åvist 3 4 3 kotitarveottoalue kostea pohja, tuoretta ottoa 3.10.2012 Östermossbacken B 1 4 2 epäsiisti, ylijäämämaata, mursketta, osittain kostea pohja, tuoretta kotitarveottoa 29.7.2007 / 1.8.2012 1,75 Östermossbacken A 2 4 2 epäsiisti alue, kova pohja, öljysoraa, tynnyreitä, varastokasoja 29.6.2007 / 1.8.2012 1,11 Östermossbacken A 3 4 2 kotitarveottoalue, epäsiisti, vedenottamon läheisyys, 2 matalaa lampea 29.6.2007 / 1.8.2012 0,14 Östermossbacken A 4 4 3 kotitarveottoalue lampi vedenottamon läheisyys, kostea pohja, alkanut metsittymään 29.7.2007 / 1.8.2012 0,06 Östermossbacken A 5 4 3 kotitarveottoalue tuore ottoalue, ottaminen lopetettava, vedenottamon lähisuojavyöhyke, ei kasvillisuutta 1.8.2012 0,04 Östermossbacken A 6 4 2 lampi matalia lampia, kasvillisuutta, kasattu isoja lohkareita 1.8.2012 0,48 Östermossbacken A 7 4 2 lampi matala, kasvillisuutta, sammalta, osin metsittynyt 1.8.2012 0,17 UUSIKAARLEPYY Bredkangan 1 4 0 lampi virkistyskäytössä, kasvillisuutta, alueen siistiminen 10.7.2007 / 23.7.2012 0,63 Bredkangan 2 4 2 lampi matala, lumpeita, alueen täyttö tai siistiminen, keskeltä kaisloittunut 10.7.2007 / 23.7.2012 0,64 Bredkangan 3 4 3 kotitarveottoalue 10.7.2007 / 23.7.2012 0,02 Bredkangan 4 4 3 metsittynyt kostea pohja 10.7.2007 / 23.7.2012 0,03 Bredkangan 5 4 2 kotitarveottoalue muodostunut lampi, epäsiisti alue 10.7.2007 / 23.7.2012 0,07 Bredkangan 6 3 0 lampi rannat hiekkaa, osin jyrkät reunat, rannoilla romua ja "maja" 10.7.2007 / 23.7.2012 3,54 Bredkangan 7 4 0 lampi rannoilla romua mm. maankaivukone 10.7.2007 / 23.7.2012 0,69 Bredkangan 8 4 4 lampia epäsiisti alue, kasvillisuutta, "maja", romuja, osin metsittynyt 10.7.2007 / 23.7.2012 0,62 Bredkangan 9 4 3 varastokasoja, kova paljas pohja, romuja, osittain alkanut metsittymään 10.7.2007 / 23.7.2012 1,50 Bredkangan 10 3 0 lampi rannalla varastokasoja, rannat osin hiekkaa, osin metsittyneet 10.7.2007 / 23.7.2012 1,75 Bredkangan 11 4 3 kotitarveottoalue matala hiekkakuoppa, paljas, ei kasvillisuutta 10.7.2007 / 23.7.2012 0,27 Bredkangan 12 4 2 lampi osittain kasvanut umpeen, laskee ojavesiä, sameaa vettä 10.7.2007 / 23.7.2012 0,16 Bredkangan 13 4 2 lampi virkistyskäytössä, matala, levää, osittain heinittynyt, vesi ei pääse kunnolla liikkumaan 10.7.2007 / 23.7.2012 0,62 Bredkangan 14 3 0 lampi varastokasoja, paikoin ruosteinen maaperä, kasvillisuutta 10.7.2007 / 23.7.2012 0,40

Liite 6 SOKKA-alueet Bredkangan 15 3 0 lampi virkistyskäytössä, kalastusta 10.7.2007 / 23.7.2012 1,49 Bredkangan 16 4 2 lampi umpeen kasvua, kasvillisuutta, ruskea vesi, liejuinen pohja 10.7.2007 / 23.7.2012 0,21 Bredkangan 17 4 2 lampi matala, kasvillisuutta, umpeen kasvua, varastokasoja 10.7.2007 / 23.7.2012 0,71 Bredkangan 18 4 2 lampi matala, kasvillisuutta rannoilla, kaivettu oja tien alitse 10.7.2007 / 23.7.2012 0,17 Bredkangan 19 3 0 lampi lammikosta kaivettu oja tien alitse, rannoilla varastokasoja, jotka tulisi siivota pois 10.7.2007 / 23.7.2012 4,20 Bredkangan 20 4 2 lampi rannat heinittyneet, vesikasvillisuutta 23.7.2012 0,09 Bredkangan 21 4 2 lampia heinittyneitä, osittain umpeen kasvaneita, rannat metsittyneet, ruskea vesi 23.7.2012 0,59 Bredkangan 22 4 1 lampi mahdollisesti kotitarveottoa, tuoretta ottoa, kuorittu kasvillisuutta ja pintamaata pois, ilmeisesti tarkoituksena ottaa lisää maa-aineksia 23.7.2012 0,17 Gunnarskangan B 1 3 3 metsittynyt mahdollisesti kotitarveottoa, jyrkät reunat 10.7.2007 / 19.7.2012 1,34 Gunnarskangan B 2 3 3 törmäpääskyn pesiä, kasvillisuus palautumassa 10.7.2007 / 19.7.2012 0,29 Gunnarskangan B 3 3 3 kasvillisuus palautumassa, alkanut metsittymään reunoiltaan 10.7.2007 / 19.7.2012 0,49 Gunnarskangan B 4 3 3 metsittynyt 10.7.2007 / 19.7.2012 0,95 Gunnarskangan B 5 4 4 metsittymässä syvä, jyrkät reunat, pohjalla vettä 10.7.2007 / 19.7.2012 1,53 Gunnarskangan B 21 4 2 lampi virkistyskäytössä, kuopan toisessa reunassa kaivo, karjatilan läheisyys, kuopa pohjalla kontti 19.7.2012 0,40 Gunnarskangan A 6 4 2 metsittynyt, osittain paljas jyrkät reunat, mahdollisesti edelleen ottoa, osittain paljas, kasviton pohja, mopoilua 10.7.2007 / 19.7.2012 1,72 Gunnarskangan A 7 4 3 vedenottamoalue aidattu, ympäristössä mopoilua, paikoin epäsiisti alue 10.7.2007 / 19.7.2012 0,82 Gunnarskangan A 8 4 0 lampi luonnontilaisen oloinen, rannat metsittyneet, reunat heinittyneet 10.7.2007 / 19.7.2012 0,13 Gunnarskangan A 9 3 0 lampi virkistyskäytössä, vesi kirkasta 10.7.2007 / 19.7.2012 3,72 Gunnarskangan A 10 3 0 lampi virkistyskäytössä, uimaranta 10.7.2007 / 19.7.2012 3,70 Gunnarskangan A 11 4 2 lampi samea vesi, täyttö mahdollinen, reunat heinittyneet 10.7.2007 / 19.7.2012 0,09 Gunnarskangan A 12 4 2 lampi samea vesi, täyttö mahdollinen, reunat heinittyneet 10.7.2007 / 19.7.2012 0,06 Gunnarskangan A 13 4 2 lampi luonnontilaisen oloinen, reunojen siistiminen, reunoilla heinää, lammen kaakkoispuolella kostea, osittain metsittynyt alue 10.7.2007 / 19.7.2012 0,35 Gunnarskangan A 14 4 2 lampi epäsiisti alue, täyttö mahdollinen, lammen reunoilla mäntytaimikkoa 10.7.2007 / 19.7.2012 0,05 Gunnarskangan A 15 4 3 kotitarveottoalue paljasta hiekkaa, osin täytetty, maa-ainesten tasoittaminen ja metsittäminen 10.7.2007 / 19.7.2012 0,09 Gunnarskangan A 16 4 0 lampi vesi sameaa, kasvillisuutta, rannat metsittyneet 10.7.2007 / 19.7.2012 0,50 Gunnarskangan A 17 4 3 metsittymässä kostea pohja, reunalle kasattu risuja ja kiviä 10.7.2007 / 19.7.2012 0,32 Gunnarskangan A 18 4 1 kotitarveottoalue alueelle muodostunut lampi, tutkittu vedenottamon paikka 10.7.2007 / 19.7.2012 0,18 Gunnarskangan A 19 4 3 kotitarveottoalue 10.7.2007 / 19.7.2012 0,17 Gunnarskangan A 20 4 3 kotitarveottoalue kasvillisuus palautumassa, kostea pohja, jyrkät reunat 10.7.2007 / 19.7.2012 0,11 Gunnarskangan A 22 4 2 useita kuoppia kotitarveottoa edelleen, jyrkät reunat, hiekkapohjat, paikoin kostea pohja, törmäpääskyn pesiä 19.7.2012 0,92 Hysalheden 1 3 3 metsittymässä 5.7.2007 0,21 Hysalheden 2 4 2 kotitarveottoalue alueella kostea pohja /matala lampi 5.7.2007 0,49 Hysalheden 3 3 3 kasvillisuuden palauttaminen, alueen sulkeminen, osa alueesta alkanut 5.7.2007 / 24.7.2012 1,78 Hysalheden 4 4 3 kotitarveottoalue osa metsittymään alueesta metsittynyt, kotitarveottoa edelleen 5.7.2007 / 24.7.2012 0,17 Hysalheden 5 4 1 lampi epäsiisti, matala, kasvillisuutta, rannat metsittyneet 5.7.2007 / 24.7.2012 0,58 Hysalheden 6 4 3 metsittynyt kuopan pohjalla paikoin vettä, tuotu romuja 5.7.2007 / 24.7.2012 0,18 Hysalheden 7 2 3 lampi osittain täytetty, kunnostettu 5.7.2007 / 24.7.2012 0,48

Liite 6 SOKKA-alueet Hysalheden 8 3 0 lampi vesi turkoosin väristä, luonnontilaisen oloinen, virkistyskäytössä 5.7.2007 / 24.7.2012 1,40 Hysalheden 10 3 2 lampia, metsittynyt osittain märkä pohja 5.7.2007 / 24.7.2012 2,87 Hysalheden 11 4 0 lampi vesi sameaa, kasvillisuutta, matala, rannat metsittyneet 5.7.2007 / 24.7.2012 0,95 Kainuunkangas 1 4 3 kotitarveottoalue kostea pohja/pieni lammikko, savikiekkojen ammuntaa 26.6.2007 / 25.7.2012 0,04 Kainuunkangas 2 4 2 metsittymässä edelleen kotitarveottoa, vettä pohjalla, varastokasoja 26.6.2007 / 25.7.2012 0,12 Kainuunkangas 3 4 3 metsittymässä vedenottamoalue 26.6.2007 / 25.7.2012 0,16 Kainuunkangas 4 4 3 metsittymässä lohkareikko kasoja 26.6.2007 / 25.7.2012 0,40 Kainuunkangas 5 4 3 metsittymässä jyrkät reunat 25.7.2012 Markby 1 4 2 lampi kasvillisuutta, kirkas vesi, varastokasoja 29.6.2007 / 26.7.2012 0,35 Markby 2 4 2 lampi täyttö mahdollinen, vesi sameaa, vedessä puuroskaa 29.6.2007 / 26.7.2012 0,08 Markby 3 4 3 kotitarveottoalue kasvillisuus palautumassa 29.6.2007 / 26.7.2012 0,09 Markby 4 3 3 metsittymässä vedenottamoalue, tulisi sulkea mopoilulta, roskia 29.6.2007 / 26.7.2012 0,25 Markby 5 4 2 (osittain) lampi kotitarveottoa, tuoretta ottoa 26.7.2012 0,05 Marken 1 4 2 kotitarveottoalue, epäsiisti alue, täyttö mahdollinen 29.6.2007 / 25.7.2012 0,15 Marken 2 4 2 lampi vesi ruskeaa, täyttö mahdollinen 29.7.2007 / 25.7.2012 0,05 Marken 3 4 0 lampi rannoilla kasvillisuutta, laskuoja itäreunassa 29.7.2007 / 25.7.2012 1,17 Marken 4 4 1 lampi vedenottamon läheisyys, matala, täyttö mahdollinen 29.7.2007 / 25.7.2012 0,49 Palomhedet 1 3 3 kasvillisuus palautumassa, kostea pohja, matala lammikko, heinittynyt 5.7.2007 / 24.7.2012 0,63 Palomhedet 2 4 3 metsittymässä lampi kasvanut umpeen 5.7.2007 / 23.7.2012 0,06 Palomhedet 3 4 0 lampia vesi sameaa, rannalla kasvillisuutta, virkistyskäytössä, laituri ja liukumäki 5.7.2007 / 23.7.2012 1,10 Palomhedet 4 3 3 kasvillisuus palautumassa, savikiekkojen ammuntaa 5.7.2007 / 23.7.2012 0,85 Palomhedet 5 3 3 kasvillisuus palautumassa 5.7.2007 / 23.7.2012 0,37 Palomhedet 6 4 1 lampi vesi sameaa, kasvillisuutta, matala 5.7.2007 / 23.7.2012 0,08 Palomhedet 7 4 0 lampi rannat metsittyneet 5.7.2007 / 23.7.2012 1,07 Palomhedet 8 4 1 lampi mahdollisesti kotitarveottoa, vesi ruskeaa, levää 5.7.2007 / 23.7.2012 0,05 Palomhedet 9 4 2 lampi matala, kasvillisuutta, rannat metsittyneet 5.7.2007 / 23.7.2012 0,04 Palomhedet 10 4 3 metsittynyt lampi kasvanut umpeen, kostea pohja 5.7.2007 / 23.7.2012 0,03 Palomhedet 11 4 3 metsittynyt lampi kasvanut umpeen, kostea pohja 5.7.2007 / 23.7.2012 0,09 Palomhedet 12 4 2 lampi osittain umpeenkasvanut 23.7.2012 0,07 Palomhedet 13 4 2 kotitarveottoalue pieniä lampia, osa melko syviä 23.7.2012 0,04 Palomhedet 14 4 2 kotitarveottoalue pieni lampi, osin metsittynyt, varastokasa 23.7.2012 0,02 Palomhedet 15 4 3 matala lampi vanha ottoalue, lammessa kasvaa leppää ja heinää 23.7.2012 0,12 Soklothedet 1 4 0 lampi turkoosi, kirkas vesi, rannat metsittyneet/heinittyneet, osin jyrkät rannat 29.6.2007 / 24.7.2012 3,31 Soklothedet 2 3 0 lampi kirkas vesi, eteläreuna metsittynyt 29.6.2007 / 24.7.2012 2,08 Soklothedet 3 3 0 lampi reunat metsittyneet, hiekalla oleva alue heinittynyt, rannalla vanha kone, vesi turkoosia, kirkasta 29.6.2007 / 24.7.2012 5,42 Soklothedet 4 4 3 metsittynyt kotitarveottoa, jyrkät reunat, kostea pohja 29.6.2007 / 24.7.2012 0,40 Soklothedet 5 4 3 metsittynyt auton romu, vanha öljysäiliö 29.6.2007 / 24.7.2012 1,35 Soklothedet 6 2 3 metsittymässä 29.6.2007 / 24.7.2012 2,10 Soklothedet 7 3 0 lampi rannoilla rautasaostumaa, kirkas vesi, turkoosi, reunat metsittyneet 29.6.2007 / 24.7.2012 2,72 Soklothedet 8 4 3 kotitarveottoalue paljaat rinteet 29.6.2007 / 24.7.2012 0,06 Soklothedet 9 3 3 vedenottamoalue, kasvillisuus palautumassa 29.6.2007 / 24.7.2012 0,26

Liite 6 SOKKA-alueet Soklothedet 10 4 3 öljytynnyri, paikoin paljas hiekkamaa, kostea alue, lähtenyt osittain metsittymään, pohjalla olevat kasat voisi tasoittaa kosteiden alueiden päälle 29.6.2007 / 24.7.2012 0,22 Soklothedet 11 4 3 metsittymässä riittämättömät suojakerrospaksuudet 29.6.2007 / 24.7.2012 0,34 Soklothedet 12 4 3 metsittymässä 29.6.2007 / 24.7.2012 0,13 Soklothedet 13 3 3 metsittymässä motocrossrata, alueen sulkeminen liikenteeltä 29.6.2007 / 24.7.2012 0,62 Soklothedet 14 3 3 metsittymässä jyrkät hiekkaiset rinteet, kostea pohja 29.6.2007 / 24.7.2012 0,24 Soklothedet 15 4 1 metsittymässä (osittain) riittämättömät suojakerrospaksuudet, mopoilu pois, lammikoita, paljasta hiekkaa, osa lammikoista heinittynyt, paikoin kasvillisuus alkamassa palaamaan 29.6.2007 / 24.7.2012 19,36 Soklothedet 16 3 3 metsittymässä 29.6.2007 / 24.7.2012 0,67 Soklothedet 17 2 2 metsittymässä istutettu mäntyä, kasvavat lammessa 29.6.2007 / 24.7.2012 1,21 PIETARSAARI Bredskär 1 4 0 lampi kasattu kantoja, ruskea vesi, rannat metsittyneet, kasvillisuutta 27.6.2007/ 2.8.2012 0,41 Bredskär 2 4 3 metsittymässä suojakerrospaksuudet, kostea sammaloitunut pohja 27.6.2007/ 2.8.2012 0,25 Bredskär 3 4 2 lampi kasvillisuutta, vesi sameaa 27.6.2007/ 2.8.2012 0,05 Bredskär 4 4 1 lampi kasvillisuutta, vesi sameaa (ruskeaa), tuotu roskia (kantoja, 27.6.2007/ 2.8.2012 0,04 Bredskär 5 4 0 lampi muovikanistereita) kasvillisuutta (heinää), rannat metsittyneet, paljon lehtipuita 27.6.2007/ 2.8.2012 1,80 Bredskär 6 4 0 lampi kasvillisuutta (heinää), rannat metsittyneet, paljon lehtipuita, vesi sameaa 27.6.2007/ 2.8.2012 0,58 Bredskär 7 4 0 lampi rannat metsittyneet, paljon lehtipuita, tumma vesi 27.6.2007/ 2.8.2012 0,96 Bredskär 8 4 0 lampi lampi, matala, jälkihoitamaton, pääskynpesiä, kasvillisuutta, ruskea vesi 27.6.2007/ 2.8.2012 0,55 Bredskär 9 4 2 lampi pieniä ja matalia, sammaloitunut, osin metsittynyt 27.6.2007 / 2.8.2012 0,13 Bredskär 10 4 0 lampi matala, kasvillisuutta, rannat metsittyneet 27.6.2007/ 2.8.2012 1,27 Bredskär 11 4 0 lampi kasvillisuutta, vanhoja soranotto romuja, rannat metsittyneet 27.6.2007/ 2.8.2012 1,69 Bredskär 12 4 2 lampi kasvamassa umpeen, vesikasvillisuutta, rannat metsittyneet, kasattu risuja 27.6.2007/ 2.8.2012 0,07 Bredskär 13 4 2 lampi pieni ja matala, rannat metsittyneet, vesi tummaa 27.6.2007/ 2.8.2012 0,02 Bredskär 14 4 2 lampi pieni ja matala, kostea sammaloitunut pohja, alkanut osittain metsittymään 27.6.2007/ 2.8.2012 0,36 Bredskär 15 2 2 lampi, metsittymässä vedessä kasvillisuutta, vesi tummaa 27.6.2007/ 2.8.2012 0,14 Bredskär 16 4 0 lampi rannat metsittyneet, etelä-osa heinittynyt 27.6.2007/ 2.8.2012 0,54 Bredskär 17 4 0 lampi rannat metsittyneet 27.6.2007/ 2.8.2012 0,96 Bredskär 18 3 0 lampi virkistyskäytössä, rannat osin metsittyneet osin metsää, kasvillisuutta 27.6.2007/ 2.8.2012 0,78 Bredskär 19 4 0 lampi pieni ja matala, nykyään samaa lampea 18 kanssa, rannat metsittyneet/heinittyneet, roskia 27.6.2007/ 2.8.2012 0,10 Bredskär 20 3 0 lampi virkistyskäytössä, rannat osin hiekkaa osin metsittyneet 27.6.2007/ 2.8.2012 0,60 Bredskär 21 4 2 lampia kotitarveotto, varastokasoja, lampia yhdistetty ojin 28.11.2012 0,45 Bredskär 22 4 2 lampi kotitarveotto 28.11.2012 0,20 Bredskär 23 4 2 lampia kotitarveotto, varastokasoja 28.11.2012 0,31 Roska 1 3 0 lampi maisemoitunut, vesilintuja, rannat metsittyneet 27.6.2007 / 2.8.2012 0,37 Roska 2 4 2 kotitarveottoalue epäsiisti, lampi, kasvillisuutta, riittämättömät suojakerrospaksuudet, edelleen ottoa 27.6.2007 / 2.8.2012 0,28 Roska 3 4 3 kotitarveottoalue kostea pohja, paljas 27.6.2007 / 2.8.2012 0,11 Roska 4 4 0 lampi matala, kasvillisuutta, rannat metsittyneet, koilliskulma melkein umpeen heinittynyt 27.6.2007 / 2.8.2012 1,63 Roska 5 4 3 alueen siistiminen, varastokasoja, osittain alkanut metsittymään 27.6.2007 / 2.8.2012 1,70

Liite 7 Vesianalyysin (2012) tulokset Vesinäytteet, lokakuu 2012. Pedersören, Uudenkaarlepyyn ja Pietarsaaren pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Tulos alle määritysrajan - tulos puolitettu Tulos ylittää pohjavesien laatukriteerin (EQS-arvon) Näyte Pvm HavPaik Mn Fe ph Sähkönjoht. NH4- N Cl Lämpö -tila Sameus NO23-N PO4-P Kovuus kok-p kok-n SO4 Gran alkaliteetti Alkaliteetti Suolistop. enterokok it E-coli Väri COD (Mn) Happi -kyll. O Al mg/ mmol mmol pmy/100 MPN/ mg/ mg/ mg/l mg/l ms/m mg/l l ᵒC FNU mg/l mg/l mmol/l mg/l mg/l mg/l /l /l ml 100 ml l Pt mg/l % l ug/l 9.10.2012 Marken 0,0039 0,025 3,3 5,7 0,003 3,0 7,3 0,30 0,0025 0,001 0,05 0,002 0,065 5,1 0,071 0,06 1 0 2,5 1,2 71 8,5 43 9.10.2012 Hautausmaa 0,0096 0,22 10,6 7,1 0,013 2,2 8,7 1,10 0,0067 0,001 0,41 0,008 0,12 3,0 0,911 0,9 2 0 11 0,84 27 3,2 10 9.10 2012 Åvist kaivo M 0,023 0,63 7,2 6,3 0,016 4,5 8,8 1,70 0,21 0,001 0,21 0,009 0,49 2 0,446 0,44 1 0 27 3,1 22 2,6 120 9.10.2012 Åvist kaivo A 0,020 1,10 5,6 6,3 0,031 1,8 7,4 3,60 0,06 0,002 0,17 0,007 0,26 7,0 0,280 0,27 0 0 44 3,4 50 6 0,11 9.10.2012 Åvist kaivo B 0,032 1,80 4,6 5,8 0,049 2,8 7,9 4,90 0,018 0,002 0,05 0,008 0,31 6,8 0,142 0,13 0 0 64 6,00 18 2,1 270 9.10.2012 Rudbacka 0,0045 0,024 4,7 6,4 0,003 0,7 9,3 0,35 0,0025 0,001 0,14 0,002 0,055 2,9 0,355 0,35 0 0 2,5 0,35 49 5,6 20 9.10.2012 Putki 744 0,095 3,20 10,7 6,2 0,69 3,4 8,5 2,00 0,0025 0,018 0,26 0,03 1,3 3,2 0,775 0,75 0 0 130 16 0 0 500 10.10.2012 Soklothedet 0,450 6,20 15,3 6,0 0,048 6,6 7,3 5,70 0,0057 0,036 0,35 0,039 0,098 48 0,108 0,1 0 0 64 1 0 0 51 10.10.2012 Hysalheden 0,240 14,00 10,7 6,2 0,093 2,2 6,3 25,00 0,045 0,11 0,19 0,11 0,26 31 0,194 0,18 0 0 180 3,3 0 0 70 10.10.2012 Kainuunkangas 0,012 0,012 4 6,4 0,003 0,9 7,5 0,24 0,037 0,003 0,05 0,003 0,072 4,7 0,234 0,22 0 0 2,5 1,2 49 5,9 10 10.10.2012 Prästkangan 0,043 0,085 5,8 6,8 0,009 2,5 8,1 0,55 0,023 0,005 0,11 0,005 0,058 8,7 0,268 0,24 0 0 2,5 0,71 39 4,6 10 10.10.2012 Kengo 0,011 0,11 21,9 7,9 0,003 21,0 9,2 0,53 0,057 0,009 0,75 0,011 0,11 6,6 1,330 1,3 0 0 7 1,7 67 7,7 55 10.10.2012 Monäs 0,190 2,80 89,9 7,8 1,2 130 6,7 16,0 0,076 0,58 1,2 0,99 1,9 70 4,210 4,3 0 0 56 6,6 5 0,64 20 10.10.2012 Rösslossberget 0,0063 0,12 23,8 7,6 0,003 6,9 14,7 0,81 0,049 0,004 0,84 0,007 0,2 9,6 1,970 2 1 0 27 5,5 71 7,2 83 11.10.2012 Vannabba 0,099 1,50 19,1 6,4 0,047 22,0 6,4 4,40 1,8 0,005 0,45 0,007 1,7 30 0,259 0,25 0 0 10 0,77 17 2,1 25 11.10.2012 Orrboss 0,0015 0,013 8,3 6,5 0,003 13,0 7,0 0,10 0,052 0,006 0,14 0,007 0,068 7,1 0,214 0,21 0 0 2,5 0,35 56 6,8 10 11.10.2012 Villbacka Lillby 0,0005 0,011 6,3 6,7 0,003 2,7 5,9 0,21 0,37 0,005 0,15 0,006 0,39 7,6 0,298 0,3 0 0 2,5 0,35 68 8,5 10 11.10.2012 Storkamp 0,033 0,087 18,2 6,4 0,012 9,4 7,8 0,40 2,6 0,008 0,47 0,014 2,9 31 0,463 0,45 2 1 20 5,2 25 2,9 88 24.10.2012 Kaatopaikka 0,051 1,70 37,8 7 33,0 2,9 43,0 9,2 4,6 0,19 5 46 32 1,600 1,5 0 0 55 17 660 24.10.2012 Ampumarata 0,150 6,40 4,7 6,3 0,012 1,6 6,8 500 0,029 0,024 0,1 0,91 0,27 7,0 0,192 0,19 1 0 2,5 6,6 45 5,4 2100 Keskiarvo 0,0738 2,00 15,6 6,6 1,762 12 8,0 30,5 0,73 0,27 0,31 0,36 2,83 16,2 0,71 0,05 35,6 4,1 4,20 207,8 Min. 0,0005 0,011 3,3 5,7 0,003 0,7 5,9 0,1 0,0025 0,001 0,05 0,002 0,055 2 0,06 0 2,5 0,35 0 0,11 Maks. 0,45 14,00 90 7,9 33,00 130 14,7 500 9,2 4,6 1,2 5 46 70 4,3 1 180 17 8,5 2100 EQS-arvo 0,2 25 150

Liite 7 Vesianalyysin (2012) tulokset Tulos alle määritysrajan - tulos puolitettu Tulos ylittää pohjavesien laatukriteerin (EQS-arvon) Näyte Pvm HavPaik VOC MTBE TAME Tolueeni o- Ksyleeni Öljyn hiilivetyindeksi m/p- Ksyleeni Bentseeni Etyylibentseeni Rn Zn Ni Sb Co Cr Cu Pb Cd As 9.10.2012 Marken 9.10.2012 Hautausmaa 9.10 2012 Åvist kaivo M 9.10.2012 Åvist kaivo A 9.10.2012 Åvist kaivo B 9.10.2012 Rudbacka ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l Bq/l µg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l 9.10.2012 Putki 744 ei tod. 0,25 0,25 25 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 10.10.2012 Soklothedet 10.10.2012 Hysalheden 10.10.2012 Kainuunkangas 10.10.2012 Prästkangan 10.10.2012 Kengo 25 10.10.2012 Monäs 120 10.10.2012 Rösslossberget 25 11.10.2012 Vannabba 11.10.2012 Orrboss 11.10.2012 Villbacka Lillby 11.10.2012 Storkamp 24.10.2012 Kaatopaikka 190 50 0,2 24 66 48 19 0,12 8,9 24.10.2012 Ampumarata 47,0 27 0,2 9,2 22 17 8,2 0,11 4,7 Keskiarvo 25,000 0,25 0,250 118,5 38,5 0,2 16,6 44,00 32,50 13,60 0,115 6,80 Min. 25 0,25 0,25 47 27 0,2 9,2 22 17 8,2 0,110 4,7 Maks. 25 0,25 0,25 190 50 0,2 24 66 48 19 0,12 8,9 EQS-arvo 7,5 60 50 12 10 10 0,5 1 60 10 2,5 2 10 20 5 0,4 5

Liite 8 Veden laadun raja-arvoja Sosiaali- ja terveysministeriön laatuvaatimukset ja suositukset talousvedelle (461/2000) (Lähde: Finlex, 2.1.2013) Mikrobiologiset laatuvaatimukset Huomautus (enimmäistiheys) Escherichia coli 0 pmy/100 ml pmy = pesäkettä muodostava yksikkö Enterokokit 0 pmy/100 ml Kemialliset laatuvaatimukset Huomautus (enimmäispitoisuus) Akryyliamidi 0,10 µg/l (1) pitoisuus lasketaan käytetystä polymeeristä tuoteselosteen mukaan enimmillään irtoavasta tai liukenevasta määrästä; vedessä todetun aineen raja-arvona sovelletaan havaitsemisrajaa Antimoni 5,0 µg/l Arseeni 10 µg/l Bentseeni 1,0 μg/l Bentso(a)pyreeni 0,010 μg/l Boori 1,0 mg/l Bromaatti 10 µg/l (2) desinfiointitehoa vaarantamatta on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan tätä alempaan pitoisuuteen Kadmium 5,0 µg/l Kromi 50 μg/l Kupari 2,0 mg/l (3) näyte otetaan käyttäjän vesihanasta siten, että pitoisuus vastaa viikoittaista keskiarvoa Syanidit 50 μg/l 1,2-dikloorietaani 3,0 μg/l Epikloorihydriini 0,10 µg/l (1) pitoisuus lasketaan käytetystä polymeeristä tuoteselosteen mukaan enimmillään irtoavasta tai liukenevasta määrästä; vedessä todetun aineen raja-arvona sovelletaan havaitsemisrajaa Fluoridi 1,5 mg/l Lyijy 10 µg/l (3) näyte otetaan käyttäjän vesihanasta siten, että pitoisuus vastaa viikoittaista keskiarvoa Elohopea 1,0 μg/l Nikkeli 20 µg/l (3) näyte otetaan käyttäjän vesihanasta siten, että pitoisuus vastaa viikoittaista keskiarvoa Nitraatti (NO - 3 ) 50 mg/l (4) nitriitin enimmäispitoisuus vesilaitokselta lähtevässä vedessä on 0,10 mg/l; nitraattipitoisuus/50 + nitriittipitoisuus/3 ei saa ylittää arvoa 1 Nitraattityppi (NO 3 -N) 11,0 mg/l Nitriitti (NO - 2 ) 0,5 mg/l (4) nitriitin enimmäispitoisuus vesilaitokselta lähtevässä vedessä on 0,10 mg/l; nitraattipitoisuus/50 + nitriittipitoisuus/3 ei saa ylittää arvoa 1 Nitriittityppi (NO 2 -N) 0,15 mg/l Torjunta-aineet 0,10 µg/l (5) tarkoitetut yhdisteet orgaanisia hyönteis-, rikkaruoho-, sieni-, ankerois-, punkki-, levä- ja jyrsijämyrkkyjä, orgaanisia limantorjunta-aineita sekä muita vastaavia tuotteita sekä yhdisteiden metabolia-, hajoamis- ja reaktiotuotteita, (6) aldriinin, dieldriinin, heptakloorin ja heptaklooriepoksidin raja-arvo on 0,030 μg/l Torjunta-aineet yhteensä 0,50 µg/l (5) tarkoitetut yhdisteet orgaanisia hyönteis-, rikkaruoho-, sieni-, ankerois-, punkki-, levä- ja jyrsijämyrkkyjä, orgaanisia limantorjunta-aineita sekä muita vastaavia tuotteita sekä yhdisteiden metabolia-, hajoamis- ja reaktiotuotteita Polysykliset aromaattiset hiilivedyt 0,10 µg/l (7) tarkoitetut yhdisteet bentso(b)fluoranteeni, bentso(k)fluoranteeni, bentso(ghi)peryleeni, indaani-(1,2,3-cd)-pyreeni Seleeni 10 µg/l Tetrakloorieteeni ja trikloorieteeni 10 μg/l yhteensä Trihalometaanit yhteensä 100 µg/l (2) desinfiointitehoa vaarantamatta on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan tätä alempaan pitoisuuteen, (8) tarkoitetut yhdisteet kloroformi, bromoformi, dibromikloorimetaani, bromidikloorimetaani Vinyylikloridi 0,50 µg/l (1) pitoisuus lasketaan käytetystä polymeeristä tuoteselosteen mukaan enimmillään irtoavasta tai liukenevasta määrästä; vedessä todetun aineen raja-arvona sovelletaan havaitsemisrajaa Kloorifenolit yhteensä 10 µg/l (9) tarkoitetut yhdisteet tri-, tetra- ja pentakloorifenoli

Liite 8 Veden laadun raja-arvoja Laatusuositukset (osoitinmuuttujien Huomautus tavoitteelliset enimmäisarvot) Enimmäispitoisuus: Alumiini 200 μg/l Ammonium (NH + 4 ) 0,50 mg/l Ammonium (NH 4 -N) 0,40 mg/l Kloridi 250 mg/l (1) vesi ei saa olla syövyttävää, (2) vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi kloridipitoisuuden tulisi olla alle 25 mg/l Mangaani 50 μg/l Rauta 200 µg/l Sulfaatti 250 mg/l (1) vesi ei saa olla syövyttävää, (3) vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi sulfaattipitoisuuden tulisi olla alle 150 mg/l Natrium 200 mg/l Hapettuvuus (COD Mn -O 2 ) 5,0 mg/l (4) jos mitataan TOC, ei tarvitse välttämättä mitata Tavoitearvo: Clostridium perfringens (mukaan lukien 0 pmy/100 ml (5) mitataan, jos raakavesi on pintavettä itiöt) Koliformiset bakteerit 0 pmy/100 ml Pesäkkeiden lukumäärä (22 C) ei epätavallisia muutoksia ph 6,5-9,5 (1) vesi ei saa olla syövyttävää Sähkönjohtavuus alle 2 500 μs/cm (1) vesi ei saa olla syövyttävää Sameus käyttäjien hyväksyttävissä eikä (6) pintavesilaitokselta lähtevän veden sameudessa tulisi pyrkiä arvoon alle 1 NTU epätavallisia muutoksia Väri(luku) Ei epätavallisia muutoksia, rajaarvo 5 Haju ja maku Ei epätavallisia muutoksia Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) RADIOAKTIIVISUUS: Tritium Viitteellinen kokonaisannos Ei epätavallisia muutoksia 100 bequerel/l 0,10 msv/vuosi (7) jos on määritetty hapettuvuus ja veden jakelumäärä on alle 10 000 m 3 /d, ei tarvitse mitata (8) tritiumia ja radioaktiivisuuden viitteellistä kokonaisannosta ei tarvitse mitata, jos aikaisem-pien tutkimusten (Säteilyturvakeskus) perusteella tiedetään, että näiden arvot ovat selvästi alle muuttujan arvon; mittauksista ja niiden tiheydestä annetaan erilliset määräykset; viitteelliseen kokonaisannokseen ei lasketa radonia eikä radonin hajoamistuotteita, tritiumia eikä kalium 40. Muut aineet (Lähde: www.ymparisto.fi, 2.1.2013) Aine Haitta Raja-arvo Mitataan Osoittaa Alkaliniteetti Voi syövyttää metalliputkia, jos on alhainen (alle 0,6 mmol/l). Jos on korkea (yhdessä kovan veden kanssa), voi kalkkia saostua erityisesti lämminvesijärjestelmään. Ei raja-arvoa. Hyvässä vedessä yli 1,5 mmol/l; Suomessa usein alle 0,6 mmol/l. Kannattaa mitata kuuden vuoden välein alhainen alkaliniteetti johtuu kalkkiköyhästä maaperästä tai pohjaveden happamoitumisesta Happi Kokonaiskovuus Hapeton vesi maistuu ja haisee epämiellyttävälle. Hapettomassa vedessä rautaja mangaanipitoisuudet lisääntyvät, nitraatti muuttuu ammoniakiksi. Jos kovuus on alhainen (alle 0,5 mmol/l, 3 o dh) samalla kun alkaliniteetti on alhainenvoi vesi syövyttää metalliputkia. Jos kovuus on korkea (yli 1,0 mmol/l) voi kalkkia saostua lämminvesijärjestelmään. Kokonaiskovuus muodostuu etupäässä kalsiumista ja magnesiumista. Ei raja-arvoa. Jos happipitoisuus on alle 1 mg/l tai alle 10%, voi hapettoman veden haittoja ilmetä. Hyvässä vedessä happipitoisuus on yli 3 mg/ (tai happiprosentti yli 30%). Ei raja-arvoa. Hyvässä vedessä kovuus on välillä 0,5-1,0 mmol/l. Suomessa kovuus on usein alle 0,5 mmol/l. Jos vesi on ruskeaa, vedessä on haju- tai makuhaittoja tai jos epäillään veden syövyttävän vesijohtoja. Kovuus kannattaa mitata kuuden vuoden välein. Pohjavesi on savimailla hapetonta. Myös likavedet kuluttavat happea. Kaivon tuuletus voi olla riittämätön. Alhainen kovuus johtuu kalkkiköyhästä maaperästä.

Liite 8 Veden laadun raja-arvoja Valtioneuvoston asetus (341/2009) Pohjavettä pilaavat aineet ja niiden ympäristönlaatunormit 1 (Lähde Finlex 2.1.2013) 1 Pohjaveden ympäristönlaatunormilla tarkoitetaan tässä asetuksessa sekä yhteisön tasolla vahvistettua pilaavan aineen, pilaavien aineiden ryhmän tai pilaantumisen indikaattorin pitoisuutta pohjavedessä ilmaistuna laatunormina, jota ihmisen terveyden tai ympäristön suojelemiseksi ei saa ylittää sekä kansallisesti vahvistettua direktiivin 2006/118/EY artiklassa 2 kohdassa 2 tarkoitettua raja-arvoa. Pohjaveden ympäristönlaatunormi Nitraatit Torjunta-aineiden vaikuttavat aineet ja niiden (merkitykselliset) aineenvaihdunta-, hajoamis- tai reaktiotuotteet Bentseeni Tolueeni Etyylibentseeni Ksyleenit (Σorto-, meta- ja paraksyleeni) Antraseeni Naftaleeni Bentso(a)pyreeni ΣBentso(b)fluoranteeni, bentso(k)fluoranteeni, bentso(g,h,i)peryleeni ja indeno-(1,2,3-cd)-pyreeni PCB-yhdisteet (Σ kongeneerit 28, 52, 101, 118, 138, 153 ja 180) ΣTrikloorieteeni ja tetrakloorieteeni 1,2-dikloorieteeni 1,2-dikloorietaani Dikloorimetaani (metyleenikloridi) Vinyylikloridi (kloorieteeni) Hiilitetrakloridi Kloroformi (trikloorimetaani) Klooribentseeni 1,2-diklooribentseeni 1,4-diklooribentseeni Triklooribentseeni (Σ1,2,3-, 1,2,4- ja 1,3,5- triklooribentseeni) Pentaklooribentseeni Heksaklooribentseeni Monokloorifenolit Dikloorifenolit ΣTri-, tetra- ja pentakloorifenoli MTBE (metyyli-tert-butyylieetteri) TAME (tert-amyylimetyylieetteri) Öljyjakeet (C10-40) Elohopea Kadmium Koboltti Kromi Kupari Lyijy Nikkeli Sinkki Antimoni Arseeni Ammonium NH4+ Ammoniumtyppi NH4N Kloridi Sulfaatti 50 mg/l 0,1 μg/l 0,5 μg/l yhteensä 2 0.5 μg/l 12 μg/l 1 μg/l 10 μg/l 60 μg/l 1.3 μg/l 0.005 μg/l 0.05 μg/l 0.015 μg/l 5 μg/l 25 μg/l 1.5 μg/l 10 μg/l 0.15 μg/l 2 μg/l 100 μg/l 3 μg/l 0.3 μg/l 0.1 μg/l 2.5 μg/l 1.2 μg/l 0.024 μg/l 0.05 μg/l 2.7 μg/l 5 μg/l 7.5 μg/l 60 μg/l 50 μg/l 0.06 μg/l 0.4 μg/l 2 μg/l 10 μg/l 20 μg/l 5 μg/l 10 μg/l 60 μg/l 2.5 μg/l 5 μg/l 0.25 (NH4+) mg/l 0.20 (NH4N) mg/l 25 mg/l 150 mg/l 2 Yhteensä tarkoittaa kaikkien seurannassa havaittujen ja mitattujen yksittäisten torjunta-aineiden summaa mukaan luettuna niiden merkitykselliset aineenvaihdunta-, hajoamis- tai reaktiotuotteet.