H. Haverinen 2.12.2011 1 (7) JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Reservikomppanian alue 04460 NUMMENKYLÄ, JÄRVENPÄÄ RAKENNETTAVUUS- JA PERUSTAMISTAPASELVITYS
H. Haverinen 2.12.2011 2 (7) RAKENNETTAVUUS- JA PERUSTAMISTAPASELVITYS 1. YLEISTÄ... 3 2. TEHDYT TUTKIMUKSET... 3 3. YMPÄRISTÖ... 3 4. POHJASUHTEET... 4 4.1 Kallionpinta... 4 4.2 Pohjavesi... 4 4.3 Pilaantuneet maat... 4 5. RAKENNETTAVUUS... 4 5.1 Rakennusten perustaminen... 4 5.2 Routasuojaus... 5 5.3 Pohjavesi... 6 5.4 Täytöt ja pengerrykset... 6 5.5 Kunnallistekniikka... 6 5.5.1 Katualueet...6 5.5.2 Vesihuolto...7 6. RADON... 7 7. JATKOTOIMENPITEET... 7
H. Haverinen 2.12.2011 3 (7) Järvenpään kaupunki Reservikomppanian alue 04460 NUMMENKYLÄ, JÄRVENPÄÄ RAKENNETTAVUUS- JA PERUSTAMISTAPASELVITYS 1. YLEISTÄ Järvenpään kaupungin toimeksiannosta olemme laatineet tämän rakennettavuus- ja perustamistapaselvityksen Järvenpäässä sijaitsevalle Reservikomppanian alueelle asemakaavoituksen ja kunnallisteknisten suunnitelmien pohjaksi. 2. TEHDYT TUTKIMUKSET Reservikomppanian alueella on tehty 4 heijarikairausta ja 5 porakonekairausta sekä otettu häiriintyneitä maanäytteitä kahdesta tutkimuspisteestä. Häiriintyneistä maanäytteistä määriteltiin laboratoriossa rakeisuus, maalaji sekä vesipitoisuus. Lisäksi alueelle on asennettu 2 pohjaveden havaintoputkea. 3. YMPÄRISTÖ Reservikomppanian alue sijaitsee Järvenpään Nummenkylässä. Alue rajautuu Vanhan Valtatien, Hahlakadun ja Sorapolun rajaamalle alueelle. Ympäröivä alue on pientaloasutusta. Reservikomppanian alue on toiminut puolustusvoimien koulutusalueena sotien aikana, joiden jälkeen alueella toimi naisvankila. Nykyisin naisvankilan rakennukset toimivat asuntoina ja rakennukset ovat myös suojelukohde. Naisvankilan alueen itäpuolella sijaitsevan Sorapuiston pohjoisosa muodostuu sorakuopasta, joka rajoittuu Vanhan Valtatien pysäköintialueeseen. Sorakuopan pohjoisreuna on hyvin jyrkkärinteinen. Loivempirinteinen eteläosa rajoittuu täysikasvuiseen kuusisekametsään. Olemassa oleva maanpinta nousee Järvenpään kaupungilta saatujen pintavaaitustietojen perusteella länsireunan ja lounaiskulman tasolta noin +66 itäreunan ja kaakkoiskulman tasoon noin +72. Tarkk ampujankadun ja sitä reunustavien tonttien kohdilla maanpinta vaihtelee välillä noin +66,5 +70,0. Maanpinta laskee alimmillaan noin tasoon +63,0 kaavoitettujen tonttien pohjoispuolella olevassa Sorapuistossa.
H. Haverinen 2.12.2011 4 (7) 4. POHJASUHTEET Maaperä Reservikomppanian tutkitulla alueella on kitkamaita, pohjatutkimusten perusteella hiekkaa ja moreenia. Kitkamaakerros on pohjatutkimusten perusteella löyhää noin 10 25 metrin syvyydelle maanpinnasta, josta alin noin 5 7 metriä paksu osuus on hyvin löyhää. Löyhien kitkamaakerrosten kerrosten alapuolella kallionpintaa peittää keskimäärin noin 2 5 metriä paksu keskitiivis tai tiivis moreenikerros. Tiiviimpi moreenikerros on paksuimmillaan tutkimuspisteiden nro 1005 ja 1010 kohdilla noin 12 14 metriä paksu. Alueen pohjatutkimukset ja pohjasuhteet on esitetty laajemmin erillisessä pohjatutkimuslausunnossa ja sen liitteissä (WSP Finland Oy, 15.11.2011). 4.1 Kallionpinta 4.2 Pohjavesi 4.3 Pilaantuneet maat Porakonekairauksin varmistetun kallionpinnan etäisyys maanpinnasta vaihtelee tutkituissa pisteissä pääosin noin 24 28 metrin syvyydellä maanpinnasta. Matalimmillaan kallionpinta on noin 18 21 metrin syvyydellä maanpinnasta. Reservikomppanian alueelle on asennettu 2 pohjavesiputkea, joista havaittu pohjavedenkorkeus on vaihdellut välillä +54,82 +54,91 (28.9.- 26.10.2011), eli pohjavesi on ollut tutkimuspisteissä noin 15,1 15,3 metrin syvyydellä maanpinnasta. Reservikomppanian alueella sijaitsevalla Sorapuiston metsäalueella on pintamaassa jätettä (lasia, rautaa, betonia, muovia, lääkepulloja jne.). Jätteet on kasattu satunnaisiin kohtiin ja ne ulottuvat tehtyjen selvitysten perusteella noin 0,5 metrin syvyyteen maanpinnasta. Jätteiden päällä kasvaa paikoitellen sammalta ja pensaskasvillisuutta. Pilaantuneista maista on laadittu erillinen raportti, ks. Reservikomppania, Sorapuisto Järvenpää Tutkimusraportti (WSP Finland Oy, 26.10.2011). 5. RAKENNETTAVUUS Reservikomppanian alue on suunniteltu kaavoitettavaksi asuinrakennusten rakentamiseen. Kaavoitettavaksi on suunniteltu asuinrakennusten korttelialueita, asuinpientalojen korttelialueita, erillispientalojen korttelialueita sekä lähivirkistysalue. 5.1 Rakennusten perustaminen Tutkittu kaava-alue soveltuu pohjaolosuhteiden osalta hyvin alueen kaavaluonnoksen (6.9.2011) mukaiseen rakentamiseen. Suunniteltavat rakennukset voidaan perustaa maanvaraisesti joko suoraan häiriintymättömän ja tiiviin pohjamaan varaan tai siihen ulotetun sora- /mursketäytön varaisesti. Maanvaraiset perustukset voidaan mitoittaa käyttäen alustavasti 150 kn/m 2 pohjapainetta.
H. Haverinen 2.12.2011 5 (7) Humusmaakerrokset on poistettava rakenteiden alta häiriintymättömään kitkamaakerrokseen asti ja korvattava huolellisesti tiivistetyllä kitkamaatäytöllä. Varsinaista rakennussuunnittelua varten rakennuspaikoilla tulee suorittaa lisäpohjatutkimuksia, joiden tulosten perusteella on mahdollista tarkentaa mitoittavaa pohjapainetta sekä tarkastaa kokonaispainumat ja kulmakiertymät tontti ja rakennuskohtaisesti. Kokonaispainumien ja vierekkäisten perustusten epätasaisista painumista tai laattaperustuksen taipumisesta aiheutuvien kulmakiertymien raja-arvoja eri rakennetyypeille on esitetty seuraavassa taulukossa (Suomen rakentamismääräyskokoelma B3 pohjarakenteet, taulukko 4.2). Rakennetyyppi Kokonais naispainuman raja-arvo (mm) Kulmakiertymien raja-arvojen vaihteluväli Moreeni tai karkearakeinen maapohja Hienorakeinen maapohja Massiiviset jäykät rakenteet 100 1/250-1/200 1/250-1/200 Staattisesti määrätyt rakenteet 100 1/400-1/300 1/300-1/200 Staattisesti määräämättömät rakenteet puurakenteet 100 1/400-1/300 1/300-1/200 teräsrakenteet 80 1/500-1/200 1/500-1/200 muuratut rakenteet teräsbetonirakenteet teräsbetonielementtirakenteet teräsbetonikehärakenteet 40 1/1000-1/600 1/800-1/400 60 1/1000-1/500 1/700-1/350 40 1/1200-1/700 1/1000-1/500 30 1/2000-1/1000 1/1500-1/700 5.2 Routasuojaus Perusmaa Reservikomppanian alueella on otetuista maanäytteistä määriteltyjen rakeisuuksien perusteella routivaa, mikä on huomioitava rakennusten suunnittelussa. Kaikki pakkasen vaikutuksen alaisiksi joutuvat perustusrakenteet on ulotettava vähintään Pohjarakennusohjeissa RIL 121 esitettyyn routimattomaan syvyyteen maanpinnasta tai ne on routasuojattava.
H. Haverinen 2.12.2011 6 (7) 5.3 Pohjavesi Reservikomppanian alue sijaitsee Nummenkylän pohjavesialueella, joka on luokiteltu käyttökelpoisuutensa ja suojelutarpeensa perusteella luokkaan I, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. 5.4 Täytöt ja pengerrykset 5.5 Kunnallistekniikka Pohjavesialueen kokonaispinta-alaksi on arvioitu 3,58 km 2 ja se ulottuu Tuusulan kunnan puolelle. Pohjaveden muodostumispinta-ala on noin 1,11 km 2 ja muodostuvan pohjaveden kokonaismääräksi on arvioitu noin 2200 m 3 /d. Nummenkylän pohjavesialueella on kolme vedenottamoa: Sairaalan-, Kaunisnummen- ja Vähänummen vedenottamot. Rakentaminen alueella on tehtävä siten, ettei siitä aiheudu pohjaveden laatumuutoksia tai pysyviä muutoksia pohjavedenpinnan korkeuteen. Kellaritilojen rakentaminen alueella on mahdollista. Tehtyjen tutkimusten perusteella pohjavesi ei ole paineellista. Täyttöjen ja pengerrysten toteutus on mahdollista Reservikomppanian alueen rakentamisen yhteydessä. Sorapuiston alueella olevat pilaantuneet maa-ainekset on poistettava ennen mahdollisia täyttötöitä. Alueen täyttötyöt on tehtävä huolellisesti tiivistäen kelvollisista materiaaleista, esim. hiekka, sora tai murske. 5.5.1 Katualueet Alueen kadut voidaan rakentaa ilman pohjanvahvistustoimenpiteitä pohjamaan varaan. Alueella tehtyjen pohjatutkimusten ja otettujen maanäytteiden perusteella pohjamaan kantavuusluokkana voidaan käyttää luokkaa E. Alustavat InfraRYL2010 mukaiset E-luokan päällysrakennekerrokset on esitetty seuraavassa taulukossa: 3 4 5 6 Kulutuskerros 0,04 0,04 0,04 0,04 Sidekerros 0,12 0,05 0,05 - Kantava kerros 0,15 0,15 0,15 0,15 Tukikerros 0,50 0,55 0,40 0,60 Kokonaispaksuus 0,81 0,79 0,64 0,79
H. Haverinen 2.12.2011 7 (7) 5.5.2 Vesihuolto Reservikomppanian alueen vesihuoltolinjat suositellaan perustettavaksi routimattomaan syvyyteen siten, että vesijohtolinjojen peitesyvyys on >2,2 m ja sade- ja jätevesilinjojen >1,6 m. Mikäli putket perustetaan tätä ylemmäs, tulee putkilinjat eristää. Vesihuoltolinjat voidaan perustaa maanvaraisesti 150 mm paksun tasauskerroksen varaan. Pohjamaata vasten asetetaan N3-luokan suodatinkangas. Luiskakaltevuuksina kaivannoissa voidaan käyttää InfraRYL2010 taulukossa 16200:T1 esitettyjä kaltevuuksia. Yli 2 metriä syvistä kaivannoista on laadittava kaivantosuunnitelmat. Pohjaveden korkeudesta tehtyjen havaintojen perusteella pohjaveden pinta sijaitsee tutkituissa pisteissä noin 15,1 15,3 metrin syvyydellä maanpinnasta (+54,82 +54,91) eikä näin ollen vaikuta tavanomaiseen kunnallistekniseen rakentamiseen. Mahdolliset pintavedet poistetaan kaivannoista pumppaamalla. 6. RADON Reservikomppanian alue sijaitsee viimeisimmän jääkauden loppuvaiheilla jäätikköjokien kuljettamasta aineksesta muodostuneessa reunamuodostumassa, joissa radonpitoisuudet ovat tavallisesti keskimääräistä suurempia. 7. JATKOTOIMENPITEET Radonin poisto tulee ottaa huomioon alueelle suunniteltavissa rakennuksissa. Reservikomppanian alueelle tehtyjä alustavia pohjatutkimuksia on täydennettävä suunnittelun edetessä. Alueella suositellaan tehtäväksi radonmittauksia rakennusten suunnittelun tueksi. WSP Finland Oy Henri Haverinen