LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 129/2007/3 Dnro LSY 2005 Y 387 Annettu julkipanon jälkeen 8.10.2007 ASIA Luvan hakija Ympäristölupa kalojen kasvattamiseen meressä verkkoaltaissa Monnankarin eteläpuolella sekä kalojen talvisäilytykseen Baarholman ja Isoluodon välisessä salmessa Kustavin kunnan Länsikylän kylässä Munakarin Kala Ky Iniöntie, 23360 Kustavi Hakemisen peruste Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain 2 luvun 2 :n vesistöön rakentamista koskeva hakemus. Asian vireilletulo Munakarin Kala Ky on saattanut hakemuksen vireille Länsi Suomen ympäristölupavirastossa 22.12.2005 sekä täydentänyt hakemustaan lisäselvityksillä 1.3.2006 ja 16.3.2006. HAKEMUS Toiminta ja sen sijainti Lupaa haetaan kalankasvatukseen verkkoaltaissa meressä Monnankarin saaren eteläpuolella Iniönaukon pohjoisosassa sijaitsevassa yksikössä sekä kalojen talvisäilytykseen Baarholman ja Isoluodon välisessä salmessa, Länsikylän tilan (RN:o 3:62) vesialueesta hakijan vuokraamalla alueella Kustavin kunnan Länsikylän kylässä. Kalojen lisäkasvu on noin 40 000 kg/a. Voimassa oleva lupa Länsi Suomen ympäristölupavirasto on 9.11.2000 antamallaan päätöksellä nro 68/2000/4 myöntänyt Munakarin Kala Ky:lle luvan kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa Länsikylän tilan RN:o 3:62 vesialueella Monnankarin saaren eteläpuolella sekä kalojen talvisäilytykseen 1.11. 1.5. välisenä aikana saman tilan vesialueella Monnankarin pohjoispuolella Kustavin kunnan Länsikylän kylässä. Vaasan hallinto oikeus on 28.8.2001 antamallaan päätöksellä nro 01/0143/2 pysyttänyt ympäristölupaviraston päätöksen.
2 Lupa on voimassa kunnes 31.12.2005 mennessä vireille saatetusta uudesta hakemuksesta annettu päätös on lainvoimainen. Voimassa olevan päätöksen mukaan verkkoaltaiden pinta ala saa yhteensä olla enintään 1 000 m 2, kalojen ruokintaan käytettävän rehun sisältämä fosforimäärä vuodessa enintään 450 kg ja typpimäärä enintään 3 100 kg. Talvisäilytykseen käytettävien verkkoaltaiden pinta ala saa olla yhteensä enintään 600 m 2. Kalojen ylläpitoruokintaan käytettävän rehun fosforimäärä saa olla enintään 12 kg ja typpimäärä enintään 84 kg vuodessa. Oikeus alueeseen Munakarin Kala Ky ja Sami Latokartano ovat 1.3.2006 tehneet vuokrasopimuksen Länsikylän tilaan RN:o 3:62 kuuluvan vesialueen käyttämisestä kalankasvatukseen ajalle 1.1.2006 31.12.2015. Alueen kaavat ja luonnonsuojelu Ympäristön tila Kustavin kunnan rantayleiskaavassa kalankasvatuspaikan vaikutusalueella sijaitsevat saaret on merkitty maa ja metsätalousalueiksi (M), loma asutusalueiksi (RA) sekä maa ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi, joilla on ympäristöarvoja (MU 1). Hakija on katsonut, ettei kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella ole luonnonsuojelualueita, mutta runsaan 600 metrin etäisyydellä laitoksesta luoteeseen sijaitsee Langstetin Natura 2000 alue (FI0200112). Luontodirektiivin priorisoidut luontotyypit alueella ovat rannikon laguunit, Itämeren boreaaliset rantaniityt ja boreaaliset luonnonmetsät. Vesialue Kuormitus Veden laatu Laitoksen vaikutusalue on virtausolosuhteiltaan hyvä ja sijaitsee Iniönaukon pohjoisosassa. Lähialueella veden syvyys vaihtelee 5 ja 9 m:n välillä. Syvyysolot jatkuvat ympäröivällä merialueella virtaussuunnissa hyvin samanlaisina, eikä toimintapaikan läheisyydessä ole merkittäviä, rajattuja syvänteitä tai kynnyksiä. Toimintapaikalla pohja on tasaista. Veden syvyys kasvatuspaikalla on 8 9 m. Näiden tekijöiden ansiosta veden vaihtuvuus laitoksen alueella on kohtuullisen hyvä ja ravinnekuormitus sekoittuu tehokkaasti. Munakarin Kala Ky:n kalankasvatuslaitoksen lisäksi merialueella toimii toinen kalankasvatuslaitos noin 0,7 km etäisyydellä. Kustavin Trooli Ay:n laitoksen keskimääräinen vuotuinen lisäkasvu on vuosina 2001 2006 ollut 31 000 kg. Veden laatua alueella on tarkkailtu osana Kustavin ja Iniön merialueen yhteistarkkailua Lounais Suomen vesi ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta. Ympäristölupavirastolla on ollut käytettävissä tarkkailututkimustuloksia vuosilta 2005 ja 2006. Veden laatua ei ole seurattu laitoksen vaikutusalueella. Monnankarin laitosta lähimpänä sijaitsevassa tarkkailupisteessä reilut 2 kilometriä luoteeseen veden laatu on vuosina 2000 2006 yleisen käyttökelpoi
3 suusluokituksen mukaan ollut tyydyttävä fosforin suhteen. A klorofyllin suhteen veden yleinen käyttökelpoisuus oli vuonna 2002 hyvän ja tyydyttävän rajalla mutta nousi vuonna 2005 luokkaan hyvä. Perifyton Pohjaeläimistö Päällyslevästön kasvua on alueella mitattu kolmen vuoden välein. Vuonna 2000 Kustavin Ströömissä ja sen eteläpuolella Iniön aukon reunassa kasvoi vähintään kaksi kertaa enemmän päällyslevästöä kuin vertailualueilla. Viimeisellä tarkkailujaksolla kolmessa laitosta lähimpänä sijaitsevassa tarkkailupisteessä kasvoi keskimäärin 18 mg/m 2 päällyslevää klorofyllinä mitattuna. Kahden lähimmän, Iniönaukolla sijaitsevien vertailupisteiden vastaava määrä oli 5,7 mg/m 2. Vuonna 2003 päällyslevästön klorofyllimäärät olivat pieniä, kuten myös suurimmassa osassa Kustavin merialueen pisteistä. Vuonna 2006 ensimmäisen jakson määrät olivat selvästi suuremmat kuin viimeisen jakson. Kesän keskimääräinen klorofyllimäärä oli 5,8 mg/m 2 ja kahden lähimmän vertailupisteiden 1,0 mg/m 2. Pohjaeläimistöä on alueella tutkittu laajamittaisesti joka kolmas vuosi. Laitoksen eteläpuolella sijaitsevassa tarkkailupisteessä pohjan laatu oli vuonna 2001 puolilikaantunut mutta koheni vuonna 2004 puoliterveeksi. Kauempana pohjoisessa sijaitsevan pisteen pohja oli laadultaan puoliterve molempina tutkimusvuosina. Vuonna 2001 muiden, avoimempien vesialueiden pohjan laatu oli puoliterve tai puolilikaantunut ja vuonna 2004 lähinnä puoliterveen ja puolilikaantuneen rajalla. Kalasto ja kalastus Alueen muu käyttö Alueella esiintyvät välisaariston tyypilliset kalalajit, kuten hauki, kuha, ahven, särki ja silakka. Toimintapaikan tuntumassa olevalla alueella ei varsinaisesti harjoiteta ammattikalastusta, mutta lähivesillä kalastaa 2 ammattikalastajaa. Alueella harjoitetaan pääasiassa verkkopyyntiä ja sivuammattikalastajia on jonkin verran. Kauempana toimintapaikan ja samalla Munakarien saarten eteläpuolella on Saaristomeren keskeisin, Selkämerelle johtava 10 m:n väylä. Idässä sijaitsee Ströömiä pitkin kulkeva 5,5 m:n väylä. Kalankasvatuspaikan lähellä ei ole vedenottamoja, eikä rantaa hyödyntäviä yleisiä virkistystoimintoja. Kalankasvatuspaikan läheisyydessä on loma asutusta lännessä, pohjoisessa ja idässä, lähimmillään noin 400 metrin etäisyydellä. Nykyinen toiminta Ympäristönsuojelun tietojärjestelmästä saatujen tietojen perusteella Munakarin Kala Ky:n kalankasvatuslaitoksen toiminta ja päästöt vuosina 2001 2006 ovat olleet seuraavat:
4 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Keskiarvo Lisäkasvu (kg/a) 23 000 18 000 35 000 35 000 38 000 15 000 27 000 Rehun fosfori (kg/a) 280 190 390 410 410 160 300 Rehun typpi (kg/a) 2 200 1 500 3 100 3 100 3 200 1 200 2 400 Fosforipäästö (kg/a) 190 120 250 270 260 100 200 Typpipäästö (kg/a) 1 500 1 000 2 100 2 200 2 200 840 1 600 Rehumäärä (kg/a) 31 000 21 000 45 000 44 000 45 000 17 000 34 000 Rehukerroin 1,35 1,17 1,27 1,27 1,19 1,19 1,24 *) Fosforin ominaispäästö (g/kg/a) 8,2 6,3 7,1 7,7 6,9 7,0 7,3 *) Typen ominaispäästö (g/kg/a) 67 54 60 62 57 58 60 *) *) painotettu keskiarvo Hakemuksen mukainen toiminta Tuotanto Kalaa on tarkoitus kasvattaa (pääasiassa kirjolohta tai siikaa) siten, että kalojen lisäkasvu verkkoaltaissa on noin 40 000 kg vuodessa. Talvisäilytykseen siirrettävän kalan määrä on enintään 25 000 kg. Laitoksen rakenteet Kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä on noin 54 000 kg/a ja se sisältää fosforia enintään 460 kg/a ja typpeä enintään 3 700 kg/a. Talvisäilytyksessä käytettävä rehumäärä on noin 1 400 kg/a, joka sisältää enintään 12 kg typpeä ja enintään 84 kg fosforia. Kalat ruokitaan käsin. Ruokinnan tarvetta seurataan. Kalat kasvatetaan kelluvissa verkkoaltaissa. Laitos koostuu kahdesta verkkoaltaasta, joiden yhteenlaskettu pinta ala on 880 m 2 ja tilavuus 4 000 m 3. Altaiden syvyys on 4,6 m. Altaat ankkuroidaan pohjaan ja merkitään merenkulkuviranomaisten hyväksymällä tavalla. Talvisäilytysaltaan pinta ala on noin 600 m 2 ja tilavuus noin 2 500 m 3. Huoltotukikohta Rehut säilytetään suursäkeissä Kustavin kunnan Laupusen kylässä olevassa hakijan perkaamo ja rehuvarastorakennuksessa. Laitoksen aiheuttamat päästöt ja niiden rajoittaminen Kalankasvatuksen ravinnepäästö mereen on enintään noin 300 kg fosforia ja noin 2 600 kg typpeä vuodessa. Ruokintaan käytetään vähäfosforista kuivarehua, josta pöly poistetaan ennen käyttöä. Kalankasvatus verkkoaltaissa on ainoa teknisesti ja taloudellisesti mahdollinen vaihtoehto merialueella. Hakemuksen mukaisiin rehujen ominaisuuksiin ja ruokintamenetelmiin perustuva kalankasvatus vastaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä.
5 Jätehuolto Kuolleet kalat (enintään noin 360 kg/a) kompostoidaan hakijan tukikohdassa maanparannukseen käytettäväksi. Poikkeustapauksessa ne viedään kaatopaikalle. Jätteet (noin 30 kg/a) lajitellaan ja kierrätykseen kelpaava osa (mm. suursäkit ja kartonki) pannaan kierrätykseen. Muu osa talous ja pakkausjätteistä viedään kaatopaikalle. Toiminnan vaikutukset Vesiympäristön tila Toiminta vaikuttaa merialueen tilaan ainoastaan ravinnepitoisuuksien muutoksena aivan toimintapaikan lähiympäristössä. Veden laatu on laitoksen vaikutusalueella pysynyt verraten hyvänä. Veden laatu alueella vaihtelee yleisten vaihtelurajojen sisällä sekä yleisen muutoskehityksen mukaan. Merialueen käyttö Kalankasvatustoiminnasta ei aiheudu haittaa vesiliikenteelle tai kalastukselle. Toiminta ei vaikuta ympäristön eri käyttömuotoihin eikä mihinkään kiinteistöön. Natura 2000 alueen luonnonarvot Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Etäisyys kalankasvatuslaitokselta Langstetin Natura 2000 alueeseen on noin 0,6 km. Toiminnanharjoittaja pitää laitoksen toiminnasta hoitopäiväkirjaa. Kalankasvatuslaitoksen vaikutustarkkailua jatketaan nykyisen käytännön mukaisesti. Tarkkailusta laaditaan kunkin vuoden loputtua yhteenveto kuluneen vuoden tarkkailusta. Toiminnanharjoittaja osallistuu alueen kalataloudelliseen yhteistarkkailuun. Tiedottaminen Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Kustavin kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 7.4. 8.5.2006 välisenä aikana. Muistutukset ja vaatimukset Kuulutus on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Lounais Suomen ympäristökeskus on muistutuksessaan todennut, että laitoksen vaikutusta ei ole 2000 luvun alkupuolen tarkkailutuloksissa havaittavissa lukuun ottamatta yhtä päällyslevästön inkubointikertaa. Tulee ottaa huomioon, että veden laadun seurantapisteiden verkko on harva eikä laitoksen lähellä ole pisteitä, joten
6 sen vaikutusta veden laatuun on vaikea arvioida. Alue on altis rehevöitymiselle mataluudestaan johtuen, mutta sen sijainti Iniönaukon reunassa ja Ströömin kupeessa edesauttaa veden vaihtumista. Ympäristökeskus on puoltanut lupahakemusta kasvattaa kalaa noin 40 000 kg vuodessa Monnankarin laitoksella ja säilyttää kalaa talven yli noin 25 000 kg. Kalankasvatukseen käytettävien verkkoaltaiden pinta ala saa olla yhteensä enintään 880 m 2 ja talvisäilytykseen käytettävien enintään 600 m 2. Kalojen ruokintaan käytetty rehu saa sisältää enintään 450 kg fosforia ja 3 100 kg typpeä vuodessa. Laitoksen ominaiskuormituksen tavoitteena tulisi olla enintään 7 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua kalakiloa kohden. Tuorerehun käyttö ei ole sallittua. Talvisäilytyksessä käytettävän rehun fosforimäärä saa olla enintään 12 kg ja typpimäärä enintään 84 kg vuodessa. Talvisäilytystä saa harjoittaa 15.10. 15.5. Laitoksen toiminnasta on pidettävää hoitopäiväkirjaa ja ympäristökeskukselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava tiedot laitoksen toiminnasta. Luvan saajan tulee ilmoittaa vakavista kalatautitapauksista myös ympäristökeskukselle. Kalankasvatuslaitoksen käyttötarkkailu ja vesistövaikutusten tarkkailu tulee suorittaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailua tulee suorittaa myös silloin, kun laitos ei väliaikaisesti toimi. Lupa tulisi myöntää siten, että se on voimassa seitsemän vuotta lainvoimaiseksi tulon jälkeen. 2) Merenkulkulaitos on täydentänyt muistutustaan myöhemmällä lausunnolla, jonka mukaan kalankasvatuslaitoksen pitämiselle alueella ei ole estettä. Väylien läheisyydessä altaat on merkittävä Merenkulkulaitoksen ohjeiden mukaan. Kiinnitys ja ankkurointiköydet tai kettingit eivät saa vaarantaa tai haitata yleistä vesiliikennettä. 3) AA, (Monnankari RN:o 3:6, Länsikylän kylä, Kustavin kunta) on muistutuksessaan vastustanut kalankasvatusluvan myöntämistä omistamaansa Monnankarin saaren edustalla olevalle vesialueelle. Muistuttajan mielestä mahdollisuudet saaren virkistyskäyttöön heikkenevät ja saaren arvo laskee merkittävästi kalankasvatuksen seurauksena. Aivan saaren edustalla sijaitseva laitos aiheuttaa maisemahaittaa ja vetää puoleensa lokkeja, jotka aiheuttavat lika ja äänihaittaa. Mereen joutuu huomattava määrä syömätöntä rehua, jonka seurauksesta merivesi rehevöityy ja sameutuu. Alue, johon kasvatuslupaa haetaan on erityisen huono. 4) BB, (Yhteisen vesialueen RN:o 876:1 osakas, Länsikylän kylä, Kustavin kunta) on muistutuksessaan vastustanut kalankasvatusluvan myöntämistä kalankasvatusta varten, koska se pilaa vesiä ja alentaa niiden käyttökelpoisuutta. Jos lupa myönnetään pitäisi kasvatusmäärät alentaa ja hakija määrätä korvaamaan pilaantumisen seurauksia.
7 5) CC, (Petäjäkari RN:o 3:1, Länsikylän kylä, Kustavin kunta) on muistutuksessaan vastustanut kalankasvatusluvan myöntämistä kyseiselle laitokselle. Muistuttajan kiinteistöä ympäröivän merialueen tilanne on heikentynyt luvan myöntämisen jälkeen. Pesivien merilintujen määrä on alueella vähentynyt merkittävästi samoin kun silakan pyynti. Muistuttaja on vaatinut 300 euroa korvausta rantojen ja ympäröivän vesialueen virkistyskäyttöarvon alenemisesta jokaiselta luvan voimassaolovuodelta. 6) Viliskerin Huolto Oy (Vidiskeri RN:o 3:43, Koelsuun kylä, Kustavin kunta) ja Vidiskerin rantakunta ovat tuoneet esille seuraavaa: 1960 ja 1970 luvulla Viliskerin saaren rannat ja vesialueet olivat puhtaita ja näkösyvyys oli useita metrejä. Rannat ovat nyt limaiset ja vedet samentuneet. Sinilevälautat ovat usein tehneet merestä uimakelvottoman. Kalankasvatus Kustavissa ja Taivassalossa on ajoittain edustanut jopa 90 % vesialueen fosforipäästöistä. Yhden lähteen mukaan sen päästöt ovat jopa suuremmat kuin Turun kaupungin. Kalankasvatus aiheuttaa näin ollen kohtuuttoman paljon saasteita verrattuna siitä saatavaan taloudelliseen hyötyyn. Yhteisöt ja yksityiset kiinteistönomistajat joutuvat lakien velvoittamina puhdistamaan jätevesiään tiukkojen sääntöjen mukaan, kun kalanviljelyslaitosten sallitaan päästää mereen kohtuuttomat, puhdistamattomat määrät fosfori ja typpijätettä. Muistuttajat ovat vaatineet, että kalankasvatus sallitaan ainoastaan suljetuissa altaissa, joiden päästöillä olisi samat lain vaatimat laatuvaatimukset kuin muilla jätevesillä. Lyhyen tähtäimen vaatimuksena muistuttajat ovat esittäneet, että kalat kasvatettaisiin umpikasseissa ja/tai että kasvatus siirrettäisiin tapahtuvaksi syvissä ulkosaariston vesissä. 7) DD ja EE (Saarentupa RN:o 3:46, Länsikylän kylä, Kustavin kunta) ovat muistutuksessaan vastustaneet kyseisen kalankasvatuslaitoksen sijoittamista haettuun paikkaan siten, että sen vaikutusalue ulottuu Langstetin Natura alueeseen. Luonnonsuojelualueen priorisoituneisiin luontotyyppeihin kuuluva rannikkolaguunialue on osa muistuttajien omistaman kiinteistön edustalla sijaitsevaa vesialuetta. Muistuttajien mielestä vesialueen puhdistautumiskyky ei ole riittävä. Vesialue on ylikuormittunut, mikä näkyy mm. jokavuotisena sinilevän esiintymisenä edellä mainitulla laguunialueella. Sinilevä aiheuttaa haittaa kesäasunnon käytölle ja pilaa Natura aluetta. Laitos sijaitsee ympäröivine saarten suojassa siten, että Iniönaukon merivirrat eivät pääse huuhtelemaan laitosaluetta ja ympäristöä, vaan rehusta aiheutuva kuormitus jää rannikkopoukamiin rehevöittäen vesialuetta huomattavasti. Muistuttajien mielestä Natura alueen luonnonsuojelutavoitteita ei voi saavuttaa kalankasvatustoiminnan lisätessä merkittävästi ympäristön pilaantumista ja luonnonsuhteiden huonontumista. 8) FF ja GG (Kalliomäki RN:o 3:47, Länsikylän kylä, Kustavin kunta) ovat muistutuksessaan vaatineet, että kalankasvattajat hankkisivat kasvatusaltaisiin pohjapussin, joka kokoaisi jätteet ja että he tyhjen
8 täisivät sen. Muistuttajat ovat myös vaatinet korvausta pilaantuneesta vedestä. Hakijan selitys Hakija on 8.6.2006 toimittanut ympäristölupavirastoon selityksensä muistutusten ja vaatimusten johdosta. Hakija on katsonut, että muistutuksissa ei ole esitetty mitään syitä, jotka olisivat esteenä hakemuksen hyväksymiselle. Hakijan mielestä muistuttajien käsitys kalankasvatustoiminnan kuormitusvaikutuksista on virheellinen. Vaikka kaikki laitokset lopettaisivat toimintansa, ei Saaristomeren tilassa tapahtuisi mitään havaittavaa muutosta. Sinileväesiintymät eivät korreloi kalankasvatuslaitosten päästömäärien kanssa. Hakija on 1) Lounais Suomen ympäristökeskuksen muistutuksen johdosta todennut, ettei hakijalla ole erityistä huomautettavaa. Hakija on kuitenkin toivonut että lupa myönnettäisiin kymmeneksi vuodeksi ympäristökeskuksen esittämän seitsemän vuoden sijasta, koska uusintaprosessi on hakijalle sekä taloudellisesti että voimavarallisesti raskas. Toisaalta myös tutkimustietojen perusteella tilanne on alueella pitkälti vakiintunut ympäristövaikutusten kannalta. Hakijalla ei ole 2) Merenkulkulaitoksen muistutuksen johdosta ollut huomauttamista. Hakija tulee ilmoittamaan toimintapaikan sijainnin merenkulkulaitokselle vakiintuneen käytännön mukaisesti. Hakija on 3) AA:n muistutuksen johdosta todennut, että laitoksen etäisyys Monnankarin saareen on runsaat 300 m ja että virtaukset sillä alueella, Isoluodon länsipuolitse ovat pääsääntöisesti pohjoisesta etelään. Laitos eri juurikaan vedä puoleensa lokkeja kasvatettavan kalan koosta ja lokkien saalistustavasta johtuen. Kalankasvatustoiminta ei ole vaikuttanut meriveden rehevöitymiseen eikä vesikasvuston laatuun. Samat muutokset ovat havaittavissa alueilla, missä lähimpään kalankasvatustoimintaan on yli kymmenen kilometrin etäisyys. Kalankasvattajalle rehun tuhlaaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Toimintapaikan veden vaihtuvuus ei ole huono. Hakija on 4) BB:n muistutuksen johdosta viitannut siihen, mitä on edellä yleisesti sekä muistutusten osalta vastattu. Hakija toteaa, ettei mitään loma asuntojen hintojen laskuun 2004 2005 viittaavaa tilastollista tietoa ole esitetty ja se, että mahdollinen arvon lasku johtuisi kalankasvatuslaitoksista on vailla todellisuuspohjaa. Esitetyn korvausvaatimuksen hakija kiistää perusteettomana ja yksilöimättömänä. Hakija on 5) CC:n muistutuksen johdosta todennut, että vesialueen tila käy ilmi vesistötarkkailun tutkimustuloksista. Vesialueen tilan heikentymisestä ei ole mitään osoitusta eikä siitä, että se johtuisi hakijan toiminnasta. Hakijayhtiön yhtiömiehet, jotka elävät tässä ympäristössä ympärivuotisesti, eivät ole havainneet merilintujen määrän olennaisesti vähentyneen kyseessä olevalla vesialueella, verrattuna muihin alueisiin. Silakanpyynnin väheneminen johtuu huonosta markkinatilanteesta ja hyljeongelmasta, eikä niinkään silakkakannan
9 vähenemisestä. Ammattikalastajat ovat hyvin harvoin muistuttaneet kalankasvatuslupahakemuksia vastaan. Hakija on kiistänyt muistuttajan esittämän korvausvaatimuksen ja on todennut, ettei alueen virkistyskäyttöarvo ole alentunut eikä ainakaan hakijan toiminnasta. Hakija on 6) Viliskerin Huolto Oy:n ja Vidiskerin rantakunnan muistutuksen johdosta huomauttanut, että muistuttajan alueet sijaitsevat kaukana toimintapaikasta ja että alueita erottaa yhtenäinen saariketju. Saaristomeri ja sen ranta alueet ovat todellakin olleet erilaisia 1960 ja 1970 luvulla, mutta vedenlaadun tilanne on sama niillä Saaristomeren alueilla, joilla kalankasvatustoimintaa ei harjoiteta. Kasvatustoiminnalla ja merialueen tilan muutoksilla ei ole muistuttajien väittämää keskinäistä korrelaatiota. Kalankasvatustoiminnan vaikutukset ovat täysin rajallisia. Väite, että kalankasvatus edustaisi 90 % Kustavi Taivassalon alueen kesäaikaisista fosforipäästöistä on tarkoituksenhakuinen, ei pidä paikkaansa eikä ole objektiivinen. Asumisjätevedet koostuvat, kuin myös maa ja metsätalouden kuivatusvedet, myös muista haitallisista aineista, kuin luonnossa esiintyvästä fosforista. Sekä kalankasvatuksen että yhdyskuntavesien päästöjen hallinnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja parhaita mahdollisia toimintatapoja. Yhdyskuntavesien puhdistuksessa prosessi on paremmin hallittavissa ja vaatimustaso näin ollen korkeampi. Kalankasvatus on saavuttanut sille vesiensuojelun tavoiteohjelmassa asetetut tavoitteet. Fosfori ja typpi eivät ole jätettä, vaan luonnon tärkeimpiä ravinteita. Käyttökelpoista umpikassimenetelmää ei ole vielä olemassa, vaan ainoastaan kokeiluja, jotka eivät ole tuottaneet toivottuja tuloksia. Laitoksen sijainnin suhteen hakija toteaa, että lienee kohtuullista, että hakija voi harjoittaa toimintaa käyttökelpoisella paikalla, muiden toimintojensa nähden kohtuullisella etäisyydellä. Näillä vesillä yhtiön omistajaperhe on harjoittanut ja yhä edelleen harjoittaa ammattikalastusta. Hakija on 7) DD:n ja EE:n muistutuksen johdosta todennut, ettei toiminnalla ole vaikutusta Langstetin Natura alueeseen kuuluvan, noin 600 m luoteessa sijaitsevan, matalaan alueeseen. Naturaalueelta koilliseen Päärholman pohjoispuolitse suuntautuva salmi on käytännössä umpeutunut, niin ikään alueelta kaakkoon, Päärholman ja Simskerin saarien välistä suuntautuva salmi on miltei umpeutunut. Kyseessä olevan lahtialueen vesi vaihtuu yhtenäisen saariketjun länsipuolitse, eikä hakijan laitoksen vesialueen kautta. Hakijan toiminnalla ei ole vaikutusta priorisoituihin luontotyyppeihin tai lajeihin. Hakija on viitannut Lounais Suomen ympäristökeskuksen lausuntoon, jossa todetaan että laitoksen lähistöllä ei ole erityisalueita, joiden käyttöön tai olosuhteisiin toiminnalla olisi vaikutuksia. Sinilevän esiintymisen kytkemistä kalankasvatustoimintaan koskevien väitteiden osalta hakija on todennut, että on kysymys paljon laajemmasta ja monisäikeisemmästä ilmiöstä. Sinileväkukintaa esiintyy myös merialueilla, joilla ei harjoiteta kalankasvatusta. Saaristomeren ravinnei
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 10 suus kuten lähes koko Itämeren ravinneisuus riittää sinällään sinileväkukintojen esiintymiseen missä tahansa. Hakija on myös huomauttanut, että veden vaihtuvuus toimintaalueella on varsin hyvä. Pitkäaikaisen kokemuksen perusteella virtaussuunta Isoluodon ja Monnankarin / Päärholman välisestä salmesta on useimmiten pohjoisesta etelään myös silloin, kun Ströömin pääväylän virtaussuunta on pohjoiseen. Tämä on aikanaan vaikuttanut toimintapaikan valintaan. Hakija on 8) FF:n ja GG:n muistutuksesta huomauttanut, että käyttökelpoista tekniikkaa niin sanotun umpikassin käyttämiseksi ei vielä ole olemassa. Hakija kiistää korvausvaatimuksen perusteettomana ja määrältään yksilöimättömänä. Väitetyt muutokset eivät ole hakijan toiminnan aiheuttamia. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Munakarin Kala Ky:lle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä Monnankarin saaren eteläpuolella sekä kalojen talvisäilytykseen Monnankarin saaren pohjoispuolella Baarholman ja Isoluodon välisessä salmessa (liite 2). Kasvatuspaikka ja talvisäilytyspaikka sijaitsevat kiinteistön Länsikylän RN:o 3:62 vesialueesta vuokratulla alueella Kustavin kunnan Länsikylän kylässä. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Rakenteet ja laitteet 1) Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta ala kalankasvatuspaikalla saa olla enintään 880 m 2 ja 1.11. 1.5. välisenä aikana talvisäilytyspaikalla enintään 600 m 2. Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifoulingaineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa. 2) Luvan saajan on pidettävä kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa. Verkkoaltaat on ankkuroitava niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 3) Verkkoaltaat on merkittävä Merenkulkulaitoksen hyväksymällä tavalla. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus Merenkulkulaitokselle.
11 Toiminta ja päästöt 4) Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 390 kg fosforia ja enintään 3 000 kg typpeä. Ominaispäästö ei saa ylittää 6,5 g fosforia eikä 47 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. Ominaispäästöarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,40 % fosforia ja 2,75 % typpeä. Talvisäilytyksessä käytettävä rehua saa sisältää noin 10 kg fosforia ja noin 80 kg typpeä. 5) Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman pienet. 6) Kalankasvatuslaitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu eikä hajuhaittoja ympäristölle. 7) Kasvatuksen aikana kuolleet kalat on kerättävä talteen ja kompostoitava tai toimitettava laitokseen, jolla on asianmukainen lupa käsitellä nämä jätteet. Kuolleet kalat on käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Kuolleiden kalojen käsittely on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. 8) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailu ja raportointi 9) Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö ja poikkeustilanteista Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Kustavin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 10) Luvan saajan on ilmoitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle laitoksen vastuullisen hoitajan nimi yhteystietoineen.
12 11) Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot altaiden tuomisesta paikalle ja niiden poisviennistä, käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta alasta, laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, verestyksen yhteydessä tulevan veren, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista kemikaaleista, laitoksella käytettävien rehujen ja kemikaalien varastoinnista sekä muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Kustavin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset hoitopäiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 12) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia merialueella Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja vaikutuksia alueen kalakantoihin ja kalastukseen Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tällöin tulee ottaa huomioon, että merialueen tilaan kohdistuvia vaikutuksia tarkkaillaan myös nykyistä lähempänä laitosta. Tarkkailut voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava edellä mainituille viranomaisille tarkistettaviksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa määrätyin ajoin edellä mainituille viranomaisille ja Kustavin kunnan ympäris
13 tönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 13) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan eläinlääkärille tai läänin eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle. Kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta sekä käytetyistä lääkkeistä ja kemikaaleista on tehtävä merkinnät laitoksella pidettävään hoitopäiväkirjaan. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa 31.12.2014 saakka. Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2014 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille ympäristölupavirastossa viimeistään 31.10.2013. Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman, edellyttäen, että luvan haltijalla on oikeus kalankasvatusta varten tarvittavaan vesialueeseen. Vahingot Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain tai ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesistön pilaantumista. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen RATKAISUN PERUSTELUT Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Kalankasvatus Kyseessä on olemassa oleva kalankasvatuslaitos. Laitos sijaitsee lievästi rehevällä merialueella Monnankarin saaren eteläpuolella. Vaikutusalueella veden syvyys vaihtelee 5 ja 10 m:n. Alue sijaitsee Iniönaukon pohjoisosassa. Ströömissä virtaus kulkee pääosin pohjoiseen. Hakijan kokemuksen mukaan virtaussuunta pohjoisessa sijaitsevan Isoluodon ja Päärholman välisestä salmesta ohi Munakarien on useimmiten pohjoisesta etelään myös silloin, kun Ströömin virtaussuunta on pohjoiseen. Laitoksen keskimääräinen lisäkasvu on vuosina 2001 2006 ollut 27 000 kg/a, fosforipäästö keskimäärin 200 kg/a ja typpipäästö 1 600 kg/a.
14 Laitosta lähimmässä, luoteessa sijaitsevassa tarkkailupisteessä pintaveden fosforipitoisuus on tarkkailututkimusten mukaan 2000 luvulla ollut keskimäärin 28 µg/l ja a klorofyllipitoisuus 3,5 µg/l. Kyseinen piste ei sijaitse laitoksen vaikutusalueella sen etäisyyden tai ilmansuunnan perusteella, johtuen yllämainituista virtausolosuhteista. Päällyslevästön tarkkailupisteet ovat sijainneet laitoksen ympärillä noin 400 m:n säteellä. Päällyslevästön määrä on ollut korkeampi kuin vertailupisteissä. Lähin pohjaeläinpiste on sijainnut laitoksen ja Munakarin laitoksen välillä, jolloin myös toisen laitoksen päästöt ovat mahdollisesti vaikuttaneet pohjan laatuun. Viimeisen tutkimuksen mukaan pohjan laatu oli kohentunut puolilikaantuneesta puoliterveeseen. Runsaan 600 metrin etäisyydellä laitoksesta luoteeseen sijaitsee Langstetin Natura 2000 alue. Ympäristökeskus ei ole muistutuksessaan katsonut toiminnalla olevan vaikutuksia alueeseen. Ympäristölupavirasto on määrännyt raja arvot rehun ravinnesisällölle. Hakemuksen mukaisia rehun sisältämiä fosfori ja typpimääriä ei voida myöntää. Kalankasvatuksessa kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä saa sisältää enintään 390 kg fosforia ja enintään 3 000 kg typpeä vuodessa. Toiminnasta aiheutuvat laskennalliset ravinnepäästöt ovat tämän perusteella 230 kg fosforia ja 1 900 kg typpeä vuodessa. Laskelmissa on käytetty seuraavia lähtötietoja: rehun fosforipitoisuus 0,85 % ja typpipitoisuus 6,5 %, rehukerroin 1,15 sekä kalaan sitoutuneen fosforin määrä 4,0 g/kg ja typen määrä 27,5 g/kg. Laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito sekä vähäravinteisten rehujen käyttö ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaisesti mahdollistaa kalojen lisäkasvun noin 40 000 kg/a. Laitoksen vuosien 2001 2006 keskimääräisiin päästöihin verrattuna fosfori ja typpipäästöt lisääntyvät jonkin verran. Laitoskoko Talvisäilytys Luvan voimassaolo Verkkoaltaiden enimmäiskoko on määrätty niiden pinta alan perusteella. Kalankasvatuksessa käytettävien verkkoaltaiden suurin yhteinen sallittu pinta ala 880 m 2 on myönnetty haetun pinta alan mukaisesti. Kalojen talvisäilytyksessä käytettävien verkkoaltaiden enimmäiskoko on määrätty niiden pinta alan perusteella. Verkkoaltaiden suurin yhteinen sallittu pinta ala 600 m 2 on myönnetty haetun pinta alan mukaisesti. Verkkoaltaiden säilytys on rajoitettu hakemuksen mukaisesti 1.11. ja 1.5. väliseen aikaan, jolloin niiden vaikutus vesiliikenteeseen ja alueiden virkistyskäyttöön on vähäinen. Lupa on määräaikainen, jotta toiminnan edellytykset voidaan arvioida uudelleen ottaen huomioon päästöjen vaikutukset merialueella sekä muista syistä aiheutuvat muutokset, mahdollisuudet vähentää päästöjä kalankasvatuksen kehittymisen myötä sekä luvanhaltijan oikeudet laitosta varten tarvittavaan vesialueeseen. Voimassaoloai
15 ka on riittävän pitkä, jotta kalankasvatustoimintaa voidaan kehittää vaarantamatta toiminnan taloudellista kannattavuutta. Lupaharkinta Luvan myöntämisen edellytykset vesilain mukaan ovat olemassa koska kalankasvatusaltaiden pitämisestä meressä saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Laitosta varten tarvittava vesialue on voimassa olevan vuokrasopimuksen perusteella hakijan hallinnassa. Luvan myöntämisen edellytykset ympäristönsuojelulain mukaan ovat olemassa koska kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lainkohdat Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 55 ja 56. Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti. Vastaus muistutuksissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin Kalankasvatus Kun kalankasvatustoiminta toteutetaan lupamääräysten mukaisesti, edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa kohdassa Ratkaisun perustelut sanotuilla perusteilla. Merialueen soveltuvuus toimintaan Merialueen rehevöityminen Ominaiskuormitusarvot Edellytykset kalankasvatustoiminnalle hakemuksen mukaisella paikalla ovat olemassa lupamääräyksistä ilmenevillä ehdoilla. Merialueen rehevöityminen johtuu pääosin muusta kuin kalankasvatustoiminnasta. Mereen kohdistuvia ominaispäästöjä koskeva 1) Lounais Suomen ympäristökeskuksen vaatimus on otettu huomioon edellä lupamääräyksessä 4) siten, että raja arvoksi on fosforin osalta määrätty 6,5 g ja typen osalta 47 g kasvatettavaa kalakiloa kohti. Lupamääräysten mukaisiin ominaiskuormitusarvoihin voidaan päästä hoitamalla laitosta huolellisesti ja käyttämällä mahdollisimman vähäravinteista rehua.
16 Toiminnan vaikutus kiinteistöjen arvoon ja virkistyskäyttöön Lupapäätöksen mukainen toiminta ei vaikuta kiinteistöjen arvoon tai virkistyskäyttöön. Vaikutukset Natura 2000 alueeseen Kasvatus umpialtaissa Korvausvaatimukset Kalankasvatustoiminta ei heikennä lähellä olevan Natura 2000 verkostoon kuuluvan alueen luontoarvoja eikä luonnonsuojelulain 65 :n mukaista arviointia ole tarpeen tehdä. Nykyisellään on teknisesti ja taloudellisesti erittäin rajatusti mahdollista toteuttaa kalankasvatusta umpialtaissa, koska tämänkaltaiset altaat eivät kestä avomeriolosuhteita. Koska edellytykset verkkoallaskasvatukselle ovat olemassa, hylkää ympäristölupavirasto vaatimuksen umpialtaiden käyttöönotosta. Kalankasvatuksen aiheuttamat päästöt merialueella ovat sen suuruisia, että luvan mukaisesta toiminnasta ei aiheudu ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vahinkoa. Kalankasvatuksen vaikutus kalakantoihin ja kalastukseen Muut muistutukset Tarkkailut eivät osoita, että kalankasvatuslaitoksella on suoranaisia vaikutuksia alueen kalakantoihin ja kalastukseen. Luvan saajan velvollisuudesta tarkkailla kalankasvatuslaitoksen vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen on annettu määräykset lupamääräyksessä 12). Ympäristölupavirasto on ottanut muut asiassa esitetyt muistutukset ja vaatimukset huomioon edellä olevista lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevillä tavoilla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 2 090 euroa. Sovellettu oikeusohje Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1238/2003) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kyseessä on maksutaulukossa tarkoitettu kalankasvatuslaitosta koskeva asia, kun kalan lisäkasvu on 20 000 100 000 kg/a.
17 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta Birgitta Vauhkonen Hannu Kokko Juha Helin Heidi Nyman Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Hannu Kokko (tarkastava jäsen) ja Juha Helin. Asian on esitellyt esittelijä Heidi Nyman. HN/ha
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 7.11.2007. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 490 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Kasvatuspaikka LIITE 2