ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö
LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily ja pintalämpötilat aiheuta epäviihtyisyyttä oleskeluvyöhykkeellä käyttöaikana. Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että sisäilmassa ei esiinny terveydelle haitallisessa määrin kaasuja, hiukkasia tai mikrobeja eikä viihtyisyyttä alentavia hajuja. Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että sisäilman kosteus pysyy rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisissa arvoissa. Sisäilman kosteus ei saa olla jatkuvasti haitallisen korkea eikä kosteus saa tiivistyä rakenteisiin eikä niiden pinnoille tai ilmanvaihtojärjestelmään siten, että se aiheuttaa kosteusvaurioita, mikrobien tai pieneliöiden kasvua tai muuta terveydellistä haittaa. Rakennus ja sen energiahuoltoon kuuluvat järjestelmät on pidettävä sellaisessa kunnossa, että ne rakennuksen rakennustapa huomioon ottaen täyttävät energiatehokkuudelle asetetut vaatimukset.
Rakentamismääryskokoelma D2 ja D3 D2 Suomen rakentamismääräyskokoelma 3.2.3.3 Muun kuin asuinrakennuksen ilmanvaihto suunnitellaan ja rakennetaan siten, että käyttöajan ulkopuolella rakennuksen ulkoilmavirta on vähintään 0,15 (dm³/s)/m², joka vastaa ilmanvaihtokerrointa 0,2 1/h huoneessa, jonka vapaa korkeus on 2,5 m. Käyttöajan ulkopuolella voidaan ilmanvaihto toteuttaa pitämällä hygieniatilojen ilmanvaihtoa jatkuvasti käynnissä tai ilmanvaihdon jaksottaisella käytöllä D3 3.3.7 Ilmanvaihtojärjestelmän käyntiaika saadaan rakennuksen käyttöajasta taulukon 3 perusteella niin, että ilmanvaihto käynnistetään 1 tunti ennen rakennuksen käyttöajan alkua ja kytketään käyttöajan ulkopuoliseen tilaan 1 tunti käyttöajan päättymisen jälkeen lukuun ottamatta jatkuvasti käytettävät rakennukset.
Energiatehokkuustavoitteet Kuntien energiatehokkuussopimus (KETS) 9%:n energiansäästö vuoden 2005 kulutuksesta vuosina 2008-2016 7,5 %:n energiansäästö vuoden 2016 kulutuksesta vuosina 2017-2025 20, 20, 20 sopimus Kaupunginjohtajien yleiskokous (Pormestarien energia- ja ilmastositoumus) CO2 päästöt vähintään -20% vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 tasosta Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 40%:n vähennys kasvihuonepäästöissä vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta asukasta kohti laskettuna
Tyypillisiä energiansäästötoimenpiteitä Toimenpiteet voivat parantaa koettua sisäilmaa - patteriverkostojen tasapainoitus ja patteriventtiileiden vaihto - tiputetaan huonelämpötilaa - Ikkunoiden pinnoitus kalvoilla Ei tiedossa olevia ongelmia. - LTO-laitteiden lisäys - lämpöpumppujen lisäys - aurinkopaneelit - valaisimien vaihto led-valaisimiksi Rakennuksen alipaineisuus kasvaa - IV-koneet yöksi seis niin että vain likaiset poistot jäävät päälle - lisäeristäminen - parannetaan vaipan tiiviyttä - ikkunoiden ja ovien vaihto
Tyypillisiä energiansäästötoimenpiteitä Ongelmia ei synny mikäli huolehdimme siitä että rakennus ei mene liian alipaineiseksi? Tarpeen mukainen ilmanvaihto Lisätään taajuusmuuttajia, lämpötila- ja hiilidioksidiantureita, läsnäolotunnistimia, munakelloja sekä paineromittauksia vaipan yli Huolehdittava että toimenpiteiden jälkeen paine-ero vaipan yli on hallinnassa koko ajan. Koneiden käynnistyksiin hitaan rampit jotta mahdolliset hiukkaset eivät irtoa ja lähde liikkeelle pattereista, suodattimista ja kanavista. Koneet käynnistettävä riittävän ajoissa ennen toiminnan alkua. SISÄILMAPAJA8 7 16.-17.11.2016 TAMPERE
ALIPAINE Rakennukset on kautta aikojen pyritty suunnittelemaan ja toteuttamaan aina hieman alipaineisiksi, ilmanvaihtojärjestelmän tyypistä riippumatta. Onko likaisten poistojen 24/7 päällä olo järkevää?
YLIPAINE - 15 C - 15 C + 21 C Rakennuksen ylipaine on riski rakenteille, erityisesti talvella. Tällöin lämpimään sisäilmaan sitoutunut kosteus voi tiivistyä rakenteisiin.
Kokonaiskulutukset TAMPEREEN TILAKESKUKSEN rakennuksien energiakustannukset ovat n. 20 000 000 euroa Kulutuksen jakautuma 170 rakennusta MWh IV lämpö Lämmitysverkosto IV - sähkö Muu sähkö Esitelmän laskelmat perustuvat 170 rakennukseen joiden kokonaisenergiankulutus on Muu sähkö; 54 787; 23 % 5 243 115,90 IV lämpö; 68 340; 29 % 4 001 307,00 Lämpöenergia Sähköenergia 162 197 MWh (9 496 609 euroa) 76 037 MWh (7 276 772 euroa) 1 rakennus käsittää 5 iv-konetta 2, 2, 3, 4 ja 5 m3/s ilmamäärillä. (keskiarvo) Aikaohjelma on (06.00 18.00) 12 tuntia / 5 päivää viikossa. LTO vuosihyötysuhde 45 %. Vuotuinen ulkolämpötilan keskiarvo 4,35 astetta. Tuloilman lämpötila on 20 astetta ja poistoilma 22 astetta Yhden rakennuksen vuotuinen energiamäärä ilmanvaihdolle ivlämpö 402 MWh/a (23 718 ) ja sähkö 125 MWh/a (11 962 ). Lämmitysverkoston viemä energia on 552 MWh/a (32 573 ). Lämmitysverkosto sisältää lämpimän käyttöveden osuuden. IV - sähkö; 21 250; 9 % 2 033 625,00 Lämmitysverkosto ; 93 840; 39 % 5 494 332,00
Miten kulutus muuttuu jos laitamme koneet käymään kokoajan 24/7 Aikaohjelma 15h ½ ja 9h 1/1 käy joka päivä, kulutus nousee 4 173 670 euroa/v Yhden rakennuksen vuotuinen energiamäärä ilmanvaihdolle on iv-lämpö 402 MWh/a ja sähkö 125 MWh/a. Lämpöenergia nousee 222 MWh 13 098 euroa/rakennus ja sähköenergia nousee 121 MWh 11 579 euroa/rakennus. Yhteensä 24 551 euroa. Jos oletetaan, että kaikki rakennukset käy näin, ilmavaihdon kulutus nousee 4 173 670 euroa Aikaohjelma 1/1 24h käy joka päivä, kulutus nousee 10 942 220 euroa / v Jos koneet laitetaan käymään täydellä teholla kokoajan, kulutus nousee 726 MWh 42 834 euroa ja 225 MWh 21 532 euroa. Yhteensä 64 366 euroa/rakennus. Jos tehtäisiin kaikille, ilmavaihdon kulutus nousee 10 942 220 euroa.
MITÄ TEHDÄÄN? Käytetään IV-kojeita varmuuden vuoksi 24/7 ja kulutetaan lisää rahaa 10 miljoonaa euroa vuodessa? Mennään sokeasti energiatehokkuus edellä ja aiheutetaan mahdollisesti syntyvillä sisäilmaongelmilla xxxx euron lisäkustannukset? Jotain muuta, mitä? Tarpeenmukainen ilmanvaihto?