Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy

Transkriptio

1 Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland O

2 Moottoriajoneuvosuojat

3 Pinta-alasäännöt Rakennuksen sisällä sijaitsevien tai rakennukseen rakenteellisesti liittvien moottoriajoneuvosuojien pinta-ala ei sisäll rakennuksen lämmitettn nettoalaan energiatodistuksen laadinnassa. Alle 50 m 2 erilliset moottoriajoneuvosuojat eivät tarvitse todistusta Yli 50 m 2 erilliset moottoriajoneuvosuojat eivät tarvitse todistusta, jos ne eivät kätä energia sisälämpötilan hallintaan. Lain soveltamisalaan lisättjen rakennusten osalta energiatodistusvelvoitteet koskevat lähtien uudisrakennuksia, joille haetaan rakennuslupaa. Vanhempia tällaisia rakennuksia koskevat energiatodistuslain säännökset vasta lähtien, jonka jälkeen niille voi laatia energiatodistuksen.

4 Mutta Energiatodistusvelvoite koskee rakennusta vain kun koko varastorakennus, moottoriajoneuvosuoja- eli lähinnä autotalli- tai autohallirakennus mdään tai vuokrataan tai sille haetaan rakennuslupaa. Tavanomaiset rakennuksiin sisältvät varastotilat, kuten asuinrakennusten varastot, kuuluvat rakennuksen pääkättötarkoitukseen, eikä niille laadita erikseen energiatodistusta

5 Kättötarkoitusluokka: Erilliset moottoriajoneuvosuojat Energiatehokkuusluokka Kokonaisenergiankulutus, E-luku (kwh E /m² vuosi) A E-luku 75 B 76 E-luku 115 C 116 E-luku 155 D 156 E-luku 175 E 176 E-luku 225 F 226 E-luku 265 G 266 E-luku

6 Energialaskenta Erillisten moottoriajoneuvosuojien ostoenergiankulutus lasketaan suunnitelluilla tai toteutuneilla tai arvioiduilla ilmanvaihdon ilmamäärillä, sisälämpötiloilla, käntiajoilla ja sisäisillä lämpökuormilla. Lämpimän kättöveden kulutusta ei oteta laskentaan mukaan.

7 Opas - erillinen moottoriajoneuvosuoja Erillinen, puolilämmin autotallirakennus Lämmitett nettoala on 55 m 2 ja rakennusvuosi 1990 Rakennus on toteutettu pääsääntöisesti puolilämpimien tilojen rakenteiden vertailuarvojen mukaisesti. Autotallissa on sähköpatterit sekä painovoimainen ilmanvaihto Ei sisäisiä lämpökuormia, auringon lämpökuorma laskettu mukaan Ostoenergia huomattava kwh

8 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumppu

9 Lämpöpumpun leinen laskentakaava W SPF + W LP, lämmits = QLP, lämmits, tilat SPFtilat + QLP, lämmit, lkv lkv lisälämmits

10 Tuotto-osuus Q lämmits,tilat, iv, lkv, kwh/(m²a) T jäte -3 C Q LP /Q lämmits, tilat, iv, lkv SPF = 2,0 SPF = 3,0 T jäte 1 C T jäte 3 C T jäte 5 C T jäte -3 C T jäte 1 C T jäte 3 C T jäte 5 C 100 0,99 0,95 0,90 0,84 0,94 0,86 0,80 0, ,82 0,72 0,66 0,60 0,70 0,61 0,56 0, ,66 0,56 0,51 0,46 0,55 0,47 0,43 0, ,55 0,46 0,41 0,37 0,45 0,38 0,35 0,31 Kun lämpöpumpun SPF-luku paranee, niin poistoilmasta saadaan lämpö talteen tehokkaammin eli pienemmällä kompressoriteholla, ja näin ollen lämmöntuotto ja samalla tuotto-osuus pienenee.

11 Huomioita Koska lämpöpumpun puhaltimien sähkönkulutus sisält SPF-lukuun, poistoilmalämpöpumpulla varustetun rakennuksen ilmanvaihtokoneen puhaltimien sähkönkulutusta ei tule ottaa huomioon ilmanvaihtojärjestelmän sähkönkulutusta laskettaessa. Rakennuksen hväksikätetssä lämmitsenergiassa ei oteta tasauslaskentaoppaan mukaan lämpimän kättöveden valmistuksessa kätettä lämmitsenergiaa.

12 Huomioita Poistoilmalämpöpumpun tapauksessa lämmönlähteenä on poistoilmavirta, joten siinä uusiutuvan omavaraisenergian osuus on 0 kwh. Ilmasta otettu uusiutuva omavaraisenergia on hörstimen ilmasta ottama energia, joka voidaan laskea esimerkiksi lämpöpumpun tuottaman lämpöenergian ja kätetn sähköenergian erotuksena.

13 Huomioita Poistoilmalämpöpumpulle voi olla laskettu tasauslaskentaa varten ilmavaihdon lämmöntalteenoton vuosihötsuhde, jossa on laskettu vuodessa poistoilmasta talteenotetun ja rakennuksen lämmitksessä hväksikätetn energian suhde poistoilmasta talteenotettavissa energiaan. Ilmanvaihdon lämmitsenergiantarve ei vähene siitä, että lämpöpumpun lämmönlähteenä on poistoilmavirta, vaan tuloilmavirtaa tät lämmittää htä paljon kuin koneellisen poistoilmanvaihdon järjestelmissä. Kokonaisenergialaskennassa ilmanvaihdon vuosihötsuhde on nolla, paitsi niissä tilanteissa, jossa poistoilmalämpöpumpun htedessä on tuloilmaan lämpöä siirtävä lämmönsiirrin.

14 Interpolointi D5:n taulukosta 6.11 voidaan interpoloida poistoilmalämpöpumpun tuottama osuus bilineaarisesti f(,) arvo kaavalla: )) )( ( ) )( ( ) )( ( ) )( ( ( ) )( ( 1 ), ( f f f f f =

15 Q lämmits,tilat, iv, lkv, kwh/(m²a) T jäte -3 C Q LP /Q lämmits, tilat, iv, lkv SPF = 2,0 SPF = 3,0 T jäte 1 C T jäte 3 C T jäte 5 C T jäte -3 C T jäte 1 C T jäte 3 C T jäte 5 C 100 0,99 0,95 0,90 0,84 0,94 0,86 0,80 0, ,82 0,72 0,66 0,60 0,70 0,61 0,56 0, ,66 0,56 0,51 0,46 0,55 0,47 0,43 0, ,55 0,46 0,41 0,37 0,45 0,38 0,35 0,31

16 UKK Tarpeenmukainen ilmanvaihto ja valaistus Suunnittelu vs. muut arvot laskennassa: esim. vanhan talon vuotoilma Ilmanvaihtokoneiden hötsuhteet vanhemmissa koneissa, valmistajien sivuilla vain uusien Ilmamääräsäätöjärjestelmien laskenta Uusiutuvat energialaskenta Hukkalämpö prosessista

17 Profiili

18 Valaistusesimerkki - uudisrakennus

19 Valaistus

20 Vaikutus E-lukuun